PAIKALLISTOIMIJOIDEN KOULUTUSTARPEET KESKI-SUOMESSA 007 Maaseudu Muutos Mahdollisuudeksi hake Haa Parkkola Joulukuu 007
TIIVISTELMÄ Suomessa toimii oi 7 000 rekisteröityä yhdistystä ja iso määrä rekisteröimättömiä toimijoita. Viime aikoia julkie sektori o esittäyt toivomukse, että. sektori ottaisi hoitaaksee osa palvelutuotaosta. Mutta mitkä ovat kolmae sektori valmiudet määrätietoisee ja järjestelmällisee toimitaa? Tässä tutkimuksessa tarsteltii keskisuomalaiste pailliste yhdistyste aktiiviste hekilöide kokemia koulutustarpeita oma yhdistyksesä toimia kehittämiseksi. Aieisto muodostuu kyselyvastauksesta, joista yli puolet o pailliste asus- tai kyläyhdistyste tai -toimikutie edustajie äkemyksistä. Tuloste mua yhdistykset ipaisivat koulutuksellista tukea ee ikkea perushallitoo ja yhdistystoimitaa liittyvie toimitoje kehittämisessä, mutta erittäi tärkeäksi koetaa myös aktiiviste toimijoide jaksamise huomioimie. Vapaaehtoiset aktiivitoimijat elävät kuiteki työ, perhee ja yhdistystoimia ristikkäisissä vaatimuksissa. Tämä heijastuu toivomuksii koulutuste järjestämisajakohdasta ja paista. Koulutuspalveluide tarjoajat sekä koulutuksii osallistujat joutuvatki käytäö haasteide etee etsiessää vastausta kysymyksee, kui tarjota paillise taso toimijoille heidä tarpeitaa palvelevaa koulutusta muodossa, jossa he pystyvät sitä myös hyödytämää. Iso osa aktiiveista äkee jo myös Itereti koulutusavaa ja tiedo jamise mahdollisuutea. Nykyisellääki Iteretistä löytyy materiaaleja yhdistysaktiivie käyttöö, mutta käytäössä sie ivattaisii eemmä koottua tietoa kui myös sosiaalista toimijoide verkostoitumista.
SISÄLLYS Johdato... Meetelmät... Tulokset... 6. Vastaajie taustatiedot... 6.. Yhdistyste toimialat... 6.. Yhdistyste alueellie jauma... 6.. Yhdistykse vaikutuspiirissä olevie ihmiste määrä... 7.. Hallitukse jäsete mahdollisuudet ja taidot hyödytää tekiika... 9.. Yhdistykse tulot... 9..6 Järjestettyje tapahtumie määrä...0..7 Julisutoimita... 0. Koulutusaiheide koettu tarpeellisuus.... Toivomukset koulutukse järjestämisestä..... Koulutukse ajoittamie..... Koulutuspaik..... Itereti hyödytämie tiedosaaissa...6 Päätelmät... 8 LÄHTEET LIITTEET : Saate : Kyselylomake : Osallistujamäärät seutukuittai ja toimitaryhmie alueide mua jaoteltua : Julisutoimita seutukuittai ja toimitaryhmie alueide mua eriteltyä : Koulutusaiheide koettu tarpeellisuus kyselymeetelmä mua eriteltyä 6: Koulutusaiheide tärkeys seutukuittai ja toimitaryhmie alueittai eriteltyä 7: Etäisyys, jo ollaa valmiita kulkemaa koulutuksee
JOHDANTO Yhdistystoimita o oussut uutisotsikoihi viime aikoia mm. kutie siirtäessä palveluje tuottamista kolmae sektori hoidettavaksi. Suomi oki periteisesti ollut yhdistyste luvattu maa. Patetti- ja rekisterihallitukse ylläpitämässä yhdistysrekisterissä o oi 7 000 rekisteröityä yhdistystä. Tämä lisäksi Suomesta löytyee huomattava määrä myös rekisteröitymättömiä toimijoita, kute esimerkiksi kylätoimikuat. Yhdistystoimita ipaa kuiteki tukea toimitasa kehittämisee. Vai, % rekisteröidyistä yhdistyksistä äyttäisi tekevä sääöllisesti muutosilmoitukse Patettija rekisterihallituksee (Majasaari & Gröqvist 007). Kaikki loput tuski ovat ukkuvia yhdistyksiä. Voitaee siis päätellä, että yhdistyksillä olisi paratamise varaa tämä lakisääteise toimepitee hoitamisessa. Koulutuksella voitaisii todeäköisesti madaltaa kyystä ilmoitukse tekemisee ja kehittää yhdistyste toimitarutiieja muutoiki. Hekilöresurssit ovat paillise taso toimiassa suuressa roolissa. Pieissä yhdistyksissä o suhteellisesti vähemmä hallitukse ulkopuolisia, aktiivisia hekilöitä mua. Tämä merkitsee sitä, että hallitukse