LASTENTUNTIOPETTAJIEN PEREHDYTYSOPAS 0

LASTENTUNTIOPETTAJIEN PEREHDYTYSOPAS 0

Lastentuntiopettajien perehdytysopas Suomen bahá í-koulutusinstituutti Helmikuu 2010 LASTENTUNTIOPETTAJIEN PEREHDYTYSOPAS 1

SISÄLTÖ 1. Johdanto 4 2. Lastentunnit viisivuotissuunnitelman ydintoimintona 5 3. Lastentuntien opettajana toimiminen palvelutehtävänä 8 4. Lastentuntiopettajaksi kouluttautuminen 10 5. Lastentuntien luonne ja tavoitteet 12 5.1 Kansallisen Henkisen Neuvoston ohjaus 12 5.2 Koulutusinstituutin linjaus 12 5.3 Kansallinen perusopetussuunnitelma 13 6. Lastentuntimateriaalit 14 6.1 Lastentuntien materiaalipankki LAMPPU 14 6.2 Muita lastentuntimateriaaleja netissä 15 7. Lastentuntien käytännön kysymyksiä 16 7.1 Lastentuntien aloittaminen 16 7.2 Lastentuntien valmistelu 16 7.3 Lastentuntien ohjaaminen 16 7.4 Lastentuntien raportointi 17 7.5 Usein kysyttyä 17 8. Yhteistyö eri tahojen kanssa 20 8.1 Vanhemmat 20 8.2 Paikallinen henkinen neuvosto 21 8.3 Koulutusinstituutti 21 8.4 Koulu 21 8.5 Muut 22 9. Lastentuntiasioiden organisaatio ja yhteystietoja 23 Liitteet Askeleita palvelun polulla kulkemiseen tarvittavien kykyjen ja taitojen kehittämiseen, kohta kirja 3 ja 3A Lastentuntien rekisteröintilomake Lastentuntien kokoontumisseuranta Lastentuntien kausisuunnitelma Esimerkkikutsu naapuruston lasten kutsumiseksi lastentunneille LASTENTUNTIOPETTAJIEN PEREHDYTYSOPAS 1

LASTENTUNTIOPETTAJIEN PEREHDYTYSOPAS 2

1. Johdanto Bahá í-lastentunnit ovat yksi viisivuotissuunnitelman neljästä ydintoiminnosta, jotka muodostavat keskeisen osan jokaisen bahá í-yhteisön elämää. Bahá'í-yhteisöt kaikkialla maailmassa järjestävät lasten kasvatusta, joka auttaa lapsia kehittämään omia aineellisia, älyllisiä ja henkisiä lahjojaan. Fyysisen ja inhimillisen kasvatuksen avulla huolehditaan terveydestä ja sivistyksestä sekä yhteiskunnallisesta edistymisestä tieteiden, taiteiden ja kädentaitojen avulla. Kuitenkin kaiken kasvatuksen perusta on henkinen kasvatus, joka ohjaa ihmisen moraalista luonnetta ja käytöstä. Luotettavuus, rehellisyys, vuorovaikutustaidot, henkisyyden ymmärtäminen ja oikeudenmukaisuus ovat henkisiä ominaisuuksia, joiden kehittämiseen lastentunneilla keskitytään. Bahá í-lastentuntien tarkoitus on tukea vanhempien kasvatustyötä. Lastentunnit ovat luonteeltaan avoimia kaikille lapsille taustaan katsomatta. Suomessa bahá í-yhteisön tarjoamia lastentunteja hallinnoi Suomen bahá í-koulutusinstituutti Kansallisen Henkisen Neuvoston ohjauksen alaisuudessa. Tämä perehdytysopas lastentuntiopettajille sisältää bahá'í-uskon laitosten keskeisiä ohjauskirjeitä, joitakin yleisiä ohjeita ja toimintaperiaatteita sekä sekä käytännön toiminnassa esiin tulleita kysymyksiä, joiden avulla koulutusinstituutti haluaa välittää tukensa kaikille lastentuntiopettajan tärkeään ja arvokkaaseen tehtävään ryhtyneille. Sekä vasta lastentuntiopettajiksi valmistuneita että jo pitempään opettajina palvelleita pyydetään perehtymään tähän oppaaseen joko yksin tai ryhmässä lastentuntien seutukoordinaattorin tai kokeneen lastentuntiopettajan avustuksella. Oppaan jotkin osiot ovat etupäässä tietopuolisia, ja ne voidaan opiskella nopeasti, kun taas toisista osioista on tarpeen keskustella enemmän kunkin lastentuntiopettajan tilanteen mukaisesti. LASTENTUNTIOPETTAJIEN PEREHDYTYSOPAS 4

2. Lastentunnit viisivuotissuunnitelman ydintoimintona Tämä osio sisältää bahá i-laitoksilta joitakin ohjauskirjeitä sekä muuta ohjausta, jotka koskevat ajankohtaisia kysymyksiä bahá í-lastentunteihin liittyen. Opiskelua helpottamaan aineisto on otsikoitu ja kirjeiden yhteydessä on sivun oikeassa reunassa esitetty perehdytysopasta opiskeleville yksinkertaisia kysymyksiä joko yksin pohdittaviksi tai keskusteltaviksi pareittain tai pienryhmissä. Lasten henkinen kasvatus yhteisörakentamisen perusta Reflections on Growth -uutislehti nro 12, toukokuu 2006 Kutsuessaan maailmaa uudistumaan ja sen kansoja elpymään Bahá u lláh kehottaa seuraajiaan kiinnittämään erityistä huomiota lastenkasvatukseen: We prescribe unto all men that which will lead to the exaltation of the Word of God amongst His servants, and likewise, to the advancement of the world of being and the uplift of souls. Lasten kasvattaminen on paras keino tämän saavuttamiseksi. Henkisen kasvatuksen antaminen lapsille on palvelu, jota Abdu l- Bahá kuvaa seuraavin sanoin: Among the greatest of all services that can possibly be rendered by man to Almighty God is the education and training of children, young plants of the Abhá Paradise. Ottaen huomioon, miten suuri paino pyhissä kirjoituksissa on annettu lastenkasvatukselle, ei ole yllättävää, että bahá ílastentunnit ovat olleet bahá í-yhteisöjen tärkeä huolenaihe jo varhaisista ajoista lähtien. Nelivuotissuunnitelman aloittamisen myötä ihmisvoimavarojen kouluttamisesta tätä tärkeää velvollisuutta varten tuli järjestelmällisempää ja se levisi laajemmalle. Nelivuotissuunitelmaa koskevassa sanomassaan Yleismaailmallinen Oikeusneuvosto kirjoitti: The regular holding of Bahá í children s classes should be given high priority. Indeed in many parts of the world this is the first activity in a process of community building, which, if pursued vigorously, gives rise to the other developments. Neljä vuotta myöhemmin Yleismaailmallinen Oikeusneuvosto kehotti 12 kuukauden suunnitelmassa bahá íta nostamaan tämän toiminnan alueen to new levels of intensity ja viisivuotissuunnitelmassa lastentunnit mainittiin yhtenä ydintoimintona, johon osallistumisen tulisi olla mahdollista kaikille lapsille, eikä vain bahá í-perheiden lapsille. Viimeksi kuluneiden viiden vuoden kokemuksista on opittu merkittävästi, mitten bahá í-lastentunnit voivat olla avoimia mailman lapsille ja miten tämä toiminta voi johtaa muihin kehityskulkuihin. Lukuisat kertomukset kuvaavat uskovien maailmanlaajuisia ponnistuksia moninkertaistaa lastentuntien määrää ja sitä, mitten tämä ydintoiminto edistää joukkojen liittymisen prosessia. Nämä tarinat ovat osoitus siitä, miten vanhemmat maapallon kaikissa osissa ovat ottaneet vastaan bahá íden tarjoaman henkisen kasvatuksen lapsilleen. Pohdittavaksi ja keskusteltavaksi 1. Miksi Baháu lláh on kehoittanut kiinnittämään erityistä huomiota lastenkasvatukseen? 2. Miksi bahá í-lastentuntien järjestäminen säännöllisesti tulisi olla etusijalla yhteisömme toiminnoissa? 3. Mitä erityistä on opittu 2000-luvulla saaduista kokemuksista koskien lastentunteja ydintoimintona? LASTENTUNTIOPETTAJIEN PEREHDYTYSOPAS 5

