1 (14) Asianumero 3058/10.02.03/2016 Aluenumero 150335 Viherlaakso Asemakaavan muutos 61. kaupunginosa, Viherlaakso Kortteli 61042 tontit 12 ja 13 Asemakaavan muutoksen selostus Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 9. päivänä toukokuuta 2017 päivättyä, Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksessa laadittua asemakaavakarttaa, piirustusnumero 7060. Sijainti Suunnittelualue sijaitsee Suur-Leppävaaran alueella Viherlaaksossa Törmäniityntien ja Kuusiniementien rajaamalla alueella korttelin 61042 tonteilla 12 ja 13 (os. Törmäniityntie 14 ja 16). Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla esitettynä: Vireilletulo Vireilletulosta on tiedotettu osallistumis- ja arviointisuunnitelman kuulutuksen yhteydessä 1.2.2017. Laatija Espoon kaupunki Kaupunkisuunnittelukeskus Asemakaavayksikkö Käyntiosoite: Kirkkojärventie 6 B, 4. krs. Postiosoite: PL 43 02070 ESPOON KAUPUNKI Sari Metsälä Markus Pasanen Sähköpostit muotoa etunimi.sukunimi@espoo.fi Faksi 09-816 24016 puh. 046 8772772 puh. 043 8247351
2 (14) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ... 4 1.1 Alueen nykytila... 4 1.2 Asemakaavan sisältö ja mitoitus... 4 1.3 Suunnittelun vaiheet... 4 2 LÄHTÖKOHDAT... 5 2.1 Suunnittelutilanne... 5 2.1.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet... 5 2.1.2 Maakuntakaava... 5 2.1.3 Yleiskaava... 5 2.1.4 Asemakaava... 5 2.1.5 Rakennusjärjestys... 6 2.1.6 Tonttijako... 6 2.1.7 Rakennuskiellot... 6 2.1.8 Pohjakartta... 6 2.2 Selvitys alueesta... 6 2.2.1 Alueen yleiskuvaus... 6 2.2.2 Maanomistus... 6 2.2.3 Rakennettu ympäristö... 6 2.2.4 Luonnonolosuhteet... 8 2.2.5 Ympäristön häiriötekijät... 8 3 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET... 9 3.1 Kaupungin ja seudun yleiset tavoitteet... 9 3.2 Alueen toimintoja, mitoitusta ja ympäristön laatua koskevat tavoitteet... 9 3.3 Osallisten tavoitteet... 9 4 ASEMAKAAVAN KUVAUS... 9 4.1 Yleisperustelu ja -kuvaus... 9 4.2 Mitoitus... 9 4.3 Kaavan mukainen rakennettu ympäristö... 9 4.3.1 Maankäyttö... 9 4.3.2 Liikenne...10 4.3.3 Yhdyskuntatekninen huolto...11 4.3.4 Maaperän rakennettavuus ja puhtaus...11 4.4 Ympäristön häiriötekijät...11 5 ASEMAKAAVARATKAISUN VAIKUTUKSET...11 5.1 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön...11 5.2 Vaikutukset liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen...11 5.3 Vaikutukset luontoon ja maisemaan...12 5.4 Vaikutukset ihmisten elinoloihin (terveyteen, turvallisuuteen, esteettömyyteen, eri väestöryhmien toimintamahdollisuuksiin lähiympäristössä, sosiaalisiin oloihin ja kulttuuriin)...12 5.5 Kaavataloudelliset vaikutukset ja energiahuolto...12 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS...12 6.1 Rakentamisaikataulu...12 6.2 Toteuttamis- ja soveltamisohjeet...12 6.3 Toteutuksen seuranta...12 7 SUUNNITTELUN VAIHEET...12 7.1 Suunnittelun vireilletulo ja suunnittelua koskevat päätökset...12 7.2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma...13 7.3 Suunnittelu ja asemakaavaratkaisun eri vaihtoehdot...13 7.4 Käsittelyvaiheet ja vuorovaikutus...13 Sivu LIITTEET: Liite 1 Liite 2 Seurantalomake Liikenteen tavoiteverkko
3 (14) Luettelo muusta kaavaa koskevasta materiaalista Suunnitteluaineistoon kuuluu asemakaavan muutos (kartta), selostus liitteineen, viitesuunnitelma (Arkkitehtitoimisto Mika Päivärinne Oy, 24.3.2017).
