EURACADEMY OBSERVATORY Tieto- ja viestintäteknologiaa hyödyntävän elinikäisen oppimisen havaintoasema maaseudun mikro- ja pienyrityksille WP3.1 Raportti : Kyselytutkimus koulutuksen tarjoajille Maaraportti Suomi 18.6.07 Anne Matilainen Sini Mäkinen Helsingin Yliopisto, Ruralia Instituutti Käännös Jaakko Liesmäki
Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Metodologia... 4 3. Tulokset... 6 3.1. Osio A Organisaatioiden profiili... 6 3.2. Osio B Kurssien ja tarjolla olevan koulutuksen kuvailu... 9 3.3. Osio C Oppilaiden profiili ja heidän saamansa hyödyt... 13 3.4. Osio D Vastaajien henkilökohtaiset mielipiteet... 16 4. Johtopäätökset... 19 5. Taulukkoluettelo... 21 6. Lähteet... 22 7. Liiteluettelo... 23 Liite 1. Luettelo vastaajaorganisaatioista... 24 Liite 2. Parhaat käytännöt- esimerkkejä... 25 Liite 3. Maakohtainen kysely, Suomi. Ensimmäinen kyselykierros... 29 Liite 4. Maakohtainen kysely, Suomi. Toinen kyselykierros... 39 2
1. JOHDANTO Lissabonin sopimuksen mukaisen kilpailukykyisen tietoyhteiskunnan rakentamiseksi vuoteen 2010 mennessä, on elinikäiselle oppimiselle asetettu tavoite saavuttaa vähintään 12,5 % keskimääräinen taso EU-25:ssä. EU:n Joint Employment raportin 2003/2004 mukaan merkittäviä käytäntöjen muutoksia saatetaan vaatia vuoteen 2006 mennessä, että kaikille pystyttäisiin takaamaan mahdollisuus elinikäiseen oppimiseen. Tieto- ja kommunikaatioteknologialla (ICT; information and communication technology) voi olla merkittävä rooli tässä uudistuksessa, koska se mahdollistaa eri EU -maiden sekä urbaanien ja maaseutualueiden välillä vallitsevan osaamiskuilun pienenemisen. Maaseutualueiden mikro- ja PK- yrityksiä sekä yrittäjiä koskeva, ICT:n tukema elinikäistä oppimista koskeva tutkimus on osa Euracademy Observatory projektia. Projektin tavoitteena on rakentaa systemaattista dokumentointia ICT:n tukemien opetusmetodien käytöstä maaseudun PK- ja mikro-yritysten henkilöstön koulutuksessa Euroopassa. Tietoa kerätään tutkimusten kautta seitsemässä osanottajamaassa (Suomi, Kreikka, Unkari, Iso-Britannia, Saksa, Espanja ja Puola), ja se tullaan toistamaan säännöllisin aikavälein tiedon päivittämiseksi ja laajentamiseksi. Kansalliset raportit yhdistetään yhteiseen raporttiin, missä niistä saatuja tuloksia verrataan muiden maiden vastaaviin. Euracademy Observatory -projektin tulokset julkaistaan sähköisesti hankkeen websivuilla ja yhteenvetoraportti myös painettuna etenkin koulutusorganisaatioiden, hankkeen yhteistyökumppaneiden sekä päättäjien käyttöön. Tämän tutkimuksen tarkoitus (WP3.1) on kerätä tietoa koulutuksen tarjoajilta osanottajamaissa ICT:n tukemasta elinikäisestä koulutuksesta, joka on kohdennettu PK- yritysten sekä mikroyritysten työntekijöille, yksityisyrittäjille ja työttömille. Kerätty tieto muodostaa Euracademy Observatory - projektin perustietokannan, jonka pohjalta tunnistetaan esimerkkejä parhaista käytännöistä ja toimenpiteistä Euroopassa. Tutkimuksen ongelmanasettelu perustuu osittain hankkeen aiempaan selvitykseen (WP2), jossa on sekä kansallisesti että kansainvälisesti kuvattu maaseutualueiden PK- yrityksille kohdennettua tietotekniikkaa opetusmenetelmissä hyödyntävää koulutustarjontaa ja sen reunaehtoja tällä hetkellä. Euracademy Observatory projekti rahoitetaan Leonardo da Vinci -ohjelmasta. 3
2. METODOLOGIA Suomea koskevan tutkimuksen toteutti Helsingin Yliopiston Ruralia instituutti. Tutkimus jaettiin kahteen eri vaiheeseen: esikyselyyn ja varsinaiseen kyselyyn. Esikyselyn tarkoituksena oli selvittää niiden koulutusorganisaatioiden määrä, jotka tarjoavat maaseudun PK- yrityksille tietotekniikkaa opetuksessa hyödyntävää koulutusta. Otanta saatiin kattavasta luettelosta yhteystietoja, joka koottiin internetistä sekä Ruralia instituutin tietokannasta. Esikysely tehtiin sähköpostikyselynä. Se lähetettiin noin 400:lle koulutuksen tarjoajalle kevään 2006 aikana. Esikyselyn