Bahá í-lastentuntien tarkoitus ja sisältö YLEISMAAILMALLINEN OIKEUSNEUVOSTO, Sihteeristö 3. joulukuuta 2006 Rakas bahá í-ystävä Yleismaailmallisen Oikeusneuvoston puolesta kirjoitettu kirje, joka liittyi bahá í-perheiden lasten sekä ei-bahá í-perheiden lasten osallistumiseen bahá í-lastentunneille. Tässä yhteydessä olemme iloisia voidessamme tarjota alla olevan otteen tätä aihetta koskevasta Yleismaailmallisen Oikeusneuvoston puolesta vastikään kirjoitetusta kirjeestä, joka on päivätty 14.6.2006. Yleismaailmallinen Oikeusneuvosto olettaa, että tätä aihetta koskevassa kaikessa viestinnässänne yhteisöllenne teette selväksi, että kautta maan instituuttiprosessin tuloksena moninkertaistuvien naapurustojen lastentuntien tarkoituksena on tarjota bahá í-kasvatusta. Vaikka Ruhi-instituutin tätä tarkoitusta varten suunnittelemat ensimmäiset oppitunnit käsittelevätkin lasten luonteen kehittämistä, se tapa, miten ne saattavat lapset Jumalan sanan yhteyteen, esittelevät uskon opetuksia ja vahvistavat heidän suhdettaan Abdu l-baháan, eivät jätä mitään epäilystä siitä, että nämä materiaalit ovat luonteeltaan bahá í-materiaaleja. Koska niissä ei käsitellä teologisia aiheita, ne viehättävät puoleensa lapsia kaikista uskonnollisista taustoista. Oppituntien edistyessä niiden sisältö tietenkin muuttuu käsittämään sisällöltään yksinomaan bahá í-aiheita, kuten uskon historia ja Jumalan kaksoisilmaisijat. Mitä materiaaleja käytetäänkin näiden lisäksi lasten oppitunneilla, joita syntyy naapurustoihin, on tärkeää, että oppituntien bahá í-luonne säilytetään, eikä niistä tule eri uskontojen välisiä moraalisia oppitunteja. Ystävien tulisi täysin luottaa siihen, että ne vanhemmat, jotka itse eivät ole bahá íta mutta lähettävät lapsensa tällaisille oppitunneille, riemuitsevat nähdessään, minkälainen vaikutus bahá í-kasvatuksella on heidän lastensa herkkään sydämeen ja mieleen. Uskomme yllä olevan lainauksen olevan teille avuksi ja toivomme pyrkimyksillenne kaikkea parasta. Pohdittavaksi ja keskusteltavaksi 1. Mikä on bahá ílastentuntien tarkoitus? 2. Minkälainen on se tapa, jolla Ruhi-instituutin ensimmäiset lastentuntimateriaalit saattavat lapset Jumalan Sanan yhteyteen? 3. Mikä on tärkeää valittaessa materiaaleja lastentunneille? 4. Mihin meidän tulisi luottaa vanhempien lähettäessä lapsiaan lastentunneille? 5. Pohdi, miten meidän tulisi esitellä bahá ílastentunnit niiden lasten vanhemmille, jotka eivät itse ole bahá íta? Rakkain bahá í-terveisin Sihteeristö LASTENTUNTIOPETTAJIEN PEREHDYTYSOPAS 6

Bahá í-lastentuntien tarkoitus ja sisältö YLEISMAAILMALLINEN OIKEUSNEUVOSTO, Sihteeristö 25. syyskuuta 2001 Eräälle kansalliselle henkiselle neuvostolle... Rakkaat bahá í-ystävät Yleismaailmallinen Oikeusneuvosto on saanut 30.7.2001 päivätyn sähköpostiviestinne, pyysitte selvennystä lastentunteihin, jossa on mukana ei-bahá í-lapsia. On tietenkin mahdollista luoda lapsille ohjelma, joka on bahá íuskon innoittama ja johon sisältyy sellaisia aineita kuten moraalikasvatus, vertaileva uskontotiede, rauha, ympäristöasiat tai maailmankansalaisuus. Tällaisiin ohjelmiin voi sisältyä myös käytännön aineita, kuten lukutaito, akateeminen koulutus tai ammattikoulutus. 9. tammikuuta 2001 päivätyssä sanomassaan Yleismaailmallinen Oikeusneuvosto kuitenkin viittaa erityisesti bahá í-lastentunteihin, jotka ovat myös avoimia ei-bahá í-lapsille. Näiltä oppitunneilta, joiden tarkoituksena on kattaa bahá íden koko henkinen kasvatus, ei ole mahdollista jättää pois bahá í-uskon uskonnollisia opetuksia, ja sellaisten aineiden kuin bahá í-historia, bahá í-lait ja Liitto tulisi olla erottamaton osa näitä oppitunteja. Vaikka bahá í-uskon uskonnolliset opetukset ovat osa bahá ílastentuntien lastenkasvatusohjelmaa, ohjelman suunnitelma, etenkin sisällön järjestys, saattaa tehdä siitä kutsuvamman ei-bahá ílle. Esimerkiksi Ruhi-instituutin kirjan 3 lähestymistavassa painotetaan luonteen kehittämistä ja vasta myöhemmin esitellään Bahá u lláhin ja Bábin elämään liittyviä tietoja. Voimme myös havaita tätä samaa periaatetta noudatettavan runkokurssisarjassa, jonka opiskeluun myös monet eibahá í-nuoret ovat osallistuneet. Kirjassa 1 käsitellään sellaisia laajoja aihepiirejä kuten rukousta sekä elämää ja kuolemaa (tietenkin bahá ínäkemyksen kannalta). Vasta kirjassa 4 käsitellään historiaa yksityiskohtaisesti. Näin ollen ei-bahá í voi tuntea olevansa tervetullut osallistumaan eikä häkelly uusista, puhtaasti uskonnollisista opetuksista. Sen jälkeen, kun ei-bahá ít ovat viehättyneet bahá í-uskon periaatteisiin ja yleisisiin henkisiin opetuksiin, he eivät epäröi jatkaa koko ohjelman opiskelua. Vaihtoehtoisesti he voivat myös jäädä pois tai olla osallistumatta kurssisarjan joihinkin osiin. Tietenkin bahá ít selostavat aina ohjelman luonteen selkeästi ystävilleen ja tuttavilleen. Joillakin alueilla monet ei-bahá í-vanhemmat saattavat mielellään haluta lastensa osallistuvan bahá í-lastenkasvatusohjelmaan sen kokonaisuudessaan. Muilla alueilla kansallinen yhteisö saattaa pitää parempana täydentää bahá í-lastentunteja bahá í-uskon innoittamalla ohjelmalla, koska se voi vetää puoleensa suurempia osallistujamääriä. Selvästikin yksi ainoa ohjeisto ohjelman laatimiseksi tai ohjelmista koottu yhdistelmä ei voisi täyttää kaikkien yhteisöjen tarpeita. Kansallisen instituuttinne ja/tai lastenkasvatuskomitean on neuvoteltava alueenne yleisväestön ja bahá í-yhteisön olosuhteista ja kiinnostuksen kohteista, valittava lupaavin vaihtoehto ja sitten muokattava ja kehitettävä tätä lähestymistapaa ajan myötä kertyvien käytännön kokemusten mukaisesti. Pohdittavaksi ja keskusteltavaksi 1. Mikä on avointen bahá ílasten tuntien tarkoitus? 2. Mitä opetusta avointen bahá í-lasten tuntien tulee sisältää? 3. Mitä seikkoja on hyvä huomioida suunniteltaessa ja valittaessa sopivia lähestymistapoja avointen lasten tuntien pitämiseksi omassa naapurustossa ja yhteisössä? Rakkain bahá í-terveisin Sihteeristö LASTENTUNTIOPETTAJIEN PEREHDYTYSOPAS 7