4 (14) 1 TIIVISTELMÄ 1.1 Alueen nykytila 1.2 Asemakaavan sisältö ja mitoitus 1.3 Suunnittelun vaiheet Suunnittelualueen tontit 61042-12 (läntinen) ja 61042-13 (itäinen) sijaitsevat rinteessä Törmäniityntien ja kaavanmukaisen Kuusiniementien välissä. Alueen itäpuolisella tontilla on nykyisin vuonna 1973 valmistunut kaksikerroksinen teollisuusrakennus (noin 1600 k-m 2 ), jossa vuoden 2016 lopulla toimi LVI-alan varasto ja noutopiste. Alueen itäreunassa kulkee jalankululle ja polkupyöräilylle varattu alueen osa, jonka alla kulkee vesi- ja jätevesijohdot. Alueen läntinen tontti on rakentamaton ja sen eteläosassa sijaitsee osa teollisuusrakennuksen paikoitusalueesta. Muutoin läntinen tontti on luonnontilainen, metsäinen rinnetontti. Suunnittelualueen lähiympäristössä on 1-5 kerroksisia 1960-2000-luvuilla rakennettuja asuinrakennuksia. Kulku alueelle on sekä Törmäniityntieltä että Kuusiniementieltä itäsuunnasta päin. Turuntie kulkee noin 50 metrin etäisyydellä suunnittelualueen eteläpuolella. Käyttämätöntä rakennusoikeutta alueella on noin puolet eli noin 1600 k-m 2. Asemakaavan muutoksen tavoitteena on muuttaa ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien teollisuusrakennusten korttelialue asuinkerrostalojen korttelialueeksi (AK). Kaavalla osoitetaan kaksi rakennusalaa, joille molemmille saa rakentaa neljä - viisi kerroksisen asuinkerrostalon. Rakennusoikeus osoitetaan lukuina 2150 k-m 2 ja 2100 k-m 2, mikä vastaa tehokkuutta e=noin 0.78. Kaavamuutosalueen pinta-ala on noin 5420 m 2. Uutta asuinrakennusoikeutta osoitetaan yhteensä noin 4250 k-m 2. Kaavamuutosalueen rakennusoikeus nousee noin 1000 k-m 2. Asemakaavan muutosta on 28.6.2016 hakenut korttelin 61042 tonttien 12 ja 13 maanomistaja Kiinteistö Oy Törmäniityntie 14. Osallistuminen ja vuorovaikutus on järjestetty 23.1.2017 päivätyn osallistumisja arviointisuunnitelman mukaisesti.
5 (14) 2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 Suunnittelutilanne 2.1.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet 2.1.2 Maakuntakaava Valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista suunnittelualuetta koskevat Helsingin seudun erityiskysymykset (ohjelmakohta 4.6). Voimassa olevat: Uudenmaan maakuntakaava kattaa koko maakunnan alueen ja se sisältää kaikkien maankäyttömuotojen osalta alueidenkäytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet. Lainvoiman kaava sai korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä vuonna 2007. Uudenmaan 1. vaihemaakuntakaava täydentää Uudenmaan maakuntakaavaa. Käsiteltäviä aiheita ovat mm. jätehuollon pitkän aikavälin aluetarpeet, kiviaineshuolto, moottoriurheilu- ja ampumarata-alueet, liikenteen varikot ja terminaalit sekä laajat yhtenäiset metsätalousalueet. Kaava sai korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä lainvoiman vuonna 2012. Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavassa on kyse vahvistettujen Uudenmaan maakuntakaavan ja 1. vaihemaakuntakaavan sekä Itä-Uudenmaan kokonaismaakuntakaavan uudelleen tarkastelusta. Ympäristöministeriö vahvisti Uudenmaan toisen vaihemaakuntakaavan pienin muutoksin 30.10.2014. Muutokset eivät koskeneet Espoota. Kaava sai korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä lainvoiman keväällä 2016. 