aktiivitoimijat kuormittuvat pieissä yhdistyksissä eemmä. (Majasaari & Gröqvist 007) Yhdistyksille pitäisiki tarjota tietoa siitä, kui vastuuta voidaa jaa esimerkiksi jaostotoimitamallia hyödytämällä. Tämä tutkimus o toteutettu osaa : hallioimaa Maaseudu Muutos Mahdollisuudeksi -haketta, jo tavoitteea o ollut kuta- ja palvelurakeeuudistuksee liittyvä tiedo kokoamie ja levittämie, toimijoide välise tiedotus- ja markkioitiyhteistyö mallitamie, uude maakuallise kyläohjelma laatimie sekä kylätasoise maakäytö suuittelu edistämie. Suoritetu kysely tavoitteeksi asetettii ketä eli paillise taso toimijoide äkemyste keräämie siitä, mikälaista koulutusta he kokevat tarvitsevasa. Kysely toteutuksessa o tehty tiivistä yhteistyötä Keski-Suome Yhteisöje tuki ry: (KYT) ssa, jo itse oli juuri aiemmi julissut raporti keskisuomalaiste yhteisöje kehittämistarpeista. : ylläpitämä yhteystietorekisteri lisäksi tähä tutkimuksee liittyee kysely yhteydessä hyödyettii myös KYT: osoiterekisteriä. Lisäksi yhteistyötä o tehty Jyväskylä yliopisto tietojekäsittelytieteide laitokse ssa tutkimukse kokreettisessa toteuttamisessa ja aieisto aalyysissä. EU-raha sallisea rahoittajaa o toimiut Keski-Suome TE-keskus.
MENETELMÄT Suoritetussa kyselyssä ei eroteltu yhdistyksiä ja toimikutia toisistaa, vaa ikkia käsiteltii samalaisia yhteise päämäärä omaavia, orgaisoituia ryhmiä. Tuloksia käsiteltäessä puhutaaki pelkästää yhdistyksistä, mutta vastaajat ovat siis voieet edustaa myös rekisteröimätötä toimikutaa tms. Tutkimus toteutettii suorittamalla Iteret- ja postikysely. Iteret-kysely saattee lähettämistä varte poimittii Kyläkortistosta ikki käytettävissä olleet yhdistyste sihteereide ja puheejohtajie sähköpostiosoitteet ( kpl) sekä listattii Keski-Suome Yhteisöje Tuki ry: (KYT) keräämät sähköpostiosoitetta. KYT: osoitteista poistettii, kos ko. osoitteet olivat jo mua Kyläkortisto osoitteistossa. Vastauspyytö lähti ike ikkiaa 77 sähköpostiosoitteesee. Näistä osoitetta osoittautui käytöstä poistueeksi sähköpostipalvelite atamie virheilmoituste perusteella. Kaike ikkiaa kysely oletetaa siis meee perille sähköpostiosoitteesee. Noi viiko vastausaja jälkee 7 vastaajaa oli käyyt täyttämässä www-lomakkee. Tässä vaiheessa lähetettii muistutus kyselyy osallistumisesta toimieesee sähköpostiosoitteesee. Lopulta määräaia meessä vastauksia tuli 7 kpl (6, %). Postikysely toteutettii esiäki laajemma aieisto keräämiseksi. Toisaalta kos kysely käsitteli myös osioita Itereti käytöstä koulutuksee sekä vastaajie kiiostuksesta tietotekii taitoje opetteluu, postikysely avulla voitii saada vertailutietoa siitä, poikkeaako Iteret-kysely vastaukset sähköpostia käyttämättömä aktiivijouko vastauksista. Paperiversio kyselystä lähetettii 7 Kyläkortistossa olleelle hekilölle, jolla ei ollut rekisterii merkittyä sähköpostiosoitetta. Näistä kyselyistä posti palautti avaamatota kuorta. Varsiaisia kyselyvastauksia palautui lopulta (9, %). Aipula vuoksi postikyselyy osallistujille ei voitu toimittaa muistutusta kyselyy osallistumisesta. Kysely tuloste käsittelyssä ei erotella postikyselyllä ja Iteret-kyselyllä saatuja tuloksia toisistaa kui iissä tapauksissa, joissa iide tuloste väliset erot ovat olleet tilastollisesti merkitseviä. Kyläkortisto sisältämistä toimijoista oi puolelle oli sähköpostiosoite ja loput kuuluvat sähköpostittomie ryhmää. Tämä o hyvä huomioida vastauksia käsiteltäessä silloi, ku eri kyselymeetelmi hakitut vastaukset poikkeavat toisistaa. Kyläkortisto o kylä- ja asusyhdistyste yhteystietorekisteri, jo tiedot oli tätä tutkimusta tehtäessä kerätty vuosie 00-006 aia. Kyläkortistoa hallioi.
