Mikkeli Pöytäkirja 7/2018 1 ( 32) Aika 27.09.2018, klo 17:00-19:15 Paikka Kaupungintalo, lautakuntien kokoushuone Käsitellyt asiat 84 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 85 Pöytäkirjan tarkastus 86 Viranhaltijoiden päätösten otto- oikeus/sivistysjohtaja 87 Viranhaltijoiden päätösten otto- oikeus 88 Ilmoitusasiat ja viranhaltijoiden päätökset tiedoksi 89 Valtuustoaloite: Mikkeliin maksuton varhaiskasvatus 90 Valtuustoaloite subjektiivisen päivähoito- oikeuden rajauksen poistaminen ja ryhmäkoon palauttaminen aikaisempaan varhaiskasvatuksessa 91 Talousarvion toteutumisen seuranta 31.8.2018/kasvatus- ja opetuslautakunta 92 Talousarvio vuonna 2019 valmistelun vaihe, kasvatus- ja opetuslautakunta Lisäpykälät 93 Investoinnit 2018
Mikkeli Pöytäkirja 7/2018 2 ( 32) Saapuvilla olleet jäsenet Taina Harmoinen, puheenjohtaja Petri Tikkanen, 1. varapuheenjohtaja Eero Aho, poistui 18:37 Hanne Vainio Janne Strengell Jenni Kolmisoppi Juha Hakkarainen Juuso Lahikainen Saara Vauhkonen Ville Tapio Ronkanen, varajäsen Muut saapuvilla olleet Tanja Koistinen, toimistosihteeri, sihteeri Seija Manninen, kasvatus- ja opetusjohtaja Virpi Siekkinen, sivistysjohtaja Pirjo Vartiainen, varhaiskasvatusjohtaja Jenni Tissari, kaupunginhallituksen edustaja, poistui 18:37 Hanna-Noora Hurri, vammaisneuvoston edustaja Jari Kinnula, johtava rehtori Jarkko Hyttinen, kiinteistöjohtaja, poistui 17:29 Poissa Kirsi Pokkinen Ulla Yli-Karro Edvin Ehrnrooth, nuorisovaltuuston edustaja Markku Aholainen, kaupunginhallituksen puheenjohtaja Tiina Turunen, johdon assistentti, sihteeri Allekirjoitukset Taina Harmoinen Puheenjohtaja Tanja Koistinen Sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja on tarkastettu ja hyväksytty 02.10.2018 02.10.2018 Jenni Kolmisoppi Petri Tikkanen
Mikkeli Pöytäkirja 7/2018 3 ( 32) pöytäkirjantarkastaj a pöytäkirjantarkastaj a Pöytäkirjan nähtävänäolo Mikkelin kaupungin yleisessä tietoverkossa www.mikkeli.fi
Mikkeli Pöytäkirja 7/2018 4 ( 32) 84 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Puheenjohtaja totesi kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Kasvatus- ja opetuslautakunta hyväksyi yhden lisäpykälän ottamisen käsiteltäväksi kokouksessa.
Mikkeli Pöytäkirja 7/2018 5 ( 32) 85 Pöytäkirjan tarkastus Ehdotus Esittelijä: Virpi Siekkinen, sivistysjohtaja Tämän kokouksen pöytäkirjantarkastajiksi valitaan Jenni Kolmisoppi ja Juuso Lahikainen. Pöytäkirja tarkastetaan kokouksessa ja on sen jälkeen nähtävänä kaupungin yleisessä tietoverkossa. Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin Jenni Kolmisoppi ja Petri Tikkanen. Pöytäkirja tarkastetaan tiistaina 2.10.2018 kaupungin virastotalon asiointipisteessä ja on sen jälkeen nähtävänä kaupungin yleisessä tietoverkossa. Merkitään, että tämän pykälän käsittelyn jälkeen kiinteistöjohtaja Jarkko Hyttinen esitteli ajankohtaisia kiinteistöasioita ja poistui kokouksesta esittelyn jälkeen.
Mikkeli Pöytäkirja 7/2018 6 ( 32) 86 Viranhaltijoiden päätösten otto- oikeus/sivistysjohtaja Henkilöstöpäätökset: 18 Jaana Vartiaisen ottamisesta päiväkodinjohtajan virkaan 1.10. 2018 alkaen, 18.09.2018 Ehdotus Esittelijä: Taina Harmoinen Koska kasvatus- ja opetuslautakunnan puheenjohtaja ei ole havainnut viranhaltijapäätöksessä mitään sellaista, mikä olisi esteenä päätöksen toimeenpanolle, puheenjohtaja esittää, ettei kasvatus- ja opetuslautakunta käytä kuntalain 92 :n mukaista otto- oikeuttaan viranhaltijan tekemään päätökseen. Hyväksyttiin.
Mikkeli Pöytäkirja 7/2018 7 ( 32) 87 Viranhaltijoiden päätösten otto- oikeus Kasvatus- ja opetusjohtaja Hankintapäätökset: 16 Kaappien hankinta Päämajakouluun hintaan 1 515, 35 euroa, 31.08.2018 17 Säkkituolien hankinta Launialan kouluun Isku Interior Oy:ltä hintaan 2 929, 50 euroa, 07.09.2018 18 Pinottavien tuolien hankinta Launialan kouluun hintaan 2 200 euroa, 07.09.2018 19 Teknisen työn työkalujen hankinta Rantakylän yhtenäiskouluun hintaan 8 797 euroa, 07.09.2018 20 Urheilupuiston fysiikan opetuksen välineiden hankinta hintaan 5 926, 88 euroa, 14.09.2018 21 Koulujen pyörätelineiden hankinta, 14.09.2018 Henkilöstöpäätökset: 233 Minna Marttisen ottamisesta koulunkäyntiavustajan tehtävään ajaksi 9.8.2018-1.6.2019, sijoituskouluna Moision koulu, 23.08.2018 234 Nora Ruhasen ottamisesta koulunkäyntiavustajan tehtävään ajaksi 20.8.2018-1.6.2019, sijoituskouluna Urpolan koulu, 23.08.2018 235 Kalle Lempisen ottamisesta koulunkäyntiavustajan tehtävään ajaksi 13.8.2018-1.6.2019, sijoituskouluna Rantakylän yhtenäiskoulu, 23.08.2018 237 Perttu Kiesilän ottamisesta koulunkäyntiavustajan tehtävään ajaksi 23.8.2018-1.6.2019, sijoituskouluna Kalevankankaan koulu, 28.08.2018 241 Luokanopettaja Tuula Hyytiäisen nimeäminen varajohtajan tehtävään ajaksi 1.8.2018-31.7.2019, sijoituskouluna Peitsarin koulu, 31.08.2018 246 Veera Louhivuoren ottamisesta päätoimisen tuntiopettajan tehtävään ajaksi 1.10.2018-1.6.2019, sijoituskouluna Ristiinan yhtenäiskoulu ja lukio, 14.09.2018 247 Elsi Heimonen- Kerkelän ottamisesta päätoimisen tuntiopettajan tehtävään ajaksi 15.9.2018-15.4.2019, sijoituskouluna Moision koulu, 14.09.2018 248 Emmi Kiukkaan ottamisesta koulunkäyntiavustajan tehtävään ajaksi 27.8.2018-1.6.2019, sijoituskouluna Urpolan koulu, 14.09.2018 Opetus- ja työsuunnitelmapäätökset: 26 Kalevankankaan koulun 6A ja 6B luokkien leirikoulu Tanhuvaarassa 3.- 5.9.2018, 27.08.2018 Varhaiskasvatusjohtaja 195 Korhonen Päivi, palkkaaminen lastentarhanopettajan vakinaiseen työsuhteeseen Vilttihattu päiväkotiin 1.10.2018 alkaen, 07.09.2018 196 Hänninen Minna, palkkaaminen päivähoidonavustajan tehtävään erityispäivähoitoon Sannan päiväkotiin ajalle 1.8.2018-28.6.2019, 07.09.2018 197 Häkkinen Roosa, palkkaaminen päivähoidonavustajan tehtävään erityispäivähoitoon Tikanpellon päiväkotiin ajalle 3.9.2018-28.6.2019, 07.09.2018 198 Pöysä Sanna, määräaikainen tehtäväsiirto lastenhoitajan sijaiseksi ryhmäperhepäiväkoti Untuvikkoihin ajalle 6.8.2018-31.7.2019, 11.09.2018 201 Haikonen Niina, palkkaaminen perhepäivähoitajaksi ajalle 1.9.2018-31.5.2019, 12.09.2018 202 Nykänen Anne, määräaikainen tehtäväsiirto lastenhoitaja (kiertävä
Mikkeli Pöytäkirja 7/2018 8 ( 32) lastenhoitaja) tehtävään ryhmäperhepäiväkoti Torpantielle ajalle 3.9.2018-31.7.2019, 12.09.2018 203 Sulkamoniemi Erika, palkkaaminen päivähoidonavustajan tehtävään Kaarisillan päiväkotiin ajalle 14.9.2018-31.5.2019, 18.09.2018 204 Hietala Nina, siirtyminen lastentarhanopettajan tehtävään Suksimäen päiväkotiin 1.8.2018 alkaen, 18.09.2018 Ehdotus Esittelijä: Virpi Siekkinen, sivistysjohtaja Koska sivistysjohtaja ei ole havainnut viranhaltijapäätöksissä mitään sellaista, mikä olisi esteenä päätösten toimeenpanolle, sivistysjohtaja esittää, ettei kasvatus- ja opetuslautakunta käytä kuntalain 92 :n mukaista otto- oikeuttaan viranhaltijoiden tekemiin päätöksiin. Hyväksyttiin.