3. Lastentuntien opettajana toimiminen palvelutehtävänä KESKUSTELUN TUEKSI: ETSI JA LIITÄ TÄHÄN SOPIVIA LAINAUKSIA 5-VUOTISSUUNNITEL- MAN OHJAUSKIRJEISTÄ JA RIDVÁN-SANOMISTA, KASVATUSKOKOELMASTA, YMS. Otsikoi lainaukset ja kirjoita omat muistiinpanosi tärkeinä pitämistäsi oivalluksista. Yleismaailmallisen Oikeusneuvoston haaste bahá í-nuorille Muistiinpanojani Tässä kaikkein tärkeimmässä hankkeessa teidät erottaa muista vilpittömyytenne, tarmonne ja peloton päättäväisyytenne olla kaihtamatta tämän päivän vaatimuksia. Kyvykkäästi koulutettuina, henkisesti syttyneinä ja innokkaina hankkimaan kokemuksia olette nousseet ja tarttuneet tilaisuuksiin lähiympäristössänne ja muualla. Tarve teidän palvelullenne erityisesti kahdessa tehtävässä lastentuntiopettajina ja varhaisnuorten ryhmien valmentajina ei ole koskaan ollut selvempi. Lukemattomat vanhemmat kaipaavat keinoja kehittää lastensa henkisiä kykyjä, jotka muodostavat periaatteisiin pohjautuvan ja rehellisen luonteen perustan. Ja varmastikin jokainen nuori kukoistaa ohjelmassa, joka auttaa heitä muodostamaan vahvaan moraaliin perustuvan identiteetin varhaismurrosiän kriittisinä vuosina ja voimauttaa osallistujansa antamaan oman panoksensa yhteiskunnan hyvinvoinnin edistämiseksi. (Yleismaailmallinen Oikeusneuvosto 1. tammikuuta 2010 Yhdistyneen kuningaskunnan nuorisokonferenssiin kokoontuneille nuorille) LASTENTUNTIOPETTAJIEN PEREHDYTYSOPAS 8

3. Lastentuntien opettajana toimiminen palvelutehtävänä KESKUSTELUN TUEKSI: ETSI JA LIITÄ TÄHÄN SOPIVIA LAINAUKSIA 5-VUOTISSUUNNITEL- MAN OHJAUSKIRJEISTÄ JA RIDVAN-SANOMISTA, KASVATUSKOKOELMASTA, YMS. Otsikoi lainaukset ja kirjoita omat muistiinpanosi tärkeinä pitämistäsi oivalluksista. Muistiinpanojani LASTENTUNTIOPETTAJIEN PEREHDYTYSOPAS 9

4. Lastentuntiopettajaksi kouluttautuminen Bahá í-lastentuntiopettajien kouluttamisesta vastaa Suomessa bahá í-koulutusinstituutti. Vaikka toistaiseksi lastentuntiopettajana toimimiseen ei vaadita instituutin kurssisarjan opiskelua, hyvät valmiudet lastentuntiopettajana toimimiseen saa suorittamalla koulutusinstituutin runkokurssisarjan kirjat 1 (Pohdintoja hengen elämästä), 2 (Nouse palvelemaan) ja 3 (Lastentuntien opettaminen, taso 1, lastentunnit 5 6-vuotiaille). Tämän koulutuksen jälkeen on mahdollista pitää lastentunteja kirjaan 3 sisältyvien oppituntien pohjalta. Joissakin tapauksissa, esimerkiksi jos yhteisössä ei ole koulutettuja lastentuntiopettajia pitämään kaikille avoimia lastentunteja, joilla halutaan käyttää kirjan 3 oppitunteja, on mahdollista kouluttautua kirjan 3 oppitunteja hyödyntäväksi lastentuntiopettajaksi nopeammin suorittamalla kirjan 1 ja kirjan 3, vaikka kirja 2 jäisi vielä suorittamatta. Kirjan 3 suorittamiseen sisältyy ohjattua harjoittelua lastentuntien pitämisessä ja muun lapsille suunnatun toiminnan järjestämisessä (ks. liite Askeleita palvelun polulla kulkemiseen tarvittavien kykyjen ja taitojen kehittämiseen, kohta kirja 3). Koulutusinstituutti suosittelee myös lisäkoulutusta kirjan 3A (lastentunnit 7 8-vuotiaille) muodossa, minkä jälkeen lastentuntiopettaja voi aloittaa opetuksen kirjaan 3A sisältyvien 30 oppitunnin pohjalta tälle ikäluokalle. Monin tavoin hyödylliseksi ja avartavaksi on osoittautunut myös kirjan 5 varhaisnuorten valmentajakoulutukseen kuuluva aineisto varsinkin niille lastentuntien opettajille, joiden ryhmässä on 11 14-vuotiaita. Varhaisnuorten materiaaliin kuuluu myös yksi kirja, Uskon henki, joka on tarkoitettu lastentuntien jatkoksi tälle ikäryhmälle. Kirjan materiaalia voi käyttää, kun on kouluttautunut varhaisnuorten valmentajaksi opiskelemalla kirjan 5 ja siihen liittyvät muut varhaisnuorten materiaalit, joihin myös kirja Uskon henki kuuluu. Instituuttien täytyy varmistaa, että niiden ohjelmaan sisältyy koulutus lastentuntien opettajille, jotka voivat tarjota palveluksiaan paikallisille yhteisöille. Mutta vaikka henkisen ja tiedollisen kasvatuksen järjestäminen lapsille on olennaista, tämä edustaa vain osaa siitä, mikä täytyy sijoittaa heidän luonteensa kehittämiseen ja heidän persoonallisuutensa muovaamiseen. Yleismaailmallinen Oikeusneuvosto Ridván-sanoma 2000 Lisäksi koulutusinstituutti pyrkii räätälöimään lisäkoulutusta lastentuntien opettajille tarpeiden ja toiveiden mukaan. Koulutus voi sisältää esimerkiksi työpajamuotoista perehtymistä kansalliseen perusopetussuunnitelmaan tukea oman kausisuunnitelman ja tuntisuunnitelmien laatimiseen tutustumista olemassa oleviin lastentuntimateriaaleihin valmiuksien kartuttamista omien materiaalien tuottamiselle taiteiden, leikkien, tarinoiden ja draaman hyödyntämistä opetuksessa LASTENTUNTIOPETTAJIEN PEREHDYTYSOPAS 10

Koulutusinstituutti voi suunnitella räätälöityjä koulutuksia, kursseja ja työpajoja yhteistyössä paikallisten ja seututoimijoiden kanssa, ja niitä voidaan toteuttaa sekä kansallisella (esim. kesä- ja talvikouluissa) että paikallisella ja seudullisella tasolla. Tärkeää on, että aloite tällaisen koulutuksen järjestämiselle tulee ruohonjuuritasolta mielellään lastentuntiopettajilta itseltään, jotka ovat parhaita asiantuntijoita siinä, mitä ja minkälaista lisätukea tarvitsevat, jotta lastentuntiopettajana palveleminen olisi mahdollisimman antoisaa ja onnistuisi hyvin. LASTENTUNTIOPETTAJIEN PEREHDYTYSOPAS 11