6 TULOKSET Tuloksia käsiteltäessä tilastollisesti o iide merkitsevyyttä arvioitu käyttäe k. p-arvoa. Tilastollise merkitsevyyde raja-arvoa o pidetty lukua 0,0 jo merkitsemisee o käytetty yhtä tähteä (*). Tilastollisesti erittäi merkitsevä tulokse raja-arvo o ollut 0,0 ja se merkitsemisee o käytetty hta tähteä (**).. Vastaajie taustatiedot Kaike ikkiaa kysely lähetettii joko sähköpostitse tai periteise posti kuljettamaa 9:lle vastaaottajalle. Kyselyy tuli yhteesä vastausta. Kaikki vastaajat eivät kuitea vastaeet ikkii lomakkee kysymyksii. Kysymyskohtaie vastauste määrä vaihteli välillä 90-07 ja joukkoo mahtui myös kokoaa tyhjää palautettuja lomakkeita (Iteret-kysely). Tällöi kysely vastausprosetiksi muodostuu 0,0 -,8 %, mikä o melko tyypillie postikysely vastausprosetti... Yhdistyste toimialat Kuvasta ähdää kyselyy vastaeide yhdistyste jauma toimialoittai. 6 % vastaajista edusti asusyhdistystä. Toiseksi eite vastaajista oli sosiaali- tai terveysala yhdistykse edustajia (0 %). 7 % vastaajista ilmoitti edustavasa jotai muuta yhdistystä, mutta lomakkeessa ei pyydetty tällöi erittelemää, mikälaista yhdistystä. Näi olle tämä jää epäselväksi. Asus- tai kylätoimita Sosiaali- tai terveysala Kulttuuriala Urheilu- tai liikuta Muu Kuva. Yhdistykset toimialoittai ( = 0).. Yhdistyste alueellie jauma Vastaajat edustivat 6 eri kuassa toimivaa yhdistystä (Kuva ). Näide kutie lisäksi vastauksia o voiut tulla muistaki kuista, sillä kua oli ilmoittaut vai 98 vastaajaa. Näistä Keski-Suome kokoaisuudessaa määritteli yhdistykse toimita-alueeksi vastaajaa, Jyväskylä seudu vastaaja ja Jämsä seudu vastaaja. Toimitaryhmie ja seutukutie muiset vastaajamäärät o esitetty Liitteessä.
7 Kuta / alue Määrä Hasalmi Joutsa Jyväskylä Jyväskylä mlk 6 Jyväskylä seutu Jämsä 6 Jämsä seutu Kaokoski Keski-Suomi Keuruu 7 Kivijärvi Koevesi Korpilahti 7 Kuhmoie Kyyjärvi Laua 7 Luha Multia Muurame Petäjävesi 8 Pihtipudas Saarijärvi Toivak Uuraie Viitasaari Ääekoski 6 Yhteesä 98 Kuva. Vastaukset kuittai ( = 98).. Yhdistykse vaikutuspiirissä olevie ihmiste määrä % yhdistyksistä määritteli toimita-alueesa asusmääräksi 0-000 hekilöä ja 7 % yli 000 hekilöä (Kuva ). Iteret-kyselyy vastaeet äyttivät toimiva keskimääri suuremma asusmäärä omaavilla alueilla kui postikyselyy vastaeet.