tulosten pohjalta varsinainen kysely lähetettiin niille osanottajille jotka ilmaisivat esikyselyssä halukkuutensa vastata myös varsinaiseen kyselyn (62 osallistujaa). Esikyselyyn vastasi 89 organisaatiota. Varsinainen Euracademy Observatory -kysely suoritettiin käyttämällä kyselykaavaketta, jonka Euracademy Observatory hankepartnerit suunnittelivat yhdessä. Tutkimuksessa käytettiin sähköistä kyselylomaketta, joka lähetettiin linkkinä sähköpostissa saateviestin yhteydessä. Kyselyä testattiin lähettämällä se ennakkoon viiden asiantuntijan kommentoitavaksi. Kyselyä muutettiin kommenttien perusteella, minkä jälkeen se lähetettiin kohderyhmälle. Ensimmäisen kyselykierroksen jälkeen kysely lähetettiin uudelleen vastaajamäärän kasvattamiseksi. Tämän lisäksi esikyselyn perusteella parhaiten kyselyn kohderyhmää ja hankkeen tavoitteita vastaaviin organisaatioihin otettiin yhteyttä myös puhelimitse pyytäen heitä vastaamaan kyselyyn. Kyselylomake on liite numero kolme. Esikyselyn pohjalta varsinainen kysely lähetettiin 62 henkilölle. Kysely suoritettiin elo-syyskuun aikana vuonna 2006. Vastausprosentti oli 50, mikä on suhteellisen korkea sähköpostikyselylle. 31 vastausta 29:stä eri organisaatiosta palautettiin takaisin ajoissa. Vastaajista 6 ilmoitti käyttävänsä ICT:n tukemaa koulutusta ainoana koulutustapanaan tai osana monimuoto-opetusta, 3 kertoi tarjoavansa ainoastaan ICT:n tukemia kursseja ja 20 käytti ICT:tä osana monimuoto-opetusta. Yksi vastaaja kertoi, ettei heidän organisaationsa käytä ICT:tä kurssien toteutuksessa, vaikka esikyselyssä he ilmaisivat kiinnostuksensa varsinaista kyselyä kohtaan. Tämä vastaus poistettiin kyselytulosten joukosta. Kysely toteutettiin hieman muokattuna uudelleen keväällä 2007 suuremman vastaajamäärän saamiseksi. Uusi kyselylomake oli hieman aiempaa lyhyempi. Kuitenkin suurin osa kysymyksistä säilytettiin ennallaan, joten tuloksien yhdistäminen aiempaan aineistoon oli mahdollista. Vuonna 2007 20 uutta vastausta 19 eri organisaatiolta palautui määräpäivään mennessä. Lyhyt 4
kyselylomake on mukana liitteenä numero neljä. Tuloksissa tiedot on yhdistetty milloin se on ollut mahdollista. Joidenkin kysymysten kohdalla kuitenkin ainoastaan tulokset ensimmäisen lomakkeen vastauksista on esitetty, koska kysymys jätettiin pois toisesta lomakkeesta. 5
3. TULOKSET Kysymyslomake oli jaettu neljään eri osioon. Ensimmäisessä osiossa keskityttiin vastaajien profiilien hahmottamiseen. Toisessa osiossa keskityttiin kuvailemaan koulutusta ja tarjottavia kursseja sekä toimintoja mitä organisaatiot tarjoavat. Tässä osiossa vastaajia pyydettiin myös kuvailemaan menestyksekkäitä koulutusmalleja joissa ICT- välineitä on käytetty hyödyksi. Kolmannessa osiossa kysymyslomakeessa pyrittiin profiloimaan opiskelijoita, jotka osallistuvat ICT:n tukemaan koulutukseen sekä korostamaan ICT:n heille tuomia hyötyjä. Neljäs osio määritteli vastaajien henkilökohtaisia mielipiteitä ja kokemuksia koskien ICT:n tukemaa koulutusta, sen mahdollisuuksia ja ongelmia. 3.1. Osio A Organisaatioiden profiili Kyselyyn vastanneet organisaatiot on esitetty liitteessä yksi. Ne esittävät melko kattavasti koulutusorganisaatioita, jotka tarjoavat ICT:n tukemaa koulutusta maaseutualueiden PK- yrityksille. Vastaajaorganisaatiot olivat lähinnä julkisia organisaatioita (37), mutta niiden joukossa oli myös 10 yksityistä organisaatiota tai yritystä, joista neljä kaupallisia. Kuusi organisaatiota ilmoitti olevansa ei-kaupallisia (taulukko 1.) % n Julkinen 75,5 37 Yksityinen*) 20,4 10 Muu 4,1 2 Yht. 100,0 49 *) Osuus % n yksityisistä yrityksistä Kaupallisia 40 4 Ei- kaupallisia 60 6 Yht. 100 10 Taulukko 1. Vastaajien jakautuminen organisaatiotyypin (Q2) (n=49) 6