Mikkeli Pöytäkirja 7/2018 9 ( 32) 88 Ilmoitusasiat ja viranhaltijoiden päätökset tiedoksi Kaupunginhallitus 326/10.9.2018 kaupunginhallitus ei käytä kuntalain mukaista otto- oikeutta latuakunnan kokouksessaan 30.8.2018 tekemiin päätöksiin. Kasvatus- ja opetusjohtaja Hankintapäätökset: 16 Kaappien hankinta Päämajakouluun hintaan 1 515, 35 euroa, 31.08.2018 Henkilöstöpäätökset: 233 Minna Marttisen ottamisesta koulunkäyntiavustajan tehtävään ajaksi 9.8.2018-1.6.2019, sijoituskouluna Moision koulu, 23.08.2018 234 Nora Ruhasen ottamisesta koulunkäyntiavustajan tehtävään ajaksi 20.8.2018-1.6.2019, sijoituskouluna Urpolan koulu, 23.08.2018 235 Kalle Lempisen ottamisesta koulunkäyntiavustajan tehtävään ajaksi 13.8.2018-1.6.2019, sijoituskouluna Rantakylän yhtenäiskoulu, 23.08.2018 237 Perttu Kiesilän ottamisesta koulunkäyntiavustajan tehtävään ajaksi 23.8.2018-1.6.2019, sijoituskouluna Kalevankankaan koulu, 28.08.2018 241 Luokanopettaja Tuula Hyytiäisen nimeäminen varajohtajan tehtävään ajaksi 1.8.2018-31.7.2019, sijoituskouluna Peitsarin koulu, 31.08.2018 Opetus- ja työsuunnitelmapäätökset: 26 Kalevankankaan koulun 6A ja 6B luokkien leirikoulu Tanhuvaarassa 3.- 5.9.2018, 27.08.2018 Varhaiskasvatusjohtaja 178 Saalasti Suvi, palkkaaminen päivähoidonavustajan sijaiseksi erityispäivähoitoon Tuukkalan päiväkotiin ajalle 1.8.2018-31.5.2019, 29.08.2018 179 Valkonen Tiina, palkkaaminen päivähoidonavustajan tehtävään erityispäivähoitoon Emolan päiväkotiin ajalle 1.8.2018-30.6.2019, 29.08.2018 180 Vilen Kati, palkkaaminen lastenhoitajan tehtävään Saksalan päiväkotiin 1.8.2018 alkaen, 29.08.2018 181 Rahikainen Essi, palkkaaminen päivähoidonavustajan tehtävään Peitsarin päiväkotiin ajalle 30.8.2018-31.5.2019, 31.08.2018 182 Ihonen Katja, palkkaaminen päivähoidonavustajan tehtävään erityispäivähoitoon Suksimäen päiväkotiin ajalle 3.9.2018-31.5.2019, 31.08.2018 183 Hämäläinen Mervi, tehtäväsiirto lastenhoitajan tehtävään Otavan päiväkotiin 1.9.2018 alkaen toistaiseksi, 03.09.2018 184 Pulkkinen Tanja, palkkaaminen omassa kodissa työskenteleväksi perhepäivähoitajaksi ajalle 1.8.2018-31.7.2019, 03.09.2018 185 Haaksluoto Minna, siirtyminen Orikon Helmen päiväkotiin lastentarhanopettajan tehtävään 1.8.2018 alkaen toistaiseksi, 04.09.2018 186 Sipinen Kaarina, määräaikainen tehtäväsiirto lastentarhanopettajan tehtävään Tikanpellon päiväkotiin ajalle 1.8.2018-31.7.2019, 04.09.2018 187 Iivanainen Kirsi, määräaikainen tehtäväsiirto Saksalan päiväkotiin lastenhoitaja /varahenkilö tehtävään ajalle 3.9.2018-31.5.2019, 04.09.2018 188 Pukkila Hanna, palkkaaminen lastenhoitajan sijaiseksi Silvastin päiväkotiin ajalle
Mikkeli Pöytäkirja 7/2018 10 ( 32) 1.9.2018-31.5.2019, 04.09.2018 189 Ylönen Raila, palkkaaminen lastenhoitajan vakinaiseen, osa- aikaiseen tehtävään Launialan päiväkotiin 3.9.20018 alkaen, 04.09.2018 192 Kainulainen Petra, määräaikainen tehtäväsiirto lastenhoitajan tehtävään Saksalaan päiväkotiin ajalle 6.8.2018-31.7.2019, 06.09.2018 Ehdotus Esittelijä: Virpi Siekkinen, sivistysjohtaja Merkitään tiedoksi. Merkittiin.
Mikkeli Pöytäkirja 7/2018 11 ( 32) Kaupunginvaltuusto, 106,11.12.2017 Kaupunginhallitus, 15,08.01.2018 Kasvatus- ja opetuslautakunta, 23,22.02.2018 Kaupunginhallitus, 120,12.03.2018 Kasvatus- ja opetuslautakunta, 89, 27.09.2018 89 Valtuustoaloite: Mikkeliin maksuton varhaiskasvatus MliDno-2017-2560 Kaupunginvaltuusto, 11.12.2017, 106 Valtuutettu Satu Taavitsainen esitti 11.12.2017 SDP:n valtuustoryhmän valtuustoaloitteena otsikoasiasta seuraavaa: "Suomessa on katsottu jokaisen kansalaisen oikeuden koulutukseen olevan keskeinen keino varmistaa, että jokainen saa riittävät tiedot ja taidot yhteiskuntaan osallistumiseen sekä osaamiseen, joka mahdollistaa toimeentulon työtä tekemällä tai yrittämällä. Suomen täyttäessä 50 vuotta vuonna 1967 aloitti toimintansa kokeiluperuskoulut eri puolilla Suomea. Perusopetuksen maksuttomuus ja peruskoulu eivät kuitenkaan olleet itsestään selvyyksiä. Vielä 1960- luvun alussa käytiin keskustelua siitä, oliko järkevää korvata rinnakkainen oppikoulu- ja kansakoulujärjestelmä oppilasvalintoineen, lukukausimaksuineen ja vapaaoppilaspaikkoineen peruskoululla. Ensimmäiset peruskoulut aloittivat toimintansa 1972. Jälkikäteen voi sanoa, että tuolloin kalliiksi ja tasapäistäväksi koulujärjestelmäksi haukuttu peruskoulu on se kivijalka, joka nosti Suomen moderniksi ja hyvinvoivaksi yhteiskunnaksi. Noista ajoista on tultu eteenpäin ja nykyään tiedetään, että lasten varhaiskasvatus on kaikkein vaikuttavinta koulutusta ja varhaiskasvatukseen osallistuminen näkyy selvästi 15- vuotiaiden oppimistuloksissa. Lapsen ikävuodet alle 5- vuotiaana ovat keskeisiä kielellisen oppimisen ja sosiaalisen vuorovaikutuksen herkkyyskausia. Lapsen varhaisten vuosien merkitys on oleellista oppimiselle sekä perusopetuksessa että myöhemmissäkin koulutuksen vaiheissa. Näin varhaiskasvatuksella on vaikutus ihmisen koko elämänkaareen. Varhaiskasvatuksen tärkeyden ymmärtämisessä on kuljettu pitkä matka. Vuonna 1973 säädetty laki lasten päivähoidosta lähti siitä, että vanhemmilla oli oikeus saada lapsensa päivähoitoon työpäivän ajaksi. Vuonna 2015 päivähoitolain korvanneessa varhaiskasvatuslaissa lähtökohdaksi nostettiin lapsen oikeus laadukkaaseen varhaiskasvatukseen. Kyse on paitsi perheiden yhdenvertaisesta kohtelusta, ennen kaikkea jokaisen lapsen oikeudesta sellaiseen varhaiseen kasvatukseen, joka antaa yhdenvertaiset mahdollisuudet koulupolulla ja myöhemmässä elämässä pärjäämiseen. Yhteiskunnallinen eriarvoistuminen alkaa valitettavasti jo varhain. Tutkimukset osoittavat myös, että huono- osaisuus, kuten työttömyys ja matala koulutustaso periytyvät sukupolvelta toiselle. Siksi varhaiskasvatusoikeuden rajaaminen Mikkelissä työttömien perheiden lapsilta on yksiselitteisen väärin.