2.1.3 Yleiskaava Voimassa olevat: Espoon eteläosien yleiskaava Alueella on voimassa Espoon eteläosien yleiskaava, joka käsittää Leppävaaran, Tapiolan, Matinkylän, Espoonlahden ja Kauklahden suuralueet. Kaava sai lainvoiman vuonna 2010. Nyt laadittu asemakaava ja asemakaavan muutos on varattu yleiskaavassa työpaikka-alueeksi (TP), joka varataan yksityisille palveluille, hallinnolle ja liiketoiminnalle. Alueella voidaan sallia koulutus-, majoitus- ja ravitsemustiloja sekä alueelle soveltuvaa teollisuutta ja varastointia. Työpaikkarakentamisen tulee olla ympäristövaikutuksiltaan liike-, toimisto- ja näihin verrattavia tiloja. Turuntien varren TP-alueelle ei ole kysyntää työpaikkarakentamisen kohdistuessa tällä hetkellä valtaosin Espoon aluekeskuksiin ja Viherlaaksoa paremmin saavutettaville alueille. Toisaalta asumisen kannalta joukkoliikenteen palvelutaso on alueella kohtuullinen. Koska asemakaavan ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien teollisuusrakennusten korttelialue (TY) sijaitsee jo olemassa olevan asutuksen keskellä, on luontevaa muuttaa korttelialue asumiseen. 2.1.4 Asemakaava Alueella on voimassa Viherlaakso asemakaavan muutos (lainvoimainen 8.12.1999). Korttelin 61042 tontit 12 ja 13 on siinä osoitettu ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien teollisuusrakennusten korttelialueeksi (TY), jolle autopaikkoja on rakennettava 1 ap/100 k-m2. Paikoitusalueet on osoitettu tonttien eteläosaan. Maanpäällisiä kellarikeroksia ei saa rakentaa. Julkisivujen yleisvärin tulee olla vaalea. Suurin sallittu kerrosluku on kaksi (II) ja tehokkuusluku eli kerrosalan suhde tontin pinta-alaan on e=0,6 (3252 k-m2). Alueen itäreunassa kulkee jalankululle ja polkupyöräilylle varattu alueen osa sekä johtoa varten varattu alueen osa.
6 (14) 2.1.5 Rakennusjärjestys Valtuusto hyväksyi Espoon kaupungin rakennusjärjestyksen 12.9.2011 ( 112). Rakennusjärjestys astui voimaan 1.1.2012. 2.1.6 Tonttijako Asemakaava-alueelle on hyväksytty tonttijako 30.10.2012. 2.1.7 Rakennuskiellot Asemakaava-alueella ei ole rakennuskieltoa. 2.1.8 Pohjakartta Pohjakartta mittakaavassa 1:1000 on Espoon kaupunkitekniikan keskuksen laatima ja se täyttää maankäyttö- ja rakennuslain 54a :n vaatimukset. 2.2 Selvitys alueesta 2.2.1 Alueen yleiskuvaus 2.2.2 Maanomistus Suunnittelualue sijaitsee Suur-Leppävaaran alueella Viherlaaksossa Törmäniityntien ja Kuusiniementien rajaamalla alueella osoitteessa Törmäniityntie 14 ja 16). Suunnittelualueen tonttien pinta-ala on noin 5420 m 2. Tontit ovat rinteessä Törmäniityntien ja kaavanmukaisen Kuusiniementien välissä. Korkeusero tonttien ylimmän ja alimman kohdan välillä on noin neljä metriä. Tontilla 13 on nykyisin vuonna 1973 valmistunut kaksikerroksinen teollisuusrakennus. Alueen itäreunassa, tontin puolella kulkee jalankululle ja polkupyöräilylle varattu alueen osa, jonka alla kulkee vesi- ja jätevesijohdot. Tontti 12 on rakentamaton ja sen eteläosassa sijaitsee osa teollisuusrakennuksen paikoitusalueesta. Muutoin tontti 12 on luonnontilainen, metsäinen rinnetontti. Suunnittelualueen lähiympäristössä 1-5 kerroksisia 1960-2000-luvuilla rakennettuja asuinrakennuksia. Alue rajautuu länsipuolella on kaavanmukaiseen, luonnontilaiseen puistoalueeseen. Kulku alueelle on sekä Törmäniityntieltä että Kuusiniementieltä itäsuunnasta. Turuntie kulkee noin 50 metrin etäisyydellä suunnittelualueen eteläpuolella. Viherlaakson keskukseen on matkaa noin puoli kilometriä. Korttelin 61042 tontit 12 ja 13 omistaa Kiinteistö Oy Törmäniityntie 14. 