5. Lastentuntien luonne ja tavoitteet 5.1 Kansallisen Henkisen Neuvoston ohjaus Koulutusinstituutin johtokunnalle osoittamassaan 19.11.2008 päivätyssä ohjauskirjeessään Kansallinen Henkinen Neuvosto pyysi huomioimaan mm. seuraavat näkökulmat, joita se piti erityisen tärkeinä: Lastentunnit ovat erityisesti bahá í-lastentunteja, jotka ovat avoimia kaikille. Tulisi pitää huolta siitä, ettei lastentuntien sisältöä vesitetä, kun tunneille osallistuu muitakin kuin bahá í-lapsia. Lastentuntien muotoa paikallisella tasolla ei ole rajattu tiettyyn muotoon, vaan ne voivat olla esim. kouluissa pidettäviä virallisia oppitunteja, kollektiivisia tunteja yhteisön kaikille lapsille tai naapurustossa järjestettäviä lastentunteja. 5.2 Koulutusinstituutin linjaus Kesällä 2008 Koulutusinstituutin johtokunta ryhtyi johdonmukaistamaan ja yhtenäistämään 5 14-vuotiaille suunnattuja suomenkielisiä lastentuntimateriaaleja ja määritteli seuraavan suuntaa-antavan fokuslistan lastentuntien tavoitteeksi: Lapset oppivat palvelemaan bahá í-uskoa ja ihmiskuntaa Lapset tiedostavat että heillä on kykyjä, joita kehittää Lapset tuntevat kuuluvansa bahá í-yhteisöön ja heillä on siinä aktiivinen rooli Varhaisnuorilla on selkeä kuva muista uskonnoista ja bahá íuskon historiasta 11 14-vuotiaiden tunnit moraalisen ja eettisen sisällön lisäksi sisältävät: o bahá í-hallinto ja lait o bahá í-uskon yhteiskunnalliset opetukset o erityisesti 13 14-vuotiaat: bahá í-uskon ja muiden maailmanuskontojen perusopetukset ja tunteminen siten, että kypsyy tekemään oman henkisen ratkaisunsa vakaumuksestaan Koulutusinstituutin johtokunta haluaa nykyisen viisivuotissuunnitelman hengessä korostaa lastentuntien avointa luonnetta ja rohkaista paikallisia bahá í-yhteisöjä lastentuntien eriyttämiseen naapurustoihin pikemminkin kuin että kerätään kaikki paikkakunnan bahá í-lapset yhteen ryhmään. Lastentuntien tulisi olla kutsuvia ja naapurustot aktiivisesti mukaanottavia. Koulutusinstituutti haluaa myös kannustaa oman paikallisen henkisen neuvoston tuella toteutettujen pienimuotoisten avoimet ovet -kampanjoiden ja mallituntien pitämiseen sekä lasten että varhaisnuorten ryhmille. Liitteenä löydät esimerkkikutsun avoimille lastentunneille,jota kokeiltiin Varsinais- Suomessa vuonna 2008. Lapsia on kasvatettava jumalallisissa hyveissä ja rohkaistava ja kannustettava kehittämään luonnettaan. Sen jälkeen on ponnisteltava, jotta he saavat mahdollisimman laajaa opetusta tieteissä, taiteissa ja tiedoissa, sillä ilman taivaallisia hyveitä ja rehtiä luonnetta pelkkä oppineisuuden ja taitojen hankkiminen ei ole riittävää. Abdu l-bahá (lainattu kirjasta Furutan: Bahá í Education for Children Book 1) Hyvän käytöksen ja korkean moraalisen luonteen on oltava ensisijalla, sillä ellei luonnetta kasvateta, tiedon hankkiminen osoittautuu pelkästään vahingolliseksi. Tieto on ylistettävää silloin, kun se on kytkeytynyt eettiseen käytökseen ja hyveelliseen luonteeseen, muutoin se on tappavaa myrkkyä, pelottavan vaarallista. Abdu l-bahá, kokoelmasta Kasvatus, nro 74 ) LASTENTUNTIOPETTAJIEN PEREHDYTYSOPAS 12

5.3 Kansallinen perusopetussuunnitelma Kansallisen Henkinen Neuvosto julkaisi marraskuussa 2008 uudistetun kansallisen perusopetussuunnitelman (POPS) 5 14-vuotiaiden baha i-lasten uskonnon opetuksen tavoitteistoksi. POPS on tarkoitettu kaikille lastentuntiopettajille antamaan suuntaviivoja lastentuntien suunnitteluun. Tavoitteiston johdannossa todetaan, että perusopetussuunnitelman päätarkoitus on esittää yhteen koottuna ja eri ikäryhmille sovellettuna baha i-kirjoitusten antamat opetustavoitteet, jotka kuuluvat jokaisen bahá í-lapsen peruskoulutukseen. Opetussuunnitelma on kuitenkin suunnattu sekä bahá í- että ei-bahá í-lapsille. Tavoitteiston johdanto-osiossa todetaan lisäksi, että perusopetussuunnitelmaa on tarkoitus hyödyntää soveltaen kunkin paikallisen yhdyskunnan tarpeisiin ja voimavaroihin. On siis suositeltavaa, että jokainen yhdyskunta laatii tämän opetussuunnitelman pohjalta omiin olosuhteisiinsa sopivat oppisuunnitelmansa. Uudistettu perusopetussuunnitelma on syntynyt pitkällisen ja perusteellisen valmistelutyön tuloksena. Keskeisenä uudistuksena nykyisessä opetussuunnitelmassa on laajennettu ymmärryksen sekä luonteenkasvatuksen ja moraalin päätavoitteita ja ikäkausikohtaisia tavoitteita. Perusopetussuunnitelman tavoitteet on jaettu ikäkausittain kahden vuoden mittaisiin jaksoihin (5 6-, 7 8-, 9 10-, 11 12- ja 13 14-vuotiaat.). Kunkin lastentuntiopettajan suunnitellessa tuntejaan on syytä huolella perehtyä uuteen tavoitteistoon, jotta näin saadaan tukeva perusta tuntien suunnittelulle. Lasten-tuntien kausisuunnitelmapohja (liite) on hyvä apuväline omien tuntien kokonaiskuvan hahmottamisessa kunkin lukukauden alussa. On olennaista pitää kausisuunnitelman avulla kirjaa lasten opetuksessa kunakin lukukautena käsitellyistä tavoitteista ja opetussisällöistä, jotta mahdollisen uuden opettajan ryhtyessä opettamaan lasta olisi helposti saatavilla tieto, mitä lastentunneilla on jo opetettu ja mitä mahdollisesti kyseisessä ikäryhmässä on vielä käsittelemättä. Toivomus on, että lastentunnit tulevat tarjoamaan puitteet kehittää lapsissa henkisiä ominaisuuksia, jotka saattavat heidät lähemmäksi Jumalaa. Ykköstason oppituntien painopiste on henkisissä ominaisuuksissa ja vähemmän huomiota on annettu uskon yleiselle tuntemukselle. Kun perusteet lapsen luonteelle on rakennettu, on täysin riittävästi aikaa myöhempinä vuosina tarpeellisen tiedon opettamiseen. Ruhi-instituutin kirja 3, s.2 Lopuksi on hyvä huomioida, että kansallisessa perusopetussuunnitelmassa kuvataan ainoastaan paikallisten lastentuntien opetuksen tavoitteita siinä ei esitetä oppimateriaaleja eikä määritellä opetusmetodeja. Opetussuunnitelmassa annetut tavoitteet mahdollistavat suuren kirjon erilaisia opetuksellisia aineksia ja lähestymistapoja, jotka vaativat sekä pitkäjänteistä kehittelytyötä että opettajien harjaantumista. Kansallinen perusopetussuunnitelma löytyy osoitteesta www.bahai.fi/instituutti Lastentunnit Opettajien kaavakkeet. LASTENTUNTIOPETTAJIEN PEREHDYTYSOPAS 13