Mikkeli Pöytäkirja 7/2018 12 ( 32) Noin 50 vuotta sitten suomalaiset päättäjät antoivat 100- vuotiaalle Suomelle lahjan, joka omana aikanaan oli suuri ja kallis uudistus. Peruskoulu on kuitenkin osoittanut, että koulutukseen tehtävät uudistukset näkyvät vuosikymmenten päähän. Ne ovat investointeja, jotka ovat maksaneet itsensä moninkertaisesti takaisin. Meillä 100- vuotiaan Suomen päättäjillä tulee olla samanlaista rohkeutta antaa lahja 150- vuotiaalle Suomelle. Universaalit maksuttomat varhaiskasvatuksen kaltaiset peruspalvelut ovat paras keino tavoittaa kaikki lapset. Ne edistävät tasa- arvoa ja Mikkelin rakentumista lapsi- ja perheystävälliseksi kaupungiksi. Mikkelin kaupungin tulee olla edelläkävijä lasten oikeuksien edistämisessä. Vanhat huonot päätökset varhaiskasvatusoikeuden rajaamisesta ja ryhmäkokojen kasvattamisesta tulee perua ja ryhtyä tekemään hyviä päätöksiä lasten näkökulmasta. Kokonaisuudessaan Mikkelissä on tärkeää pureutua varhaiskasvatuksen merkitykseen Mikkelin elinvoimaisuuden lisäämisessä ja kaupungissamme asuvien lasten nykyhetken ja tulevaisuuden suuntaamisessa. Maksuton varhaiskasvatus lisäisi lasten osallistumista varhaiskasvatukseen, parantaisi lapsiperheiden ostovoimaa ja vähentäisi köyhyyttä sekä pienentäisi työttömyyttä ja kasvattaisi kaupungin vetovoimaa lapsiperheiden kaupunkina. Varhaiskasvatusmaksut ovat negatiivinen kannustin työn vastaanottamiselle. Maksut ovat lasten vanhemmille olennainen osa perheen taloutta mietittäessä lasten varhaiskasvatukseen osallistumista. Monilapsisessa perheessä ne ovat useita satoja euroja kuukaudessa. Maksujen poistaminen on kustannustehokas keino parantaa Mikkelissä työntekemisen kannusteita, pienentää työttömyyttä ja lisätä kaupungin verotuloja. Edellä olevan perusteella SDP:n valtuustoryhmä esittää, että Mikkelissä siirrytään kokoaikaiseen maksuttomaan varhaiskasvatukseen. Uudistus voidaan toteuttaa esimerkiksi niin, että varhaiskasvatusmaksujen nollamaksuluokan tulorajoja korotetaan vuosille 2019, 2020 ja 2021 niin, että vuonna vuonna 2021 kaikki perheet ovat nollamaksuluokassa, eivätkä maksa päivähoitomaksuja. Kaupungin talouden näkökulmasta vaiheittainen toteuttaminen on mahdollista ja oikeudenmukaisuuden näkökulmasta on oikein aloittaa maksuttomuus pieni- ja keskituloisista perheistä, varakkaiden perheiden tullessa maksuttomuuden piirin viimeisenä. Esitämme myös, että Mikkelin kaupunki hakeutuu Opetus- ja kulttuuriministeriön 5- vuotiaiden maksuttoman varhaiskasvatuksen kokeilukunnaksi. Maan hallitus käynnistää laajan kokeilun vuosina 2018 2019 viisivuotiaiden maksuttomasta varhaiskasvatuksesta yhdessä halukkaiden kuntien kanssa. Kokeiluun käytetään 5 miljoonaa euroa valtion rahoitusta. Lisäksi esitämme, että Mikkelissä aloitetaan varhaiskasvatuksen merkitystä koskevan tietoisuuden ja palvelun laadun kehittämisen toimia. Mikkelissä 11.12.2017 Satu Taavitsainen/sd. Soile Kuitunen, Jatta Juhola, Jarno Strengell, Petri Tikkanen, Tapani Korhonen, Hannu Tullinen,
Mikkeli Pöytäkirja 7/2018 13 ( 32) Ulla Leskinen, Markku Aholainen, Raine Lehkonen, Jaana Vartiainen, Marita Hokkanen, Arto Seppälä, Jenni Tissari, Paavo Barck" Kaupunginvaltuusto päätti lähettää aloitteen kaupunginhallituksen valmisteltavaksi. Kaupunginhallitus, 08.01.2018, 15 Ehdotus Esittelijä: Timo Halonen, kaupunginjohtaja Kaupunginhallitus päättää lähettää aloitteen sivistyksen ja hyvinvoinnin palvelualueen valmisteltavaksi. Lisäksi kaupunginhallitus päättää, että vastaus aloitteeseen tulee käsitellä kaupunginhallituksessa viimeistään huhtikuussa 2018. Hyväksyttiin. Kasvatus- ja opetuslautakunta, 22.02.2018, 23 Valmistelijat / lisätiedot: Pirjo Vartiainen Pirjo.Vartiainen@mikkeli.fi varhaiskasvatusjohtaja Kaupunginvaltuustossa 11.12.2017 106 on esitetty SDP:n valtuustoryhmän aloite maksuttomasta varhaiskasvatuksesta. Asiaa on käsitellyt kaupunginhallitus 8.1.2018 15. Kokonaan maksuttomaan varhaiskasvatukseen siirtyminen tarkoittaisi vuoden 2017 hoitomaksutulojen mukaan kaupungille noin 2 400 000 euron hoitomaksutulojen menettämistä. Lisäksi jouduttaisiin kompensoimaan yksityisille palveluntuottajille varhaiskasvatuksen maksutulon menetykset arvioilta noin 600 000 euroa/v. Hoitomaksutulojen menetys ja palvelusetelin kompensointi yksityisille palveluntuottajille tekisi yhteensä noin 3 miljoonaa euroa/v. Lisäksi kustannuksia tulisi lisäämään lasten määrän todennäköinen kasvu varhaiskasvatuksessa ilmaisen palvelun vuoksi. Kustannuksia alentaisi kahden toimistotyöntekijän palkkamenojen poistuminen noin 60 000 euroa/v. Opetus- ja kulttuuriministeriö on avannut kunnille valtion avustushaun maksuttoman 20 viikkotunnin varhaiskasvatuksen järjestämiseksi 5- vuotiaille. Kokeiluun on varattu yhteensä 5 miljoonaa euroa, ja sen piiriin pääsee arviolta 19 000 lasta. Kokeiluun käytetään yhteensä 5 miljoonaa euroa, ja kokeilu alkaa 1. elokuuta 2018 ja päättyy 31. heinäkuuta 2019. Opetusministeri Sanni Grahn- Laasonen on asettanut tavoitteeksi, että tulevina vuosina mahdollisimman suuri osa viisivuotiaiden ikäluokasta tulisi saada varhaiskasvatuksen piiriin. Hän perustelee tavoitetta koulutuksellisella tasa- arvolla.
