TAMPEREEN KANSAINVÄLISEN KOULUN PERUSTAMISEDELLYTYKSIÄ SELVITTÄVÄN TYÖRYHMÄN RAPORTTI

TAMPEREEN KANSAINVÄLISEN KOULUN PERUSTAMISEDELLYTYKSIÄ SELVITTÄVÄN TYÖRYHMÄN RAPORTTI

Sisällysluettelo 1. TIIVISTELMÄ... 3 2. JOHDANTO... 4 3. NYKYTILANTEEN KUVAUS... 4 3.1. VIERASKIELINEN OPETUS, CLIL... 4 3.2. OPETTAJIEN KELPOISUUSVAATIMUKSET... 5 3.3. VIERASKIELINEN PERUSOPETUS TAMPEREEN KAUPUNKISEUDULLA... 5 3.4. ENGLANNINKIELINEN VARHAISKASVATUS JA ESIOPETUS TAMPEREEN KAUPUNKISEUDULLA... 5 Englanninkielinen päivähoito Tampereella... 5 Englanninkielinen päivähoito kehyskunnissa... 5 3.5. VIERASKIELINEN LUKIO OPETUS TAMPEREEN SEUTUKUNNASSA... 6 3.6. VIERASKIELISEN OPETUKSEN TILASTOJA... 6 3.7. NYKYISEN PALVELUTARJONNAN ARVIOINTIA... 7 Valma kysely... 7 Rehtoreiden näkemykset... 8 Asiantuntijoiden näkemykset... 8 Kysely kehyskuntien päiväkoti ikäisten lasten vanhemmille... 9 4. HAASTEET JA MUUTOKSET TOIMINTAYMPÄRISTÖSSÄ... 9 5. KANSAINVÄLISEN KOULUTUKSEN TOTEUTTAMISVAIHTOEHTOJEN TARKASTELU... 10 6. TUTUSTUMISKOHTEET, TURUN JA OULUN KANSAINVÄLISET KOULUT... 11 6.1. TURUN KANSAINVÄLINEN KOULU... 11 6.2. OULUN KANSAINVÄLINEN KOULU... 11 6.3. YHTEENVETO VIERAILUISTA... 12 7. OPETUKSEN SEUDULLINEN JÄRJESTÄMINEN... 12 7.1. HAKEUTUMINEN PERUSOPETUKSEEN YLI KUNTARAJOJEN... 12 7.2. SEUDULLINEN SOPIMUS PERUSOPETUKSEN KUSTANNUSTEN KORVAAMISESTA... 13 7.3. KUNTIEN YHTEISTOIMINTA OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEKSI... 13 8. TYÖRYHMÄN ESITYS... 15 8.1. JATKOSELVITYS... 17 9. KUSTANNUSVAIKUTUKSET... 18 2

1. Tiivistelmä Tampereen kansainvälisen koulun perustamisedellytyksiä selvittävän työryhmän raportti Tampereen kaupungin pormestari asetti 16.10.2008 työryhmän selvittämään kansainvälisen koulun perustamisedellytyksiä Tampereelle seudullisena yhteistyöhankkeena. Seutuhallitus päätti selvitystyön käynnistymisestä 22.10.2008. Keskustelu kansainvälisen koulun tai vieraskielisen perusasteen opetuksen kehittämisestä on tullut ajankohtaiseksi, koska nykyinen vieraskielinen opetustarjonta ei palvele parhaalla mahdollisella tavalla Tampereen seudulle muuttavien ulkomaalaisten tai ulkomailla koulunsa aloittaneiden suomalaisten tarpeita. Tällä hetkellä englanninkielisen opetuksen tarjonta on laajentunut kahdelle koululle, Amuriin ja Tammelaan. Englanninkielisen opetuksen ohella Tampereella järjestetään perusopetusta ranskan ja saksan kiellellä. Työryhmä keskittyi tässä vaiheessa englanninkielisen perusopetuksen kehittämiseen. Valmistelun aikana selvitettiin kansainvälisen koulun tarvetta ja kehittämiskohteita. Kansainvälinen koulu nähdään tärkeänä vetovoimatekijänä ulkomaalaisten osaajien saamiseksi seudulle. Myös vahvan englanninkielentaidon omaaville suomalaisille oppilaille vieraskielinen opetus on tärkeä vaihtoehto. Vieraskielisen opetuksen haasteita ja kehittämiskohteita ovat suomenkielisen opetuksen osuuden kasvaminen ylemmillä vuosiluokilla, aineenopettajien osittain riittämätön kielitaito, puutteelliset oppimateriaalit, tarjonnan joustamattomuus ryhmäkokojen osalta ja sopivan koulupaikan löytäminen niille oppilaille, joilla ei ole riittävää englanninkielentaitoa ja joille lyhyen maassaolon vuoksi maahanmuuttajien valmistava opetus ei ole mielekäs sijoituspaikka. Työryhmä tutustui Turussa ja Oulussa toimiviin IB opetussuunnitelmaa noudattaviin kouluihin. Työryhmä esittää, että Tampereelle perustetaan kansainvälinen koulu, joka vastaa joustavasti erilaisten oppijoiden tarpeisiin suomalaisen PISA tutkimuksissa hyväksi koetun opetussuunnitelman mukaisesti. Uudentyyppinen Tampereen kansainvälinen koulu tarjoaa opetusta oppilaille, joilla on riittävä englanninkielen taito sekä tilapäisesti Tampereella asuville ulkomaalaisille oppilaille. Työryhmä esittää mallia kansainvälisen koulun perustamiseksi, jossa opetus jakautuu kansainväliseen linjaan (international line) ja tuettuun linjaan (supporting line) ja joiden välillä on vahva integraatio. International line on tarkoitettu oppilaille, joilla on hyvä englanninkielen taito. Oppilaille, joiden äidinkieli on englanti, taataan paikka linjalla, muilta edellytetään soveltuvuuskoe ja riittävä pistemäärä. Supporting line soveltuu puolestaan vieraskielisille oppilaille, jotka ovat lyhyen aikaa Suomessa ja/tai joiden englanninkielen taito ei ole riittävä. Erityinen tarve on kehittää ulkomaalaisten lasten räätälöityä opetuskokonaisuutta, joka turvaa oppilaan koulunkäynnin jatkossa kotimaassa tai muualla. Räätälöity opetus on osa tuettua linjaa (supporting line). Kansainvälisen koulun ylläpitäjänä toimii Tampereen kaupunki. Seudullisen saavutettavuuden vuoksi koulun tulee sijaita toimivien joukkoliikenneyhteyksien varrella. Amurin ja Tammelan koulut muodostavat yhdessä luontevan sijaintipaikan. Tavoitteena on, että tulevassa kansainvälisen koulun mallissa opetusta järjestetään seudulliset tarpeet huomioon ottaen. Oppilaspaikkoja tulee olla tarjolla niin, että kouluun voidaan ottaa oppilaita kesken lukuvuoden. Tampereen kansainvälisen koulun resursoinnissa kiinnitetään huomiota riittävään opettajien täydennyskouluttamiseen opettajien kielitaidon varmistamiseksi sekä ammattitaidon ylläpitämiseksi. Koulutilojen varustaminen nykyaikaisella teknologialla ja välineistöllä on välttämätöntä. Tampereen kansainvälisen koulun imagon luomiseen ja markkinointiin tulee myös panostaa. Työryhmä esittää, että perustetaan seudullinen projektiryhmä, jonka tehtävänä on selvittää jatkohankkeena Tampereen kansainvälisen koulun toteuttamista annetun mallin pohjalta. 3