6. Lastentuntimateriaalit Perinteisesti bahá í-lastentunneille valmistetuissa materiaaleissa tiedolliset tavoitteet ovat painottuneet hyvin vahvasti. Ruhi-instituutin materiaalien tarjoama malli ja niiden henki tukevat Yleismaailmallisen Oikeusneuvoston esittämää visiota lasten luonteen ja persoonan kehittämisestä, vaikka materiaalit sisältävät myös joitakin tiedollisia elementtejä. Koulutusinstituutin johtokunta suositteleekin lastentuntien materiaaleina hyödynnettäväksi ensisijaisesti Ruhi-instituutin lasten ja varhaisnuorten opetukseen tarkoitettuja materiaaleja, jotka tällä hetkellä kattavat ikäryhmät 5 6- vuotiaat (kirja 3) ja 7 8-vuotiaat (kirja 3A). Lisäksi on saatavilla 11 12-vuotiaiden varhaisnuorten bahá í-kasvatukseen suunnattu kirja Uskon henki. Ruhi-instituutin materiaaleja ei vielä toistaiseksi ole saatavilla 9 10- ja 13 14-vuotiaiden ikäryhmille. Koulutusinstituutti on parhaillaan kokoamassa Ruhi-instituutin materiaalien yhteyteen ikäryhmittäin kokonaista sarjaa lastenopetukseen suunnattuja materiaaleja, jotka sisältävät tiedollisten aiheiden lisäksi myös runsaan kirjon muita bahá í-identiteetin muodostumisen kannalta tarpeellisia aihealueita. Koulutusinstituutin suosittelemille materiaaleille yhteistä on se, että niissä korostuu moraalinen ja eettinen kasvatus sekä luonteen harjaannuttaminen ja ne seuraavat Ruhi-Instituutin materiaaleista tuttua pedagogisesti johdonmukaista ja selkeää rakennetta. Tulevaisuudessa Ruhi-instituutin tarjoamat lastenopetusmateriaalit tulevat kattamaan monipuolisen kokonaisuuden, ja tarkoitus on siirtyä käyttämään niitä kokonaisuudessaan ensisijaisina materiaaleina lastenopetuksessa. On tärkeää huomioida, että yllä esitetty linjaus lastentuntien sisällöstä ja materiaaleista ei millään muotoa sulje pois myös muiden tahojen ja yksilöiden tuottamien materiaalien käyttämistä tai omien materiaalien laatimista. Lastentuntiopettajilla on vapaus käyttää omaa harkintaansa lastentuntien tuntisuunnitelmia valmistaessaan ja sisältöä suunnitellessaan. Viime kädessä kunkin lastentuntiryhmän ja ryhmässä olevien lasten yksilöllisten tarpeiden ja tilanteiden huomioiminen ohjaavat ja määrittävät, millaisia tuntikokonaisuuksia on mielekästä rakentaa. Lastentuntien sisällön muokkaamisessa kullekin lastentuntiryhmälle sopivaksi on tarpeen käyttää luovuutta, joustavuutta, avointa kokeilumieltä ja herkkyyttä. Jotta fokus lastentunneilla kuitenkin säilyisi, on hyvä pitää kirkkaana mielessä lastentunneille asetetut tavoitteet, jotka tekevät tunneista nimenomaan bahá í-lastentunteja. 6.1 Lastentuntien materiaalipankki LAMPPU Koulutusinstituutin tehtäviin kuuluu lastentuntimateriaalien koostaminen, muokkaaminen ja tuottaminen vaivattomasti hyödynnettäväksi ja saataville kaikille materiaaleja tarvitseville. Lastentuntiopettajien työtä helpottamaan Koulutusinstituutti kokoaa tavoitteet, tuntisuunnitelmat, erilaiset tunti-ideat ja kaikki tarpeelliset lomakkeet kätevästi saataville sähköisenä instituutin nettisivuille. Materiaalipankkia koostetaan ja päivitetään jatkuvasti ja myös sinä voit tarjota Kansallisen lastentuntien koordinaattorin kautta ideoitasi ja materiaalejasi materiaalipankkiin muiden hyödynnettäväksi! Lastentuntien materiaalipankki LAMPPU löytyy osoitteesta www.bahai.fi/instituutti/ Lastentunnit LAMPPU LASTENTUNTIOPETTAJIEN PEREHDYTYSOPAS 14

6.2 MUITA LASTENTUNTIMATERIAALEJA NETISSÄ Lastentuntimateriaaleja löytyy monenlaisia ja moneen tarpeeseen Internetistä bahá íden laatimilta sivustoilta. Linkkilista on julkaistu ja sitä päivitetään lastentuntien materiaalipankki LAMPUSSA. Kun löydät muita hyviksi havaitsemiasi linkkejä, lähetä niistä vinkki kansalliselle lastentuntien koordinaattorille. Core Curriculum for Spiritual Education Henkisen kasvatuksen opetussuunnitelma, USA www.core-curriculum.org Spiritual Education website sisältää laajan tuntisuunnitelmavalikoiman erityisesti 7-8 ja 9-10 -vuotiaille www.spiritual-education.org Baha'i Education Resources by Linden Qualls Leikkejä, draamaa, keskustelua, pelejä ym pienten lasten vanhemmille ja muille kasvattajille home.earthlink.net/~l.qualls/ The Shining Lamp www.shininglamp.org The Life of Bahá'u'lláh Bahá'u'lláhin elämä kuvina www.bahaullah.org/ Brilliant Star Magazine Näiltä sivuilta erityisesti opettajille antoisaa materiaalia oppitunneille löytyy otsikolla Parents and Teachers Resources www.brilliantstarmagazine.org/index.htm LASTENTUNTIOPETTAJIEN PEREHDYTYSOPAS 15

7. Lastentuntien käytännön kysymyksiä 7.1 Lastentuntien aloittaminen Kun aloitat lastentunnit, tiedota asiasta paikkakuntasi paikallisen henkisen neuvoston lisäksi myös kansalliselle lastentuntien koordinaattorille käyttämällä lastentuntien rekisteröintilomaketta (liite). Toimita ilmoituksesi viikon sisällä lastentuntien aloittamisesta. Ei haittaa vaikka kaikki lomakkeessa kysytyt tiedot eivät vielä olisikaan sinulla tiedossa, lomakkeen tietoja voi helposti päivittää myöhemminkin. Muistathan myös lastentuntiesi edetessä päivittää tiedot lastentunteihin liittyvistä muutoksista eli jos tulee esimerkiksi muutoksia lastentuntien osallistujiin, opettajiin tai jos lastentunteja syystä tai toisesta ei jatketakaan. Lisää tietoa lastentuntien aloittamisessa huomioitavista asioista on kohdassa 8. Yhteistyö eri tahojen kanssa. 7.2 Lastentuntien valmistelu Suosituksen mukaan oppitunnin tai oppituokion kestoa ei tulisi rajata liiaksi. Opettajan tulisi ottaa huomioon oppilaiden keskittymiskyvyn kesto ja, jos mahdollista, jakaa oppitunti pienempiin jaksoihin. Voisi olla hyvä, jos oppitunneilla olisi perusrunko, johon oppilaat tottuisivat. Seuraavassa yksi esimerkki tuntirakenteesta nuoremmille oppilaille, mutta tuntien rakenne voi luonnollisesti vaihdella oppilaiden iän ja mielenkiinnon kohteiden mukaan. Oppitunti alkaa rukouksin. Opettaja ja oppilaat kertaavat edellisen tunnin asiat. Uusi oppitunti esitellään, useimmiten lyhyt selostus ja sopiva tarina. Usein opetellaan ulkoa lainaus tai rukous osana oppituntia. Jokin toiminnallinen tehtävä, leikki, peli tai askartelu, joka liittyy käsiteltävään aiheeseen. Lopuksi opettaja voi ehdottaa lapsille esimerkiksi jotakin erityistä tehtävää kotona tulevan viikon aikana Oppitunti päättyy rukoukseen. 7.3 Lastentuntien ohjaaminen Vuorovaikutteiset (interaktiiviset) lähestymistavat: Opettajan tulisi välttää pitkään puhumista tai luennoimista lapsille, sillä sellainen lähestymistapa ei edistä tehokasta oppimista. Oppitunnille tulisi olla luonteenomaista aktiivinen, rakastava ja vilkas keskustelu. Kysymysten ja vastausten käyttö on tärkeä osa vuorovaikutteista opetusta. Osallistumalla keskusteluun ja ilmaisemalla vapaasti mielipiteensä oppilaat eivät ainoastaan lisää ymmärrystään ja itsensä ilmaisemisen taitoaan, vaan he myös havaitsevat omat virheensä ja oppivat ottamaan aloitteen niiden korjaamiseksi. Tämä kaikki rohkaisee myönteisen oppimisilmapiirin muodostumista. Vertauskuvien käyttäminen: Henkiset ja moraaliset aiheet välittyvät usein parhaiten vertauskuvien avulla. Jumalan sanansaattajat ovat esitelleet monia henkisiä käsitteitä tarinoiden ja esimerkkien avulla. Audiovisuaalisten havaintovälineiden käyttäminen: Valokuvat, joissa on Abdu l-bahá (esim. yksi, jossa Hän hymyilee, toinen, jossa Hän on lasten kanssa, jne), Shoghi Effendi ja Kaikkein Pyhin Lehvä Postikortit, joista näkyy bahái-yhteisön erilaisuus LASTENTUNTIOPETTAJIEN PEREHDYTYSOPAS 16