Mikkeli Pöytäkirja 7/2018 14 ( 32) Maksuttomuuskokeilun tavoitteena on selvittää, miten maksuttomuus vaikuttaa 5- vuotiaiden osallistumiseen ja vanhempien työssäkäyntiin. Lisäksi selvitetään vaikutuksia kunnille sekä pedagogiikan kehittämistarpeita. Arviolta 19 000 lasta tulisi kokeilun piiriin. Avustusta voivat hakea kunnat. Yksityiset varhaiskasvatuspalvelujen tuottajat voivat olla kokeilussa mukana, mikäli kunta hankkii varhaiskasvatuksen ostopalveluna taikka kunnan myöntämä palvelusetelin arvo tai yksityisen hoidon tuen kuntalisä mahdollistavat sen, että varhaiskasvatus on 5- vuotiaan lapsen osalta perheelle 20 tunnin osalta maksutonta. Kokeiluun osallistuvat kunnat valitaan. Valinta tehdään seuraavien painotettujen indikaattoreiden perusteella: 5- vuotiaiden varhaiskasvatukseen osallistumisaste, vieraskielisten osuus kunnan asukkaista, vain perusasteen suorittaneiden osuus kunnan aikuisväestöstä ja työttömien osuus kunnan asukkaista. Valinnassa huomioidaan kuitenkin, että kokeiluun osallistuu sijainniltaan ja väestörakenteeltaan erilaisia kuntia. Mukaan valitut kunnat osallistuvat Opetushallituksen koordinoimaan kokeilun yhteistyöverkostoon sekä kokeilun seurantaan ja arviointiin liittyvään tutkimukseen. Avustus on haettavissa 9.3.2018 saakka. Siinä tapauksessa, että 5 vuotiaiden maksuton varhaiskasvatus toteutuisi Mikkelissä 1.8.2018 alkaen, arvioidaan, että varhaiskasvatukseen tulisi noin 70 lasta lisää, jolloin työntekijöitä tarvittaisiin 10 lisää ja palkkakulut kasvaisivat noin 300 000 eurolla vuodessa. Vuokra-, siivous-, puhtaus- ja ruokahuollon kulut tekisivät noin 230 000 euroa vuodessa. Yksityisen palvelusetelin ja yksityisen hoidon tuen kompensointiin menisi noin 450 000 euroa/v. Vuositasolla kustannus tekisi noin 980 000 euroa. Uudet lapsiryhmät eivät mahdu olemassa oleviin kiinteistöihin ja lisätiloja ei ole näin lyhyellä ajalla saatavissa. Tällä hetkelläkin tiloja tarvittaisiin varhaiskasvatukseen lisää. Tilakeskukselta asiaa tiedustellessa kerrottiin, että uuden päiväkodin rakentaminen uudishankkeena kestää kolme vuotta (joulukuussa 2018 valtuuston päätös investointimäärärahasta, suunnittelu 1-6/2019 ja rakentaminen tapahtuisi 10/2019-12 /2020). Tällä hetkellä ei ole päiväkotikäyttöön soveltuvia olemassa olevia rakennuksia, joiden käyttötarkoituksen voisi muuttaa. Valtuustoaloitteen mukaan esitetään Mikkelissä aloitettavaksi varhaiskasvatuksen merkitystä koskevan tietoisuuden ja palvelun laadun kehittämisen toimia. Varhaiskasvatuslaissa (8.5.2015/580) säädetään tavoitteet, jonka mukaan Mikkelin varhaiskasvatus toimii. Varhaiskasvatuslain 2 a (8.5.2015/580) varhaiskasvatuksen tavoitteet ovat: 1. 2. 3. edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, kehitystä, terveyttä ja hyvinvointia; tukea lapsen oppimisen edellytyksiä ja edistää elinikäistä oppimista ja koulutuksellisen tasa- arvon toteuttamista; toteuttaa lapsen leikkiin, liikkumiseen, taiteisiin ja kulttuuriperintöön perustuvaa monipuolista pedagogista toimintaa ja mahdollistaa myönteiset
Mikkeli Pöytäkirja 7/2018 15 ( 32) 4. 5. 6. 7. 8. 9. oppimiskokemukset; varmistaa kehittävä, oppimista edistävä, terveellinen ja turvallinen varhaiskasvatusympäristö; turvata lasta kunnioittava toimintatapa ja mahdollisimman pysyvät vuorovaikutussuhteet lasten ja varhaiskasvatushenkilöstön välillä; antaa kaikille lapsille yhdenvertaiset mahdollisuudet varhaiskasvatukseen, edistää sukupuolten tasa- arvoa sekä antaa valmiuksia ymmärtää ja kunnioittaa yleistä kulttuuriperinnettä sekä kunkin kielellistä, kulttuurista, uskonnollista ja katsomuksellista taustaa; tunnistaa lapsen yksilöllisen tuen tarve ja järjestää tarkoituksenmukaista tukea varhaiskasvatuksessa tarpeen ilmettyä tarvittaessa monialaisessa yhteistyössä; kehittää lapsen yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja, edistää lapsen toimimista vertaisryhmässä sekä ohjata eettisesti vastuulliseen ja kestävään toimintaan, toisten ihmisten kunnioittamiseen ja yhteiskunnan jäsenyyteen; varmistaa lapsen mahdollisuus osallistua ja saada vaikuttaa itseään koskeviin asioihin; 10. toimia yhdessä lapsen sekä lapsen vanhemman tai muun huoltajan kanssa lapsen tasapainoisen kehityksen ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin parhaaksi sekä tukea lapsen vanhempaa tai muuta huoltajaa kasvatustyössä. Nämä tavoitteet ovat myös opetushallituksen lokakuussa 2016 päättämässä valtakunnallisessa varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa ja 1.8.2017 voimaan tulleessa Mikkelin paikallisessa varhaiskasvatussuunnitelmassa (vasu). Näiden tavoitteiden ja varhaiskasvatussuunnitelman myötä uudistetaan varhaiskasvatuksen toimintaa ja lisätään varhaiskasvatuksen merkityksen tietoisuutta. Mikkelin varhaiskasvatuksessa järjestetään henkilöstölle pedagogiset kahvilat kuukausittain uuden toimintatavan oppimiseksi varhaiskasvatussuunnitelman mukaisesti. Oppimiskahviloiden suunnittelusta vastaa Vasu- ohjausryhmä. Oppimiskahviloiden teemoja ovat: lapsen osallisuus, leikki, tunnetaidot, tietotekniikan kuten tablettitietokoneiden hyödyntäminen lasten kanssa toimittaessa, pedagoginen dokumentointi, pedagogiikka näkyväksi ja toimintakulttuurin muutos. Mm. tammikuun oppimiskahvilan aiheena oli leikki. Asiaa mietittiin työntekijäryhmissä kolmen kysymyksen kautta: 1) Millaisia käytänteitä sekä konkreettisia toimintatapoja yksikössänne on, joilla mahdollistetaan lasten leikki ja sen jatkuvuus? (Esim. leikin rikastuttaminen, oppimisympäristön muokkaaminen, leikkitoimintoihin eriyttäminen, rutiinien rikkominen jne.) 2) Millainen on aikuisen rooli lasten leikeissä? (Esim. kanssaleikkijä, havainnoija, leikin kehittäjä) 3) Mitä uutta/erilaista Vasu 2017 on tuonut leikkiin? Tunnetaitoihin ja lasten välisiin ristiriitoihin järjestetään lokakuuhun 2018 asti Miniverso- koulutuksia siten, että kaikki päiväkodit ovat koulutettuja käyttämään tätä vertaissovittelun menetelmää lasten kanssa. Keväällä 2018 oppimiskahviloissa
Mikkeli Pöytäkirja 7/2018 16 ( 32) arvioidaan mikä on muuttunut ja mitä on kehitettävä. Vanhempien kanssa käydään toiminnoista keskusteluja päivittäin. Varhaiskasvatuksen koulutuksia suunnitellaan Osaamisen, kehittämisen, hyvinvoinnin edistämisen ja työsuojelun koordinointityöryhmässä. Muita varhaiskasvatuksessa toimivia eri kokonaisuuden koordinointi / kehittämistyöryhmiä on edellä mainitun lisäksi: Tieto- ja viestintäteknologian työryhmä, Varhais- ja erityisvarhaiskasvatuksen ja esiopetuksen työryhmä sekä Palveluohjaus ja palveluverkko- työryhmä. Lisäksi yhdessä yksityisten palveluntuottajien, kaupungin varhaiskasvatuksen esimiesten, varhaiskasvatuksen erityisopettajien, varhaiskasvatusjohtajan palvelupäällikön ja päivähoidon palvelukoordinaattoreiden kanssa järjestetään neljä kertaa vuodessa varhaiskasvatuksen kehittämispäivät, jolloin pureudutaan mm. ajankohtaisiin kehittämistä vaativiin asioihin. Valtuustoaloitteessa esitetään palvelun laadun kehittämisen toimia. Varhaiskasvatukseen on tehty toiminnan kehittämiseksi arviointisuunnitelma, jonka mukaan varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa tehdään mm. laatukyselyt lapsille, huoltajille ja työntekijöille joka 3. vuosi (1. kerta