2. Johdanto Tampereen kaupungin pormestari asetti 16.10.2008 työryhmän selvittämään kansainvälisen koulun perustamisedellytyksiä Tampereelle seudullisena yhteistyöhankkeena. Seutuhallitus päätti selvitystyön käynnistämisestä 22.10.2008. Keskustelu kansainvälisen koulun tai vieraskielisen perusasteen opetuksen kehittämisestä on tullut ajankohtaiseksi, koska nykyinen vieraskielinen opetustarjonta ei palvele parhaalla mahdollisella tavalla Tampereen seudulle muuttavien ulkomaalaisten tai ulkomailla koulunsa aloittaneiden suomalaisten tarpeita. Asiasta on tehty Tampereella syksyllä 2008 valtuustoaloite ja Lempäälän kunnassa kuntalaisaloite. Englanninkielinen opetus on tärkeä vaihtoehto perheille, jotka muuttavat Tampereen seudulle työn vuoksi joko lyhyeksi tai pidemmäksi aikaa sekä oppilaille, joilla on vahva englanninkielen taito. Englanninkielisen opetuksen ohella Tampereella järjestetään perusopetusta ranskan ja saksan kielillä. Työryhmä keskittyi tässä vaiheessa englanninkielisen perusopetuksen kehittämiseen. Valmistelutyöryhmän puheenjohtajaksi nimettiin tilaajapäällikkö Taru Kuosmanen, jäseniksi kehityspäällikkö Veli Matti Kanerva, suunnittelupäällikkö Aila Salmelin, sivistystoimen johtaja Nina Lehtinen, seutukoordinaattori Tuukka Salkoaho sekä sihteeriksi suunnittelija Marjut Heikkinen. Valmistelutyössä olivat keskeisesti mukana myös Amurin ja Tammelan koulujen rehtorit Pia Mikkola ja Petri Peltonen, joiden asiantuntemusta hyödynnettiin läpi koko valmistelutyön. 3. Nykytilanteen kuvaus 3.1. Vieraskielinen opetus, CLIL Laki vieraalla kielellä opettamisesta vuonna 1991 mahdollisti edellisellä vuosikymmenellä aloitetut kokeiluhankkeet vieraskielisen perusopetuksen toteuttamisesta Suomessa. Content and Language Integrated Learning (CLIL) käsitteenä on vakiintunut määrittämään kaikkea vieraskielistä opetusta Euroopan unionin alueella. Vieraskielistä opetusta toteutetaan käytännössä monin eri tavoin. Suomessa on saatu myönteisiä kokemuksia varhain aloitetusta CLILopetuksesta. Päiväkodeissa ja kouluissa puhutaan kielisuihkusta tai kielikylvystä. CLIL menetelmässä käytetään lapsen äidinkieltä ja vierasta kieltä rinnakkain eri oppiaineissa. CLIL kouluissa noudatetaan valtakunnallista opetussuunnitelmaa kunta ja koulukohtaisin painotuksin. Vieraskielisen opetuksen tavoitteena perusopetuksen päättövaiheessa on vieraan kielen taito, joka on lähes oman äidinkielen veroinen (toimiva kaksikielisyys). Vieraskielisessä opetuksessa on pääsääntönä, että äidinkieltä (suomea) lukuun ottamatta opetus tapahtuu vieraalla kielellä. Vieraskielisen opetuksen osuus koko oppilaan tuntimäärästä vaihtelee oppiaineittain ja lukuvuosittain. Tietyt kansallisina pidettävät aineet ja oppisisällöt opetetaan suomen kielellä (esim. äidinkieli, Suomen maantieto ja kasvisto, Suomen historia ja yhteiskuntaoppi). Suomenkielisen opetuksen osuus kasvaa ylemmillä vuosiluokilla suomenkielisen jatko opintomahdollisuuden turvaamiseksi. 4

3.2. Opettajien kelpoisuusvaatimukset Vieraskielistä opetusta antavan opettajan pätevyysvaatimukset on määritelty Suomen laissa. Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen (986/1998) 9 :n mukaan perusopetusta tai esiopetusta antavalla opettajalla tulee olla koulun opetuskielessä erinomainen suullinen ja kirjallinen taito. Vain muutamissa yliopistoissa Suomessa tarjotaan koulutusta, joka antaa mahdollisuuden erikoistua englanninkieliseen sisällönopiskeluun. Opetuskielen hallinta osoitetaan yleisellä kielitutkinnolla, opetuskielen laudatur opinnoilla tai ulkomailla suoritetulla opettajaksi pätevöitymisellä. 3.3. Vieraskielinen perusopetus Tampereen kaupunkiseudulla Tampereella on järjestetty englanninkielistä opetusta vuodesta 1991 lähtien. Alun perin tarjonta kohdistettiin Tampereella tilapäisesti asuville ulkomaalaisille oppilaille. Vuodesta 1993 oppilaaksi alettiin ottaa myös suomenkielisiä oppivelvollisia, joilla oli edellytykset opiskella englanninkielellä. Tällä hetkellä tarjonta on laajentunut kahdelle koululle, Amuriin ja Tammelaan, joissa on yhteensä kolme ryhmää ikäluokkaa kohden. Koulut ovat muodostaneet yhteisen koulupolun syksystä 2009 lähtien. Saksankielistä opetusta järjestetään Tammelan koulussa vuosiluokilla 1 6 ja Sampolan koulussa 7 9, ranskankielistä opetusta puolestaan Aleksanterin koulussa ja ylemmillä vuosiluokilla Pyynikin koulussa. Englanninkielisessä opetuksessa Tampereella ylivoimaisesti suurimman oppilasryhmän muodostavat suomalaiset oppilaat (95 %). Oppilaat on valittu kouluun soveltuvuuskokeiden perusteella. Osa oppilaista tulee kaksikielisistä perheistä, osa on valinnut vaihtoehdon hyvän kielitaidon saavuttamiseksi. Englanninkielisessä perusopetuksessa on tällä hetkellä Tampereella noin 600 oppilasta, joista ulkomaalaisia noin 40. Naapurikunnista tulevia oppilaita on noin 120. 3.4. Englanninkielinen varhaiskasvatus ja esiopetus Tampereen kaupunkiseudulla Englanninkielinen päivähoito Tampereella Englanninkielisille luokille tulevat oppilaat ovat pääsääntöisesti olleet englanninkielisissä päiväkodeissa ja esiopetusryhmissä. Tampereen kaupungissa toimii kolme yksityistä yritystä ja yksi yhdistys, jotka tarjoavat englanninkielistä päivähoitoa ja esiopetusta yhteensä seitsemässä yksikössä. 3 5 vuotiaiden päivähoitopaikkoja on noin 135 ja 6 vuotiaiden esiopetuspaikkoja 90. Lisäksi kaupunki on tehnyt ostopalvelusopimuksen yhden englanninkielisen päiväkodin kanssa 28 kokopäivähoitopaikasta 1.8.2008 alkaen ja 15 esiopetuspaikasta ja sen jälkeisestä päivähoidosta 1.8.2009 alkaen. Englanninkielinen päivähoito kehyskunnissa Kangasala Kangasalan englanninkielinen leikkikoulu tarjoaa koko ja puolipäivähoitoa 2 6 vuotiaille lapsille. Kannatusyhdistyksen ylläpitämässä leikkikoulussa on hoitopaikkoja tällä hetkellä noin 20. Lisäksi Kangasalla toimii vuonna 2007 perustettu yksityinen englanninkielinen päiväkoti. Päiväkoti tarjoaa osa tai kokopäivähoitoa kahdessa eri päiväkodissa. Lapsia päiväkodissa on tällä hetkellä noin 30. 5