Postikortit, joissa näkyy pyhiä paikkoja ja muita tärkeitä bahá í-rakennuksia, kuten esimerkiksi bahá í-temppelit (Mashriqu l-adhkár) Kartat, joista näkyvät Bahá u lláhin ja Abdu l-bahán matkat jne. CD:t, joissa on bahá i-kirjoituksia, -lauluja tai runoja musiikin säestämänä Lapsille ja nuorille sopivista aiheista valmistetut videonauhat/dvd:t Internetistä löytyvät monet materiaalit Tasapainoisen oppitunnin suunnittelu: Lapsilla on paljon kapasiteettia ja suuri jano oppimiseen. Usein opettajat ja vanhemmat aliarvioivat lasten kyvyn vakavaan opiskeluun ja heidän vastaanottavaisuutensa oppimiseen. Tästä johtuu, että he ovat ylihuolehtivaisia ja pelkäävät lasten kyllästyvän liiankin helposti. Vaikka musiikki, taiteet ja pelit voivat kehittää lasten oppimiskokemuksia ja tulisi tehdä kaikki mahdollinen niiden kytkemiseksi oppitunteihin, tulee pitää huolta siitä, ettei niitä painoteta suhteettomasti muun sisällön ja vakavan opiskelun kustannuksella. Jos luokan ilmapiiriä sävyttävät rakkaus ja järjestys, lapset voivat oppia suuren määrän asioita. 7.4 Lastentuntien raportointi Kansallisen lastentuntien koordinaattorin tehtävänä on koostaa ajantasaiset tilastotiedot kaikista Suomessa käynnissä olevista lastentunneista kolmen kuukauden välein. On erittäin tärkeää, että lastentuntiopettajat pitävät omalta osaltaan huolta lastentuntejaan koskevien tietojen päivittämisestä. Näitä tietoja tarvitsevat koulutusinstituutin lisäksi myös Kansallinen Henkinen Neuvosto ja Bahá í-maailmankeskus, jotta on mahdollista analysoida tämän ydintoiminnon kehittymiseen liittyviä tekijöitä, esim. lisääntyvätkö kaikille avoimet lastentunnit ja onko kaikille bahá í-lapsille tarjolla lastentunteja heidän omalla paikkakunnallaan. Tilastojen pitäminen ajantasalla edesauttaa myös koulutusinstituutin ja lastentuntiopettajien välisen vuorovaikutuksen tehokkuutta. Kaikki lastentuntien päivittämiseen liittyvät lomakkeet löytyvät sähköisenä koulutusinstituutin nettisivuilta osoitteesta www.bahai.fi Lastentunnit Lomakkeet, ja ne voi toimittaa sähköpostitse kansalliselle lastentuntien koordinaattorille. Muutoksista voi ilmoittaa koordinaattorille myös puhelimitse. Mikäli seudulle on nimetty lastentuntien seutukoordinaattoori, hän vastaa seudun lastentuntitilastojen keruusta ja vastaanottamisesta. 7.5 Usein kysyttyä 1. Kysymys: Mitä eroa on koulussa ja koulun ulkopuolella järjestetyillä bahá í-uskonnon tunneilla? Vastaus: Opetus koulussa ei saa lain mukaan olla luonteeltaan tunnustuksellista. Perusopetuksen oman uskonnon tunneilla annettava opetus on oppiaine, kuten esimerkiksi matematiikka ja historia. Oppiaineet ovat koulun valvonnassa. Se tarkoittaa, että koulun tunnit eivät ole hartaudellisia. Yhdyskunnan järjestämät lastentunnit ovat vapaasti bahá'í-yhteisön hallinnassa. 2. Kysymys: Kumpaan nyt pyrkisin, kun resursseja ei löydy molempiin - POPSin mukaiseen opettamiseen vai lähinnä Ruhi-instituutin lastentuntien mukaiseen opetukseen? Ehkä pitäisi vielä etsiä lisää lapsia ja toimia sitten näitä kahta yhteen sovittaen, läsnäolijoiden mukaan? Vastaus: Koulutusinstituutin visiona on nivoa kansallisen perusopetussuunnitelman (POPSin) sisällöt ja tavoitteet sekä nykyinen käytettävissä oleva lastentuntimateriaali Koulutusinstituutin runkokurssisarjan Ruhi-instituutin materiaalien kanssa yhteisen sateenvarjon alle. Koulutusinstituutilla on työn alla tuottaa jokaiselle ikäryhmälle yhtenäinen 15 oppitunnin materiaalikokonaisuus, joka on saatavana sähköisenä bahá í-lastentuntien materiaalipankki LAMPUSSA Koulutusintituutin nettisivuilla. LASTENTUNTIOPETTAJIEN PEREHDYTYSOPAS 17

Koulutusinstituutti kannustaa yhteisöjä etsimään päämäärätietoisesti luovia ja aktiivisia tapoja käynnistää naapurustoon suunnattuja kaikille avoimia lastentunteja ja hyödyntää entistä tehokkaammin nykyisiä lastentuntiresurssejaan. Tämä perustuu näkemykseen kaikille lapsille (vakaumukselliseen taustaan katsomatta) suunnatusta lastentuntitoiminnasta, periaatteella "se opetus, mikä sopii ja on tarpeen baha'i-lapsille, soveltuu ja on tarpeen myös muille lapsille". Opetuksessa suositellaan hyödynnettäväksi ensisijaisesti kaikkea saatavilla olevaa Ruhi-instituutin lastentuntimateriaalia, joka tällä hetkellä sisältää kirjat 3 (5 6-vuotiaat), 3A (7 8-vuotiaat) ja Uskon henki (12-vuotiaat). Näitä materiaaleja voidaan täydentää muilla materiaaleilla. Mikäli yhteisössänne päädytään tämän lisäksi järjestämään bahá í-uskon opetusta myös koulussa, tulee opetuksen tavoitteissa ja sisällöissä noudattaa nykyisin voimassa olevaa Kansallista perusopetussuunnitelmaa. 3. Kysymys: Mikä on nykyinen ohjaus koulun uskontokasvatustunneille osallistumisesta? Saavatko kaikki koululaisten vanhemmat asiasta ohjausta? Vastaus: Kun bahá í-lapsi aloittaa koulun, vanhemmat joutuvat valitsemaan, osallistuuko lapsi koulussa tarjottavaan evankelisluterilaisen uskonnon vai elämänkatsomustiedon opetukseen, anovatko he lapselle oikeutta oman uskonnon opetukseen vai vapautusta uskonnon opetuksesta. Bahá í-laitoksilla ei ole virallista kantaa oikeasta valinnasta tässä asiassa. Vanhemmat voivat kääntyä kysymystä puntaroidessaan paikallisen henkisen neuvostonsa puoleen, joka mahdollistaa kunkin perheen tapauskohtaisen tilanteen harkinnan. Paikallisilla henkisillä neuvostoilla on velvollisuus järjestää bahá í-uskonnon opetusta kaikille toimialueensa bahá í-lapsille viidestä ikävuodesta eteenpäin. Vanhemmilla on vapaus valita, haluavatko he lapsensa saavan opetusta koulussa vai koulun ulkopuolella ja haluavatko he opetuksesta merkinnän lapsensa todistukseen vai eivät. Vanhemmat voivat asiaa pohtiessaan huomioida myös muiden bahá í-vanhempien asiaan liittyviä kokemuksia ja neuvoja. Seuraavassa on muutama vinkki vanhemmilta. Jos harkitset lapsesi osallistumista muuhun kuin oman uskontonsa opetukseen: voi olla viisasta ottaa etukäteen selvää, minkälainen suhtautuminen koulun uskonnonopettajalla on muihin uskontoihin ja siihen, että uskonnon tunnille osallistuisi kirkkoon kuulumaton. Onko lapsellasi positiivisessa ilmapiirissä mahdollisuus kyseenalaistaa ja ääneen pohtia tunnilla opetettuja asioita? onko lapsellasi koulun uskonnon opetuksen rinnalla mahdollisuus osallistua koulun ulkopuolisena aikana hyvin ja säännöllisesti järjestettyihin bahá í-lastentunteihin, jotta hän saa tarvitsemaansa tukea bahá í-identiteetin muodostamisessa? on myös hyödyllistä etukäteen tutustua koulussa käytettäviin uskonnon oppikirjoihin. Varsin yleinen bahá í-vanhemmilta kuultu perustelu sille, miksi heidän lapsensa osallistuvat evankelisluterialiseen uskonnon opetukseen bahá í-lastentuntien rinnalla on, että näin lapset saavat riittävän yleissivistyksen eli käsityksen siitä, mihin Suomi uskoo. Tämäkin näkökulma voi olla hyvä huomioida omaa ratkaisua tehtäessä. 4. Kysymys: Millä edellytyksillä lapsi saa koulutodistukseensa merkinnän bahá í-uskonnon opiskelusta? Vastaus: Bahá í-uskonnon tuntien pitäminen koulussa edellyttää, että opetuksen on tapahduttava Kansallisen Henkisen Neuvoston ja Opetushallituksen hyväksymän kansallisen perusopetussuunnitelman ikäkohtaisia tavoitteita ja sisältöjä noudattaen. Uskonnon tunteja tulisi lain mukaan pitää 38 x 45 minuutin oppituntia lukuvuoden aikana eli esimerkiksi 18 tuntia syksyllä + 20 keväällä. Yläasteella luokilla 7 9 yhtenä vuotena uskonnontunnit pitäisi järjestää kaksoistunteina, eli yksi LASTENTUNTIOPETTAJIEN PEREHDYTYSOPAS 18