8 0 0 0 0 0 0 Alle 00 0-000 Yli 000 00-000 Kuva. Asusmäärä yhdistykse toimita-alueella ( = 0) Yli 90 %:lla yhdistyksistä jäsemäärä oli välillä 0-00 (Kuva ). Tämä tutkimukse kohdejoukkoa oki pääosi paillise taso toimijat, jot ovat usei imeomaa melko pieiä yhdistyksiä. 0 0 0 0 0 Alle 0 0-0 - 00 0-00 Yli 00 Kuva. Yhdistyste jäsemäärä ( = 00) Kyselyssä mua olleide yhdistyste hallituste keskimääräie jäsemäärä o 8, (Tauluko ). Kuiteki yli puolella yhdistyksissä hallitus muodostuu korkeitaa seitsemästä jäseestä. Aktiivisesti toimitaa osallistuvie ulkopuoliste hekilöide keskimääräie määrä o,. Vaihtelua esiityy kuiteki hyvi paljo ja jauma o voimakasti paiottuut pieemmä aktiivimäärä suutaa. 7 %:lla yhdistyksistä o korkeitaa oi aktiivista hallitukse ulkopuolista hekilöä. Palttua työvoimaa o vai oi eljäsosalla kyselyy vastaeista yhdistyksistä. Asus- ja kyläyhdistyksistä vai yhdellä oli ilmeisestiki osa-aiie palttu työtekijä. Muilla toimialoilla toimivista yhdistyksistä palttua hekilökutaa löytyi eemmä.
9 Taulukko. Hekilöresurssit yhdistyksessä Mi. kvart. Med.. kvart. Maks Ka Moodi Hallitukse jäsete määrä 0 6 7 0 0 8, 7 Hallitukse ulkopuoliste aktiivie 0 0, 8,,7 9, 0 määrä Palttuje työtekijöide määrä 9 0 0 0 0, 0, 0.. Hallitukse jäsete mahdollisuudet ja taidot hyödytää tekiika Kyselyssä selvitettii myös yhdistykse hallituste jäsete mahdollisuutta käyttää tietokoetta tai Iteretiä sekä iide käyttötaitoja pyytämällä kyselyy vastautta hekilöä arvioimaa taidot omaavie ihmiste lukumäärä ( = 0). Pieimmillää yhdessä yhdistykse hallituksessa tekie mahdollisuus tietokoee ja Itereti hyödytämisee (tekii saatavuus) oli vähitää viidesosalla hallitukse jäseistä. Kolmasosalla yhdistyksistä ikilla hallitukse jäseillä oli saatavilla tietokoe ja Iteret. Vastaajie arvio mua keskimääri 78 %:lla hallitukse jäseistä oli käytettävissä tietokoe ja Iteret. Kysyttäessä vastaajie arviota hallitukse jäsete taidoista käyttää tietokoetta ja Iteretiä (=98) selvisi, että pieimmillää vai oi kymmeesosalla yhdistykse hallitukse jäseistä o riittävät taidot hyödytää tekiika toimiassaa. Kolmasosa yhdistyksistä äyttäisi oleva sellaisia, joissa ikilla hallituksejäseillä o riittävät taidot hyödytää tekiika toimiassaa. Keskiarvo jää kuiteki 7 %:ii, mikä tarkoittaa että eljäsosa hallituksissa toimivista hekilöistä ei vielä omaa riittäviä taitoja tietokoee ja Itereti hyödytämiseksi yhdistystoimiassa. Vastaavalla määrällä ei myöskää ole tekisiä mahdollisuuksia, kute edellä huomattii. Nämä ksi lukua korreloivatki erittäi voimakasti keskeää (r = 0,78; p = 000**)... Yhdistykse tulot Kyselyy vastaeista yhdistyksistä suurimmalla osalla (6 %) vuode 006 tulot olivat olleet 00-000 (Kuva ). Neljäeksellä yhdistyksistä tulot olivat kuiteki olleet yli 0 000. Postitse kyselyy vastaeide edustamie yhdistyste tulot olivat keskimääri pieempiä kui Iteret-kyselyllä vastaeide (t-testi p =,006**) ja muide kui asusja kyläyhdistyste tulot paiottuivat suurimpii tuloluokkii. 0 0 0 0 Alle 00 00-000 00-000 00-0 000 Yli 0 000
0 Kuva. Yhdistykse tulot ( = 0)..6 Järjestettyje tapahtumie määrä Puolet yhdistyksistä järjestää - tapahtumaa vuodessa (Kuva 6). Postitse saapueet vastauksissa vuosittai järjestettävie tapahtumie määrä oli keskimääri pieempi kui Iteret-kyselyssä edustettuia olleissa yhdistyksissä. (t-testi p =,06*). 