Nokia Nokian Englanninkielinen Leikkikoulu tarjoaa koko ja puolipäivähoitoa 3 6 vuotiaille lapsille. Vuoden 2006 alusta leikkikoulu on toiminut Nokian kaupungin ostopalvelupäiväkotina. Tällä hetkellä Nokian kaupunki ostaa päiväkodin kaikki 31 hoitopaikkaa, joista esiopetuksessa on 10 lasta. 3.5. Vieraskielinen lukio opetus Tampereen seutukunnassa Tampereella toimii Tampereen lyseon lukiossa kansainvälinen englanninkielistä opetusta tarjoava IB linja, jossa on mahdollista suorittaa kansainvälinen IB ylioppilastutkinto. Linjalla on aiempina vuosina ollut 25 aloituspaikkaa. Vuodelle 2008 aloituspaikkojen määrä nostettiin 40 45:een. Keväällä 2009 hakijoita oli yhteishaussa 113, joista ensisijaisia 65 (lähde: Kouluta järjestelmä 30.3.2009). Vuoden 2008 keväällä hakijoita oli yhteishaussa 74, joista ensisijaisia 38. Lukuvuonna 2008 2009 ulkomaalaisia oppilaita oli 12. 3.6. Vieraskielisen opetuksen tilastoja Taulukko 1 Oppilaita vieraskielisessä opetuksessa Amurissa ja Tammelassa Oppilaita vieraskielisessä opetuksessa lukuvuonna 2008 2009 (20.9.2009) Amuri (vl. 1 9) englanninkielinen opetus vl. 1 6 293 englanninkielinen opetus vl. 7 9 161 Tammela (vl. 1 6) englanninkielinen opetus 128 saksankielinen opetus 49 Sampola (vl. 7 9) englanninkielinen opetus 66 saksankielinen opetus 21 Aleksanteri (vl. 1 6) ranskankielinen opetus 85 Pyynikki (vl. 7 9) ranskankielinen opetus 54 Taulukko 2 Vieraskielisten ja vieraspaikkakuntalaisten oppilaiden osuus Amurin ja Tammelan koulujen englanninkielisessä opetuksessa vieraskielisiä oppilaita Amurissa ja Tammelassa lukuvuonna 2008 2009 Amurissa 73 (25 äidinkieli englanti, kaksikielisiä 48 ) Tammelassa 25 (5 äidinkieli englanti, kaksikielisiä 20) vieraspaikkakuntalaisia oppilaita Amurissa ja Tammelassa lukuvuonna 2008 2009 Amurissa 96 Tammelassa 24 Amuri: Hämeenkyrö 1, Kangasala 10, Lempäälä 14, Nokia 29, Pirkkala 23, Pälkäne 1, Ylöjärvi 18 Tammela: Kangasala 9, Lempäälä 10, Nokia 1, Pirkkala 2, Ylöjärvi 2 6

Taulukko 3 Oppilaita Tampereen IB lukiossa Oppilaita Tampereen IB lukiossa lukuvuonna 2008 2009 valmistava vuosi 37 varsinainen IB 44 vieraskielisiä oppilaita Tampereen IB lukiossa lukuvuonna 2008 2009 valmistava vuosi 5 varsinainen IB 7 vieraspaikkakuntalaisia oppilaita Tampereen IB lukiossa lukuvuonna 2008 2009 valmistava vuosi 19 varsinainen IB 19 3.7. Nykyisen palvelutarjonnan arviointia Valma kysely Valmistelun aikana kansainvälisen koulun tarvetta selvitettiin eri tavoin jo ennen työryhmän asettamista. Valma valmistelufoorumin avulla kaupunkilaiset voivat osallistua asioiden valmisteluun verkon välityksellä. Valman kautta kysyttiin kuntalaisilta, tarvitaanko Tampereelle kansainvälinen koulu täydentämään nykymuotoista englanninkielellä järjestettävää perusopetusta. Englanninkielisessä opetuksessa ja englanninkielisissä päiväkodeissa olevien oppilaiden ja lasten huoltajien näkemyksiä on kartoitettu erillisellä sähköisellä kyselylomakkeella. Suurin osa valma kyselyyn vastanneista piti kansainvälistä koulua tärkeänä Tampereen kansainvälisen tunnettavuuden kehittämiseksi. Vastaajien mielestä Tampereen tulisi huomioida globaalin maailman kehitys myös koulumaailmassa sekä tiedostaa kansainvälisen koulutuksen tarjoamat mahdollisuudet pitkällä aikavälillä. Kysyntää kansainväliselle opetukselle on jo nyt enemmän kuin tarjontaa. Vanhemmilta kysyttiin lisäksi avoimena kysymyksenä mielipiteitä englanninkielisestä opetuksesta Tampereella. Suurin osa vastaajista toivoi, että opettajat olisivat natiiveja, englantia äidinkielenään puhuvia. Asianmukaisen IB linjan tärkeyttä korostettiin muun muassa siksi, että se mahdollistaa perheiden muuton mihin tahansa toiseen maahan ilman että he joutuvat kohtaamaan lasten koulunkäynnin osalta suuria koulujärjestelmään mukauttamisongelmia. Myös Suomeen paluumuuttajina tuleville perheille on tärkeää, että lapset voivat jatkaa täällä sujuvasti opiskelua ja heidän koulutuksensa on kansainvälisesti hyväksytty. Vieraaseen kieleen toivottiin myös tutustumismahdollisuutta jo peruskoulun toiselta luokalta alkaen. Usean vanhemman mielestä englanninkielinen opetus alakouluissa toteutui kohtuullisesti, mutta yläkouluun mennessä opettajat eivät enää hallitse englanninkieltä niin hyvin, että pystyisivät omaa ainettaan opettamaan englanniksi. Joidenkin vanhempien mielestä opetuksessa käytetään liian paljon suomen kieltä, kun painoarvo pitäisi olla englannin kielessä. Yhteenvetona saadusta palautteesta voidaan todeta, että vieraskielisen opetuksen haasteita ja kehittämiskohteita ovat opetuksen suomenkielisen osuuden kasvaminen ylemmillä vuosiluokilla aineenopettajien osittain riittämätön kielitaito puutteelliset oppimateriaalit opetussuunnitelma ja todistukset ovat vain suomen kielellä tarjonnan joustamattomuus ryhmäkokojen osalta arvioinnin yhdenvertaisuuden problematiikka 7