kaksoistunti viikossa. Uskonnon tunnit järjestävä taho voi päättää, minä vuotena näistä kolmesta se toteutetaan. Oppituntien pitäminen yhteisön omissa puitteissa edellyttää opiskelua samassa laajuudessa ja opiskelun tasossa kuin koulussakin, jolloin oppilas saa suorituksestaan merkinnän todistukseen. Jos on tiedossa, että lapsella on mahdollisuus osallistua kansalliseen bahá í-talvikouluun, voidaan niissä pidettävät tunnit laskea hyväksi kevätlukukauden suoritukseen ja vastaavasti kesäkoulussa saatava opetus syyslukukauden suoritukseen. Tällaista intensiivisemmän opetuksen jaksoa kutsutaan periodiopetukseksi, eli kun raportoit osan tunneista suoritetuiksi kansallisissa kouluissa, voit käyttää tällaista termiä. Näistä tunneista saa todistuksen kansallisten bahá í-koulujen rehtorilta. 5. Kysymys: Koululle pitäisi toimittaa todistus siitä, että lapsemme saa riittävää oman uskonnon opetusta. Miten toimin? Vastaus: Voidaksesi toimittaa koulun pyytämän todistuksen uskonnon tunneista, täytä bahá íkoulutuntien rekisteröintilomake. Muistathan toimittaa lomakkeen tiedoksi myös kansalliselle lastentuntien koordinaattorille! Voit vaihtoehtoisesti pyytää vapaamuotoisen todistuksen paikalliselta henkiseltä neuvostolta, josta ilmenee koulun pyytämät tiedot. Lisäksi on hyvä pitää kirjaa tunneista bahá í-koulutuntien kokoontumisseurantalomakkeen avulla, jolla voit myös koululle osoittaa lukukauden päätteeksi oppimäärän täytetyksi. Myös poissaolot ja niiden syyt on syytä merkitä läsnäoloseurantaan. Kun vielä muistat huolella kirjata bahá í-koulutuntien kausisuunnitelmaan tavoitteet POPSista, jonka mukaan olet opettanut, sinun tai jonkun muun bahai-opettajan on jatkossa helppo seurata, mitä lapselle on jo opetettu ja mitä on vielä opettamatta. (Kaikki mainitut lomakkeet löytyvät Koulutusinstituutin nettisivuilta osoitteesta www.bahai.fi/instituutti Lastentunnit Lomakkeet) 6. Kysymys: Millainen opettajainkoulutus tarvitaan turvaamaan kaikille bahá'í-lapsille hyvin järjestetty oman uskonnon opiskelu kouluvuosien aikana niin, että se vastaisi ymmärryksen, moraalin, tiedon ja taidon tavoitteisiin lasten ikätasoa vastaavalla tavalla? Vastaus: Ridván-sanomassaan 2000 Yleismaailmallinen Oikeusneuvosto toteaa Instituuttien täytyy varmistaa, että niiden ohjelmaan sisältyy koulutus lastentuntien opettajille, jotka voivat tarjota palveluksiaan paikallisille yhteisöille. Mutta vaikka henkisen ja tiedollisen kasvatuksen järjestäminen lapsille on olennaista, tämä edustaa vain osaa siitä, mikä täytyy sijoittaa heidän luonteensa kehittämiseen ja heidän persoonallisuutensa muovaamiseen. Ruhi-instituutin materiaalien tarjoama malli ja niiden henki tukee tätä visiota luonteen ja persoonan kehittämisestä. Koulutusinstituutin runkokurssisarjan kurssi 3 sekä siitä haarautuva kurssi 3A antavat näin ollen hyvän pohjan lastentuntiopettajana toimimiseen. Koulutusinstituutin johtokunta yhteistyöneuvottelussaan Kansallisen Henkisen Neuvoston, Neuvonantajan ja avustajalautakunnan jäsenten kanssa vuonna 2006 päätyi yhteiseen näkemykseen, jonka mukaan opettajainkoulutuksen tulee perustua Ruhi-instituutin kirjan 3 pedagogiseen malliin ja kaikkea käytettävää materiaalia tulee soveltaa sen mukaan. Opettajainkoulutusta tullaan jatkossa monipuolistamaan ja kehittämään mm. räätälöimällä paikallisiin ja seudullisiin tarpeisiin vastaavaa perehdytystä sekä hyödyntämällä kansallisia kesä- ja talvikouluja mahdollisuutena jakaa lastentuntiopettajana toimimisen tietotaitoa. Koulutusinstituutin nettisivuilla Lastentunnit -osiossa löytyy päivitettävä Usein kysyttyä palsta. Voit lähettää kansalliselle lastentuntien koordinaattorille lisää kysymyksiä ja myös vastausehdotuksia lastentunteja koskien julkaistavaksi palstalla. LASTENTUNTIOPETTAJIEN PEREHDYTYSOPAS 19

8. Yhteistyö eri tahojen kanssa Lastentunteja järjestäessään lastentuntiopettajan on hyvä huomioida eri tahojen kanssa tehtävän yhteistyön merkitys lastentuntien onnistumisen kannalta. Hyvä yhteistyö poikii usein mahdollisuudet pitkäjänteiseen toimintaan, joka ei tyrehdy ja kuivu kokoon heti ensimmäisten haasteiden tullessa vastaan. Vahvan perustan yhteistyölle luo esimerkiksi lastentuntiopettajan oma-aloitteisuus, aktiivisuus vuorovaikutuskanavien luomisessa ja ylläpitämisessä sekä tilannetaju minkälainen lähestymistapa kussakin tilanteessa voi olla tarpeen, toivottavaa ja toimivaa. Yhteistyö ei aina suju luonnostaan. Se vaatii harjoittelua, harjaantumista ja yhteistyötaidot usein karttuvat kokemuksen myötä. Kiperissä tilanteissa ei onneksi tarvitse jäädä yksin: lastentuntiopettajalla on hyödynnettävänään bahá í-yhteisössä laaja verkosto asiaan vihkiytyneitä, joita konsultoida halutessaan (ks. luku 9, Lastentuntiasioiden organisaatio). Seuraavassa esimerkkejä joistakin keskeisistä yhteistyötahoista ja yhteistyön muodoista. 8.1 Vanhemmat Lastentuntien käynnistämisessä on luontevaa ja välttämätöntäkin tehdä tiivistä yhteistyötä lasten vanhempien kanssa. Yleismaailmallinen Oikeusneuvosto huomauttaa eräälle kansalliselle henkiselle neuvostolle lähettämässään 25.9.2001 päivätyssä kirjeessään: "Tietenkin bahá ít selostavat aina ohjelman luonteen selkeästi ystävilleen ja tuttavilleen. Joillakin alueilla monet ei-bahá í-vanhemmat voivat mielellään haluta lastensa osallistuvan bahá í-lastenkasvatusohjelmaan sen kokonaisuudessaan." Suomessakin on saatu jo joitakin hyviä ja rohkaisevia kokemuksia siitä, miten avoin ja suora lähestymistapa suhteessa ei-bahá í-lasten vanhempiin kerrottaessa heille lastentunneista luo vanhemissa luottamusta lastentuntiopettajan tekemää työtä kohtaan ja sitouttaa heitä suhtautumaan vakavasti lastensa kasvatukseen. Sekä bahá í- että muiden lasten vanhempien kanssa tehtävään hyvään yhteistyöhön kuuluu se, että lastentuntiajoista sovitaan yhdessä, mahdollisista muutoksista ja peruutuksista ilmoittamisista sekä muista lastentunteja koskevista pelisäännöistä sovitaan etukäteen ja että lastentuntiopettaja huomioi vanhempia kertomalla heille lastentuntien sisällöstä, opettamistaan asioista, antamistaan kotitehtävistä sekä jakamalla kuulumisia lastentunneista ylipäätään. Luottamussuhteen luominen ja vaaliminen lastentuntiopettajan ja lasten vanhempien välillä edellyttää herkkyyttä ja vaatii ponnisteluja. Kunnioittava ja avarakatseinen asenne molemmin puolin on edellytys hyvälle yhteistyölle vanhempien ja lastentuntiopettajan välillä, tämä sisältää myös lapsen ja perheen yksityisyyden kunnioittamisen. Ridván-sanomassaan vuonna 2000 Yleismaailmallinen Oikeusneuvosto puhuttelee erityisesti bahá í-lasten vanhempia sanoen: Ja nyt tahdomme osoittaa muutaman sanan vanhemmille, jotka kantavat ensisijaisen vastuun lastensa kasvattamisesta. Me vetoamme heihin, jotta he kiinnittäisivät jatkuvasti huomiota lastensa henkiseen kasvatukseen. Jotkut vanhemmat näyttävät ajattelevan, että tämä on yhteisön yksinomainen velvollisuus. Toiset uskovat, ettei uskoa tulisi opettaa lapsille, jotta heillä säilyisi mahdollisuus tutkia totuutta itsenäisesti. Vielä muut tuntevat olevansa riittämättömiä ryhtymään tällaiseen tehtävään. Mikään tästä ei pidä paikkaansa. - - Tietenkin vanhempien pitäisi kotona tehtyjen ponnistusten lisäksi tukea yhteisön järjestämiä bahá í-lastentunteja. Tulee myös pitää mielessä, että lapset elävät maailmassa, jossa kovat tosiasiat tulevat heidän tie- LASTENTUNTIOPETTAJIEN PEREHDYTYSOPAS 20