keväällä 2019). Vuosina 2017-2018 yksiköissä arvioidaan lasten osallisuuden toteutumista. Yksiköt arvioivat ryhmissään varhaiskasvatusta ja esiopetusta vuosittain keväällä. Vanhempien ja lasten kanssa käydään lasten vasu- ja esiopetuksen oppimissuunnitelma- keskustelut vähintään kaksi kertaa vuodessa. Lisäksi yksiköissä on palautelaatikot, johon voi jatkuvasti antaa palautetta. Yksiköissä on ajoittain omia laatukyselyjä. Huoltajien on mahdollista antaa palautetta myös päivittäisissä kohtaamisissa. Palautetta kysytään ja saadaan lapsilta jatkuvasti. Jokainen työntekijä arvioi omaa työtään säännöllisesti. Lapset arvioivat esiopetuksessa omaa oppimistaan ja toimintaansa. Karvi (Kansallinen arviointikeskus) suorittaa arviointikyselyjä valtakunnan tasolla. Ehdotus Esittelijä: Virpi Siekkinen, sivistysjohtaja Kasvatus- ja opetuslautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle, että 1.8.2018 alkavaan Opetus- ja kulttuuriministeriön 5- vuotiaiden maksuttoman varhaiskasvatuksen kokeilukunnaksi ei hakeuduta, koska tiloja ei ole mahdollista saada näin lyhyellä aikataululla. Lisäksi lautakunta esittää, että uusia varhaiskasvatustiloja suunniteltaessa huomoiodaan mahdollisen 5- vuotiaiden maksuttoman varhaiskasvatuksen käyttöönotto, jotta varautuminen mahdolliseen lapsimäärän kasvuun tulee huomioitua päiväkotien uudisrakennuskohteissa (esim. Kalevankankaan päiväkoti). Lopuksi lautakunta toteaa, että Mikkelissä tehdään jo varhaiskasvatuksen merkitystä koskevan tietoisuuden ja palvelun laadun kehittämisen toimia. Asiasta käydyn keskustelun aikana esittelijä täydensi päätösehdotustaan niin, että lisäksi kasvatus- ja opetuslautakunta esittää, että Mikkelin kaupunki ei tässä vaiheessa ala valmistella vaiheittaista siirtymistä kokoaikaiseen maksuttomaan varhaiskasvatukseen. Maksuttomuus todennäköisesti lisäisi merkittävästi varhaiskasvatuksen palveluihin tulevien lasten määrää, joka edellyttäisi merkittävästi varhaiskasvatustilojen (päiväkotien) lisäämistä ja henkilöstömäärän lisäämistä sekä
Mikkeli Pöytäkirja 7/2018 17 ( 32) kompensaatiota yksityisen varhaiskasvatuksen palveluseteliin. Kasvatus- ja opetuslautakunta toteaa, ettei Mikkelin kaupungilla ole tähän tällä hetkellä taloudellisia mahdollisuuksia. Petri Tikkanen Juha Hakkaraisen kannattamana esitti, että Mikkeli hakee 1.8.2018 alkavaan opetus- ja kulttuuriministeriön 5- vuotiaiden maksuttoman varhaiskasvatuksen kokeilukunnaksi. Mikäli Mikkeli hyväksytään kokeiluun mukaan, sen vaatimat tarvittavat tila- ja määrärahavaatimukset päätetään varhaiskasvatuksen tilasuunnittelun ja vuoden 2019 talousarvion käsittelyn yhteydessä. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja totesi, että on tehty esittelijän esityksestä poikkeava kannatettu esitys ja esitti asian ratkaistavaksi kättennostoäänestyksellä siten, että ne jotka kannattavat esittelijän täydennettyä esitystä äänestävät jaa ja ne, jotka kannattavat Petri Tikkasen esitystä äänestävät ei. Äänestysesitys hyväksyttiin ja suoritetussa äänestyksessä annettiin 6 jaa- ääntä (Taina Harmoinen, Jenni Kolmisoppi, Janne Strengell, Eero Aho, Saara Vauhkonen ja Juuso Lahikainen) ja 3 ei- ääntä (Hanne Vainio, Petri Tikkanen ja Juha Hakkarainen), 2 äänesti tyhjää (Harri Haavikko ja Kirsi Pokkinen). Puheenjohtaja totesi, että esittelijän täydennetty esitys on tullut kasvatus- ja opetuslautakunnan päätökseksi. Merkitään, että Harri Haavikko saapui kokoukseen tämän pykälän käsittelyn aikana klo 17.25. Kaupunginhallitus, 12.03.2018, 120 Valmistelijat / lisätiedot: Virpi Siekkinen Virpi.siekkinen@mikkeli.fi sivistysjohtaja Ehdotus Esittelijä: Timo Halonen, kaupunginjohtaja Kaupunginhallitus esittää, että kaupunginvaltuusto merkitsee tiedoksi kasvatus- ja opetuslautakunnan selvityksen SDP:n valtuustoryhmän valtuustoaloitteeseen Mikkeliin maksuton varhaiskasvatus, sekä toteaa aloitteen loppuunkäsitellyksi. Asiasta käydyn keskustelun aikana esittelijä esitti asian palauttamista uuteen valmisteluun. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko esittelijän muutettu esitys hyväksyä yksimielisesti. Hyväksyttiin. Merkitään, että sivistysjohtaja Virpi Siekkinen saapui kokoukseen tämän pykälän käsittelyn alussa.
Mikkeli Pöytäkirja 7/2018 18 ( 32) Kasvatus- ja opetuslautakunta, 27.09.2018, 89 Valmistelija / lisätiedot: Pirjo Vartiainen Pirjo.Vartiainen@mikkeli.fi varhaiskasvatusjohtaja Kaupunginvaltuustossa 11.12.2017 106 on esitetty SDP:n valtuustoryhmän aloite maksuttomasta varhaiskasvatuksesta. Asiaa on käsitellyt kaupunginhallitus 8.1.2018 15 ja kasvatus- ja opetuslautakunta 22.2.2018 23, jolloin päätettiin, että 1.8.2018 alkavaan Opetus- ja kulttuuriministeriön 5- vuotiaiden maksuttoman varhaiskasvatuksen kokeilukunnaksi ei hakeuduta. Todettiin myös, että Mikkelissä tehdään jo varhaiskasvatuksen merkitystä koskevan tietoisuuden ja palvelun laadun kehittämisen toimia. Lisäksi päätettiin, että Mikkelin kaupunki ei siinä vaiheessa ala valmistella vaiheittaista siirtymistä kokoaikaiseen maksuttomaan varhaiskasvatukseen. Päätöksessä todettiin, että maksuttomuus todennäköisesti lisäisi merkittävästi varhaiskasvatuksen palveluihin tulevien lasten määrää, joka edellyttäisi merkittävästi varhaiskasvatustilojen (päiväkotien) lisäämistä ja henkilöstömäärän lisäämistä sekä kompensaatiota yksityisen varhaiskasvatuksen palveluseteliin. Kasvatus- ja opetuslautakunta totesi, ettei Mikkelin kaupungilla ollut tähän sillä hetkellä taloudellisia mahdollisuuksia. Mikkeli ei hakeutunut opetus- ja kulttuuriministeriön 5- vuotiaiden 20 t/vko maksuttoman varhaiskasvatuksen kokeilukunnaksi. Siitä ei ole tietoa, missä vaiheessa mahdollisesti koko maassa siirrytään 5- vuotiaiden maksuttomaan 20 t/vko varhaiskasvatukseen. Mahdolliseen 5- vuotiaiden maksuttoman varhaiskasvatuksen voimaan tuloon mennessä, pitää myös ennakoida paikkatarpeet. Varhaiskasvatuksen paikkatarpeita ajatellen Fakta- kuntarekisteristä ja Varhaiskasvatuksen Daisy- ohjelmasta saatujen tietojen mukaan (v. 2013 syntyneet lapset menevät syksyllä 2019 esikouluun), v. 2014 syntyneitä on varhaiskasvatuksen ulkopuolella 88 lasta, v. 2015 syntyneitä 97 lasta ja v. 2016 syntyneitä lapsia on 139 varhaiskasvatuksen ulkopuolella. Ts. siinä vaiheessa, kun 5- vuotiaiden mahdollinen 20 t/vko maksuton varhaiskasvatus tulisi voimaan, pitäisi varautua paikkojen lisäämiseen noin 4-6 lapsiryhmän verran riippuen siitä, siirtyisikö osa vai lähes kaikki 5- vuotiaat varhaiskasvatuksen piiriin. Valtuustoaloitteessa 11.12.2017 106 esitettiin, että Mikkelissä siirrytään kokoaikaiseen maksuttomaan varhaiskasvatukseen vaiheittain esimerkiksi niin, että varhaiskasvatusmaksujen nollamaksuluokan tulorajoja korotetaan vuosille 2019, 2020 ja 2021 niin, että vuonna 2021 kaikki perheet ovat nollamaksuluokassa, eivätkä maksa päivähoitomaksuja. Kaupunginvaltuuston päättämän 18.6.2018 71 Mikkelin kaupunkirakenneselvityksen mukaan Mikkelin kaupunki siirtyy kohti kokoaikaista maksutonta varhaiskasvatusta niin, että varhaiskasvatusmaksujen nollamaksuluokan tulorajaa korotetaan 10 % kaupungin omissa päivähoitopalveluissa, mikä aiheuttaa noin 150 000 :n asiakasmaksutulon aleneman ja se huomioidaan jo vuoden 2019 talousarvion valmistelussa.