60 0 0 0 0 0 0 Ei yhtää - 6-0 - 00 Yli 00 Kuva 6. Vuode aia järjestettävie tapahtumie määrä ( = 0) Tuloksista o ähtävissä selvä ja tilastollisesti erittäi merkittävä suhde hallitukse ulkopuoliste aktiiviste määrä ja järjestettyje tapahtumie määrä välillä (r =,; p =, 00**). Vastaavasti järjestettyje tapahtumie määrä korreloi positiivisesti jäsemäärä ssa (r =,7; p =,000**) ja yhdistykse tuloje ssa (r =,0; p =,00**). Tapahtumie määrällä ja hallitukse jäsemäärällä ei kuitea äyttäyt oleva tilastollisesti merkitsevää suhdetta toisiisa. Vaik tehdyllä tutkimuksella ei voidaa osoittaa syy-seuraus-suhteita, o helppo päätyä oletuksee, että suurempi ihmismäärä (vapaaehtoisia toimijoita myös hallitukse jäsete lisäksi) saa aiiseksi eemmä toimitaa. Toisaalta, ilmiö saattaa toimia myös ii päi, että eemmä tapahtumia järjestävät yhdistykset saavat iostettua toimitaasa mua eemmä aktiivisia hekilöitä. Vaik vastaavasti myös suurempi jäsemäärä ja toimia määrä äyttävät muuttuva samasuutaisesti, ei muutos kuitea selittye sillä, että eemmä jäseiä omaavissa yhdistyksissä olisi myös eemmä aktiivisia, sillä ämä ksi muuttujaa eivät korreloieet keskeää. Järjestettyje tapahtumie määrä äytti korreloiva myös yhdistykse tuloje ssa (r =,0; p =,00**), mikä lie odotettavissa olevaa. Tapahtumie järjestämiehä o yhdistyksille yksi yleisimmistä varaihakia muodoista...7 Julisutoimita %:a yhdistyksistä julisee paillista lehteä tms. ( = 0) ja 6 %:lla yhdistyksistä o ajatasaiset www-sivut ( = 0). Sekä lehde julisemie että aja tasalla olevat kotisivut olivat yleisempiä Iteret-kyselyy vastaeide edustamissa yhdistyksissä. Mitä isompi asusmäärä yhdistykse toimita-alueella asuu, sitä yleisemmi äyttäisi yhdistyksellä myös oleva ajatasaiset www-sivut (r =,; p =,00**). Vastaavaa yhteyttä
ei äyttäisi esiityvä asusmäärä ja lehde julisemise välillä. Lehde ja wwwsivuje julisu yleisyys toimitaryhmittäi ja seutukuittai o löydettävissä Liitteestä.. Koulutusaiheide koettu tarpeellisuus Kysely esimmäisessä osiossa rtoitettii vastaajie kiiostusta eri koulutusaiheita kohtaa. Vastaajille esiteltii koulutusaihetta, joide tarpeellisuus pyydettii määrittämää -portaisella Likert-asteikolla ( Merkityksetö Erittäi tärkeä). Taulukossa esitetää vastaukset koulutusaiheittai. Lisää tuuslukuja löytyy laajemmasta taulukosta Liitteessä. Taulukosta ähdää, että ikkei tärkeimmiksi koulutusaiheiksi koetaa toimia rahoittamie sekä yhdistystoimia lakisääteiset oikeudet, vastuut ja velvoitteet. Seuraavia perässä tulevat yhdistysaktiivie jaksamie, taloushallito sekä tiedohallita ja toimia orgaisoiti. Kaike ikkiaa äyttäisi, että yhdistykse halliollisee hoitamisee liittyvii taitoihi kohdistuva koulutus koetaa merkitykselliseksi. Poikkeuksea tähä o yhdistysaktiivie jaksamie, jo ousee merkitykselliste koulutusaiheide kärkikolmikkoo. Toimitaryhmittäi ja seutukuittai tehty aalyysi koulutusaiheide koetusta tärkeydestä löytyvät Liitteestä 6.
Taulukko. Koulutusaiheet ja vastaajie kokemus iide tarpeellisuudesta Koulutusaihe Toimia rahoittamie, 07 Lakisääteiset oikeudet, vastuut, velvoitteet,0 06 Yhdistysaktiivie jaksamie,8 06 Yhdistykse taloushallito,8 0 Tiedo hallita ja toimia orgaisoiti,7 0 Yhdistysviestitä,6 0 Yhdistykse strategie johtamie,6 07 Ideasta palveluksi, 0 Vaikuttamise avat, 0 Yhteistyöllä eemmä, 06 Projekti tai tapahtuma toteutus, 0 Ryhmädyamiik yhdistystoimiassa, 0 Kokous- ja euvottelutaidot, 07 Periteet taltee, 0 Esiaputaidot, 0 Yhdistystoimia asiakirjat, 0 Kyläjouralismi, 0 Tietotekii perustaidot,0 07 Elitarviketoimita,0 06 Ympäristöäkökulma yhdistystoimiassa,9 07 Tariat taltee,9 07 Järjestyksevalvojatoimita,8 0 Kasaivälie toimita, 06 Kuva 7 graafista ähdää, että jotkut koulutusaiheet jakoivat mielipiteitä. Tällaisia aiheita olivat periteet taltee, kyläjouralismi, tietotekii perustaidot, tariat taltee ja järjestyksevalvojatoimita.