2.2.3 Rakennettu ympäristö Maankäyttö Suunnittelualue on rakentunut osittain asemakaavan mukaisesti. Alueella sijaitsee vuonna 1973 valmistunut teollisuusrakennus (1656 k-m 2 ). Käyttämätöntä rakennusoikeutta on noin puolet eli noin 1600 k-m 2. Suunnittelualueen lähiympäristössä itä-, pohjois- ja länsipuolella on 1-5 kerroksisia 1960-2000-luvuilla rakennettuja asuinkerros- ja rivitaloja, vähän kauempana myös pientaloja. Väestö, työpaikat ja elinkeinotoiminta Suunnittelualueella sijatsevassa teollisuusrakennuksessa toimi vuoden 2016 lopulla toimi LVI-alan varasto ja noutopiste työllistäen noin 10 henkilöä. Yhdyskuntarakenne Suunnittelualue rajautuu Törmäniityntiehen pohjoissa ja Kuusiniementiehen etelässä. Länsipuolella on luonnontilainen puistoalue ja idässä alue rajautuu kolmikerroksisten asuinrakannusten tonttiin. Liikenne Ajoneuvoliikenne Suunnittelualue rajautuu pohjoisessa Törmäniityntiehen ja eteläpuolella Turuntiehen. Kuusiniementie päättyy tällä hetkellä alueen kaakkoiskulmaan. Turuntie sijaitsee noin 50 metriä suunnittelualueen eteläpuolella. Turuntien liikenne-
7 (14) määrä suunnittelualueen kohdalla on noin 12 300 ajoneuvoa vuorokaudessa (v.2015). Jalankulku ja pyöräily Sekä Turuntien että Törmäniityntien pohjoispuolella kulkee yhdistetty jalankulku- ja pyörätie. Törmäniityntieltä on mahdollisuus oikaista Kuusiniementielle ja sitä kautta Turuntien varteen suunnittelualueen itäpuolista ajoyhteyttä pitkin. Tontin itäpuolta kulkeva yhteys ei ole virallinen jalankulkuyhteys mutta Kuusiniementieltä Turuntielle johtava pätkä sen sijaan on. Ote pääkaupunkiseudun pyöräilykartasta. Alueen sisäinen liikenne ja paikoitus Kulku alueelle tapahtuu sekä Törmäniityntieltä että Kuusiniementieltä. Pysäköinti on järjestetty tontin sisällä etelä- ja pohjoispuolella tonttia. Törmäniityntien pohjoispuolella on kadunvarsipysäköintiä suunnittelualueen molemmin puolin. Lähin yleiseen pysäköintiin varattu alue (LP) on noin 350 metrin päässä alueen länsipuolella Kuusiniemi-nimisen kadun varrella. Julkinen liikenne Alueen joukkoliikenteen taso on hyvä. Lähin pysäkki sijaitsee aivan suunnitelualueen eteläpuolella.
8 (14) Suunnittelualueen ympäristössä liikennöivät bussilinjat ja lähimmät pysäkit. Palvelut 2.2.4 Luonnonolosuhteet Lähimmät päiväkoti ja koulu sijaitsevat muutaman sadan metrin etäisyydellä suunnittelualueesta. Kaupallisia palveluja sekä terveysasema on noin puolen kilometrin päässä Viherlaakson keskustassa. Laajemmat kaupalliset palvelut sijaitsevat Leppävaarassa. Yhdyskuntatekninen huolto Alueella on kunnallistekniikka. Suunnittelualueen itäisen tontin puolella kulkee vesi- ja jätevesijohdot. Kaava-alueen itäinen tontti on rakennettu ja läntinen tontti on pääosin pohjaltaan muokattua, luonnontilassa olevaa pusikkoa. Alue on maaperältään savea ja moreenia, jonka päällä on silttiä ja savea. Rakennettavuudeltaan alue kuuluu vaikeasti rakenttevaan savialueeseen (luokitus 4). 2.2.5 Ympäristön häiriötekijät Merkittävin ympäristön häiriötekijä on Turuntien aiheuttama liikennemelu.