Mikkeli Pöytäkirja 7/2018 19 ( 32) Vuoden 2017 hoitomaksutulot olivat noin 2 400 000. Vähennettäessä näistä tuloista vuoden 2019 alenema 150 000 ja huomioiden varhaiskasvatuksen asiakasmaksulain alentavat vaikutukset vuoden 2019 varhaiskasvatuksen tuloissa, kaupunki saa noin 2 milj /v hoitomaksutuloja. Siinä tapauksessa, että vuonna 2021 kaikki lapset olisivat maksuttomassa varhaiskasvatuksessa, olisi edettävä siten, että vuonna 2020 hoitomaksutulot alenisivat 1 milj. ja vuonna 2021 1 milj.. Edellä olevissa summissa ei ole mukana hoitomaksutulomenetykset niistä lapsista, jotka osallistuisivat varhaiskasvatukseen sen maksuttomuuden houkuttelemina. Valtuustoaloitteen mukaan oikeudenmukaisuuden näkökulmasta on oikein aloittaa maksuttomuus pieni- ja keskituloisista perheistä, varakkaiden perheiden tullessa maksuttomuuden piirin viimeisenä. Siinä tapauksessa, että maksuttomuuteen päädyttäisiin, olisi järkevintä edetä korottamalla maksun määräämisen perusteena olevia tulorajoja. Edellä kuvatun lisäksi jouduttaisiin kompensoimaan yksityisille palveluntuottajille varhaiskasvatuksen maksutulon menetykset, arvioilta noin 600 000 euroa/v. (Tähän ei ole laskettu mukaan kahden uuden, syksyllä 2018 aloittavan yksityisen päiväkodin maksutulon menetyksen kompensointia.*) Arvioidaan, että hoitomaksutulojen menetys ja palvelusetelin kompensointi yksityisille palveluntuottajille sekä varhaiskasvatuksen asiakasmaksulain alentava vaikutus tekisi vuositasolla yhteensä noin 3 miljoonaa euroa *). Lisäksi kustannuksia tulisi lisäämään todennäköinen lasten määrän kasvu varhaiskasvatuksessa maksuttoman palvelun vuoksi. Varhaiskasvatuksen ulkopuolella, kotihoidon tuen piirissä, oli toukokuussa 2018 noin 600 lasta. Tilanteessa, jolloin varhaiskasvatus olisi maksutonta kaikille, on vaikea arvioida, kuinka moni 600 lapsesta tulisi varhaiskasvatuksen piiriin. Siinä tapauksessa, että siirryttäisiin vuotena 2021 maksuttomaan varhaiskasvatukseen, olisi tilanne ennakoitava tilojen saamiseksi. Tilojen rakentamisesta olisi päätettävä viimeistään vuoden 2019 elokuuhun mennessä. Todella karkean arvion mukaan olisi rakennettava noin 150 lapsen päiväkoti, jotta mahdollisesta varhaiskasvatuksen maksuttomuuspäätöksestä johtuen vuodesta 2021 eteenpäin olisi paikat uusille varhaiskasvatuksen piiriin tuleville lapsille. Sen jälkeen jäisi nähtäväksi vuoden 2021 aikana, kuinka paljon maksuttomasta varhaiskasvatuksesta johtuen tarvittaisiin lisää varhaiskasvatuspaikkoja jatkossa. Kustannukset 150 varhaiskasvatuspaikan osalta Kuntamaiseman tp2017 päiväkotipaikan hinnan 10 445 /v/lapsi mukaan tekisivät 1 566 750 /v. Toisaalta kustannuksia alentaisi se, ettei kotihoidontukea enää maksettaisi varhaiskasvatukseen siirtyvien lasten osalta. Tämä kustannusten alenema arvioidaan tp2017 kotihoidontuen 2 290 943 mukaan ja sen piirissä olleen 599 lapsen mukaan 150 lapsen osalta olevan 573 692 /v. Kustannuksia alentaisi myös jonkin verran se, että toimistotyöntekijöitä ei varhaiskasvatusmaksujen laskutuksessa tarvittaisi samalla tavalla kuin ennen, jos maksuista luovutaan. Henkilöstöä olisi rekrytoitava 150 paikkaiseen päiväkotiin 25-27 työntekijää. Tuollaisen henkilöstömäärän rekrytointi kerralla olisi haasteellista, koska tälläkin hetkellä on vaikeuksia saada varsinkin päteviä lastentarhanopettajia tehtäviin.
Mikkeli Pöytäkirja 7/2018 20 ( 32) Ehdotus Esittelijä: Virpi Siekkinen, sivistysjohtaja Kasvatus- ja opetuslautakunta esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle, että näin pikaiseen varhaiskasvatuksen maksuista luopumiseen ei ryhdytä, vaan odotetaan valtakunnallista linjausta asiassa ja edetään sen mukaan. Asiasta käydyn keskustelun aikana esittelijä muutti päätösehdotustaan seuraavasti: Kasvatus- ja opetuslautakunta esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle, että Mikkelin kaupunki laajentaa kokoaikaista maksutonta varhaiskasvatusta niin, että varhaiskasvatusmaksujen nollamaksuluokan tulorajaa korotetaan 10 prosenttia kaupungin omissa päivähoitopalveluissa vuoden 2019 alusta lukien. Seuraavien vuosien mahdollinen maksujen alentamisen taso päätetään kyseisten talousarvioiden valmistelun yhteydessä ja kun saadaan tietoa valtakunnallisista linjauksista. Kaupunginvaltuuston tavoitteena on nostaa varhaiskasvatukseen osallistuvien lasten määrää, joten uusien päiväkotitilojen rakentamisessa on ennakoitava varhaiskasvatukseen tulevien lasten lukumäärän kasvu lähivuosina. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko esittelijän muutettu esitys hyväksyä yksimielisesti. Hyväksyttiin. Tiedoksi Kaupunginhallitus, Seija Manninen, Virpi Siekkinen, Pirjo Vartiainen, Pirkko Tyrväinen, Sirpa Laaksonen, Hannele Häkkänen, Päivi Kuva, Tarja Räsänen, Minna Oksa, Satu Komppa
Mikkeli Pöytäkirja 7/2018 21 ( 32) Kaupunginvaltuusto, 41,12.06.2017 Kaupunginhallitus, 34,14.08.2017 Kasvatus- ja opetuslautakunta, 46,19.10.2017 Kaupunginhallitus, 159,06.11.2017 Kasvatus- ja opetuslautakunta, 90, 27.09.2018 90 Valtuustoaloite subjektiivisen päivähoito- oikeuden rajauksen poistaminen ja ryhmäkoon palauttaminen aikaisempaan varhaiskasvatuksessa MliDno-2017-1401 Kaupunginvaltuusto, 12.06.2017, 41 Vihreiden valtuustoryhmä esitti 12.6.2017 valtuustoaloitteenaan otsikkoasiasta seuraavaa: "Esitämme, että Mikkelin kaupunki palauttaa 1) kaikille yhtäläisen subjektiivisen päivähoito- oikeuden ja 2) ryhmäkoon suhdeluvun tasolle, jolla se oli vuonna 2016. Perustelut: Varhaiskasvatuslain mukaan varhaiskasvatuksen on oltava suunnitelmallista ja tavoitteellista. Monipuolinen pedagoginen varhaiskasvatus edistää monin tavoin lasten oppimista, kasvua, kehitystä ja hyvinvointia. Jokaisella lapsella on oikeus pedagogiseen varhaiskasvatukseen. Tämän oikeuden rajoittaminen sen mukaan, ovatko lapsen vanhemmat töissä, opiskelemassa, työttömänä tai perhevapaalla ei ole perheiden edun mukaista. Rajaus vaikeuttaa toiminnan järjestämistä, asettaa lapset epätasa- arvoiseen asemaan ja tekee perheistä eriarvoisia. Varhaisilla, oikea- aikaisilla ja oikeansuuntaisilla tukitoimilla ehkäistään tuen tarpeen kasvua, myöhempiä ongelmia ja oppimisvaikeuksia. Lapsiryhmän koko, rakenne ja ikäjakauma sekä ryhmän pysyvyys vaikuttavat keskeisesti varhaiskasvatuksen laatuun ja lasten yksilöllisten tarpeiden huomioimiseen. Päivähoito- oikeuden rajaaminen vaikuttaa myös niihin lapsiin, jotka yhä ovat hoidossa täyspäiväisesti. Rajaus tekee lapsiryhmistä suurempia, koska suhdeluvut lasketaan osapäivähoidossa olevien lapsien kohdalla eri tavalla kuin kokopäivähoidossa olevien kohdalla. Suuri lapsiryhmä on stressitekijä sekä lapselle että aikuiselle. Ryhmän koolla on vaikutusta lapsen vuorovaikutussuhteiden määrään ja laatuun. Monet kunnat ovat linjanneet, että eivät ota lain suomia heikennyksiä käyttöön varhaiskasvatuksessa käyttöön. Asian päätöksentekoon on ollut vaikutusta lapsivaikutusten arviolla. Nobelisti James Heckman on lausunut, että varhaiskasvatukseen sijoitettu euro tuottaa itsensä takaisin 7-13- kertaisena. OECD:n Pisa- tutkimuksista tehtyjen analyysien mukaan lapsen pitempiaikainen osallistuminen varhaiskasvatukseen näkyy selvästi ja pysyvästi oppimistuloksissa. Laadukkaat varhaiskasvatuspalvelut vahvistavat kunnan vetovoimaisuutta ja elinvoimaa. Varhaiskasvatukseen ja sen laadukkuuteen satsaamisen tulisi olla meilläkin arvostuksessa korkealla. Näillä ratkaisuilla luodaan tulevaisuutta.