Toimia rahoittamie Lakisääteiset oikeudet, vastuut, velvoitteet Yhdistysaktiivie jaksamie Yhdistykse taloushallito Tiedo hallita ja toimia orgaisoiti Yhdistysviestitä Yhdistykse strategie johtamie Ideasta palveluksi Vaikuttamise avat Yhteistyöllä eemmä Projekti tai tapahtuma toteutus Ryhmädyamiik yhdistystoimiassa Kokous- ja euvottelutaidot Periteet taltee Esiaputaidot Yhdistystoimia asiakirjat Kyläjouralismi Tietotekii perustaidot Elitarviketoimita Ympäristöäkökulma yhdistystoimiassa Tariat taltee Järjestyksevalvojatoimita Kasaivälie toimita 0% 0% 0% 60% 80% 00% Merkityksetö Erittäi tärkeä Kuva 7. Vastauste jautumie kysyttäessä koulutusaiheide koettua merkitsevyyttä Tarsteltaessa tuloste mahdollisia eroja eri meetelmillä tehtyje kyselyje välillä (Iteret-lomake ja postikysely), löytyy tilastollisesti merkitseviä eroja vai eljä koulutusaihee suhtee (Taulukko ). Näyttäisi sille, että postitse vastaeet eivät ole kokeeet äitä koulutuksia aiva ii tärkeäksi kui Iteret-kyselyy vastaeet. Huomioitaessa tämä vastauste aalyysissä (rekisteri muaha oi puolet yhdistyksistä tavoitettii sähköpostitse ja loput kirjeitse) tippuvat yt tärkeimpie listalla kärkipäässä olleet taloushallito, tiedo hallita ja toimia orgaisoiti sekä viestitä tärkeysjärjestykse puole väli kieppeille.
Taulukko. Iteret- ja posti-kysely vastauste tilastollisesti merkittävät poikkeamat koulutusaiheita koskevissa kysymyksissä. Koulutusaihe Yhdistykse taloushallito Yhdistysviestitä Tiedo hallita ja toimia orgaisoiti Kasaivälie toimita. keskihajota. keskihajota. keskihajota. keskihajota Iteret-kysely tulokset 9,9,0 9,7,06 9,8 0,96 9,,07 Postikysely tulokset,0,8,0 0,77,,00,7 0,6 p-arvo,0 *,0 *,06 *,07 *. Toivomukset koulutukse järjestämisestä.. Koulutukse ajoittamie Kuviosta 8 ähdää, että mieluisi kuuusi koulutuksii osallistumiselle o helmikuu, mutta sopiviksi koetaa myös lokuu, maaliskuu ja tammikuu. Tämäki tutkimus osoittaa heiäkuu oleva lomakuuusi Suomessa. Silloi ei kua vastaeista ole ios osallistumaa koulutuksee. tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu heiäkuu elokuu syyskuu lokuu marraskuu joulukuu 0 0 0 0 0 0 60 70 80 Kuva 8. Sopivimmat kuuudet koulutuksee osallistumiselle ( = 0) Koulutusajakohtaa arki-illat ja viikoloput ovat lähes yhtä suosittuja ( = 00). 7 %:lle vastaajista sopii kumpiki ajakohta, mutta avoimista vastauksista kävi myös ilmi, että jotkut eivät olleet laisia halukita käyttämää arki-iltoja koulutuksee perhesyistä. Tiedusteltaessa koulutusmuotoa (tiiviiä pakettia vai pitempikestoisea kurssia), vaihtelua tuli hiu pitempikestoise kurssi eduksi ( = 0). %:lle vastaajista sopi kumpi tahasa muoto.
