Opetuslautakunta 85 25.08.2015 Opetuslautakunnan talousarvio 2016, taloussuunnitelma vuosille 2016-2019 sekä investointisuunnitelma vuosille 2016-2019 1266/02.02.00.01/2015 Opetuslautakunta 25.08.2015 85 Valmistelijat: lasten ja nuorten palveluiden päällikkö Leena Liusvaara, leena.liusvaara@salo.fi, p. 02 778 4001, varhaiskasvatuksen esimies anna Karlsson, anna.karlsson@salo.fi, p. 02 778 7850, musiikkiopiston rehtori Matti Holm matti.holm@salo.fi, p. 02 778 4642, nuorisopalveluiden esimies Johanna Paananen, johanna.paananen@salo.fi, 02-778 4800 ja taloussuunnittelija Heli Antikainen-Pauna, heli.antikainen-pauna@salo.fi, p. 044 778 4017 Kaupunginhallitus on hyväksynyt 30.6.2015 toiminnan ja talouden kehyksen sekä talousarvion 2015 ja taloussuunnitelman 2016-2019 laadintaohjeet. Raami vuodelle 2016 ei ole tasapainossa. Vuosikate on pienempi kuin poistot ja tulos on 2,5 miljoonaa euroa alijäämäinen. Vuoden 2016 talousarvion pohjaksi budnettiin on ajettu vuoden 2014 tilinpäätös. Sopeuttamisohjelmassa hyväksytyt toimenpiteet on otettu huomioon. Henkilöstökulujen raamiin on laskettu kaikille voimassa oleville vakansseille palkkarahat ilman palkankorotusvaraa. Sijaisten palkkoihin annettu talousarvioraami on tavoitteellinen. Raamiin pääseminen edellyttää vapaaehtoisten säästötoimien ja vaikeutetun rekrytoinnin jatkamista. Vuoden 2014 tilinpäätöksen toteuma ei kohdennu kaikilta osin oikein. Hallintokuntien on tehtävä tarvittavat muutokset ottaen huomioon kaupunginhallituksen antama talousarvioraami. Budnettiin ajetun talousarviopohjan lautakuntakohtainen toimintakate on suuntaa antava. Määrärahat tulee kohdentaa oikein palvelualueiden sisällä. Vuoden 2016 talousarvio on nettositova lautakuntatasolla eli lautakuntien toimintakate on valtuustoon nähden sitova. Raami on kuitenkin annettu kaupunkitasolle. Investointibudjetin raamipohjana ovat valtuuston hyväksymät investointiohjelmat vuosille. Liitteenä on tuloslaskelmat palvelualueittain sekä investointiohjelma. TALOUSARVIOTEKSTIT: Toimialan perustehtävä Palvelualue vastaa lasten ja nuorten kasvua ja oppimista edistävien palvelujen järjestämisestä, jotka edistävät ja tukevat lasten ja nuorten kasvua ja oppimista sekä vahvistavat lapsiperheiden hyvinvointia ja toimintakykyä.