9 (14) 3 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET 3.1 Kaupungin ja seudun yleiset tavoitteet Kaavanmuutos lisää asuntotonttivarantoa hyvän saavutettavuuden alueella valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden ja MAL-toteutusohjelman mukaisesti. 3.2 Alueen toimintoja, mitoitusta ja ympäristön laatua koskevat tavoitteet 3.3 Osallisten tavoitteet Tavoitteena on asuntorakentamisen edistäminen alueella, jolloin myös palvelujen kehittymismahdollisuudet kasvavat. Asukasmielipiteet Asemakaavan muutoksen käsittelyssä noudatetaan osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa esitettyä menettelyä. Mahdollisia asukasmielipiteitä, muistutuksia ja saatuja kannanottoja sekä lausuntoja selostetaan selostuksen kohdassa 7.4. 4 ASEMAKAAVAN KUVAUS 4.1 Yleisperustelu ja -kuvaus 4.2 Mitoitus Asemakaavan muutoksen tavoitteena on muuttaa asuinalueen keskellä sijaitseva ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien teollisuusrakennusten korttelialue (TY) asuinkerrostalojen korttelialueeksi (AK). Kaava-alueen kokonaispinta-ala noin 5420 m 2. Kokonaiskerrosala on noin 4250 k-m 2, mikä vastaa kaavamuutoksen kokonaistehokkuutta e=0.78. Uutta asuinrakennusoikeutta osoitetaan yhteensä noin 4250 k-m 2. Asemakaavan myötä kaavamuutosalueen rakennusoikeus kasvaa noin 1000 k-m 2.. 4.3 Kaavan mukainen rakennettu ympäristö 4.3.1 Maankäyttö Korttelialueet Kaavamuutoksen asuinkerrostalokorttelin (AK) kokonaisrakennusoikeus on 4250 k-m 2. Kaavalla osoitetaan kaksi rakennusalaa, joille molemmille saa rakentaa neljä - viisi kerroksisen asuinkerrostalon. Rakennusalat on esitetty kaavakartalla ohjaamaan asuinrakentamisen muotoa ja sijoittumista. Rakennusoikeus osoitetaan lukuina 2150 k-m 2 ja 2100 k-m 2, mikä vastaa tehokkuutta e=noin 0.78. Kerrosluvut ilmoitetaan merkinnöin (2/3) V ja (1/2) V. Sulkeissa oleva murtoluku roomalaisen numeron edessä osoittaa, kuinka suuren osan rakennuksen suurimman kerroksen alasta saa rakennuksen ensimmäisessä kerroksessa käyttää kerrosalaan luettavaksi tilaksi. Roomalainen numero puolestaan osoittaa kerrosten enimmäismäärän rinnetontin alarinteen puolelta tarkasteltuna. Suunnittelualueelle saa enintään 20 % asemakaavaan merkityn rakennusoikeuden lisäksi rakentaa varastoja, yhteistiloja, porrashuoneiden 20 m 2 ylittävän osan kussakin kerroksessa, mikäli se lisää viihtyisyyttä ja luonnonvaloisuutta, väestönsuojan, kiinteistön hoidon sekä talotekniikan tiloja. Pesu- ja saunatiloja tulee rakentaa yhteistiloihin noin 1,5 % annetusta kerrosalasta, mikäli asuntokohtaisia saunoja ei rakenneta. Näitä tiloja varten ei tarvitse rakentaa auto- ja polkupyöräpaikkoja. Kaavamuutosalueen keskelle, asuinrakennusten väliin varataan alue leikki- ja oleskelualueeksi. Myös ulkoväline- ja polkupyörävarastolle varataan ohjeelliset talousrakennuksen rakennusalat. Pihan ilmeen tulee olla vehreä. Piha-alue tulee suunnitella ja toteuttaa yhtenäisenä kokonaisuutena mahdollisesta tonttijaosta riippumatta. Tontteja ei saa ai-