Vastaajaorganisaatioiden toiminta-alue kattoi koko Suomen. Yksi kolmesta vastaajaorganisaatiosta oli tekemisissä organisaatioiden kanssa, jotka liittyvät koulutuksen sertifiointiin ja osaamisen tunnustamiseen. Kolmannes organisaatioista oli myös yhteistyössä yliopistojen kanssa, ja jotkin puolestaan tekivät yhteistyötä kauppakamareiden ja ammatillisten organisaatioiden kanssa (ks. taulukko 2.) Jotkin vastaajista ilmoittivat työskentelevänsä yhteydessä moniin eri toimijoihin ja siksi valitsivat useamman kuin yhden vastauksen. Kysymys vaikutti myös hieman vaikealta vastata, koska kommenttivastauksissa oli ilmoitettu mm. ammattikorkeakouluja ja yliopistoja. % n Yliopistoa 35 14 Kauppakamaria tai teollisuuden tai maatalouden 4 toimijoita 10 Ammatillisia organisaatioita (esim. ammattiliitot tai työnantajajärjestöt) 7,5 3 Organisaatioita, jotka liittyvät osaamisen tunnustamiseen 30 12 Riippumatonta koulutusorganisaatiota 7,5 3 Muuta toimijaa 10 4 Yht. 100 40 Taulukko2. Organisaatioiden jakautuminen niihin liittyvien määritelmien tai yhteistyökumppaneiden mukaan (Q 4) (n=40) Suurin osa vastaajaorganisaatioista ilmoitti, etteivät ne ole keskittyneet millekään tietylle sektorille. Tämä pitää luultavasti paikkansa, koska monet vastaajista olivat suuria organisaatioita, joilla on useita eri yksiköitä (esim. ammattikorkeakoulut). Jos kyselyn vastaaja on vastannut koko organisaation puolesta, tällöin on vaikea nimetä mitään tiettyä toimialaa. Tämä oli odotettavissa kun kyselylomaketta käännettiin eri kielille, ja siksi lomakkeeseen lisättiin vaihtoehto emme ole keskittyneet millekään tietylle toimialalle. % n Perustuotanto (maatalous, karjatalaous, metsätalous, kalastus ym.) 8,7 4 Teollisuus 4,3 2 Palvelut (tieto-ja viestintäteknologia, matkailu, muu palveluala) 15,2 7 7
Muu sektori 19,6 9 Emme ole erikoistuneet mihinkään tiettyyn sektoriin 52,2 24 Yht. 100 46 Taulukko 3. Organisaatioiden keskittyminen eri toimialoille (Q5). (n=46) Muina toimialoina organisaatiot mainitsivat mm. teknologian ja liikenteen, sosiaali- ja terveysalan, kaupallisen hallinnon ja yritystoiminnan alkuun saattamisen. Organisaatioiden koko vaihteli suuresti yhden hengen yrityksistä (konsulttiyhtiö) 3000 henkilöä työllistävään organisaatioon. Vaihtelu oli samanlaista osa-aikaisten työntekijöiden kohdalla yhdestä henkilöstä 1000:een. Kokoaikaisten työntekijöiden mediaani oli 80 (ka.218,08), ja osa-aikaisille työntekijöille se oli 20 (ka.70,03). Vastaavasti opettajien ja kouluttajien osuus vaihteli myös paljon (yhdestä 3000:een). Tyypillisesti n. 50-60% työntekijöistä (sekä osa-aikaisista että kokoaikaisista) oli opettajia. Organisaatiot toimivat sekä kaupunki- että maaseutualueilla. Lisäksi seuraavia maantieteellisiä alueita oli mainittu: Lappi, Pohjois-pohjanmaa, Keski-Suomi, Tampereen seutu, Etelä Savo, Pohjois- Suomi, Pääkaupunkiseutu, Keski-pohjanmaa ja Lounais-Suomi. Vaikka kohdevastaajaryhmää määriteltäessä keskityttiin organisaatioihin jotka toimivat maaseutualueilla, vain 10% vastaajista mainitsi että he keskittyvät erityisesti maaseutualueisiin. 12,5% vastaajista ilmoitti toimivansa lähinnä kaupunkialueilla. Suurin osa organisaatioista ei kuitenkaan keskity pelkästään joko maaseutu- tai kaupunkialueisiin (taulukko 4.). % n Kyllä, olemme keskittyneet tietyille 24 maantieteellisille alueille 60 Erityisesti maaseutualueilla 10 4 Erityisesti kaupunkialueilla 12,5 5 Toimimme koko maan alueella 17,5 7 Yht. 100 40 Taulukko 4. Vastaajaorganisaatioiden kohdealueet. (Q8) (n=40) 8