sopivan koulupaikan löytäminen niille oppilaille, joilla ei ole riittävää englanninkielentaitoa ja joille lyhyen maassaolon vuoksi maahanmuuttajien valmistava opetus ei ole mielekäs sijoituspaikka Lisäksi monien mielestä kansainväliseen IB opetussuunnitelmaan perustuvan koulun ehdoton etu on sen tunnettavuus ympäri maailman, mikä vieraskieliseltä opetukselta nykymuodossaan puuttuu. IB koulun merkitystä kaupungin vetovoimatekijänä korostettiin laajalti. Rehtoreiden näkemykset Amurin ja Tammelan koulujen rehtoreiden arvioiden mukaan kehittämiskohteet ovat pitkälti samoja kuin edellä kuvatut Valma kyselyn vastaukset osoittivat: suomenkielisen opetuksen osuuden kasvaminen ylemmillä vuosiluokilla, puutteelliset oppimateriaalit, aineenopettajien riittämätön kielitaito, opetussuunnitelman ja todistusten saaminen vain suomenkielellä ja oppilaiden arviointiin liittyvä yhdenvertaisuuden problematiikka. Kansainvälisyyden syventymiseksi englantia äidinkielenään puhuvia opetusharjoittelijoita toivotaan lisää. Pätevien opettajien, jotka hallitsevat aineen opettamisen lisäksi opetuksessa käytettävää kieltä kelpoisuusasetuksen edellyttämällä tavalla, saaminen on tärkeää vieraskielisen opetuksen kehittämiseksi. Opettajien pätevöittäminen edellyttää enemmän täydennyskoulutusmahdollisuuksia. Opettajien ulkomailla tapahtuvaa täydennyskoulutusta tulisi myös tukea huomattavasti enemmän. Vieraskielisessä opetuksessa olevien oppilaiden lähtökohdat vieraalla kielellä opiskeluun vaihtelevat. Opetuksen haasteena on niiden ulkomaalaisten oppilaiden sijoittaminen, joilla ei ole riittävä englanninkielen taito ja joita ei lyhyen maassaolon vuoksi ole mielekästä sijoittaa maahanmuuttajien valmistavaan opetukseen. Englantia äidinkielenä puhuville oppilaille on opetusta puolestaan räätälöity oppilaan tilanteen mukaan, mutta henkilöresurssit tähän ovat olleet riittämättömät. Asiantuntijoiden näkemykset Selvitystyön aikana työryhmässä olivat kuultavana Amurin ja Tammelan koulujen rehtoreiden lisäksi Tampereen kaupungin kaupunkikehitysryhmän johtaja Kari Kankaala, elinkeino ja kehitysyhtiö Tredean toimitusjohtaja Ari Tuulentie, Tampereen kauppakamarin apulaisjohtaja Antti Eskelinen, projektipäällikkö Merja Huttunen Tampereen kaupungin TyöMaa projektista, kansainvälisissä kouluissa työskennellyt erityisopettaja Antti Harjunmaa, perehdyttämiskonsultti Kristiina Mäntyniemi Finland Relocation Services Oy:stä sekä koulutusyrittäjä Sari Kanti Paul. Erityisesti elinkeinoelämän edustajien yhteinen näkemys oli, että tasokas kansainvälinen koulu toimisi keskeisenä Tampereen kaupunkiseudun vetovoima ja kilpailutekijänä. Laadukas kansainvälisen opetuksen kaari päiväkodista perusopetukseen ja toiselle asteelle nähtiin tärkeänä vetovoimatekijänä ulkomaalaisten osaajien saamiseksi seudulle. Elinkeinoelämä nosti esille kunnallisen vieraskielisen esiopetuksen tärkeyden. Tasokkaan opetuksen nähtiin käsittävän laadukkaan opetussuunnitelman lisäksi mm. riittävän määrän natiiviopettajia ja hyvät oppimateriaalit. Koulussa tulisi olla oppilaspaikkojen suhteen väljyyttä, jotta mm. kesken lukuvuoden tuleville oppilaille voidaan taata koulupaikka. Asiaa käsiteltiin myös seutukuntien sivistystoimenjohtajien kanssa säännöllisesti. Lisäksi työryhmässä kuultiin tamperelaisen vieraskielisen opetuksen uranuurtajan, opettaja Päivi Wheelerin näkemyksiä kansainvälisen opetuksen kehittämisestä Tampereen kaupunkiseudulla. 8

Kysely kehyskuntien päiväkoti ikäisten lasten vanhemmille Aikaisempien selvitysten lisäksi kansainvälisen koulun perustamisen tarvetta selvitettiin e lomakekyselyllä seutukuntien päiväkoti ikäisten lasten vanhemmilta. Lisäksi tieto kyselystä toimitettiin Tampereella sijaitseviin englanninkielisiin päiväkoteihin. Kyselyn kohderyhmä valittiin tulevien vuosien palvelutarpeen selvittämisesi. Vastanneiden perheiden lasten syntymävuodet vaihtelivat ajalla 2004 2007. Kysely toteutettiin sekä suomen että englanninkielisenä. Suomenkieliseen kyselyyn vastauksia annettiin 115 ja englanninkieliseen kyselyyn 31 kappaletta. Vastaajien asuinkunnat jakaantuivat seuraavasti: suomenkielinen kysely: Lempäälä 22, Nokia 11, Orivesi 3, Pirkkala 15, Tampere 45, Vesilahti 1, Ylöjärvi 18 englanninkielinen kysely: Lempäälä 2, Nokia 1, Tampere 24, Ylöjärvi 1, 3 ei vastannut asuinkuntaansa koskevaan kysymykseen Suurin osa kyselyyn vastanneista olivat kiinnostuneita hakemaan lapselle paikkaa englanninkielisestä esi tai perusopetuksesta (suomenkielisistä vastauksista 81,7 % ja englanninkielisistä vastauksista 93,8 %). Näistä suomenkieliseen kyselyyn osallistuneista 69,7 % ja englanninkieliseen kyselyyn osallistuneista 90,3 % olivat erittäin kiinnostuneita tästä mahdollisuudesta. Kysyttäessä perheen valmiutta siihen, että lapsi kävisi koulua Tampereella, vastasivat englanninkieliseen kyselyyn osallistuneista kaikki myöntävästi yhtä lukuun ottamatta, joka jätti vastaamatta ko. kysymykseen. Suomenkieliseen kyselyyn vastanneiden vastaava luku oli 76,5%. Yhteenveto vastaajien taustatiedoista ja kyselyn tuloksista on liitteenä. 4. Haasteet ja muutokset toimintaympäristössä Tampereen talousalueella toimivat yritykset ovat vientiorientoituneita ja toimivat globaaleilla markkinoilla. Kansainvälisyys on yrityksille arkipäivää. Tampereella työskentelevien kansainvälisten osaajien määrä on merkittävä. Suomalaisten yritysten työntekijöiden määräaikaiset ulkomaankomennukset ovat lisääntyneet merkittävästi. Yrityksille osoitetun kyselyn vastauksissa kansainvälinen koulu nähtiin positiivisena asiana, joka kannustaisi sekä suomalaisia että ulkomaalaisia osaajia sijoittumaan ja jäämään Tampereelle. Englanninkielisen opetuksen kysytä on kasvanut tasaisesti ja tarjontaa on lisätty. Seudullisen palvelutarjonnan kehittäminen lisää aloituspaikkojen tarvetta merkittävästi. Kysynnän kasvaessa lisääntyy merkittävästi myös oppilaiden yksilöllisistä tarpeista johtuvien räätälöintivaihtoehtojen kehittäminen. Vieraskielisen opetuksen oppilaat muodostavat varsin 9

heterogeenisen joukon, mikä osaltaan asettaa paineita yksilöllisempien ratkaisujen löytämiseksi Erityisesti ulkomaalaisten oppilaiden kielitaito ja koulutausta vaihtelevat. Englanninkielisen opetuksen kysyntä reagoi herkästi taloudellisen tilanteen muutoksiin. Taantuman aikana työperäisen muuton vähenemisen vuoksi Tampereelle sijoittuvien työntekijöiden määrä laskee. 5. Kansainvälisen koulutuksen toteuttamisvaihtoehtojen tarkastelu Työryhmä tutustui työnsä aikana erilaisiin vaihtoehtoihin kansainvälisen koulun toteuttamiseksi. Näistä keskeisimmiksi nousivat Eurooppa koulu, IB ohjelma (International Baccalaurete) ja vieraskielisen opetuksen kehittäminen suomalaisen koulujärjestelmän pohjalta (ks. liite). Eurooppa koulu on Euroopan yhteisöjen henkilöstön lapsia varten perustettuja virallisia julkisia oppilaitoksia, joiden hallinnosta vastaavat Euroopan yhteisö ja jäsenmaat yhdessä. Eurooppa kouluja on tällä hetkellä Euroopassa 14. Eurooppa koulujen toiminta perustuu Luxemburgissa 12. huhtikuuta vuonna 1957 allekirjoitettuun Eurooppa koulujen perussääntöön, jonka ratifioivat sopimuksen allekirjoittajamaiden kansalliset viranomaiset. Uusi perussääntö astui voimaan 1.10.2002. Suomi on liittynyt perussääntöön. Koska Eurooppa koulu keskittyy Euroopan yhteisön virkamiesten lasten kouluttamiseen ja opetusta annetaan oppilaan äidinkielellä, ei sen katsota soveltuvan kansainvälisen koulun malliksi Tampereelle. International Baccalaureate (IB) koostuu kolmesta koulutusohjelmasta, joita hallinnoi kansainvälinen järjestö International Baccalaureate. IB Primary Years Programme (PYP) on 3 11 vuotiaille tarkoitettu järjestelmä, IB Middle Years Programme (MYP) on tarkoitettu 11 16 vuotiaille oppilaille. IB Diploma Programme (IB lukio) valmistaa oppilaita yliopisto opiskeluun. IB ohjelma suunniteltiin alun perin diplomaattilasten koulutuksen yhdenmukaistamiseksi, mutta nykyään sitä tarjotaan laajemmin. IB tutkinnon viralliset kielet ovat englanti, ranska ja espanja, mutta opetuskieli voi olla myös muu kieli. Suomessa IB opetuskieli on englanti. Kattojärjestö IBO laatii strategiset linjaukset sekä opetussuunnitelmat ja vastaa talousjohtamisesta. Jokaisessa koulussa toimii IB koordinaattori, joka huolehtii IB toiminnan periaatteiden toteuttamisesta koulussa. Opetussuunnitelmat uusitaan 5 7 vuoden välein. Aineopintoja voidaan suorittaa erilaajuisina ohjelmina. Oppisuunnitelma koostuu kuudesta aineryhmästä, joiden tarkoituksena on yhdessä muodostaa kokonaisuus sen sijaan, että opetettaisiin pelkästään toisistaan erillisiä aineita. Tätä opetuksellista lähestymistapaa voidaan kehittää myös suomalaisen opetussuunnitelman pohjalta. IB opetusohjelmaa toteuttavat koulut käyttävät kansallista opetussuunnitelmaa IB ohjelman rinnalla. IBO myöntää oikeuden toimia IB ohjelmaa tarjoavana kouluna ja se valvoo koulujen toimintaa. IB auktorisointiprosessi kestää useamman vuoden. Tämän prosessin aikana IBOorganisaatiolle lähetetään selvityksiä koulun toiminnasta ja soveltavuudesta IBopetusohjelmaa toteuttavaksi kouluksi. Koulussa käy myös IBO organisaation tarkastajia. Tarkastajat jatkavat toimintaansa myös IB hyväksynnän jälkeen paitsi että he vierailevat koulussa, toimitetaan heille myös koulun toimintaan liittyviä raportteja sekä esim. kopioita op 10