Vastaajilla oli mahdollisuus myös kertoa vapaasti koulutukse ajakohtaa liittyviä ajatuksiaa. Kommetteja jätettii. Useassa kommetissa tuotii esii, että koulutuste järjestämisessä o huomioitava yhdistysaktiivie työteko. Eli koulutuksia ei voida järjestää työaia ja mahdollisuudet / voimat osallistua koulutuksii arki-iltaisi ovat rajalliset. Myös koulutuste toteuttamista riittävä lähellä vastaajaa toivottii. Toisaalta koulutuste järjestämistä työaia myös toivottii kolmessa vastauksessa. Nämä vastaajat kuiteki edustivat yhdistyksiä, joilla o palttua hekilökutaa... Koulutuspaik Taulukosta ähdää tuuslukuja, jot kuvaavat mata, jo vastaajat ovat valmiita kulkemaa koulutuksii. Taulukosta voidaa ähdä, että arki-iltoia järjestettävä koulutus tulisi järjestää aiva kotikouilla. Vai yksi eljäsosa vastaajista o valmis kulkemaa arki-iltaisi yli 7, km: päähä. Tarkempi jauma matkoista o esitetty Liitteessä 7. Taulukko. Mat, jo vastaajat ovat valmiita kulkemaa koulutuksii Mi. kvartaali Mediaai. kvartaali Max Ka Moodi Arki-iltaa 99 0, 0 7, 00 6,7 0 Yhteä viikoloppupäivää 9 0,0 0 60 00, 0 Koko viikolopuksi 90 0, 60 00 00 8, 00 Viikoloppuisi ollaa valmiita kulkemaa pitemmälle, varsiki koko viikolopu kestävii koulutuksii. Tässä tosi Iteret-kyselyy vastaeide mielipiteet poikkesivat postikyselyy vastaeide mielipiteistä (Taulukko ). Iteret-kyselyy vastaeet olivat valmiita kulkemaa keskimääri pitempiä matkoja kui postitse kyselyy vastaeet (ttesti p =,00*). Sama suutaus o ähtävissä myös yhde viikoloppupäivä kestävie kurssie suhtee, mutta ero ei ole tilastollisesti merkitsevä (t-testi p =,76). Taulukko. Erot Iteret- ja postikyselyllä saaduissa vastauksissa koskie mata, jo aktiivit ovat valmiita kulkemaa koko viikolopu kestävii kursseihi Mi. kvart. Med.. kvart. Maks Ka Moodi Keskihajota Iteret-kysely 79 0, 7 00 86, 00 79, Postikysely 0 0, 0 70 00 7, 0 6,0 Yleistettäessä tuloksia koko maakua yhdistyksii ja erityisesti asus- ja kyläyhdistyksii tämä ero o hyvä huomioida ii, että viikoloppuisi järjestettävie kurssie suhtee kuljettava mat tulisi olla lyhyempi kui mitä koko kysely tulokset atavat olettaa. Myös koulutuspaika liittye vastaajilla oli mahdollisuus kertoa vapaasti ajatuksiaa. 6 vastaajaa käytti tätä mahdollisuutta. Vastauksissa selveettii vielä mielipiteitä edellä olleisii mata koskeeisii kysymyksii. Lisäksi muistutettii mm. että autolle o löydyttävä helposti parkkitilaa koulutuspai läheisyydestä ja ike ikkiaa koulutuspai o oltava helppoje kulkuyhteyksie päässä sekä mahdollisimma lähellä. Pai suhtee toivottii koulutuksia järjestettävä vaihtelevasti eri kylillä. Koulutukse sisältöö toivottii luetomaise osa lisäksi kulttuurikäytejä, liikutatuokioita ja retoutumista. Ruoilumahdollisuus o hyvä olla paipäällä ja viikolopu mittaisissa koulutuksissa majoitus. Näide laatuu o myös kiiitettävä huomiota. Lisäksi vastaajat
6 muistuttivat edullisuude tärkeydestä, mikä o ymmärrettävää huomioitaessa toimijoide pieet tulot... Itereti hyödytämie tiedosaaissa Kuvasta 9 ähdää, että oi puolet vastaajista o kiiostueita opiskelemaa Itereti välityksellä yhdistystoimitaa liittyviä asioita. Vielä suurempi osa, lähes 80 % kokee tarpeelliseksi saada Iteretistä toimitaa tukevia materiaaleja. Kiiostus Iteret-kursseihi Tarve Iteretistä saataville materiaaleille 0% 0% 0% 60% 80% 00% E ollea Erittäi paljo Kuva 9. Vastaajie kiiostus Itereti hyödytämisee tiedosaaissa (kurssit: = 0; materiaalit: = 0) Tämäki kysymykse osalta eri kyselymeetelmillä (Iteret- / postikysely) vastaukset poikkesivat kuiteki toisistaa (Taulukko 6). Lie odotusteki muista, että Iteretkyselyy vastaeet olivat eemmä kiiostueita sekä Iteret-kursseista (t-testi p =,0*) että