3.2. Osio B - Kurssien ja tarjolla olevan koulutuksen kuvailu Suurin osa kursseista ja koulutusohjelmista, joita organisaatiot ilmoittivat järjestävänsä, olivat tarkoitettu osaksi pidempiaikaista tutkintoon johtavaa koulutusta tai lyhyeksi jatko- tai täydennyskoulutus kurssiksi. 54,1% vastaajista ilmoitti, että he käyttävät ICT:tä yli 60%:lla kursseista. Kuitenkin jotkin vastaajista ilmoittivat ICT:n tukemien kurssien määrän lukumäärinä, eivätkä prosenttiyksikköinä, ja koska vuoden aikana sama kurssi saatetaan järjesteää useampaan kertaan, on vaikea arvioida todellista ICT:n tukemien koulutusten määrää. 21,6% vastaajista käytti ICT:tä tukeakseen 30-60% kursseistaan ja 24,3% hyödynsi ICT:tä alle 30%. Suurimmat kohderyhmät kursseille olivat pienet yritykset. Muita mainittuja ryhmiä, joita ei annettu valmiina vastausvaihtoehtoina olivat yritysten johto, yliopisto-opiskelijat, kuntien ja kaupunkien henkilöstö, julkisten organisaatioiden henkilöstö, uudelleenkouluttautuvat henkilöt, kaupunkien työttömät sekä kaupungeissa sijaitsevien PK- yritysten henkilöstö. vähemmän kuin 10% Suuryhtiöiden työntekijät 43,8% (n=14) Pienyritykset ja niiden työntekijät (n=5) 12,8 % Työttömät 50,0% (n=14) Muut ryhmät 6,7% (n=1) Jos tiedossa: kuinka suuri osa 18,1% kursseista on kohdentunut (n=4) erityisesti maaseudun pienyrityksille ja niiden henkilökunnalle (%) Jos tiedossa: kuinka suuri osa 54,6% kursseista on kohdentunut (n=6) maaseudulla asuville työttömille (%) 10-30% 30-60% yli 60% 25,6% 21,9% 9,4 (n=8) (n=7) (n=3) 25,6% 33,3% 28,2% (n=10) (n=13) (n=11) 21,4% 17,9% 10,7% (n=6) (n=5) (n=3) 26,7% 40,0% 26,7% (n=4) (n=6) (n=4) 54,5% 4,5% 22,7% (n=12) (n=1) (n=5) 27,3% 18,2% 0% (n=3) (n=2) 9
Taulukko 5. Eri kohderyhmien osuus vastaajaorganisaatioiden tarjoamassa,ict:n tukemassa koulutuksessa (Q8). Suurin osa vastaajaorganisaatioista suosi monimuoto-opetusta ICT:n tukemien kurssien toteutuksessa. Monet organisaatiot käyttivät ICT:tä myös kasvokkain tapahtuvissa opetustilanteissa esim. digitaalisen oppimateriaalin kautta. ICT:tä käytettiin paljon myös etäopetuksessa (taulukko 6.). Muita tapoja toteuttaa ICT:n tukemaa koulutusta olivat vastaajien käyttämät interaktiiviset ICT suunnitelmat sekä ICT:n hyödyntäminen konsultoinnissa. Suurin osa vastaajista valitsi enemmän kuin yhden vaihtoehdon. Etäopetusta ei ollut mainittu niin useasti kuin muita metodeja mikä tulee huomata, koska se on opetustapa, joka yleensä liittyy maaseutualueiden PK -yritysten henkilöstön koulutukseen. % n Etäopiskeluna itsenäisesti 26 13 Etäopiskeluna tutorin avustuksella 54 23 Monimuoto-opiskeluna (etäopiskeluna ja lähiopiskeluna) 90 45 Lähiopiskeluna hyödyntäen samalla digitaalisia 29 oppimismateriaaleja 58 Muulla tavoin 2,0 1 Yht. 111 Taulukko 6. ICT:n tukeman koulutuksen toteuttajien eri metodit kurssin toteuttamiseksi (Q9) (n=111) Suurin osa vastaajista ilmoitti käyttävänsä etäopetuksessa useampaa kuin yhtä menetelmää tai kurssialustaa. Useimmin mainittiin erilaiset e-oppimisympäristöt, joista suosituimpana Moodle. Vain kolme vastaajaorganisaatiota ei maininnut mitään e-oppimisympäristöä. Lisäksi erilaiset internet -sivut, joilta opiskelijoiden on mahdollista ladata materiaaleja, mainittiin usein. Hieman yllättäen vain 8 vastaajista mainitsi intranetin. % n Verkko-oppimisympäristöt (esim. WebCT, Moodle) 51 47 Verkkosivuja, joilta voi ladata materiaalia (dokumentit, artikkelit) 32 30 Intranettiä 9 8 Henkilökohtaisia blogeja 9 8 Muu 8 4 10
Yht. 97 Taulukko 7. Erilaisten koulutustapojen ja ympäristöjen käyttö etäopiskelun toteutuksessa (Q10) (n=97) Toisella kyselykierroksella vastaajilla oli valittavanaan myös vaihtoehto materiaalin lähettäminen postin kautta sekä yhteydenpito puhelimitse. Kaikki toisen kyselykierroksen vastaajat (100%) valitsivat nämä vaihtoehdot. Muut oppimisympäristöt joita oli mainittu, olivat pääasiassa orgasaatioiden omia e-oppimisympäristöjä (esim. Oppinetti). Myös Learnlink, messenger, skype ja e-beam mainittiin käytettyinä sovelluksina. Suosituimpina etäopetuksen työkaluina mainittiin sähköposti ja keskustelufoorumit (taulukko 8.) Muina työkaluina mainittiin video-avusteiset työkalut kuten Marratech ja muita perinteisempiä työkaluja kuten paperikopiot, kirjat jne. Kysymys vaikutti hieman vaikealta vastata, koska videoneuvottelu oli mainittu osiossa Muut, vaikka se oli myös annettujen vastausvaihtoehtojen joukossa. Enemmistö vastaajista ilmoitti hyödyntävänsä opetuksessa useampaa kuin yhtä työkalua. Useimmilla