Toimialan painopistealueet sekä keskeiset toimintamenojen ja -tulojen perustelut suunnittelukaudella Painopisteinä ovat: 1. Asiakas/ oppilaslähtöisten ja kustannustehokkaiden palvelukokonaisuuksien luominen ja tiedolla ohjaaminen 2. Lasten ja nuorten turvallisen kasvun ja osaamisen edistäminen Palvelualueen merkittävimpinä riskeinä nähdään mahdollinen oppivelvollisuusiän pidentäminen ja sen tuomat kustannukset kunnille. Toisena riskitekijänä on kunnan heikko taloustilanne ja tiheä kouluverkko. Varhaiskasvatuksen puolella riskitekijöinä nähdään pienet ja kalliit varhaiskasvatusyksiköt, hoidossa olevien lasten määrän ennakoimaton kasvu sekä osaavan henkilöstön saatavuus ja pysyvyys. Nuorisopalveluiden keskeisimmät haasteet ovat henkilöresurssien vähäisyys, paineet yksilöllisen nuorisotyön palvelutarjonnan lisäämiseen ja niiden edellyttämät yhä vaativammat toimintakokonaisuudet sekä palvelujen toteuttaminen merkittäviltä osin ulkopuolisen rahoituksen turvin. Palvelualuekohtaiset perustelut: Varhaiskasvatuspalvelut Varhaiskasvatuksen tavoitteena on suunnitella ja kohdentaa varhaiskasvatuspalvelut asiakaslähtöisesti ja kustannustehokkaasti. Varhaiskasvatuksen riskitekijöinä nähdään pienet ja kalliit varhaiskasvatusyksiköt, hoidossa olevien lasten määrän ennakoimaton kasvu sekä osaavan henkilöstön saatavuus ja pysyvyys. Painopistealueet Lasten osallisuuden vahvistaminen Pienryhmätoiminta ja sen kehittäminen Pedagogisen johtamisen ja osaamisen vahvistaminen Esiopetuksen uuden opetussuunnitelman käyttöönotto syksyllä Henkilöstön työhyvinvoinnin kehittäminen Varhaiskasvatuspalvelut tuottavat lasten päivähoitoa päiväkodeissa ja perhepäivähoidossa. Tämän lisäksi palvelut tarjoavat esiopetusta, varhaiserityiskasvatusta sekä varhaiskasvatuksen avoimia palveluja (avoin päiväkoti, leikkikoulu- ja leikkipuistotoimintaa). Hoidon järjestämisen uutena vaihtoehtona otetaan käyttöön 1.1.2016 alkaen tulosidonnainen palveluseteli päiväkotihoidossa. Tämän lisäksi perheellä on vaihtoehtoisesti mahdollisuus järjestää lapsen hoito lakisääteisten lasten hoidon tuilla; kotihoidontuki sekä yksityisen hoidon tuki ja sen kuntalisä. Varhaiskasvatuspalveluiden piirissä on keskimäärin 1-2 vuotiaista 40,35 %, 3-5vuotiaista 75,81 %. Esiopetus muuttui velvoittavaksi 1.8.2015 alkaen, osallistumisprosentti esiopetukseen syksyllä 2015 on 98,3 %. Varhaiskasvatuksessa pilotoidaan 1.9.2015-31.7.2016 tuntiperusteista
päivähoitolaskutusta kahden eri mallin mukaisesti. Kärävuoren, Suomusjärven ja Torikadun päiväkodeissa käytössä on kuukausittain etukäteen määriteltyjen hoitotuntien mobiilikirjaus. Asemakadun, Palometsän ja Paltan päiväkodeissa pilotointi toteutetaan päivittäisen tuntivälysmallin mukaisesti Opetuslautakunnan hyväksymän varhaiskasvatusta koskevan palveluverkkoselvityksen mukaisesti kaupungin omia palveluita tiivistetään lakkauttamalla pieniä erillisyksiköitä ja supistamalla vuorohoitoyksiköiden aukioloaikoja. Tarvittavat hoitopaikat järjestetään palvelusetelillä. Tavoitteena on luoda mahdollisuuksia yksityisen päivähoidon määrälliseen lisääntymiseen niin, että