pilastöistä. Jokainen IB koulu maksaa kattojärjestölle toimilupamaksun lisäksi vuosimaksua. Kotimaisen täydennyskoulutuksen lisäksi IBO järjestää täydennyskoulutusta ulkomailla, johon opettajien edellytetään osallistuvan. Täydennyskoulutus on kouluille suurin kustannuserä vuosittain. Nykyinen vieraskielinen opetus Tampereella on kattavaa (kielinä englanti, saksa ja ranska). Pisa tutkimuksissa suomalainen koulutusjärjestelmä on todettu korkeatasoiseksi. Englanninkielellä opettamisesta on vuosien kokemus ja opettajat ovat kokeneita korkeasti koulutettuja ammattilaisia. Tammelan ja Amurin koulut ovat muodostaneet yhteisen koulupolun syksystä 2009 lähtien, jolloin englanninkieliseen opetukseen osallistuville pystytään tarjoamaan opetussuunnitelmallinen jatkumo ja saumaton prosessinomainen kehittyvä yhteistyö koulujen välillä. Amurin ja Tammelan koulujen rehtorit laativat oman kehittämisehdotuksensa englanninkielisen vieraskielisen opetuksen kehittämiseksi Tampereella, jota käytettiin valmistelutyön pohjana. 6. Tutustumiskohteet, Turun ja Oulun kansainväliset koulut 6.1. Turun kansainvälinen koulu Työryhmä kävi tutustumassa Turun ja Oulun kansainvälisiin kouluihin. Turun kansainvälinen koulu on toiminut vuodesta 2003. Koulun ylläpitäjänä on Turun kaupunki. Kansainvälisen koulun opetuksesta vastaa Turun normaalikoulu Turun kaupungin ja Turun yliopiston välillä tehdyn sopimuksen mukaisesti. Kansainvälinen koulu sijaitsee Turun normaalikoulun tiloissa. Opetuskielenä on englanti. Turun kansainvälisessä koulussa annetaan perus ja lukioopetusta. Perusopetuksessa koulu noudattaa suomalaisen opetussuunnitelman viitekehystä, mutta opetussuunnitelma sisältää IB opetusohjelman mukaisia painotuksia, jotka toteutuvat enemmän yläluokilla. Lukiossa noudatetaan kansainvälistä IB Diploma Programme opetusohjelmaa. Koulun tarjoama opetus on tarkoitettu pääsääntöisesti ulkomaalaisten perheiden lapsille, jotka asuvat työperäisen muuton vuoksi Suomessa sekä suomalaisten perheiden lapsille, jotka palaavat takaisin Suomeen sekä myös niille suomalaisperheiden lapsille, jotka haluavat jostain muusta perustellusta syystä päästä Turun kansainväliseen kouluun. Riittävä kielitaito on edellytyksenä kansainvälisen koulun oppilaaksi hyväksymiselle. Kielitaito varmistetaan testeillä. 6.2. Oulun kansainvälinen koulu Oulun kansainvälinen koulu on perustettu vuonna 2001. Koulu on osa Oulun kaupungin kunnallista opetustointa. Vuonna 2006 se siirtyi väliaikaisista tiloista peruskorjattuihin tiloihin. Samassa tilassa toimii Oulun Lyseon IB linja sekä osa Myllytullin koulun taito ja taideaineiden opetuksesta. Oulun kansainvälinen koulu toteuttaa IB opetusohjelmaa täydennettynä kansallisella opetussuunnitelmalla. Koulu tarjoaa opetusta pääsääntöisesti oppilaille, joilla on vahva englanninkielen taito. Koh 11

deryhmänä ovat ulkomaalaisten työntekijöiden lapset sekä sellaiset suomalaislapset, joille muuten on kehittynyt vahva kielitaito esim. vanhempien ulkomaille suuntautuneen työkomennuksen myötä tai englanninkieliseen päivähoitoon osallistumisen vuoksi. Kaikkia hakijoita ei ole voitu ottaa, koska heidän englanninkielen taitonsa ei ole ollut riittävä. Sekä Turussa että Oulussa suurin osa oppilaista on suomalaisperheiden lapsia. Opetuksessa otetaan huomioon oppilaiden tarve ja lakisääteinen oikeus saada suomenkielen opetusta sekä valmiudet siirtyä peruskoulun jälkeen suomalaista opetussuunnitelmaa noudattavaan toisen asteen koulutukseen. Osallistuminen kansainvälisen koulun opetukseen ei takaa pääsyä IB lukioon ilman IB lukion pääsykokeiden läpäisemistä. 6.3. Yhteenveto vierailuista Yhteenvetona Turun ja Oulun kokemuksista voidaan todeta, että näkemykset IB koulun tuomasta lisäarvosta eivät olleet kaikilta osin yhteneviä. Turussa käydyssä keskustelussa esiin nousi suomalaisen opetussuunnitelman ja peruskoulujärjestelmän vahvuudet. Oululaisissa puheenvuoroissa taas korostuivat IB koulun statusarvo ja tunnettavuus maailmalla. Arvioitaessa opetuksen järjestämisen näkökulmasta keskeisimpiä eroja suomalaisen ja IBopetusohjelmaan perustuvan opetuksen välillä, keskeisimmäksi yksittäiseksi tekijäksi nousin koulutuksen valvonta ja ohjausjärjestelmien ero. Kansainvälinen järjestelmä perustuu voimakkaaseen ohjaus ja valvontajärjestelmään, mistä Suomessa on luovuttu vuosia sitten. IBopetusohjelma vahvuudeksi todettiin opetussuunnitelman laajemmat aineryhmät yksittäisten oppiaineiden sijaan. Tässä katsottiinkin olevan selkeä oppimisen paikka opetussuunnitelmaa kehitettäessä. Turun ja Oulun kansainvälisten koulujen rehtorit esittivät näkemyksen kaksikielisen linjan tarpeellisuudesta. Hahmotelmissa kaksikieliselle linjalle otettavilta oppilailta ei vaadittaisi sujuvaa englanninkielen taitoa ja joustava siirtyminen linjalta toiselle on mahdollista. Kaksikielisen linjan nähtiin myös antavat kouluille paremmat edellytykset perustehtävänsä toteuttamiseen myös siltä osin, että koulun on varmistettava jatko opintokelpoisuus IB lukion ohella myös muissa toisen asteen oppilaitoksissa. Malli palvelisi niitä ulkomailta tulevia oppilaita, joilla ei ole riittävä kielitaito englanninkieliselle linjalle, mutta joita ei ole mielekästä sijoittaa valmistavaan opetukseen. 7. Opetuksen seudullinen järjestäminen 7.1. Hakeutuminen perusopetukseen yli kuntarajojen Perusopetuslain (628/1998) 6 :n mukaan kunta osoittaa oppivelvolliselle ja esiopetukseen oikeutetulle lähikoulun tai muun soveltuvan paikan, jossa opetusta annetaan sellaisella oppilaan omalla kielellä, jolla kunta on velvollinen järjestämään opetusta. Esiopetusta saavalle voidaan opetuksen järjestämispaikaksi osoittaa myös päivähoitopaikka tai muu soveltuva esiopetuksen järjestämispaikka. Huoltaja voi hakea niin perusopetuksessa kuin esiopetuksessakin muuhunkin kuin kunnan osoittamaan opetuksen järjestämispaikkaan. Kyse on tällöin ns. toissijaisesta hakeutumisesta. Perusopetuslain 26 a :n ja 28 :n mukaisiin toissijaisiin hakijoihin on sovellettava yhden 12