niitä on käytössä kahdesta neljään. % n Chat 38 19 Keskustelupalstat ja- ryhmät 76 38 Videoita, lyhyitä videoklippejä tai 25 äänitallenteita 50 Videoneuvotteluita omalta tietokoneelta web-kameroilla 26 13 Sähköpostia 80 40 CD-ROM:eja 22 11 Muita työkaluja 20 10 Yht. 156 Taulukko 8. Eri työkalujen hyödyntäminen etäopetuksen toteutuksessa (Q 10) (n=156) Vastaajat jakautuivat melko tasan kysyttäessä missä oppilaiden odotettiin käyttävän tietokonetta. Suurin osa vastaajista valitsi enemmän kuin yhden vaihtoehdon. Vaihtoehtoon muut tilat, yleisin vastaus oli kirjastot (taulukko 9.) 11
% n Kotona 94 47 Töissä 86 43 Organisaation tiloissa 72 36 Muissa tiloissa, joissa on tarvittavat välineet 42 21 Yht. 147 Taulukko 9. Vastaukset kysymykseen Missä oppilaiden odotetaan käyttävän tietokonetta osallistuakseen koulutukseen. (Q 11) (n=147) Kysymys onnistuneista ICT-tuetuista koulutustoteutuksista nähtiin hieman vaikeana. Kuusi organisaatiota 28:sta ei vastannut tähän kysymykseen ensimmäisellä kierroksella lainkaan. Myös vastaukset ja kuvaukset olivat yleisluonteisia, joten lisäksi tarvitaan haastatteluja kokonaisvaltaisempien tapauskuvausten luomiseksi. Toisella kyselykierroksella tämä kysymys jätettiin pois lomakkeesta. Ensimmäisen kierroksen esimerkkitapaukset (58 kpl) joissa ICT:tä oli hyödynnetty, on mainittu liitteessä kaksi. Yleisesti ICT:tä on käytetty tukemaan monia erilaisia kursseja, useimmiten osana monimuotoopetusta. Kurssien käsiteltävät aiheet ja toteutukset vaihtelivat paljon ICT:hen liittyvistä aiheista maaseudun kehittämiseen, liikkeenjohtoon sekä ruuan tuotantoon. Kurssit olivat sekä pitkiä, tavoitteena virallinen tutkinto, että lyhyempiä tavoitteena kehittää osanottajien henkilökohtaisia taitoja. Organisaatioilla oli eri määrä kokemusta ICT:tä hyödyntävän koulutuksen tarjoamisessa. 27,7% vastaajaorganisaatioista oli tarjonnut ICT:n tukemaa koulutusta vähemmän kuin 6 vuotta, 25,5% 6-10 vuotta ja 46,8% yli 10 vuotta. Ensimmäisellä kyselykierroksella vaikutti siltä, että joillain organisaatioilla oli yli 20 vuotta kokemusta ICT:n tukeman koulutuksen toteutuksessa. Tyypillisimpinä muina syinä aloittaa ICT:n tukema koulutus annettujen vaihtoehtojen rinnalla olivat organisaation tarve pysyä kehityksen mukana koulutussektorilla, tarve kehittää tehokkuutta kurssien toteuttamisessa, pitkät välimatkat kohderyhmän ja oppilaitoksen välillä sekä oppilaiden muuttuneet tarpeet. Jotkin vastaajat valitsivat useamman kuin yhden vaihtoehdon (taulukko 10). 12
% n Suuryhtiöiden tarpeesta 32 16 Hallinnon tai EU:n tarjoaman tukirahoituksen takia 18 9 Muu 42 21 Taulukko 10. ICT:n tukeman koulutuksen aloittamisen syyt (Q13) ( n=46) Lisäksi toisella kyselykierroksella vastausvaihtoehdoksi lisättiin yksittäisten oppilaiden pyynnöstä. 13 vastaajaa kahdestakymmenestä valitsi tämän vaihtoehdon. 3.3. Osio C Oppilaiden profiili ja heidän saamansa hyödyt Tyypillisesti organisaatiot antoivat opiskelijoille vähintään oman todistuksensa suoritetusta kurssista (taulukko 11). % n Tunnustettu suomalainen pätevöityminen 17 37,0 Tunnustettu kansainvälinen pätevöityminen 0 0 Organisaation oma todistua 47,8 22 Muu 15,2 7 Yht. 100 46 Taulukko 11. Tarjotut todistukset harjoittelijoille suoritetuista ICT:n tukemista kursseista (Q14) (n=46) 34 vastaajista ilmoitti että heillä on organisaatiossaan käytössä sisäinen laatujärjestelmä (taulukko 12). % n 13