vuonna 2016 hoitopaikoista on 10 % yksityisiä (250 hoitopaikkaa). Varhaiskasvatuksen haasteena on kohdentaa päivähoitopalvelut asiakaslähtöisesti sekä kustannustehokkaasti koko kaupungin alueella. Tähän haasteeseen vastataan vuoden 2016 alusta keskitetyllä palveluohjauksella. Kokopäivähoidon kysyntä on vuoden 2014 tasoa ja pysynyt tasaisena. Ryhmäperhepäivähoidosta on luovuttu kokonaan vuoden 2015 elokuusta alkaen palveluverkkoselvityslinjausten mukaisesti. Avoimilla varhaiskasvatuspalveluilla ja leikkikoulutoiminnalla on päivähoidon rinnalla pyritty vastaamaan perheiden muuttuneisiin palveluntarpeisiin. Investointisuunnitelmassa varaudutaan Perniön uuden päiväkodin rakentamiseen vuosien 2016-2017 aikana. Varataan määrärahaa 1,5milj. euroa vuodelle 2016 ja 2milj. vuodelle 2017. Yhteensä 3,5 milj.. Inkereen monitoimitalossa toimiva 2-ryhmäinen päiväkoti tarvitsee peruskorjausta sisäilmaongelmien takia. Kaivolan päiväkodin Liipolantien 2-ryhmäinen yksikkö toimii epäkäytännöllisessä tilassa. Peruskorjaamalla Inkereen monitoimitalon päiväkodin sekä vieressä sijaitsevat tyhjänä olevat hammashoitolan ja neuvolalta vapautuvat tilat päiväkotitiloiksi voidaan entisiin hammashoitolan ja neuvolan tiloihin sijoittaa kaksi lapsiryhmää, jolloin Kaivolan yksikössä toimivat kaksi lapsiryhmää voivat siirtyä Inkereen päiväkodin yhteyteen remontoitaviin tiloihin. Tällä tavalla Inkere-Kaivolan yksiköstä saadaan muodostettua 4-ryhmäinen päiväkoti johon kuuluvat lisäksi 2 esiopetusyksikköä. Liipolantien kiinteistöstä voidaan luopua. Määrärahaa varataan 450 000 hammashoitolan ja neuvolan tilojen muutostöihin vuodelle 2016. Inkereen päiväkodin peruskorjaukseen varataan 400 000 määräraha vuodelle 2017. Neuvolan siirtyminen KOY Inkereenkurviin vuonna 2016. Tilan muuttaminen neuvolan käyttöön sopivaksi vaatii määrärahatarvetta 30 000 vuodelle 2016. Kustannukset yhteensä vuosien 2016-2017 aikana 880 000. Märynummen päiväkodin peruskorjaus ja laajentamien kolmeryhmäiseksi vuosina 2017 2018. Vuodelle 2017 2018 varataan laajennukseen 800.000 ja peruskorjaukseen 300.000.yht. 1,1milj.. Ollikkalan päiväkodin kiinteistön peruskorjaukseen varataan 1milj. vuosille 2018 2019 Aineiden ja tarvikkeiden hankintaan on varattu saman verran kuin aiemmin eli 72 euroa / lapsi.
Esiopetuksen koulutarvikkeisiin on varattu saman verran kuin aiemmin eli100 euroa / lapsi. Talousarvio 2016 raami on liian pieni henkilöstökuluille, raamissa vaje noin 500 000. Raamiin on tehty vähennys sopeuttamisohjelmaan kirjatuista säästöistä vuodelle 2016 yhteensä 480 000. Ei lakisääteisestä henkilöstöstä luopuminen toteutuu puolen vuoden säästönä eli noin 224 500. Piritan varhaiskasvatusyksikön lauantaihoidon lopettaminen 1.7.2015 säästöä 40 000. Varhaiskasvatuksen tulot hoitopäivämaksujen osalta ovat pienentyneet noin 400 000. Osittain tämä johtuu hoidontarpeen muutoksista ja nollamaksu luokkaan kuuluvien määrän kasvusta. Palvelusetelin maksamiseen on varattu yksityisen hoidon tuen kuntalisän lisäksi 50 000. Puhtaanapito- ja siivouspalvelut ovat nousseet vuodesta 2014 vuoteen 2015 100 000 euroa