10 (14) data toista asuintonttia vastaan. Asuntokohtaiset pihat saa aidata rakennuksen arkkitehtuuriin sopivalla tavalla. Pihalle tulee olla ulkotilassa kulkeva yhteys. Rakentamattomat tontin osat, joita ei käytetä kulkuteinä, on istutettava. Pysäköintipaikat tulee reunustaa ja jäsentää istutuksin. Maanalainen johtovaraus osoitetaan kaavakarttaan olemassa oleville vesi- ja jätevesijohdoille alueen itäreunaan. Rakennuksen pääasiallisen julkisivumateriaalin tulee olla vaaleansävyinen kiviaines. Jos julkisivut rakennetaan elementeistä, saumat tulee piilottaa osaksi julkisivun sommittelua. Tukimuurit tulee toteuttaa samalla laatutasolla kuin asuinrakennuksen julkisivut. Hulevedet Vettä läpäisemättömiltä pinnoilta tulevia hulevesiä tulee viivyttää alueella siten, että viivytyspainanteiden, -altaiden tai -säiliöiden mitoitustilavuuden tulee olla yksi kuutiometri (1 m3) jokaista sataa vettä läpäisemätöntä pintaneliömetriä (100 m2) kohden. Viivytyspainanteiden, -altaiden tai -säiliöiden tulee tyhjentyä 12-24 tunnin kuluessa täyttymisestään ja niihin tulee suunnitella hallittu ylivuoto. Hulevesiä saa hallitusti ohjata virkistysalueille. Viherkaton viivytystarve on 2/3 vettä läpäisemättömän pinnan viivytystarpeesta. 4.3.2 Liikenne Asemakaavan muutoksessa pääkulkuyhteys tontille tulee tapahtumaan korttelin eteläosasta Kuusiniementietä pitkin. Ajantasakaavassa Kuusiniementie on katualuetta Törmäniityntien ja Kuusiniementien risteykseen asti ja näin ollen myös koko suunnittelualueen eteläpuolen osalta. Katuyhteys on kuitenkin rakennettu vasta suunnittelualueen kaakkoiskulmaan asti, josta tämänhetkinen tontilleajo tapahtuu. Kuusiniementien jatkeesta on laadittu rakennussuunnitelmat mutta toteutusaikataulu ei ole tiedossa. Jos hanke lähtee toteutumaan ennen kadun rakentamista, täytyy kiinteistön rakentaa itse tilapäinen ajoyhteys kaavan mukaiselle katualueelle. Törmäniityntieltä ajoyhteys on kolmelle autopaikalle. Kuvakaappaus Kuusiniementien katusuunnitelmasta (2012) Liikenne-ennusteen mukaan liikennemäärät ovat Turuntiellä vuonna 2035 noin 20 000-23 000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Pysäköinti tapahtuu korttelin sisällä, pääasiassa eteläosassa. Pohjoisosaan on osoitettu muutama paikka, mm. liikkumisesteisten autopaikat. Kulku pohjois-
11 (14) osan pysäköintipaikoille tapahtuu Törmäniityntieltä ja eteläosan pysäköintialueelle ajetaan Kuusiniementietä pitkin. AK-korttelialueella autopaikkoja on rakennettava vähintään: 1 autopaikka asuinkerrosalan 80 k-m² kohti ja kuitenkin vähintään 0,5 autopaikkaa/asunto. AK-korttelialueella polkupyöräpaikkoja on rakennettava vähintään: 1 pp asuntokerrosalan 30 k-m² kohti tai vähintään 2 pp / asunto. Kaikkien vähimmäisvaatimuksen mukaisten pyöräpaikkojen tulee sijaita katetussa ja lukittavissa olevassa tilassa. Lisäksi lyhytaikaiselle pyöräpysäköinnille tulee osoittaa tilaa ulkotiloissa. Jalankulku- ja pyöräilytiet säilyvät suunnittelualueen ympäristössä ennallaan Kuusiniementien uutta katusuunnitelmaa lukuun ottamatta. Siinä jalankulku- ja pyöräilytie on suunniteltu Kuusiniementien pohjoispuolelle. Suunnittelualueen itäreunassa kulkee jalankululle ja polkupyöräilylle varattu alueen osa, joka on tarkoitettu yleiselle jalankululle. Edellä mainitun yhteyden turvaaminen yleisenä jalankulku- ja pyöräilytienä mahdollistaa Törmäniityntien ja Turuntien välisen yhteyden säilymisen. Kaavamuutos ei tule vaikuttamaan alueen yleiseen pysäköintiin. Olemassa olevat kadunvarsipaikat ja hieman lännempänä oleva LP-alue tulevat säilymään alueella. Kadunvarsipysäköintiä lienee mahdollista osoittaa tarpeen vaatiessa lisää Törmäniityntien varteen. 