Kyllä 73,9 34 Ei 26,1 12 Yht. 100 46 Taulukko 12. Organisaatioiden jakautuminen laatujärjestelmän tarjoamisen mukaan (Q15) (n=46). Mainittuja laatujärjestelmiä olivat: EFQM (11 organisaatiota) Balance scorecard (1 organisaatio) ISO 9901 (6 organisaatiota)) ISO 14001 (1 organisaatio) OHSAS 18001 (1 organisaatio) Own quality management plans (developed within the organisation) (3 organisaatiota) Jotkin organisaatioista käyttivät useampaa kuin yhtä laatujärjestelmää. Ensimmäisen kyselykierroksen tutkimusten mukaan, suurin osa organisaatioista käytti useampia eri rahoituslähteitä rahoittaakseen ICT:n tukemia kurssejaan. Yhdistetyssä aineistossa vain ne vastaukset, jotka osoittivat tärkeimmät rahoituslähteet, analysoitiin. Taloudellisen tuen rooli (EU tai kansallinen) ainoana tai osittaisena tukijana, oli merkittävä (taulukko 13.) Useimmiten mainittu vastaus kohdassa muu oli valtion budjettivarat. % n Työnanatajat kustantavat työntekijöiden koulutuksen 10,3 4 Opiskelijat kustantavat koulutuksen itse 0 0 Rahoitustuen turvin 30,8 12 Osittain rahoitustuen turvin, osin yksityisellä tuella 59,0 23 Muulla tavoin 0% 0 Yht. 100 39 Taulukko 13. ICT:n tukemien kurssien rahoituslähteet (Q 16) (n=39) Ensimmäisen kyselykierroksen tuloksissa vastaajaorganisaatioiden tarjoamien koulutusten osanottajien sukupuolijakauma vaihteli paljon organisaatioittain, luultavasti ICT:n tukemien 14
kurssien laajan aihepiirijakauman vuoksi (taulukko 14). Tulokset kuitenkin osoittavat että naiset osallistuvat koulutuksiin miehiä useammin. Vastaukset vaihtelivat paljon myös sen suhteen, mikä oli organisaation koulutusalue. Organisaatiolle vaikutti olevan vaikeaa arvioida olivatko heidän opiskelijansa töissä maaseutualueilla vai ei. Koska vastaajien oli vaikea vastata luotettavasti näihin kysymyksiin, ne poistettiin lomakkeesta toisella kierroksella. miehet, % naiset, % max 80 98 min 2 20 keskiarvo 42 57 mediaani 42 57 moodi 40 60 Taulukko14. Vastaajien sukupuolijakauma ICT:n tukemassa koulutuksessa (Kys.21,ensimmäinen kyselykierros)(n=26) Töissä PK- yrityksessä Yrittäjä % Töissä suuryrityksessä Työtön % Töissä maaseudulla (jos tiedossa) % max 100 50 60 100 15 min 5 5 2 0 5 keskiarvo 44 18 15 34 11 mediaani 50 10 10 17,5 10 moodi 30 a) 10 5 a) 10 10 a) n 19 17 16 16 7 a)useita moodeja esiintyy. Pienin arvo on esitetty Taulukko 15. Kouluttautujien profiili työllistymisen suhteen (Q21kysymys ensimmäisen kierroksen kyselystä) Opiskelijoiden tärkeimpinä edellytyksinä osallistua ICT:n tukemaan koulutukseen, oli luonnollisesti mainittu mahdollisuus käyttää tietokonetta säännöllisesti sekä mahdollisuus saada yhteys internetiin (98% vastaajista mainitsi tämän). % n Internetin käyttömahdollisuus 98 49 Tietokoneen käyttömahdollisuus 96 48 Erityisten ohjelmistojen käyttömahdollisuus 18 9 Muu 2 1 15
Yht. 107 Taulukko 16. ICT:n tukeman kurssin suorittamiseksi tarvittava infrastruktuuri (Q 17) (n=107) Lisäksi ensimmäisellä haastattelukierroksella vaihtoehtona oli mahdollisuus käyttää viimeisintä teknologiaa. 18 vastaajaa kolmestakymmenestä valitsi tämän vaihtoehdon. Tämä viittaa siihen että mahdollisuudella käyttää erilaisia ohjelmia ei ollut yhtä suurta merkitystä. Halu oppia oli mainittu tärkeimpänä henkilökohtaisena ominaisuutena, mitä opiskelijoita edellytettiin. Myös itsekuri oli arvotettu korkealle, luultavasti johtuen ICT:n roolista etäoppimisessa (taulukko 17.). Muina henkilökohtaisina ominaisuuksina mainittiin ICT- taidot sekä korkea motivaatio. % n Itsekuri 70 35 Oppimishalu 96 48 Kriittinen ajattelutapa 32 16 Johdonmukaisuus 32 16 Yht. 115 Taulukko 17. ICT:n tukemien kurssien menestyksekkääksi suorittamiseksi tarvittavat henkilökohtaiset ominaisuudet (n=115) (Q17.1) 3.4. Osio D Vastaajien henkilökohtaiset mielipiteet Kysymyslomakkeen viimeisessä osiossa pyrittiin kartoittamaan vastaajien omia henkilökohtaisia mielipiteitä liittyen ICT:n tukemaan koulutukseen. Tärkeimpänä asiana ICT:n tukeman koulutuksen menestyksellisessä toteutuksessa, oli mainittu opetushenkilöstön koulutus ja tietojen päivittäminen sekä riittävä infrastruktuurin taso. Hallinnon valmius ja resurssien kohdentaminen oli mainittu lähes yhtä tärkeinä (taulukko 18). Ensimmäisessä kyselyssä vastaajilla oli mahdollisuus valita useampi kuin yksi vaihtoehto. Toisessa kyselyssä vaihtoehtomäärä oli rajoitettu kahteen. Tämän vuoksi yhdistettäessä dataa, vain ne vastaukset joissa oli kaksi vaihtoehtoa valittuna, analysoitiin. 16
% n Infrastruktuuri 66 33 Opetushenkilöstön koulutus ja osaaminen 44 88 Hallinnon valmius 42 21 Rahoituksen kohdentuminen 23 46 Markkinointi 30 15 Muu 6 3 Yht. 139 Taulukko 18. Vastaajien mielipiteet menestyksekkäästi toteutettavan ICT:n tukeman koulutuksen tarvitsemista seikoista. (n=139) (Q 18). Taulukossa 18. esitettyjen vaihtoehtojen lisäksi, oli ensimmäisellä kierroksella vaihtoehtona strategiat. 17 organisaatiota kolmestakymmenestä valitsi tämän vaihtoehdon. Toisella kyselykierroksella, tämä vaihtoehto oli korvattu vaihtoehdolla uusien teknologioiden huomioon ottaminen suunnittelussa. 8 organisaatiota kahdestakymmenestä valitsi tämä vaihtoehdon. Kysyttäessä tyypillistä ongelmaa ICT:n tukeman koulutuksen toteutuksessa erityisesti maaseutualueilla, vaihtoehdot jakautuivat suhteellisen tasan. Tästä syystä dataa yhdistettäessä vain ne vastaukset joissa oli valittu yksi vaihtoehto analysoitiin. Merkittävimpänä ongelmana mainittiin tukihenkilöiden puute. Viidennes vastaajista koki ongelmaksi myös ICT- taitojen hyödyllisyyteen liittyvät asenteet. Muina ongelmina mainittiin kurssien heikko markkinointi ja pysyttäytyminen vanhoissa opituissa koulutusmetodeissa. Vain 16% vastasi infrastruktuuri puutteen, mikä on ymmärrettävää, sillä tällä hetkellä 95%:lla yrityksistä (Tilastokeskus 2005a) ja 58%:lla yksityishenkilöistä on internet yhteys Suomessa (Tilastokeskus 2005b). Jotkin vastaajista ilmoittivat, ettei maaseutualueita koskien ollut mitään erityisiä ongelmia, ja että ongelmat ovat samat riippumatta maantieteellisestä alueesta. 17
% n Ei rahoitusmahdollisuuksia 12 3 Ei tarpeellista infrastruktuuria 16 4 Ihmisten uskomus siitä, että tietoteknologiataitoja ei tarvita 20 5 Tietotekniikkalukutaidottomuus 12 3 Tukipalveluiden ja neuvojien puute 24 6 Muu 16 4 Yht. 100 25 Taulukko 19.ICT:n tukeman koulutuksen toteutukseen liittyvät ongelmat erityisesti maaseutualueilla (n=25) (Q 19). Avoimissa kysymyksissä ja kommenteissa ICT:n tukeman koulutuksen potentiaali nähtiin merkittävänä. Erityisesti ICT nähtiin yhtenä ratkaisuvaihtoehtona pitkien välimatkojen aiheuttaman ongelman voittamiseksi. Myös infrastruktuurin korkean laadun nähtiin tuovan mahdollisuuksia käytännön toteutukseen. Hallituksen tietoteknologia ohjelman mukaan vuoteen 2009 mennessä pitäisi koko maassa olla laajakaistamahdollisuus. Tämän nähtiin tuovan uusia mahdollisuuksia myös ICT:n tukeman koulutuksen toteutukseen. Monet vastaajista ilmoittivat, että tällä hetkellä infrastruktuuri on korkeammalla tasolla kuin kyvyt käyttää sitä. Kohderyhmän kykyjen puute nähtiin myös hidastavan ICT:n tukeman koulutuksen kehitystä. Tärkeimpänä motivaation lähteenä kursseihin osallistumiseen nähtiin kurssien sisältö, mutta lisäksi opiskelijoilla tulee olla halu oppia ja hankkia uusia tietoja ja taitoja. ICT:n käytön koulutuksen toteutuksessa ei tule olla itsetarkoitus. ICT:N laajempi hyödyntäminen saattaisi kuitenkin alentaa osallistumisen kynnystä tarjoamalla opiskelumahdollisuuksia ilman tarvetta matkustaa pitkiä matkoja. 18
4. JOHTOPÄÄTÖKSET Yleisesti ottaen tutkimuksen edustavuutta voidaan pitää melko hyvänä. Vastaajat edustavat merkittävimpiä organisaatioita jotka tarjoavat ICT:n tukemaa koulutusta maaseutualueilla. Kuitenkin vain harva koulutusorganisaatio on erikoistunut palvelemaan nimenomaan maaseutualueita ja siksi esim. vastaajien arvioihin opiskelijoiden lukumääristä sisältyvät luultavasti kaikki eri alueille ja osallistujaryhmille kohdennetut e-oppimisaktiviteetit, eikä sitä näin ollen voida pitää luotettavana ajatellen vain maaseudun PK- yrityksiä. Myös vastaajien lukumäärä on liian pieni, että mitään todellista tilastollista vertailua pystyttäisiin tekemään. Vastaukset antavat kuitenkin arvokasta tietoa e-oppimisaktiviteeteista yleensä osoittaen mahdollisuuksia ja heikkouksia, joita ICT:n tukemaan koulutukseen liittyy. Suurin