muuttuneen laskutustavan - tuntilaskutuksesta neliömäärä laskutukseen siirtymisen vuoksi. Varhaiskasvatuksen kustannuksia asiakaspalveluiden ostoon liittyen ovat nostaneet lastensuojelun sijoitukset muihin kuntiin, koska näiden lasten päivähoito- kuten myös mahdolliset avustajakustannukset tulevat lapsen kotikunnan maksettavaksi. Sähköisten palveluiden kehittäminen ja langattomien verkkojen asentaminen esiopetusyksiköihin vaatii resursointia. Kustannus 40 000. Asiakastietojärjestelmän sähköisten palveluiden kehittäminen ja ohjelmiston päivittäminen vastaamaan tuntiperusteista asiakasmaksua ja sen pilotointia ja siihen liittyvät ylläpitokustannukset sekä palvelusetelin käyttöönottoon liittyviä asiakastietojärjestelmän kustannuksia. Uusi esiopetuksen opetussuunnitelma edellyttää langattomien verkkojen asentamista, ylläpitokustannuksia esiopetusyksiköihin sekä TVT-laitteiden hankintaa vuoden 2016 aikana. Perusopetus- ja lukiokoulutuspalvelut Painopistealueet: Lapsen ja nuoren monimuotoisen päivän kehittäminen Tieto- ja viestintätekniikan hyödyntäminen vahvasti opetuksessa (varhaiskasvatus, perusopetus, lukiokoulutus) Nuoriso- ja opetuspalveluiden uudenlaisen yhteistyön kehittäminen Yrittäjyyskasvatuksen kehittäminen osana opetusta Kuntatasoisen opetuksen ja koulutuksen kehittämissuunnitelman laatiminen Systemaattinen oman toiminnan arviointi (=laatutyö) Keväällä 2015 hyväksytyn sopeuttamisohjelman mukaan opetuspalvelujen tulee toteuttaa vuoden 2016 aikana seuraavat sopeuttamistoimenpiteet: - rehtoreiden tehtävien uudelleen tarkastelu 80 000 euroa - perusopetuksen opetusryhmien jatkuva tarkastelu 93 000 euroa - opetuslautakunnan valmistelema säästösuunnitelma 315 000 euroa
- Rekijoen koulun lakkautus 185 000 euroa - opetuksen tukipalvelujen esimiehen tehtävien uudelleen järjestely 70 000 euroa - Salon aikuislukion lakkauttaminen 88 000 euroa - eläkemenoperusteisten maksujen siirtyminen Salon Seudun koulutuskuntayhtymälle 200 000 euroa - Klippulan leiritoiminta esitetään siirrettäväksi Leirisaloon Perusopetuspalveluiden perustehtävänä on vastata kaupungin perusopetuksen, oppimisen ja koulunkäynnin tukemisen sekä koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan ja koulukerhotoiminnan järjestämisestä, toteuttamisesta ja kehittämisestä tätä koskevien säädösten mukaisesti. Perusopetuksessa tuotetaan opetuspalveluja n.5500 oppivelvollisuusikäiselle yhteensä 32:ssa perusopetuksen koulussa. Palkkausmäärärahoissa on otettu tarkemmin huomioon sijaiskulut ja virkaehtosopimuksen mukaiset erityiskorvaukset. Perusopetuksen palkkojen osalta laskurina on käytetty suoriteperusteisen budjetoinnin ohjelmaa SPB:tä, jonka avulla palkkauskulujen arviointia ja seurantaa voidaan hallita. Kouluyksiköille ohjelma antaa mahdollisuuden käyttötalousmenojen (aineet, tarvikkeet, tavarat) kustannuspaikkakohtaiseen tarkempaan suunniteluun ja budjetin seurantaan. Oppimateriaalien hankintaan on varattu vuoden 2016 talousarvioon saman verran kuin aiemminkin; alakouluissa 131 euroa/oppilas sekä yläkouluissa 207 euroa/oppilas. Toisen asteen palvelut tuottavat