vertaisia valintaperusteita. Kunta voi kuitenkin päättää etukäteen opetuksen järjestämispaikkaan otettavien oppilaiden määrän ja määritellä koulun/vuosiluokkien/esiopetuspaikkojen enimmäiskoon voidakseen hallita paremmin muun muassa kustannuksia, opetusjärjestelyjä ja vieraskuntalaisten määrää. Kunta voi myös päättää, että osa tai kaikki oppilaspaikat ovat vapaasti haettavissa taikka niin, ettei ns. toissijaisille hakijoille varata ollenkaan oppilaspaikkoja. Tämä koskee sekä omasta kunnasta että vieraasta kunnasta hakevia lapsia. Jos kunnan kouluissa tai muissa opetuksen järjestämispaikoissa on oppilaspaikkoja vapaana, eikä kunta ole päättänyt, että toissijaisia hakijoita ei oteta, on kaikkiin ns. toissijaisiin hakijoihin, niin omasta kuin vieraasta kunnastakin hakeviin, sovellettava yhdenvertaisia valintaperusteita. Oppivelvollisuusikäinen voidaan ottaa siis muuhunkin kouluun kuin kunnan osoittamaan kouluun oppilaaksi. Tällöin voidaan oppilaaksi ottamisen edellytyksissä asettaa, että huoltaja vastaa oppilaan kuljettamisesta tai saattamisesta aiheutuvista kustannuksista. 7.2. Seudullinen sopimus perusopetuksen kustannusten korvaamisesta Lukuvuoden 2008 2009 alussa voimaan tulleessa sopimuksessa perusopetuksen kustannusten korvaamisesta sovitaan menettelytavoista silloin, kun oppivelvollisuuttaan suorittava oppilas saa perusopetusta muualla kuin asuinpaikkakunnallaan Tampereen kaupunkiseudulla. Sopimuksen mukaan oppilaan asuinpaikkakunta maksaa opetuspaikkakunnalle opetuksen järjestämisestä aiheutuneiden kustannusten ja valtionosuuden erotuksen. Tällä hetkellä opetuksen järjestämisestä aiheutuvalla kustannuksella tarkoitetaan kunnan edellisen vuoden Opetushallituksen taloustilaston mukaista oppilaskohtaista kustannusta, josta on vähennetty koulumatkojen kuljetuskustannukset. Tuotteistuksen edetessä on kuitenkin sitouduttu neuvottelemaan tuotteistettujen palvelujen hintojen käytöstä kunnan kustannusten perusteena. Sopimuksen mukaan oppilaiden valinnassa noudatetaan lähikouluperiaatetta. Oppilaalla ei kuitenkaan ole sopimuksen perusteella subjektiivista oikeutta päästä vieraan kunnan kouluun, vaan kunta voi ottaa kouluihinsa ulkopuolelta tulevia oppilaita, jos kouluissa on tilaa. Viimekädessä päätöksen oppilaaksiotosta tekee siis opetuspaikkakunnan viranomainen. Otettaessa oppilaita perusopetuslain 28 :n mukaiseen opetukseen, kuntien välisen sopimuksen mukaan oppilaiden valinnassa noudatetaan yhdenvertaisia valintaperusteita lukuvuotta 2009 2010 koskevista valinnoista alkaen. Sopimuksen mukaan opetuspaikkakunta ei vastaa oppilaan koulumatkakustannuksista. Sopimuksen perusteella Kaupunkiseudun kunnat sitoutuivat kehittämään seudullista opetustarjontaa kokoontumalla vuosittain ennen oppilasvalintaa keskustelemaan palvelutarjonnan mitoituksesta. Lisäksi sopimusosapuolet sitoutuivat sopimuksessa selvittämään yhdessä vieraskielisen opetuksen laajentamisen ja/tai kansainvälisen koulun perustamisen edellytyksiä. 7.3. Kuntien yhteistoiminta opetuksen järjestämiseksi Perussäännökset kuntien yhteistoiminnasta ovat kuntalain 10 luvussa, jossa säädetään kuntien välisestä julkisoikeudellisesta yhteistoiminnasta. Kunnat voivat harjoittaa yhteistyötä myös yksityisoikeudellisessa muodossa, esimerkiksi perustamalla yhdessä osakeyhtiön. Kunnalle laissa säädettyjen tehtävien hoitaminen ja siihen liittyvä päätösvallan käyttö edellyttää yleensä toiminnan järjestämistä julkisoikeudellisessa yhteistoiminnan muodossa. Kuntalain lisäksi yhteistoiminnasta on erityissäännöksiä kunnallishallinnon eri aloja koskevassa lainsäädännössä. 13