toonsa jo kuvailtuja hirveyksiä suoraan kokemalla tai joukkotiedotusvälineiden väistämättömien vuodatusten kautta. Monien heistä on sen vuoksi pakko kypsyä ennenaikaisesti, ja näiden joukossa ovat ne, jotka etsivät mittapuita ja kuria, joilla ohjata elämäänsä. Tätä turmeltuneen yhteiskunnan synkeää taustaa vasten bahá í-lasten tulisi loistaa paremman tulevaisuuden tunnusmerkkeinä. Jos vanhemmat kokevat lastentuntien olevan tärkeä lisä heidän omalle kasvatustyölleen, on luonnollisesti todennäköisempää, että he myös tukevat lastentunteja. Kun he ymmärtävät, kuinka tunnit vahvistavat heidän omia yrityksiään vastustaa ympäröivän yhteiskunnan kielteisiä vaikutteita, he ovat innokkaampia lastentuntien tukijoita. Vanhemmat voisivat avustaa lastentuntien onnistumista esimerkiksi seuraavin keinoin: tuntien pitäminen, opettajana oleminen lasten mukana olemisen varmistaminen esimerkiksi tarjoutumalla kuljettajaksi rahastoon lahjoittaminen tätä tarkoitusta varten osallistuminen erityisesti lapsille ja lasten vanhemmille laadittuihin ohjelmiin erilaisten kykyjen ja taitojen tarjoaminen joko lastentuntien järjestelyissä tai vierailevina puhujina mielenkiinnon osoittaminen sille, mitä lapset oppivat tunneillaan ja edistymisen rohkaiseminen lasten auttaminen kotiläksyjen tekemisessä yhteydenpito opettajan kanssa lapsensa edistymisen seuraamiseksi rakentavan palautetteen antaminen opettajalle koskien lastentunteja, esimerkiksi jakamalla lapsensa kotona kertomia kokemuksia lastentunneista. 8.2 Paikallinen henkinen neuvosto Paikallisten lastentuntien järjestämistä ja toteutusta ohjataan paikallisesti, ja tämä kuuluu kunkin paikkakunnan paikallisen henkisen neuvoston tehtäviin. Kun yhteisössä on bahá í-lapsia, paikallisen henkisen neuvoston vastuulla on huolehtia heidän lastentuntiensa järjestämisestä alkaen viidestä vuodesta eteenpäin. Se, järjestetäänkö tunnit avoimina (naapuruston) lastentunteina vai osana koulussa tapahtuvaa opetusta, on kysymys, josta paikallisen henkisen neuvoston ja bahá ílapsen vanhempien tulee neuvotella keskenään. Usein paikallinen henkinen neuvosto lähestyy yhteisössä asuvia sopivaksi katsomiaan bahá íta ja pyytää heitä palvelemaan lastentuntiopettajina. Lastentuntiopettajan ja paikallisen henkisen neuvoston välinen yhteistyö pitää tällöin sisällään lastentuntien käytännön järjestelyistä sopimisen yhteistyössä lapsen vanhempien kanssa. Mikään ei estä lastentuntiopettajan koulutusta saanutta tarjoutumaan myös itse tähän palvelutehtävään. Jos lastentuntiopettaja haluaa aloittaa avoimet lastentunnit esimerkiksi oman naapurustonsa lapsille, hän voi tehdä näin oma-aloitteisesti, eikä tällaiseen palvelutekoon tarvita lupaa bahá'í-uskon laitoksilta. On toki sopivaa ja suotavaa, että lastentuntiopettaja kertoo suunnitelmistaan paikalliselle henkiselle neuvostolle ja pitää paikallista henkistä neuvostoa ajan tasalla toiminnastaan. 8.3 Koulu Aloitteen bahá í-uskonnon opetuksen tarjoamisesta bahá í-lapselle koulussa tekevät lapsen vanhemmat koulun rehtorille. Vanhempien on myös syytä ensin neuvotella paikallisen henkisen neuvoston kanssa opettajan tarjoamisesta kouluvirastolle. Kun nämä esivalmistelut on tehty ja bahá í-tunneista sovittu, alkaa lastentuntioettajan työ. Vastuu bahá í-uskonnon opetuksen ja siihen liittyvien käytännön järjestelyiden moitteettomasta sujumisesta koululla jakautuu sekä lastentuntiopettajan että lapsen vanhempien kesken. LASTENTUNTIOPETTAJIEN PEREHDYTYSOPAS 21

Jos lastentuntiopettajan pitämät tunnit on järjestetty osaksi lapsen koulunkäyntiä, lastentuntiopettajaa sitoo velvollisuus opettaa tunteja niiden kriteereiden mukaan, jotka koskevat kaikkea kouluissa tehtävää uskonnon opetusta. Tästä tarkemmin kohdassa 7.5, kysymykset 1, 4 6. Koulun kanssa tehtävässä yhteistyössä on hyvä huomioida bahá í-uskosta ja -yhteisöstä välittyvä kuva. Hyvän ja toimivan yhteistyösuhteen luominen koulun henkilöstöön on näin ollen tärkeää. Erään koulussa bahá í-uskonnon tunteja pitävän lastentuntiopettajan kertomus kuvaa hyvin, miten yhteistyö koulun kanssa käytännössä voi toimia: Uskonnon opetuksen virallinen asema koulussa näkyy kaikille. Koulun opettajanhuoneen seinällä on esite bahá í-uskosta ja opettajalla on oma lokero, jossa lukee: Bahá í-uskonto, opettaja Laura Jansson. Osallistuin myös opettajakunnan yhteiseen valokuvaan, joten sekin dokumentti on nyt koulun seinällä. Joillekin tämä on ensimmäinen kosketus bahá í-uskoon ja he tulevat kysymään lisää. (Laura Janssonin artikkeli Bahá í-uutisissa, tammi-helmikuu 2009) 8.4 Muut Yhteistyötahoja lastentuntitoimintamme monimuotoistuessa voi olla monia muitakin. Kuvitelkaapa tilannetta, jossa lastentuntiopettaja aloittaa bahá í-lastentunnit vaikkapa jonkin järjestön tuella, osana järjestön lapsille tarjoamaa kerhotoimintaa. Tai että lastentunteja ei pidetäkään lasten tai lastentuntiopettajan kotona vaan esimerkiksi kerrostalon asuntoyhtiön asukastilassa tai jossain muussa kohtauspaikassa. Tai että lastentunnit tarjotaankin osana koululaisten iltapäiväkerhotoimintaa koulun tai jonkin muut toimijan tiloissa. Tällaiset ja monet muut vaihtoehdot voivat olla arkipäivää jo tänään! LASTENTUNTIOPETTAJIEN PEREHDYTYSOPAS 22