4.3.3 Yhdyskuntatekninen huolto 4.3.4 Maaperän rakennettavuus ja puhtaus 4.4 Ympäristön häiriötekijät Suunnittelualueella kulkee maanalaisia johtoja, joita varten kaavassa on merkintä maanalaista johtoa varten varattu alueen osa. Maaperän mahdollinen pilaantuminen aiemman teollisuustoiminnan vuoksi on alueella on selvitettävä ennen rakentamiseen ryhtymistä. Tarvittaessa maaperä on puhdistettava rakentamiseen sopivaksi. Turuntie aiheuttaa alueelle liikennemelua. Parvekkeet tulee lasittaa siten, ettei melun ohjearvot parvekkeilla ylity. 5 ASEMAKAAVARATKAISUN VAIKUTUKSET Kaavamuutoksella mahdollistetaan lisää asuinrakentamista alueelle, mikä tukee alueen palveluiden säilymistä ja kehittymistä. 5.1 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön Asuinrakentamien sopii alueelle paremmin kuin nykysen kaavan mukainen teollisuusrakentaminen ja luo siten yhtenäisempää kaupunkikuvaa. Samalla kaupunkirakenne tiivistyy ja Viherlaakson alueen palveluiden käyttö lisääntyy. Rakentaminen tapahtuu olemassa olevan yhdyskuntatekniikan piirissä. Uusi asuinrakentaminen tuo lisää asukkaita alueelle, jossa maankäytön tehostamisen edellytykset ovat hyvät. Uudet kerrotalorakennukset noudattavat lähiympäristön rakentamisen mittakaavaa ja sijoittelua ja siten soveltuvat rakennettuun ympäristöön muodoltaan ja korkeusasemaltaan. 5.2 Vaikutukset liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen Tulevaksi pääkulkuyhteydeksi aiottua Kuusiniementietä täytyy jatkaa rakentamisvaiheessa kadusta tehtyä katusuunnitelmaa mukaillen mikäli katua ei ole siihen mennessä vielä rakennettu kaupungin toimesta. Kaavamuutoksella ei ole muita merkittäviä vaikutuksia alueen liikenneverkkoon ja/tai sen toimivuuteen. Rakentamisen myötä alueelle tulee enemmän ihmisiä
12 (14) ja sitä kautta liikennemäärät kasvavat mutta tämän kokoluokan rakentaminen ei tuota merkittävää liikennemäärän lisäystä. 5.3 Vaikutukset luontoon ja maisemaan Asemakaavan toteutuminen muuttaa maisemaa rakennetummaksi ja hoidetummaksi. Pihatasossa olevan pysäköintialueen ja leikkipaikan ilmettä hallitaan istutuksin. 5.4 Vaikutukset ihmisten elinoloihin (terveyteen, turvallisuuteen, esteettömyyteen, eri väestöryhmien toimintamahdollisuuksiin lähiympäristössä, sosiaalisiin oloihin ja kulttuuriin) Suunnittelualueen asuinkerrosala on noin 4250 k-m2 ja näin ollen asukasmäärä kasvaa laskennallisesti noin 80 asukkaalla. Palveluiden kehittymisedellytykset paranevat uusien asukkaiden lisääntyessä. Alue voi myös tukeutua joukkoliikennepalveluihin - pysäkit ovat lähellä, jolloin auton käyttötarve vähenee. Polkupyörien hyvillä ja laadukkailla säilytystiloilla innostetaan pyöräilemään ja sitä kautta kasvatetaan pyöräilyn kulkutapaosuutta. Naapurustossa saatetaan alue mieltää jo valmiiksi rakentuneeksi. Muutoksia omassa lähiympäristössä ei ole ehkä osattu odottaa, ja niihin sopeutuminen voi tuntua vaikealta. Rakennusaikana aiheutuu myös jonkin verran melua yms. häiriötä, mutta haitta on tilapäinen. Laadukkaalla täydennysrakentamisella on yleisesti ottaen paljon positiivisia vaikutuksia alueen arvoon ja imagoon. 