Kuntalain 76 : Kunnat voivat sopimuksen nojalla hoitaa tehtäviään yhdessä. Kunnat voivat sopia, että tehtävä annetaan toisen kunnan hoidettavaksi yhden tai useamman kunnan puolesta taikka että tehtävän hoitaa kuntayhtymä. Kunnat voivat myös sopia, että kunnalle tai sen viranomaiselle laissa säädetty tehtävä, jossa toimivaltaa voidaan siirtää viranhaltijalle, annetaan virkavastuulla toisen kunnan viranhaltijan hoidettavaksi. Kunnan velvollisuudesta kuulua kuntayhtymään jollakin toimialalla ja määrätyllä alueella säädetään erikseen. Kuntalaissa säädetty kuntien yhteistoiminta perustuu aina sopimukseen. Ensinnäkin kunnat voivat sopia, että tehtävä annetaan toisen kunnan hoidettavaksi yhden tai useamman kunnan puolesta. Tästä yhteistoiminnan muodosta on perinteisesti käytetty nimitystä sopimuksenvarainen yhteistoiminta tai sopimusyhteistyö. Sopimus voi koskea esimerkiksi yhteisen toimielimen perustamista eikä yhteistoimintaa varten tällöin perusteta erillistä oikeushenkilöä, vaan yksi kunta, ns. isäntäkunta, hoitaa sovitut tehtävät muiden sopijakuntien puolesta. Sopimusyhteistyössä kustannusten määrittely ja jako maksuosuuksiin ovat sopimuksenvaraisia asioita. Kunnat voivat sopia kustannusten jakautumisesta asukasluvun perusteella tai perustuen asukasluvun ja esimerkiksi tilinpäätöstietojen tai jonkin muun kriteerin yhdistelmään. Maksuosuuksien osalta on kuitenkin perusteltua pyrkiä aiheuttamisperiaatteen mukaiseen kustannustenjakoon. Sopimusyhteistyössä keskeistä on tilaaja tuottaja osaamisen vahvistuminen, joka edellyttää palvelujen tuotteistamiseen liittyvää osaamista toiminto ja tuotekohtaisten kustannustietojen ja palvelujen laatukriteerien määrittämiseksi. Yhteistyöhön osallistuvien kuntien ohjauksen vahvistamiseksi voidaan kuntalain 77 :n mukaisesti sopia, että nämä kunnat valitsevat osan jäsenistä sen kunnan toimielimeen, joka vastaa tehtävistä. Yhteinen toimielin voi olla käytännössä lautakunta, johtokunta tai toimikunta. Yhteisen toimielimen hallinnonalaan kuuluvat virat ovat tehtävistä vastaavan kunnan virkoja. Yhteinen toimielin on nimestään huolimatta yhden sopimuskunnan valtuuston ja hallituksen alainen toimielin. Samoin yhteisen toimielimen hallinnonalaan kuuluva palveluja tuottava yksikkö on yhden sopimuskunnan tulosyksikkö tai liikelaitos. Yksikön kiinteistön ja irtaimiston omistusoikeus voi kuulua yhteisesti tai määräosuuksin sopimuskunnille. Yksikkö on hallinnollisesti osa sitä kuntaa, jonka toimielin yhteislautakunta on. Myös yhteislautakunnan hallinnonalaan kuuluvat virat ovat yhden sopimuskunnan virkoja ja niiden haltijat ovat tuon kunnan viranhaltijoita. Yhteislautakunta ei siis ole jäsenkunnista erillinen oikeushenkilö, joka voisi toimia työnantajana tai osapuolena oikaisuvaatimus ja muutoksenhakumenettelyssä. Isäntäkuntana toimiva kunta vastaa viime kädessä yhteisen toimielimen päätöksistä ja niiden täytäntöönpanosta. Kuntalain 92 :n 2 momentin mukaan yhteisen toimielimen päätökseen voi hakea muutosta sopimukseen osallinen kunta ja sen jäsen. Voimassa olevassa hallitusohjelmassa on otettu kantaa kuntarajat ylittäviin perusopetuspalveluihin. Siinä todetaan, että hallitus turvaa perusopetuksen saavutettavuuden lähipalveluna ja että tulevaisuudessa madalletaan esteitä käydä koulua yli kuntarajojen. (Pääministeri Matti Vanhasen II hallituksen ohjelma, 2007.) 14

8. Työryhmän esitys Työryhmä esittää seuraavaa: Tampereelle perustetaan kansainvälinen koulu, joka tarjoaa opetusta oppilaille joilla on riittävä englanninkielen taito tilapäisesti Tampereella asuville ulkomaalaisille oppilaille Tarkoituksena on, että suunnitteilla oleva uudentyyppinen Tampereen kansainvälinen koulu vastaa joustavasti erilaisten oppijoiden tarpeisiin: Koulu on tarkoitettu suomenkielisille hyvän englanninkielentaidon omaaville oppilaille, joiden jatko opintokelpoisuus toisen asteen koulutukseen on turvattava. Koulu tarjoaa opetuksen Tampereella tilapäisesti työskentelevien tai opiskelevien perheiden lapsille, joiden äidinkieli on englanti tai muu vieraskieli ja joiden opiskelun tavoitteena ei ole perusopetuslain mukaisen jatko opintokelpoisuuden saavuttaminen. Kansainvälinen koulu täydentää oppivelvollisuuden suorittamismahdollisuuksia myös niiden Tampereen seudulle muuttaneiden ulkomaalaisten oppilaiden osalta, joilla ei ole riittäviä edellytyksiä suorittaa oppivelvollisuuttaan suomen tai ruotsin kielellä ja joille lyhyen maassaolon vuoksi maahanmuuttajien valmistava opetus ei ole mielekäs sijoituspaikka. Työryhmä on erilaisiin vaihtoehtoihin perehdyttyään päätynyt esittämään suomalaisen opetussuunnitelman mukaisen englanninkielisen opetuksen kehittämistä erilaisten oppijoiden tarpeiden mukaisesti. Englanninkielisen opetuksen järjestämisestä on pitkät perinteet, ja siitä saatujen kokemusten perusteella opetusta voidaan kehittää palvelemaan yhä paremmin erilaisten kohderyhmien tarpeita. IB opetusohjelma tarjoaa luontevan vaihtoehdon niille oppilaille, jotka ovat osallistuneet ulkomailla IB opetukseen. IB ohjelman vahvuutena on myös koulutusohjelman kansainvälinen tunnettavuus, täydennyskoulutusverkostot sekä laadunarviointi. Työryhmä kuitenkin katsoo, että PISA arvioinneissa saavutetut suomalaisten oppimistulokset antavat hyvät edellytykset tamperelaisen kansainvälisen koulun kehittämisen jatkosuunnittelulle suomalaisen opetussuunnitelman pohjalta. Lisäksi työryhmä korostaa, että Tampereen alueella kansainvälisen koulun tulee palvella laajempaa oppilasjoukkoa kuin mihin IB koulu pystyisi. Uusi kansainvälinen koulu vastaa vieraskielisen opetuksen kehittämisen haasteisiin muodostamalla uudenlaisen toimintamallin nykymuotoisen vieraskielisen perusopetuksen haasteet ja kehittämistarpeet huomioon ottaen. Työryhmä esittää mallia kansainvälisen koulun perustamiseksi, jossa opetus jakautuu kansainväliseen linjaan (international line) ja tuettuun linjaan (supporting line) ja joiden välillä on vahva integraatio. International line on tarkoitettu oppilaille, joilla on hyvä englanninkielen taito. Oppilaille, joiden äidinkieli on englanti, taataan paikka linjalla, muilta edellytetään soveltuvuuskoe ja riittävä pistemäärä. Supporting line soveltuu puolestaan vieraskielisille oppilaille, 15

jotka ovat lyhyen aikaa Suomessa ja/tai joiden englanninkielen taito ei ole riittävä. Oppilaalle järjestetään arviointijakso, jonka pohjalta tehdään päätös siitä, siirtyykö oppilas kansainväliselle linjalle vai pysyykö tuetulla linjalla. Erityinen tarve on kehittää ulkomaalaisten lasten räätälöityä opetuskokonaisuutta, joka turvaa oppilaan koulunkäynnin jatkossa kotimaassa tai muualla. Räätälöity opetus on osa tuettua linjaa (supporting line). Kansainvälisen koulun ylläpitäjänä toimii Tampereen kaupunki. Seudullisen saavutettavuuden vuoksi koulun tulee sijaita toimivien joukkoliikenneyhteyksien varrella. Amurin ja Tammelan koulujen kiinteistöt muodostavat yhdessä luontevan sijaintipaikan kansainväliselle koululle. Palveluverkkoselvityksessä otetaan huomioon tästä aiheutuvat seuraukset. Tavoitteena on, että tulevassa kansainvälisen koulun mallissa sekä Amurissa että Tammelassa opetusta järjestetään seudulliset tarpeet huomioon ottaen. Oppilaspaikkoja tulee olla tarjolla lisäksi niin, että kouluun voidaan ottaa oppilaita myös kesken lukuvuoden. Tiivistä yhteistyötä tehdään koulun sisällä eri linjojen välillä sekä Amurin ja Tammelan koulujen kesken yhteisen koulupolun syventämiseksi. Työryhmä yhtyy elinkeinoelämän näkemykseen kunnallisen vieraskielisen esiopetuksen järjestämisen tärkeydestä. Työryhmä painottaa, että Tampereen kansainvälisen koulun resursoinnissa kiinnitetään huomiota riittävään henkilöstön täydennyskouluttamiseen kielitaidon varmistamiseksi sekä ammattitaidon ylläpitämiseksi. Koulutilojen varustaminen nykyaikaisella teknologialla ja välineistöllä on välttämätöntä. Opettajien rekrytoinnissa on tarpeen tiivistää yhteistyötä Tampereen Lyseon lukion kanssa. Tampereen kansainvälisen koulun imagon luomiseen ja markkinointiin tulee myös panostaa. Työryhmä esittää, että perustetaan seudullinen projektiryhmä, jonka tehtävänä on selvittää jatkohankkeena Tampereen kansainvälisen koulun toteuttamista annetun mallin pohjalta. Projektiryhmään ehdotetaan nimettäväksi Amurin koulun rehtori Pia Mikkola, Tammelan koulun rehtori Petri Peltonen, Tampereen Lyseon lukion rehtori Kaisa Kuoppala, kehityspäällikkö Veli Matti Kanerva, seutukoordinaattori Tuukka Salkoaho, Lempäälän Hakkarin koulun rehtori Sanna Oikarinen sekä henkilö, joka toimii hankekoordinaattorina. Seutusivistystyöryhmä toimii hankkeen ohjausryhmänä. 16