Mikkeli Pöytäkirja 7/2018 22 ( 32) Mikkelissä 12.6.2017 Vihreä valtuustoryhmä Kerttu Hakala, Heli Kauppinen, Nina Kontulainen, Veli Liikanen, Minna Pöntinen, Mikko Siitonen Kaupunginvaltuusto päätti lähettää aloitteen kaupunginhallitukselle valmiteltavaksi. Kaupunginhallitus, 14.08.2017, 34 Ehdotus Esittelijä: Timo Halonen Kaupunginhallitus päättää lähettää aloitteen sivistyksen ja hyvinvoinnin palvelualueen valmisteltavaksi. Lisäksi kaupunginhallitus päättää, että vastaus aloitteeseen tulee käsitellä kaupunginhallituksessa viimeistään marraskuussa 2017. Hyväksyttiin. Kasvatus- ja opetuslautakunta, 19.10.2017, 46 Valmistelijat / lisätiedot: Pirjo Vartiainen Vihreiden valtuustoryhmä (Kerttu Hakala, Heli Kauppinen, Nina Kontulainen, Veli Liikanen, Minna Pöntinen, Mikko Siitonen) esitti kaupunginvaltuustossa 12.6.2017 41 valtuustoaloitteenaan subjektiivisen päivähoidon palauttamista. Kaupunginhallitus lähetti 14.8.2017 34 aloitteen edelleen sivistyksen ja hyvinvoinnin palvelualueen valmisteltavaksi siten, että vastaus aloitteeseen tulee käsitellä kaupunginhallituksessa viimeistään marraskuussa 2017. Vihreiden valtuustoryhmä esittää, että kaupunki palauttaa 1) kaikille yhtäläisen subjektiivisen päivähoito- oikeuden ja 2) ryhmäkoon suhdeluvun tasolle, jolla se oli vuonna 2016. Perustelussaan valtuustoryhmä toteaa mm. että jokaisella lapsella on oikeus pedagogiseen varhaiskasvatukseen. Oikeus pedagogiseen varhaiskasvatukseen toteutuu myös 20 h/vko varhaiskasvatuksessa. Mikkelin kaupungissa varhaiskasvatusta 20 t/vko järjestetään osapäiväisenä varhaiskasvatusyksiköissä ja sen lisäksi iltapäiväryhmissä Laajalammella Punapirtissä ja Lähemäellä Jussin Tuvassa ja aamupäiväryhmässä Launialan koululla lokakuun alusta alkaen. Osaviikkoista varhaiskasvatusta tarjotaan yleensä lapsiryhmissä siten, että kaksi lasta käyttää yhtä paikkaa vuoropäivinä. Perheiden ja yksiköiden tilanteet huomioiden voidaan sopia myös muunlaisesta käytännöstä.
Mikkeli Pöytäkirja 7/2018 23 ( 32) Niillä perheillä ja lapsilla, jotka tarvitsevat tukea, on mahdollista saada kokopäiväpaikka. Varhaisen tuen tarve pystytään havaitsemaan myös lapsilla, jotka ovat 20 h/vko varhaiskasvatuksessa. Aloitteessa todetaan mm. että lapsiryhmän koko, rakenne ja ikäjakauma vaikututtavat keskeisesti varhaiskasvatuksen laatuun ja lasten yksilöllisten tarpeiden huomioimiseen. Ryhmien koot ja rakenteet vaihtelevat tälläkin hetkellä joka tapauksessa riippuen siitä, onko kyse osapäivä- tai kokopäiväryhmästä, alle tai yli kolmen vuoden ikäisten lasten ryhmästä, tai onko kyse alle tai yli kolmivuotiaista lapsista koostuvasta sisarusryhmästä. Näin ollen varhaiskasvatuksen laatuun ei lapsiryhmän koko, rakenne tai ikäjakauma pitäisi vaikuttaa. Erityislapset otetaan ryhmän koossa, toiminnassa ja tuen eri muodoin aina huomioon. Valtuustoaloitteen mukaan päivähoito- oikeuden rajaaminen vaikuttaa myös niihin lapsiin, jotka yhä ovat hoidossa täyspäiväisesti. Aloitteessa todetaan, että rajaus tekee lapsiryhmistä suurempia, koska suhdeluvut lasketaan osapäivähoidossa olevien lapsien kohdalla eri tavalla kuin kokopäivähoidossa olevien kohdalla. Silloin kun kokopäiväryhmään sijoitetaan osapäivälapsia, lasten määrä lasketaan kokopäiväryhmän mukaan, eikä yhtä aikaa ryhmässä olevien lasten määrä suurene. Mikkelissä olevissa osapäiväryhmissä lasten määrä on tällä hetkellä pienempi, kuin mitä se lain mukaan voisi olla. Mikkelissä on käytössä hoitoaikaperustaiset varhaiskasvatusmaksut, mikä aiheuttaa sen, että lapset eivät ole yhtä aikaa paikalla täysilukuisesti. Mikkelissä on lapsimäärää lisätty vain niissä osassa päiväkotien 3-5 vuotiaiden ryhmissä, joissa sisäilmamittaukset ja neliömäärät sen sallivat. Ryhmien kokoa ei ole kasvatettu pienryhmissä, joissa on erityislapsia. Siinä tapauksessa, että subjektiivinen varhaiskasvatusoikeus palautettaisiin kokopäiväiseksi ja 3-5 vuotiaiden lasten määrä suhteessa kasvatustyöntekijää kohden vähennettäisiin yhdellä lapsella, tarkoittaisi se sitä, että varhaiskasvatustilat ja paikat eivät riittäisi ja henkilöstöä olisi palkattava lisää. Tänäkin syksynä on selvitelty mahdollisia lisätiloja, jotta kaikille varhaiskasvatukseen tuleville olisi riittävä määrä paikkoja. Kokopäiväiseen subjektiiviseen oikeuteen ja pienempiin ryhmäkokoihin palattaessa, tarvittaisiin lisää henkilöstöä, paikkoja ja tiloja noin viiden lapsiryhmän kokoisen päiväkodin verran. Varhaiskasvatuksen maksulakiin tullee muutos vuoden vaihteessa. Sen mukaan hoitomaksut alenevat melko suurella osalla perheistä, mikä tarkoittaa mahdollisesti myös varhaiskasvatuksen kysynnän lisääntymistä ja hoitopaikkojen tarpeen kasvua. Poliittisessa keskustelussa esille tullut 5- vuotiaiden ilmainen 20 t/vko varhaiskasvatus tukee käsitystä siitä, että osapäivähoitoa tulee lisätä tulevaisuudessa ja siihen suuntaan on Mikkelissä jo toimittu lisäämällä Launialan koululle osapäiväryhmä. Lisäksi kotona hoitavia perhepäivähoitajia on eläköitymässä, mikä tarkoittaa, että lapsia siirtyy päiväkoteihin ja heille olisi saatava noin 20 lisäpaikkaa, jos tilannetta ei ole ratkaistavissa omassa kodissaan hoitavilla perhepäivähoitajilla. Ehdotus