osa toimijoista Suomessa on keskittynyt käyttämään ICT:tä yhtenä monimuoto-opetuksen menetelmänä. Koulutukset, joissa hyödynnettäisiin ainoastaan ICT työkaluja, eivät ole kovin yleisiä. Koulutusorganisaatiot kohdentavat koulutustarjontansa harvoin vain maaseutualueille tai maaseutualueiden yrityksiin. Myöskään kurssit, joita kohdennetaan erityisesti maaseudun PKyrityksille, eivät eroa merkittävästi niistä joita kaupunkialueilla tarjotaan. Infrastruktuurin puutteita maaseutualueilla ei nähty merkittävänä ongelmana ICT -tuetussa opetuksessa. Tilastojen perusteella internetin käyttö Suomessa on korkeaa ja internet -liittymät yleisiä. Maaseutu- ja kaupunkialueiden välillä on eroja mm. laajakaistaliittymien levinneisyydessä, mutta on oikeutettua sanoa, että käytännössä missä tahansa Suomessa nopean internetyhteyden hankkiminen on mahdollista. Vaikka Suomen teknologia-aste on korkea, ICT:n käyttö ei ole kovin korkea. Ns. ICT- kulttuuri ei ole samalla tasolla kuin esim. USA:ssa, eikä ICT:n käyttö ei ole juurtunut etenkään maaseudun PKyrityksiin ja niiden päivittäiseen toimintaan. Sama koskee myös koulutuksen toteutusta ja maaseutualueiden yrittäjien tai työntekijöiden koulutusta (ks. Lahtinen & Roose 2003, Matilainen ym. 2005, Tiainen ym. 2004) E-oppimistoimenpiteet, joiden kohteena ovat maaseudun PK- yritykset, riippuvat paljolti julkisesta tuesta (EU ja kansallinen). Sama trendi on näkyvissä myös kaikissa muissa maaseutualueiden 19
innovaatio- ja kehityspalveluissa, eikä e-oppimisen voida nähdä eroavan muista kehitysaktiviteeteistä tässä suhteessa. ICT:n käytön lisäämistä on tuotu esille maaseutupolitiikassa ja kansallisissa strategioissa, mutta riippuvuus lyhytaikaisesta projektirahoituksesta saattaa aiheuttaa ongelmia ylläpitää pitkäaikaisia kehittämissuunnitelmia tai rakentaa kehittämisohjelmia, jotka perustuvat ICT:n hyödyntämiseen. Tähän haasteeseen vastaaminen edellyttää koulutusorganisaatioilta myös e-opetuksen kattavaa sisällyttämistä toimintansa strategiseen suunnitteluun. Aika on yrittäjien tärkein resurssi ja ICT voi kiistattomasti tuoda hyötyä tämän resurssin käytön tehostamiseen. ICT:n tukeman koulutuksen lisääntymiseksi tarvitaan uutta opetustarjontaa sekä menetelmien edelleen kehittämistä, mutta yhtä tärkeää on edistää ICT-kulttuurin kehittymistä PK yrityksissä ennen kuin kaikkia mahdollisuuksia voidaan täysin hyödyntää. Syyt menestyneiden ja epäonnistuneiden koulutusesimerkkien taustalla ovat moninaiset, ja usein vaikeita selvittää. On myös tärkeää pitää mielessä että ICT -tuettu koulutus on vain yksi keino muiden joukossa, joilla maaseudun PK- yrityksille koulutusta tarjotaan. Sen käyttö ei ole itseisarvo. PK- yrityksille ICT on arvokasta vain, kun sitä voidaan käyttää heidän ongelmiensa ratkaisemiseen. Sillä, onko käytettävä teknologia uutta vai vanhaa, ei ole merkitystä. Samoihin tuloksiin on päädytty mm. tutkimuksissa koskien informaatio ja asiantuntijapalveluita joiden kohteena ovat olleet maaseudun PK- yritykset (esim. Tiainen ja muut 2004, Matilainen ja Zimmerbauer 2005, Lahtinen ja Roose 2003). Euracademy Observatoryn aktiviteettien jatkamisen ja kehittämisen kannalta tutkimus toi esille joitain ongelma-alueita liittyen kysymyslomakkeeseen ja tiedon keräämisen tapoihin. Koska ensimmäinen kysymyslomake oli liian epätarkka tuottaakseen Euracademy Observatoryn jatkossa tehtävissä päivityksissä haluttavaa tietoa, kyselystä tehtiin myös toinen versio, jota koekäytettiin. Tästä johtuen eri aineistoja ei voitu suoraan yhdistää luotettavalla tavalla. Osoittautui, että sähköpostikysely ei ole välttämättä paras mahdollinen tapa kerätä tietoa monimutkaisista syistä eri tapausten taustalla. Projektin seuraavissa vaiheissa tulee tutkimusta kehittää edelleen niin, että pystytään keräämään ja riittävän yksityiskohtaista tietoa ja raportoimaan projektin eri kohde- ja hyödynsaajaryhmiä kiinnostavia tuloksia. 20