I N T. L I N E AMURI 7 9 TAMMELA 1 6 AMURI 1 6 I N T. L I N E S U P P. L I N E ENGLANNINKIELINEN ESIOPETUS 8.1. Jatkoselvitys Työryhmän esityksen mukaisesti tavoitteena on käynnistää Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymän toimesta jatkohanke, jossa selvitetään Tampereen kansainvälisen koulun toteuttamista esiselvityksessä esitetyn mallin pohjalta. Jatkoselvityksen keskeisimpänä teemana on työryhmän esityksen pohjalta konkreettisen toimintamallin luominen kansainväliselle koululle. Tässä yhteydessä keskeisimmiksi yksittäisiksi selvittämiskohteiksi nousevat yhteistyön kehittäminen toisen asteen kanssa, valtion hallinnon sekä muiden kuntien ja alueiden kanssa tehtävä yhteistyö englanninkielisen oppimateriaalin kehittämisen suhteen, opettajien kielitaidon kehittämiseen liittyvät kysymykset, kuntien välisen kustannusten korvaamisen perusteet sekä kansainvälisen koulun toiminnan resursointi. Lisäksi selvityksessä tulisi käydä läpi elinkeinoelämän ja yliopiston kanssa tehtävän yhteistyön mahdollisuudet, esiopetuksen ja esiopetuksen jälkeisen päivähoidon rooli osana kansainvälisenopetuksen kokonaisuutta sekä vieraskieliseen opetukseen liittyvä oppilaan tuen tarve. Tämän ohella jatkoselvityksessä tulisi esittää alustava suunnitelma koulun markkinoinnin toteuttamiseksi sekä aikataulutus asiassa etenemisessä. Työn onnistuminen edellyttää nykyisen opettajakunnan vahvaa sitoutumista suunniteltuun kehittämistyöhön. Tämä pyritään saavuttamaan yhteissuunnittelu ja seminaaripäivien sekä tietoisen osallistamisen kautta. 17

9. Kustannusvaikutukset Kehittämishankkeen kustannusvaikutusten arviointi edellyttää täsmällisempiä linjauksia ja ratkaisuja toteutusvaihtoehtojen suhteen. Laskentatyö täsmentyy jatkoselvityksen myötä. Oleellista kustannusvaikutusten määräytymisen osalta ovat palveluille asetettavat laatuvaatimukset. Ryhmäkoot, avustajatarve, opettajien täydennyskoulutus sekä tilojen tietotekninen varustaminen ovat suurimmat kustannuserät, joista lisäkustannuksia aiheutuu. Myös kansainväliseen markkinointiin ja verkkosivuihin on kiinnitettävä erityistä huomiota. Opetustuntien jälkeisen kerhotoiminnan kehittämiseen tulee myös panostaa nykyistä enemmän. Lopullisiin kustannuksiin vaikuttaa merkittävästi myös se, kuinka paljon Tampereen seudun kunnat haluavat panostaa kansainvälisen koulun ylläpitoon seudullisena vetovoimatekijänä. Työryhmä on pyytänyt opetusministeriön kannanottoa siihen, olisiko mahdollista kehittää uusi, kansainvälisen mallin mukainen maksullinen palvelumuoto suomalaista opetussuunnitelmaa noudattavan vieraskielisen opetuksen yhteyteen. Palvelumuoto tarjoaisi päivittäin kaikenikäisille oppilaille mahdollisuuden harrastaa ohjatusti koulutiloissa. Opetusministeriön kannanottoa toivotaan siihen, että voisiko uudentyyppisen iltapäivätoiminnan saada valtionosuuden piirin siltä osin kuin perittävät maksut eivät kata todellisia kustannuksia. Joka tapauksessa on selvää, että esitetty malli aiheuttaa lisäkustannuksia nykyisiin vieraskielisen opetuksen kustannuksiin verrattuna. Erityisesti supporting line ja räätälöity osuus lisäävät henkilöstökustannuksia. Turun kansainvälisessä koulussa oppilaspaikan hinta on noin 1,5 kertainen normaaliin opetukseen nähden. Kansainvälisen koulun kehittämisen ja kuntien välisen kustannusten jaon kannalta on välttämätöntä, että palvelu tuotteistetaan ja kustannuserät tehdään läpinäkyviksi. Erityisesti kansainvälistä rekrytointia harjoittavien yritysten kannalta on tärkeää, että maksullisen palvelumuodon hinta ja laatusuhde kuvattu selkeästi. Kustannuksia arvioitaessa on otettava huomioon myös valtionosuusjärjestelmään tulevat muutokset. Alla olevaan taulukkoon on koottu alustava yhteenveto kehitteillä olevan mallin kustannusvaikutuksista. 18

Kehitteillä oleva malli Kohderyhmä: Hyvän englanninkielen taidon omaavat oppilaat, jatkoopintokelpoisuus Suomessa varmistettava Osuus oppilaista 85 % 15 % Esimerkkioppilas Pääosa suomalaisista oppilaista Englanti ei äidinkieli, jatkoopintotarve Suomessa todennäköinen Tilapäisesti Tampereella koulua käyvät oppilaat, tarve tukea koulunkäynnin jatkoa omassa maassa tai aloitetun opetussuunnitelman mukaisesti muualla kuin Tampereella Kustannustekijät International line Supporting line/räätälöity opetus Ryhmäkoko opp./ryhmä keskim. 20 1 10 Opetuksen kustannukset/ryhmä 53 000 53 000 Avustajatarve/ ryhmä 0,25 0,5 1 Materiaalit / ryhmä, lisäraha 100 2*150 Erityistarpeet varustelun osalta (tietotekniset tarpeet) 2 konetta/ryhmä 4 konetta/ryhmä Opettajien täydennyskoulutus / opettaja 800 800 Psykosos. oppilashuollon tarve Pieni Suuri Markkinointi, opetustuntien jälkeinen kerhotoiminta 19

Liite 1 Palvelutarpeen selvittäminen Taustatiedot Vastauksia: suomenkielinen kysely 115 englanninkielinen kysely 31 Lasten lukumäärä: suomenkielinen kysely englanninkielinen kysely yksi 59 18 kaksi 46 8 kolme 9 0 enemmän kuin kolme 1 5 Lasten syntymävuodet: suomenkielinen kysely englanninkielinen kysely 2004 41 9 2005 32 6 2006 20 10 2007 22 7 Kysymykset: Oletteko kiinnostuneita hakemaan lapsellenne paikkaa englanninkieliseen esiopetukseen tai englanninkieliseen perusopetukseen suomenkielisen opetuksen asemesta? suomenkieliset vastaukset %:a vastanneista 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 kyllä ei ei osaa sanoa 1