Mikkeli Pöytäkirja 7/2018 24 ( 32) Esittelijä: Virpi Siekkinen Kasvatus- ja opetuslautakunta esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen valtuustolle esitettäväksi, että siinä tapauksessa, jos kokopäiväinen subjektiivinen varhaiskasvatusoikeus ja ryhmäkoot palautetaan vuoden 2016 tasolle, hankitaan ensin noin viiden ryhmän päiväkoti, johon muutosten johdosta paikkoja tarvitsevat lapset mahtuvat. Varhaiskasvatuksen talousarvioon olisi mm. henkilöstöä varten vastaavasti varattava enemmän määrärahaa. Muussa tapauksessa esitetään, että jatketaan toimintaa subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden ja ryhmäkoon suhdeluvun osalta nykyisellä tavalla. Asiasta käydyn keskustelun aikana Juuso Lahikainen esitti Hanne Vainion kannattamana, että asia palautetaan uudelleen valmisteluun Vihreiden valtuustoryhmän valtuustoaloitteen mukaiseksi vuoden 2019 talousarvion valmistelun yhteydessä. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi, puheenjohtaja totesi, että Juuso Lahikainen on tehnyt esittelijän ehdotuksesta poikkeavan kannatetun ehdotuksen, joten asiasta on äänestettävä. Puheenjohtaja esitti asian ratkaistavaksi äänestyksellä siten, että ne, jotka kannattavat esittelijän ehdotusta äänestävät "kyllä" ja ne, jotka kannattavat Juuso Lahikaisen ehdotusta äänestävät "ei". Selonteko keskustelusta ja äänestysesitys hyväksyttiin. Suoritetussa äänestyksessä annettiin neljä (4) "kyllä"- ääntä (Taina Harmoinen, Niina Kuva, Ulla Yli- Karro, Kirsi Pokkinen), kolme (3) "ei"- ääntä (Juuso Lahikainen, Hanne Vainio, Juha Hakkarainen) ja yksi (1) "tyhjä" (Saara Vauhkonen). Puheenjohtaja totesi, että esittelijän ehdotus on äänestetty kasvatus- ja opetuslautakunnan päätökseksi. Kaupunginhallitus, 06.11.2017, 159 Ehdotus Esittelijä: Timo Halonen Kaupunginhallitus esittää, että kaupunginvaltuusto merkitsee tiedoksi kasvatus- ja opetuslautakunnan selvityksen Vihreiden valtuustoryhmän valtuustoaloitteeseen ja toteaa aloitteen loppuunkäsitellyksi. Pöytäkirja tämän pykälän osalta tarkastetaan kokouksessa. Keskustelun aikana esittelijä muutti esitystään siten, että asia palautetaan uuteen valmisteluun ja se valmistellaan osana kaupunkirakenneselvitystä. Puheenjohtaja tiedusteli voidaanko muutettu esitys hyväksyä yksimielisesti. Hyväksyttiin.
Mikkeli Pöytäkirja 7/2018 25 ( 32) Kasvatus- ja opetuslautakunta, 27.09.2018, 90 Valmistelija / lisätiedot: Pirjo Vartiainen Pirjo.Vartiainen@mikkeli.fi varhaiskasvatusjohtaja Vihreiden valtuustoaloite subjektiivisen päivähoidon ja varhaiskasvatuksen ryhmäkoon palauttamisesta aikaisempaan on esitetty kaupunginvaltuustossa 12.6.2017 41. Kaupunginhallitus lähetti 14.8.2017 34 aloitteen edelleen sivistyksen ja hyvinvoinnin palvelualueen valmisteltavaksi ja asia käsiteltiin kasvatus- ja opetuslautakunnassa 19.10.2017 46. Päätökseksi tuli, että jatketaan toimintaa subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden ja ryhmäkoon suhdeluvun osalta nykyisellä tavalla. Kaupunginvaltuuston päättämän 18.6.2018 71 Mikkelin kaupunkirakenneselvityksen mukaan Mikkelin kaupunki palauttaa kaikille lapsille yhtäläisen subjektiivisen oikeuden kokopäivähoitoon (kustannusarvio 170 000 ), huomioidaan ta2019 valmistelussa. Elokuussa 2018 selvitettiin nykyinen osapäiväisessä varhaiskasvatuksessa olevien lasten määrä ja hoitopaikkatarve subjektiivisen oikeuden muutokseen liittyen. Eri puolilla kaupunkia tarvitaan 1-8 lisäpaikkaa/varhaiskasvatusyksikkö. Yhteensä lisäpaikkoja tämän syksyn tilanteen mukaan tarvitaan 24 paikkaa, mikä tarkoittaa kahta lapsiryhmää: yksi alle 3- vuotiaiden ryhmä ja yksi sisarusryhmä tai 3-5- vuotiaiden ryhmä. Lisäksi nähtäväksi jää, kuinka paljon kokopäiväinen subjektiivinen oikeus mahdollisesti houkuttelee tällä hetkellä varhaiskasvatuksen ulkopuolella olevia perheitä tuomaan lapsiaan varhaiskasvatukseen. Edellä mainittujen lasten kokopäiväiseen varhaiskasvatukseen siirtyminen ei onnistu tämän toimintakauden aikana ilman toimintaan sovultuvia lisätiloja, koska vapaita paikkoja kunnallisissa yksiköissä on vain jokunen yksittäisissä päiväkodeissa. Lisäkustannukset 24 varhaiskasvatuspaikan osalta Kuntamaiseman tp2017 päiväkotipaikan hinnan 10 445 /v/lapsi mukaan tekisivät 250 680 /v. Em. 24 lapsen lisäksi ko.ryhmiin mahtuisi vielä 12 lasta Punapirtin, Jussin Tuvan ja Launialan koululla olevista osapäiväryhmistä, jos osa perheistä haluaisikin muuttaa lapsensa hoitopäivän kokopäiväiseksi. Tämä lisäkustannus, jos osapäivälasten varhaisakasvatusaika muuttuisi kokopäiväiseksi, tekisi Kuntamaiseman tp2017 päiväkotipaikan hinnan 10 445 /v mukaan 10 445 x12 : 2 = 62 670 /v. Yhteensä lisäkustannukset 36 lapsen osalta tekisi 313 350 /v. Näissä kustannuksissa ja paikkamäärissä ei ole huomioitu mahdollisesti lisäksi subjektiivisen oikeuden laajentamisen innoittamina varhaiskasvatukseen tulevia lapsia ja näiden paikkatarpeita ja vain osa osapäiväryhmien mahdollisista kokopäiväpaikka- tarpeista on huomioitu. Edellä mainituissa Punapirtin, Jussin Tuvan ja Launialan koulun yksiköissä ei ole mahdollista toimia kokopäiväisesti. Näiden yksiköiden aamupäiväryhmään tai iltapäiväryhmiin on tähän mennessä syksyä sijoittunut yhteensä 26 lasta ja ryhmissä on vielä tilaa - ryhmien kokonaispaikkamäärä on yhteensä 40. Ehdotus
Mikkeli Pöytäkirja 7/2018 26 ( 32) Esittelijä: Virpi Siekkinen, sivistysjohtaja Kasvatus- ja opetuslautakunta esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle, että subjektiivisen varhaiskasvatuksen laajennuksen muutos kokopäiväiseksi tehdään elokuusta 2019 alkaen siten, että siihen varaudutaan riittävillä varhaiskasvatuksen lisätiloilla (vähintään kahden lapsiryhmän tilatarve). Asiasta käydyn keskustelun aikana esittelijä täydensi esitystään seuraavasti: Lisäksi esitetään, että ryhmäkoon palauttaminen (1/8:sta 1/7:ään) arvioidaan talousarvion 2020- valmistelun yhteydessä (arvioidaan tilatarve, henkilöstötarve ja mahdollinen kompensointi yksityisille päiväkodeille). Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja tiedusteli, että voidaanko esittelijän täydennettey esitys hyväksyä yksimielisesti. Hyväksyttiin. Tiedoksi Kaupunginhallitus, Virpi Siekkinen, Seija Manninen, Pirjo Vartiainen, Pirkko Tyrväinen, Sirpa Laaksonen, Päivi Kuva, Hannele Häkkänen, Satu Komppa, Tarja Räsänen, MInna Oksa