lukiokoulutusta päivälukioissa ja aikuislukiossa. Lukiokoulutuksen keskeisenä tehtävänä on antaa opiskelijoille laaja yleissivistys ja jatko-opintokelpoisuus. Lukiokoulutusta annetaan kolmessa päivälukiossa ja yhdessä aikuislukiossa. Opiskelijoita päivälukioissa on 874 ja aikuislukiossa n. 400 oppilasta. Nykyisille aikuislukion opiskelijoille taataan tutkintojen suorittamisoikeus lain ja opetussuunnitelman mukaisesti. Keskeisenä haasteena perusopetuksen ja lukiokoulutuksen palvelualueilla on opetuksen digitalisointi. Tämä edellyttää modernin oppimisympäristön kehittämistä, henkilöstön osaamisen ylläpitämistä että uudistamista sekä ajanmukaisen oppimismateriaalin ja välineistön hankkimista. Näitä toteutetaan yhteistyössä Microsoftin, Turun yliopiston, OPH:n kehittäjäkouluverkoston sekä hankerahoitusten turvin (AVI, OPH). Lukiokoulutuksen puolella on varauduttu talousarviossa vuonna 2016 alkavaan sähköisiin ylioppilaskirjoituksiin ja siihen liittyvään tilavarusteluun. Myös perusopetuksen puolella tietotekniikkaan varattavaa summaa on korotettu vuonna 2015 ja saman verran esitetään varattavan määrärahaa myös vuonna 2016. Turun yliopiston kanssa solmittu opetuksen digitalisaatiota tukeva hanke laajenee myös perusopetuksessa useampiin kouluihin. Perusopetuspalveluiden suurimmat hankkeet vuonna 2016 ovat ryhmäkokojen pienentäminen hanke 182 000 euroa, koulutuksellinen tasa-arvo hanke 354 000 euroa sekä toimintaympäristön kehittäminen
esi- ja perusopetuksessa hanke 80 000 euroa. Talousarvioon on varattu sisäisinä erinä lakisääteisiin koulukuljetuksiin 3 032 384 euroa. Koulunkäyntiohjaajien määrän kehitys: v. 2009: 135 kpl, v. 2010: 122 kpl, v. 2011-2015: 119 kpl. Opettajien määrän kehitys vuosina 2012-2015 on seuraava: 419-420-403-400 kpl. Kuraattori- ja psykologipalvelut on suunniteltu siirtyvän terveydenhuoltopalveluihin sopeuttamisohjelman henkilöstömuutosten johdosta. Perusopetuspalveluiden henkilöstömenot ylittävät raamin noin 1,3 miljoonalla eurolla. Perusopetuspalveluiden henkilöstömenot ylittyivät vuoden 2014 tilinpäätöksessä noin 500 000 eurolla ja tänä vuonna ylitykseen haetaan lisämäärärahaa 750 000 euroa. Talousarvioesityksessä ylitykseen vaikuttavat raamin ulkopuoliset hankkeiden henkilöstökulut 489 000 euroa sekä sijais- sekä työaika- ja erilliskorvauksiin varattujen määrärahojen lisäyksestä, varaus on yhteensä 950 000 euroa, raamissa varaus näihin on 500 000 euroa. Lisäksi jako opettajien palkkojen jako lukioiden ja perusopetuksen välillä on vielä kesken lautakunnan elokuun käsittelyssä. Investointiohjelmaan on esitetty vuodelle 2016 Kirkonkylän koulun pihan muutostyöt 100 000 euroa, Muurlan koulun ilmastoinnin korjaus 200 000 euroa sekä Meri-Halikon koulun sosiaalitilojen rakentaminen 100 000 euroa. Liikuntapalveluiden talousarviossa esitetään Marian koulun pihan lähiliikuntapaikan rakentamiseen 170 000 euroa. Hankkeeseen toteuttamiseen on mahdollista hakea avustusta. Seuraavaa lähiliikuntapaikan rakentamista esitetään vuonna 2018, jolloin on vuorossa Keskustan koulun piha. Irtaimistoinvestointeihin esitetään perusopetukseen 