5.5 Kaavataloudelliset vaikutukset ja energiahuolto Käyttötarkoitusten muuttaminen ja rakennusoikeuden lisääminen nostavat kaavamuutosalueen arvoa. Muutos lisää asumista lähes valmiin kunnallistekniikan alueella hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrelle. Kaavamuutosalueen kohdalla Kuusiniementien rakentamisesta aiheutuu kustannuksia. Kaavamuutoksen hyväksyminen mahdollistaa maankäyttöneuvottelujen perusteella sovittujen korvausten keräämisen kaupungille. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Rakentamisaikataulu 6.2 Toteuttamis- ja soveltamisohjeet 6.3 Toteutuksen seuranta Asemakaavan muutoksen mukainen rakentaminen tulee mahdolliseksi asemakaavan muutoksen saatua lainvoiman. Rakentamisen aikataulusta vastaa maanomistaja. Viitesuunnitelman on laatinut Arkkitehtitoimisto Mika Päivärinne Oy. Kaavan toteutuksen seuranta jää rakennuslupaviranomaisten tehtäväksi. Rakennuslupia myönnettäessä tulee kaavan määräykset ottaa huomioon. 7 SUUNNITTELUN VAIHEET 7.1 Suunnittelun vireilletulo ja suunnittelua koskevat päätökset Asemakaavamuutoksen hakemus on päivätty 28.6.2016. Vireilletulo Vireilletulosta on tiedotettu osallistumis- ja arviointisuunnitelman yhteydessä kuulutuksessa 1.2.2017.
13 (14) Sopimukset 7.2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavasta käydään sopimusneuvottelut ja tehdään tarvittavat sopimukset, jotka hoitaa tonttiyksikkö. Kaavasta on laadittu erillinen osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on ollut nähtävillä MRA 30 :n mukaisesti 6.2.-7.3.2017. 7.3 Suunnittelu ja asemakaavaratkaisun eri vaihtoehdot Suunnittelu 7.4 Käsittelyvaiheet ja vuorovaikutus Asemakaavan muutos on laadittu yhteistyössä Arkkitehtitoimisto Mika Päivärinne Oy:n kanssa. Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen asemakaavayksikössä kaavan valmistelusta on vastannut asemakaavainsinööri Sari Metsälä sekä liikennesuunnitteluyksiköstä suunnitteluinsinööri Markus Pasanen. Ajankohta Käsittelytieto 23.1.2017 Akp (OAS) 6.2.-7.3.2017 Nähtävillä MRA 30 :n mukaan. Määräaikaan mennessä saatiin kaksi mielipidettä, jotka koskivat rakentamisen tehokkuutta ja kerrosmäärää/korkeutta sekä varjostusta. Myös vaikutuksia liikenteen lisääntymiseen, melutasoon ja ilmanlaatuun tuotiin esiin sekä ehdotettiin Törmäniityntien puoleista kulkuyhteyttä vain kevyelle liikenteelle. Asutuksen tiivistäminen hyvien joukkoliikenneyhteyksien vaikutuspiirissä on kestävän kehityksen mukaista rakentamista ja vastaa kaupungin tavoitteisiin asuinrakentamisesta. Alueelle on tehty varjostustutkimus, jonka perusteella suunniteltu rakentaminen varjostaa itäpuolen tonttia syksyn ja kevään välillä ilta-aikaan. Talvisin, jolloin aurinko paistaa matalalta varjostus ulottuu myös pohjoisen puolen tonteille. Kaavamuutos lisää jonkin verran liikennettä mutta sitä ei voi pitää merkittävänä lisäyksenä eikä se aiheuta alueen katuverkolla ruuhkaantumista tai vaaratilanteita. Myös melu- ja pölyhaitat ovat vähäisiä. Lähes kaikki pysäköinti tapahtuu korttelin eteläosassa. Vain kolme pysäköintipaikkaa jää pohjoispuolelle. 9.5.2017 Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi asemakaavan muutosehdotuksen nähtäville MRA 27 :n mukaisesti. 29.5.-28.6.2017 Asemakaavan muutosehdotus nähtävillä MRA 27 :n mukaisesti.
ESPOON KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUKESKUS Sari Metsälä Asemakaavainsinööri Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelujohtaja