nordea unioni suomi ry:n jäsenlehti 3/2009

nordea unioni suomi ry:n jäsenlehti 3/2009

Ay-liikkeen vastattava muutokseen - tule mukaan vaikuttamaan Maailman kulkiessa kohti taloudellista samankaltaistumista vanhojen rakenteiden ja ajatusmallien ylläpitäminen voi johtaa siihen, että aika ajaa ohi. Tämä koskee myös ammattiyhdistysliikettä. Finanssikriisi ja siitä seurannut taloudellinen laskusuhdanne on vain voimistanut muutoksen voimaa. Ne voimat, jotka pystyvät muuttamaan käyttäytymistään vastaamaan todellisuutta, ovat niitä, joiden varaan tulevaisuuden voi rakentaa. Ammattiyhdistysten on säilytettävä se hyvä perinne, joka on luonut sosiaalisen tasa-arvoisuuden ja hyvinvoinnin. Muutosta tarvitaan kuitenkin toimintatavoissa, kansainvälisissä taidoissa ja ikärakenteissa. Perusta on siis kunnossa. Nyt tarvitaan lisää ihmisiä, jotka osaavat, pystyvät ja haluavat. Tämä tarkoittaa sitä, että tulevaisuuden vaikuttajien on aika astua rohkeasti esiin ja tulla mukaan vaikuttamaan. Paras kokoonpano olisi saada päätöksentekijöiksi kaiken ikäisiä ihmisiä. Kokeneemmat voisivat olla linkki tuohon hyvään perinteeseen, ja nuoret olisivat viestinviejiä ja muutoksentekijöitä tulevaisuuteen. Nousu haluaa olla yhdistys, joka on aktiivinen muutoksen tekijä silloin, kun sille on tarve. Olemme olleet jo nyt vaikuttamassa ja muuttamassa ympäröivää maailmaa, myös ay-liikettä. Työtä on kuitenkin niin paljon, että nykyiset voima varamme eivät riitä kaikkeen siihen, mitä haluamme tehdä. Tarvitsemme toimintaamme lisää uusia innokkaita vaikuttajia. Tulkaa siis mukaan! Tulkaa vaikuttamaan siihen, että ihmisillä olisi myös tulevaisuudessa hyvä olla, kotona ja töissä. Me olemme kanava, jonka kautta muutos on mahdollinen. Muutoksessa kiitosta ja koettelemusta Luottamusmiesten kaksivuotinen toimikausi alkaa olla lopuillaan. Ensi vuoden alussa toimikausi pitenee kolmeen vuoteen. Näin kauden vaihtuessa on hyvä pysähtyä miettimään, mistä tullaan ja mihin ollaan menossa. Viime vuosina on tapahtunut paljon muutoksia. Niille ei näy tulevan loppua, eikä näköpiirissä ole edes pientä seesteistä hetkeä, jolloin voisi vetäistä vähän henkeä. Onkohan muutosvauhdissa menty jo liian pitkälle? Surulliset itsemurhauutiset ranskalaisesta France Télécomista ja suomalaisesta Rautaruukista ovat varmasti pysähdyttäneet ainakin työntekijäpuolen miettimään, miten pitkälle olemme valmiit riskeeraamaan oman terveytemme ja hyvinvointimme. Työnantajat ovat molemmissa firmoissa kiistäneet, että työelämän tai työaikojen muutoksilla olisi mitään yhteyttä tapahtumiin. He ovat julistaneet, että työntekijäpuoli harrastaa populismia. Populismilla ei ole mitään tekemistä tämän asian kanssa. Työnantajien reagointi sen sijaan osoittaa suurta välinpitämättömyyttä. Miten kauan ihmisten pinna meillä Nordeassa kestää? Työntekijöiden odotetaan iloisin mielin miettivän ja kokeilevan keinoja, joilla he tekevät itsensä tarpeettomiksi. Jokaisen tekemisiä seurataan ahdistavuuteen asti. Jatkuvissa tehostamispyrkimyksissä mikään ei riitä, vaan aina löytyy moitittavaa suorituksessa. Työajoissa pitäisi joustaa vain pankin tarpeiden mukaan. Samalla on hyvin vaikea löytää punaista lankaa pankin päätöksistä. Viime keväänä julistettiin oikein vaikeutetun yt-menettelyn kautta, kuinka paljon liikaa konttoreissa on väkeä. Ihmiset ilmoittivat lähdöstään, jotkut omasta aloitteestaan, jotkut painostettuna. Syksyn koittaessa ilmoitettiinkin yhtäkkiä, että pankilla on valtavat rekrytointitarpeet erityisesti konttoreihin! ja mitähän se tuo tullessaan. Yksi työntekijä rohkaisi mielensä ja sanoi, että johtajat saavat lisää palkkaa, me saamme lisää työtaakkaa ja sitten meitä kiitetään. Mietin, että ollaanpa tässä työpaikassa perin optimistisia. Mahtaako kukaan muistaa kiittää? Tuleeko kiitos joillekin verokirjan muodossa? Työnantajan kiitoksia odotellessa haluan lausua suuret kiitokset teille, nousu laiset jäsenet. Olette olleet tukenamme, kun olemme neuvotelleet vaikeistakin asioista. Kiitos myös siitä, että annoitte Karille ja minulle valtakirjan hoitaa jäsenten asioita vielä seuraavat kolme vuotta. Toivottavasti tapaamme erilaisissa Nousun tilaisuuksissa tulevien vuosien aikana mahdollisimman monta kertaa! Paula Hopponen pääluottamusmies Kari Ahola puheenjohtaja Olen kierrellyt jäsenkokouksissa eri puolilla organisaatiota. Eräässä tällaisessa tilaisuudessa kuulin seuraavanlaisen tositarinan. Esimies oli esitellyt tulevaa suurta muutosta konttoripalaverissa. Lopuksi esimies oli tiedus tellut, että miltäs tämä ihana muutos nyt tuntuu Julkaisija: Nordea Unioni Suomi ry, Ratamestarinkatu 12, 00520 Helsinki Päätoimittaja: Kristiina Widenius, kristiina.widenius@nordea.com Viestintätoimikunta: Paula Jokiaho, Sirpa Kalmari, Sari Porkka, Päivi Pulkka, Terttu Suonkanta, Laura Tuomola, Elina Vainio, Kristiina Widenius; tiedotus@nousu.org Ulkoasu: Katju Aro Taitto: Yhtyneet Kuvalehdet Oy/Sanakunta, Anne Kiiski Kannen kuva: Sirpa Päivinen Muut kuvat: Kristiina Widenius (jollei muuta mainintaa) Sarjakuva: Kristiina Ojanen Painopaikka: PunaMusta Nordea Unioni Suomi ry Hallitus: Pj Kari Ahola,kari.ahola@nordea.com; Varapj:t Marja Yliniemi (1128 Rauma), Laura Tuomola (1262 Helsinki-Kannelmäki); Varsinaiset jäsenet: Pirjo Halonen (1519 Lahti), Sisko Hellbom (2658 IT & BC), Sirpa Kalmari (1745 Hki-Kesk. Yritysalue), Ulla Kotkavuori (2517 CM & Sales CNB), Jaana Kylander (2481 Nordea Rahoitus), Sari Lammasniemi (1269 Pori), Maire Lehikoinen (1069 Kotka), Eija Rintakumpu (1068 Ylivieska), Lea Solaluoto (2538 HCC Helsinki), Melitta Tyyskä (1220 Vantaa-Tikkurila) Edustajisto: Pj Sirkku Pääkkönen (1134 Rovaniemi); Varapj Pasi Järvinen (2578 Account systems) 2 3

Työpaikkaruokailusta vireyttä ja terveyttä! Työpaikoilla, kouluissa ja päiväkodeissa tarjo tut ateriat ovat terveellisiä ja hyvää ravitsemusta tukevia. Joukkoruokailua koskevat suositukset ovat olleet Suomelle viisas tie ja suositukset toimivat käytännössä. Suomalaisten ravitsemus on kohentunut vuosikymmenien aikana, mutta edelleen ravitsemuksessa on haasteita. Rasvan määrä on jo kohdallaan, mutta pehmeitä rasvoja saisi olla enemmän. Kasviksia olemme oppineet syömään, mutta lisää vielä mahtuisi päivän aterioihin ja välipaloiksi. Ruisleipä ja muut täysjyvätuotteet tulisi nostaa kunniaan aterioilla ja välipaloina. Sokerista on tullut ongelma niin kiloille kuin hampaillekin. Finravinto 2002 -tutkimus paljastaa, että aikuisten työpaikkaruokailu päihittää ravitsemuksellisesti eväät. Miehet ja naiset käyttävät ruokapalvelussa enemmän rasvatonta maitoa, broileria, kalaa, lihaa, keitettyjä perunoita, kasvisruokia ja tuoreita kasviksia kuin eväiden varassa työpäivänä aterioivat. Mahdollisuutta työaikaiseen ruokailuun tulisikin edelleen parantaa ja kehittää. Työpaikkalounas on meille kaikille tärkeä osa päivää. Lounaalla tankataan energiaa iltapäivään, tauotetaan työtä, ladataan akkuja ja tavataan työtovereita. Monipuoliseen, terveelliseen ja vähäkaloriseen työpaikkalounaaseen kannattaa kiinnittää yhä enemmän huomiota. Työpaikalla syötävä lounas on merkittävässä roolissa myös työntekijöiden painonhallinnassa. Säännöllinen ja monipuolinen työpaikkalounas edesauttaa säilyttämään vireystason hyvänä. Kun ihminen syö säännöllisesti ja terveellisesti työviikon aikana, hänen painonsa pysyy paremmin hallinnassa. Tutkimusten mukaan yksi kunnon ateria työpäivän aikana on parempi työ vireyden ja painonhallinnan kannalta kuin jatkuvat välipalat. Lautasmalli toimii edelleen Nykyisten ravintosuositusten mukaan lautasmallin mukaisessa ateriassa tulisi olla puolet lautasesta vihanneksia ja juureksia, yksi neljäsosa perunaa, pastaa tai riisiä sekä yksi neljäsosa kalaa, broileria tai lihaa. Suositeltavinta olisi syödä lämmin ateria lounasaikaan. Hedelmät ja marjat täydentävät ateriaa. Leipää ei tule unohtaa, täysjyväleivästä saamme hyvää kuitua. Ruokajuomaksi sopivat hyvin vähärasvainen maito tai piimä. Lautasen sisältöä kannattaa miettiä myös sen mukaan, miten paljon energiaa työnteko kuluttaa. Henkilöstöravintolan tekemä mallilautanen on hyvä ja havainnollinen; se helpottaa työntekijän valintoja. Vireyden kannalta säännöllinen ateriarytmi takaa parhaiten energiaa aivoille ja lihaksille. Ilman lounasta ei pysty olemaan vireä ja luova koko työpäivän ajan. Liian niukka ruokailu työpäivän aikana johtaa usein illalla turhankin tukevaan syömiseen. Sen jälkeen harrastukset tai muuta itselle tärkeät asiat voivat jäädä tekemättä. Näin palautuminen ei ole riittävää ja elämä saattaa kaventua. Monipuolisen lounaan syöminen ei siis vain vaikuta työpäivään, vaan myös laajemmin koko elämään. Aikaa kiireettömään ruokailuun Suositusten mukaisella ruoalla voidaan vaikuttaa kansanterveyden kannalta merkittäviin riskitekijöihin ja sairauksiin. Hyvin suunniteltu työpaikkaruokailu parantaa työntekijöiden ruokavaliota. Työterveyshuollolla on tärkeä rooli työikäisen väestön ravitsemusneuvonnassa ja terveyden seurannassa. Hyvään työterveyshuoltokäytäntöön kuuluu työntekijöiden työkyvystä huolehtiminen kaikissa työuran vaiheissa. Ravitsemus on tärkeä osa ihmisen hyvinvointia sekä työ- ja toimintakykyä. Kiireinen elämänrytmi voi johtaa siihen, että lounas onkin vain kupillinen kahvia ja voileipä. Työpaikalla olisi hyvä varata aikaa kiireettömään ruokailuun, jolloin työntekijöillä olisi mahdollisuus saada katko työpäivään ja aikaa ladata akkuja työpaikkaruokailun lomassa. Oikein mitoitettu työpaikkalounas takaisi ainakin yhden terveellisen aterian päivittäin. Kun ihminen oppii syömään työpaikalla terveellisesti, hyvät ruokatottumukset siirtyvät myös vapaa-ajalle! Marita Pulkkinen Vastaava työterveyshoitaja Nordea Pankki Suomi Oyj Espoon työterveysasema Kirjallisuutta Uusitalo U ym. Työpaikkaruokailun ravitsemukselliset ja terveydelliset vaikutukset. Kansanterveyslaitos ja Valtion ravitsemuskeskus, Helsinki 1985 Vartiainen E ym. Ruoan ravintosisältö työpaikkaruokailussa. Suomen Lääkäri lehti 1991;46(29):2525-8. Packalen M. Joukkoruokailu hoitaa kansanterveyttä. Ravitsemuskatsaus 1.2009 s. 22. KTL:n Työ ja Terveys Suomessa haastattelututkimus 2006 Terveyden ja hyvinvointilaitos Finravinto tutkimus 2002 ja 2007 Kuva: Leipätiedotus ry Suomalaista unelmaa jo 50 vuotta Tänä syksynä tuli kuluneeksi 50 vuotta siitä, kun vuonna 1959 Yhdyspankin Osamaksu Oy ja Kansallispankin Osaluotto Oy aloittivat osamaksukaupan rahoitustoiminnan Suomessa. Rahoitustoiminnan alkaessa Suomen elintaso oli nousemassa raskaiden sotakorvaus vuosien jälkeen, ja ihmiset halusivat uusia kulutustavaroita. Televisio ja muut kodin koneet tulivat useimpien ihmisten toive listalle. Näitä uusia kulutustavaroita voitiin hankkia vaivattomimmin uudella rahoitusvaihtoehdolla: osamaksulla Myös yritystoiminta sai apua rahoitusyhtiöiltä näinä sotakorvausten jälkeisinä vuosina. Velanoton ja pääoman sitomisen sijaan yritykset pystyivät vuokraamaan laitteita eli liisaamaan. Factoring eli myyntisaatavien lyhytaikainen rahoitus saapui Suomeen 1960-luvun puolivälissä. Uudet rahoitusmuodot mahdollistivat useiden yritysten toiminnan ja kasvun ja olivat näin osaltaan mahdollistamassa suomalaisen teollisuuden kasvua. Luottokortit esiteltiin suomalaiselle kuluttajalle 70- ja 80-luvulla. Aluksi kortit olivat ketju- tai kauppakohtaisia luottokortteja. 1980-luvun alussa Suomessa laskettiin liikkeelle ensimmäiset kansainväliset luottokortit. Nousukauden jälkeen rahoitusmaailma kohtasi 90-luvulla rajun lama-ajan. Kun Kansallis-Osake-Pankki sekä Suomen Yhdyspankki fuusioituivat 1995, rahoitusyhtiöt yhdistettiin Merita Rahoitukseksi. Vuonna 2001 pankki otti käyttöönsä nimen Nordea samalla syntyi myös nykyinen Nordea Rahoitus. Tänään Nordea Rahoitus Suomi Oy on markkinajohtaja, joka työllistää Suomessa noin 460 henkilöä Espoon Kilossa ja Vaasassa. Nordea Rahoitus on itsenäinen osa pankin Nordea Finance divisioonaa. Nordea Rahoituksen painopistealueita ovat kohdevakuudellinen rahoitus ja myyjäyhteistyörahoitus eli kaupan, kone- ja laitemyynnin sekä autokaupan rahoitus. Kohdevakuudelliseen rahoitukseen sisältyvät leasing, osamaksukauppa ja factoring. Juhlavuoden teemana on Viiteen vuosikymmeneen mahtuu monta unelmaa niistä iso osa on toteutettu yhdessä. Tällä halutaan muistuttaa siitä, että rahoitusyhtiötoiminta on 50 vuoden ajan mahdollistanut ihmisten ja yritysten unelmien ja tavoitteiden toteuttamisen. Siinä haluamme auttaa jatkossakin. Elina Vainio 4 5

Tankar från Vasa Att blicka tillbaka på tiden som nyvald förtroendeman får mina tankar att rusa iväg från än det ena till det andra. Vilken lycka att få träffa många nya bekantskaper, bygga upp ett nätverk av sakkunniga, lära sig om sina rättigheter och framför allt lära känna människor i vardagen. I januari 2007 började jag som kassatjänsteman vid Nordeas kontor i Vasa. Till hösten ordnades förtroendemannaval och jag blev tillfrågad. Jag har alltid haft ett intresse för att lägga mig i så tack vare stöd från familj och arbetskamrater tog jag på mig ansvaret som förtroendeman. Vem som helst kan ju förstå att man inte lär sig fungera som en förtroendeman över en natt men med rätt intresse så lär man sig. Tack vare den tidigare förtroendemannen, Helge Martois stöd och support blev jag dessutom regionens förhandlande förtroendeman. Anser nog att denhär tiden varit enormt lärorik och innehållsrik. Mycket har jag lärt mig och mycket finns ännu att lära. En av höjdpunkterna hittills har varit deltagandet i en av Nordic Union Boards årliga möte (AGM Annual General Meeting) som denna gång ordnades i Roskilde, Danmark. Tack vare att detta år var ungdomens år fick ett flertal unga (under 35 år) delta i mötet som var gemensamt för hela Norden. Vi fick en inblick i andra länders situation och lärde känna förtroendemän från dessa länder. Tror inte att man kan få börja som ny förtroendeman i ett fackförbund som skulle vara bättre organiserat än Suora och givetvis vår egen förening, Nousu. Kurser ordnas under hela året och ingen glöms bort. Det ordnas kurser för medlemmar, förtroendemän, förmän, svenskspråkiga, finskspråkiga osv. Nu när vi står inför en av årets största högtider vill jag ta tillfället i akt och önska er alla en riktigt god och stressfri jul. Carina Niemi Nousu tutkii Paino Painolasti tuntuu itse kunkin sisuksissa aika ajoin. Virallisesti painolasti on kuitenkin aluksen vakauttamiseen käytettävä arvoton lasti, pohjalasti. Pohjalastina on ennen muinoin käytetty esimerkiksi merivettä, rautaa ja maa-ainesta. Maa-aineksen myötä ovat kasvien siemenet, juurakot ja jopa kokonaiset kasvit taivaltaneet pitkiäkin matkoja purjelaivojen lastiruumassa. Vastapaino taasen on teknisen kappaleen painon vaikutusta vähentävä tai sen painon kumoava paino, tasauspaino. Vastapainon on tarkoitus kumota, heikentää tai tasoittaa jonkun toisen vaikutusta. Niinpä voimme todeta, että painolastin alkaessa vaikuttaa ihmiseen on hyvä löytää vastapainoa tasoittamaan olotilaa. NUORTEN VUODESTA Ei ikä ole tärkeä, vaan se että on nuori. Kuva: Silja Ijas Kuva: Laura Tuomola Kuva: Silja Ijas Union in Nordean vuosikokous (AGM) Roskildessa 2009. Tänä vuonna on vietetty nuorten vuotta Ammattiliitto Suorassa. Tavoitteena on aktivoida uusia toimijoita yhdistys- ja työpaikkatoimintaan sekä valmistautua tule vaan sukupolven vaihdokseen. Nuorten vuosi kannattaakin ottaa mahdollisuutena tutustua toimintaan. Liiton koulutusohjelmassa on ensi kertaa alle 35-vuotiaille suunnattu Suoraa toimintaa -akatemia, jonka sisältö on kooste mm. edunvalvontaja palkkakoulusta. Osallistumalla tarjolla olevaan koulutukseen sekä tapahtumiin saa vastinetta jäsenmaksulleen. Eläköityminen asettaa valtavasti haasteita liiton ja yhdistyksen toiminnalle. Ilmiö vaikuttaa mm. jäsenmäärään ja ikärakenteeseen. Tämä on yksi syy kehitteillä olevaan liittoyhteistyöhön Toimihenkilöunionin ja Mediaunionin kanssa. Mukana neuvotteluissa on ollut myös ERTO, mutta toistaiseksi yhteistyön kehittäminen jatkuu kahden ensin mainitun kanssa. Itse koen liittoyhteistyön mahdollisuutena tutustua uusiin aloihin ja saada oppia toisilta liitoilta. Jäsenpohjan vahvistaminen yhteistyön avulla paikkaa eläkkeelle jäävien jäsenten jättämää vajetta. Jäseniä on oltava riittävästi, jotta säilytämme mahdollisuutemme neuvottelupöydässä. Nuorten vuoteen kuului myös nuorisotoimikuntien yhteisseminaari, jossa oli mahdollisuus tavata muiden Suoraan kuuluvien yhdistysten nuorisotoimikuntien toimijoita ja vaihtaa ajatuksia. Parasta antia seminaarista oli kuulla muiden järjestämistä nuorten päivistä ja nuorille suunnatuista aktiviteeteista. Nuorten päivien teemat olivat hämmentävän samanlaisia. Ainakin kolmessa yhdistyksessä oli Nuorisotoimikunnan pikkujouluissa 2008 Julia Virta, Tiia Hirvonen, Heidi Hirsi ja Laura Tuomola. keväällä ollut teemana työehtosopimus. Syynä todennäköisesti oli sopimusneuvottelujen käynnistyminen varsinkin rahoitusalalla. Nuoria kiinnostavat samat asiat alasta riippumatta. Mielestäni hienoin tilaisuus nuorten vuonna oli se, kun yhdistyksemme hallitus kutsui nuorisotoimikunnan mukaan osallistumaan vuosittaiseen Nordean henkilöstöyhdistyksien hallitusten kokoukseen Tanskaan. Muut pohjoismaat ja Puola tuntuivat suhtautuvan myönteisesti Suomen nuorten osallistumiselle, ja Suomella olikin nuorin edustus kokouksessa. Hämmentävää oli huomata, kuinka luontevaa kokoukseen osallistuminen oli, vaikka junioreita olemmekin. Nuorten vuosi on sujunut vallitsevan finanssikriisin merkeissä. Epävarmuus omasta työpaikasta on lisääntynyt, ja siksi työhyvinvointiin pitää edelleen kiinnittää huomiota. Nuorten vuoden päätöstä juhlittiin Tampereella lokakuun lopussa yli sadan nuoren voimin. Paras mittari onnistumisen arvioimisessa on seurata, saimmeko aktivoitua uusia toimijoita ja poistettua ennakkoluuloja. Silloin tällöin olen saanut kuulla viittauksia kommunismiin ja taistolaisuuteen. Miten voisimme muokata mielikuvia vastaamaan todellisuutta ja nykypäivää? Jatketaan samaa hyvää työtä vuonna 2010. Olet nuori vain kerran. Sitten sinun on keksittävä toinen selitys! Anna Koivumäki Suoran nuorisotoimikunnan varapuheenjohtaja Nousun nuorisotoimikunnan jäsen Kuva: Jarna Koivula 6 7

Joulun ruokavinkki Tämänvuotinen joulureseptimme tulee pohjoisesta. Kaarina Paaso on pitkän linjan pankkilainen, joka on työskennellyt konttorissa, luottopalveluissa ja Contact Centerissä ja ollut myös luottamusmiehenä. Kaarina on innokas leipuri, joka leipoo kakut juhlaan kuin juhlaan. Ruoanlaitossa hän vaalii perinteitä ja luottaa voihin ja kermaan. Savupekoni-aurajuustoliharullat 8-10 hengelle n. 1,5-2 kg naudan sisäpaistia 1 pkt Aura-juustoa 1 pkt savupekonia suolaa ja pippuria Leikkaa n. 1 cm:n levyisiä pihvejä ja nuiji ne. Levitä nuijitut pihvit voipaperille, jolle on ripoteltu hiukan mausteita ja suolaa. Ripot tele päälle auramuruja, kääri rullalle ja kiinnitä esim. hammas tikulla. Ruskista hiukan voissa teflonpannulla. Kierrä savupekonisiivu rullan ympäri (pekonisiivut voi halutessaan laittaa myös rullan sisälle). Lado vuokaan. Lisää hiukan vettä tai lihalientä ja paista uunissa aluksi n. 200 asteessa. Pienennä lämpöä ja hauduta, kunnes rullat ovat kypsiä eli n. 30 minuuttia. Ja nam-nam! Tarjoa liharullat perunoiden ja puolukan kera. Halutessasi voit tehdä kevyen ruskean kastikkeen kyytipojaksi käyttäen paistossa tullutta lientä ja lisäksi tilkan kermaa. Jälkiruuaksi mustikkasoppa höystettynä mansikoilla tai lakoilla; vaihtoehtona leipäjuusto ja lakat kermahauteessa! Kaarinan joulupöydässä ei ole niin paljon lihaa, etteikö sinne kalaa mahtuisi. Kraavilohta, savusiikaa, suutarinlohta ja mitä ikinä keksiikään. Kaarinan ihana kalaveli savustaa maailman parhaita herkkuja. ni hao