50 000 euroa ja lukiokoulutukseen 25 000 euroa. Musiikkiopisto Musiikkiopistossa annetaan taiteen perusopetuksen musiikin laajan oppimäärän mukaista perus- ja opistotason opetusta pääasiassa lapsille ja nuorille. Musiikkiopistossa toimii myös varhaiskasvatusosasto, jossa annetaan musiikkileikkikouluopetusta 0-8 vuotiaille ja soitinvalmennusopetusta 4-12 vuotiaille lapsille. Opetustuntimäärä on 14000 tuntia/vuosi. Arvioidut oppilasmäärät eri tasoilla: -musiikkileikkikoulu n.170 -soitinvalmennusopetus n.35, -perus- ja opistotaso sekä aikuisosasto n. 270. -arvioitu oppilasmäärä yhteensä n. 475
Painopistealueet -perus- ja opistotason opetuksen laajuus pysyy ennallaan ja opetusta annetaan Salon keskustan tiloissa. -musiikkileikkikoulun kysyntä ja lapsimäärä on pysynyt kevään 2014 tasolla. Toimintaa kehitetään soitinmuskari-, solfapaja- ja teoriapajatoiminnalla. Opetusta päiväkodeissa pyritään jatkamaan, jos päiväkotiin saadaan vähintään kaksi ryhmää ja päiväkodilla on tarjota sopivat tilat. Yhteistyötä koulujen kanssa jatketaan ja mahdollisuuksien mukaan kehitetään. -perus- ja opistotason oppiainevalikoima pidetään monipuolisena. Laadukas opetus turvataan eri oppiaineisiin koulutetulla henkilöstöllä. -yhteistyötä Turun alueen musiikkioppilaitosten kanssa jatketaan, esim. henkilöstökoulutuksen Osaava-hanke Musiikkiopistossa on tuntiopettajan tehtäviä, jotka ovat vuodesta toiseen jatkuneet samoina ja näitä tehtäviä on hoitanut asetuksen mukaisen kelpoisuuden omaava opettaja. Tehtävät on täytetty rehtorin päätöksellä lukuvuodeksi kerrallaan Salon kaupungin hallintosäännön mukaisesti. Määräaikaisten tehtävien ketjuttaminen ei ole lain mukaista, jos määräaikaisuuteen ei ole pätevää syytä, vaan tällaisessa tapauksessa tehtävät tulee täyttää toistaiseksi. Salon kaupungin hallintosäännön mukaan kaupunginhallitus päättää vakanssien perustamisesta. Tuntiopettajatehtävät joihin tulee perustaa vakanssi: Päätoiminen huilunsoiton tuntiopettaja sivutoiminen lyömäsoitinten tuntiopettaja sivutoiminen klarinetinsoiton tuntiopettaja sivutoiminen saksofoninsoiton tuntiopettaja sivutoiminen pianon vapaan säestyksen tuntiopettaja Musiikkiopiston tuntiopettajatehtävät ovat virkasuhteisia, koska tehtäviin sisältyy oppilasarviointi. Nuorisopalvelut Nuorisopalvelut tarjoaa ja mahdollistaa ennaltaehkäisevästi avoimia ja kohdennettuja palveluja salolaisille nuorille. Nuorisopalvelujen tehtävänä on nuorten kasvun- ja itsenäistymisen tukeminen, nuorten osallistumisen ja kuulemisen edistäminen sekä mahdollisuuksien rakentaminen mielekkääseen vapaa-aikaan. Nuorisopalvelut on jaettu kahteen palvelukokonaisuuteen: 1) avoimet palvelut 2) yksilölliset palvelut Painopistealueet: - nuorten elinolojen parantaminen - nuorten osallistaminen ja kuuleminen - nuorten tarpeita vastaavat palvelut - kansainvälisen nuorisotyön ja nuorisotiedotuksen kehittäminen Nuorisopalvelujen toimintatuotot ovat vuoden 2016 talousarvioissa 180 000
euroa ja toimintakulut 1.6 milj. euroa. Toiminta jatkuu suurilta osin kuluvan vuoden mukaisena. Nuorten keskus Steissin yhteydessä on mm. nuorisotila, skeittihalli, nuorten pajatoiminta, bänditila sekä erityis- ja etsivän nuorisotyön palvelut. Nuorisotilatoimintaa toteutetaan 15:sta paikassa, joista viiden ohjaus- ja valvontatehtävät ostetaan ostopalveluna kolmannen sektorin toimijoilta. Lisäksi nuorisopalvelut toteuttavat mm. leiritoimintaa, matkoja, tapahtumia ja koulunuorisotyötä. Henkilöstösuunnitelma vuodelle 2016: Työsuhteiden vakinaistaminen 3 etsivää nuorisotyöntekijää Salossa nuorisolain mukaista etsivää nuorisotyötä on toteutettu vuodesta 2010 lähtien. Työntekijöiden työsuhteet ovat olleet määräaikaisia ja palkkakulut on rahoitettu valtionavustuksella. Etsivä nuorisotyö on vakiinnuttanut paikkansa valtakunnallisesti nuorten ohjauksen työmuotona. Salon nuorisopalveluille on kolmena edellisenä vuotena myönnetty OKM:n alaista rahoitusta kolmen etsivän nuorisotyöntekijän palkkakuluihin. Rahoitusta tullaan hakemaan jatkossakin ja sitä voidaan myöntää sekä vakituisiin, että määräaikaisiin työsuhteisiin. 1.7.2014-30.6.2015 välisenä aikana etsivän nuorisotyön asiakkaana on ollut 196 nuorta. Palkkakustannukset sivukuineen 105 000 /v 1 työvalmentaja, mediapaja Nuorten työpajatoiminnan mediapajan ohjausresurssin kustannukset ovat kohdistuneet noin kymmen vuoden ajan erilaisiin projektirahoituksiin. Viimeisimpien vuosien osalta työvalmentajan palkkakulut on katettu OKM:n alaisella avustuksella nuorten työpajatoimintaan. Rahoitusta tullaan hakemaan jatkossakin ja sitä voidaan myöntää sekä vakituisiin, että määräaikaisiin työsuhteisiin. Nuorten mediapajan kalusto on ajanmukaisessa kunnossa ja se mahdollistaa monenlaisien työtehtävien harjoittelun pajalla. Palkkakustannukset sivukuluineen 31 200 / v 1 työvalmentaja, kahvilapaja Nuorten työpajatoiminnan kahvilapaja on toiminut vuodesta 2011 lähtien. Työvalmentajan palkkakustannukset on katettu OKM:n alaisella valtion avustuksella nuorten työpajatoimintaan. Rahoitusta tullaan hakemaan jatkossakin ja sitä voidaan myöntää sekä vakituisiin, että määräaikaisiin työsuhteisiin. Kahvilapajalla nuoret pääsevät harjoittelemaan mm. leipomista, ruoanlaittoa ja asiakaspalvelua. Palkkakustannukset sivukuluineen 31 200 / v Määräaikainen henkilöstö: Nuorisotilojen ohjaajat 5 osa-aikaista työntekijää nuorisotilojen ohjaustehtäviin. Työajat 19-24 h/ vk. Palkkakustannukset sivukuluineen 55 000 / v Kaupunginvaltuuston hyväksymän sopeuttamissuunnitelman mukaisesti Klippulan leirien siirtämisen myötä Leirisaloon leireistä aiheutuvat ostopalvelukustannukset 20 000 euroa on siirretty perusopetuksen
käyttötaloudesta nuorisopalveluille. Sopeuttamissuunnitelman mukaisesti Halikon kirjaston yhteyteen sijoitettavan nuorisotilan muutostöistä aiheutuvat kustannukset ovat noin 20 000 euroa. Näistä kustannuksista nuorisopalvelujen käyttötalouteen vuodelle 2017 on varattu 1/3 eli 7000 euroa ja 2/3 kirjastopalveluille. Apulaiskaupunginjohtaja: Opetuslautakunta keskustelee talousarvioluonnoksesta ja evästää valmistelijoita jatkovalmisteluun. Päätös: Opetuslautakunta keskusteli talousarvioluonnoksesta tehtäväalueittain ja lähetti sen edelleen jatkovalmisteluun.