Iteretistä saatavista materiaaleista (t-testi p =,007**). Käytäössä koulutuksia suuiteltaessa oki hyvä vielä huomioida, että iso osa paillise taso toimijoista ei vieläkää koe Iteretiä oi viestitämuodoksee, jote ikkea koulutusta ja tiedojakoa ei pitäisi vielä viedä verkkoo. Taulukko 6. Erot Iteret- ja postikyselyllä saaduissa vastauksissa koskie kiiostusta Iteret-koulutuksee ja -materiaaleihi. Mi. kvart. Med.. kvart. Maks Ka Moodi Keskihajota Iteret-kysely 9,, Postikysely,7,,, Vapaissa Itereti hyödytämistä koskevissa vastauksissa ( kpl) osallistujat toivat esille, että Iteretissä o jo ykyisillää saatavilla lähes ikki tarpeellie tieto, mutta sitä ei välttämättä osata hyödytää. Vastauksissa ivattiiki selkeitä, valmiita tietopaketteja eri aihealueista, likki- ja vikkilistoja, valmiita asiakirjamalleja sekä FAQ (Frequetly Asked Questios) -palstaa. Toisaalta muistutettii, että svokitapaamisii liittyy myös verkostoitumise ja kokemuste jamise mahdollisuus, jota Iteret-opiskelu ei useia tarjoa. Sitä
7 voitaisii kuiteki tuoda myös verkossa tapahtuvaa koulutuksee esimerkiksi piviestitävälieitä hyödytämällä. Verkossa toteutettava koulutukse vahvuutea tuotii kuiteki esille matkoihi kuluva aja säästämie. Vastauksissa ehdotettiiki verkkokoulutukse ja lähiopetukse yhdistämistä ii, että esimerkiksi verko avulla tehtäisii esi eakkotehtäviä. Mahdollisista koulutusmuodoista esii ostettii myös videoituje luetoje tsomismahdollisuus.
8 PÄÄTELMÄT Tämä tutkimukse tarkoituksea o ollut rtoittaa, mitkä aihepiirit upugiosie ja kylie alueilla toimivat pailliset yhdistykset kokevat tärkeiksi oma toimitasa kehittämise alta. Kysely toteutettii sekä Iteret- että postikyselyä ja siihe vastasi yhteesä hekilöä, joita pyydettii kertomaa asiasta heidä oma äkemyksesä. Samalla tiedusteltii myös toiveita koulutukse järjestämise suhtee ii paika, aia kui käytettävii tekiikoihi liittye. Luoollisestiki kyselyy sisällytettii kysymyksiä myös taustayhteisöje yleisii tietoihi liittye. Yhdistystoimijoide itsesä tärkeiksi kokemat koulutusaiheet olivat pitkälti yhdistykse perustoimitaa liittyviä aiheita. Tärkeimmiksi koulutusaiheiksi vastaajat kokivat: toimia rahoittamie, yhdistykse lakisääteiset oikeudet, vastuut ja velvoitteet sekä yhdistysaktiivie jaksamie. Häähuippua reippaasti ikista muista aiheista jääeeä o saivälisee toimitaa liittyvä koulutus. Tulokset äyttävät siis oleva hyvi yhdemuisia iide havaitoje ssa, joita Majasaari ja Gröqvist (007) ovat havaieet oleva yhdistyste toimia kehittämiskohtia ja kompastuskiviä edellee. Tulokset myös tukevat Möttöse ja Niemelä (00) esittämää mallia yhdistykse toimia kehittymisestä, missä saivälistymie asettuu kehitysare loppupäähä. Aluee pailliset toimijat puolestaa äyttäisivät oleva vasta kehitysare esi vaiheissa. Kute tuloksista voidaa ähdä, o maakua alueella järjestettävä koulutusta useammassa paissa, jotta se olisi kohtuullise mat päässä osallistujille. Tarve tähä tuli selkeästi esii myös kysely tuloksista. Niide mua arki-iltaisi järjestettävä koulutus tulisi järjestää imissaa 0-0 km: päässä ihmiste kotoa, mutta tällaieki mat o jo moelle liia. Vastauksista ousi esii myös vapaaehtoistoimijoide haaste sovittaa yhtee työ, perhe-elämä ja yhdistystoimita, mikä heijastui mm. siihe, että osa vastaajista ei halua koulutuksia järjestettäväksi arki-iltaisi ollea. Viikoloppuisi yhdistysaktiivit ovat valmiita lähtemää hiu pitemmälle, jopa 60 km: (yhde päivä viikoloppukoulutus) tai 00 km: (koko viikolopu koulutus) päähä. Nykyää varteeotettavaa koulutukse toteutukse vaihtoehtoa o myös Iteret, jota hyödytäe voidaa järjestää kursseja tai tarjota materiaaleja yhdistystoimijoide omaa käyttöö. Vastaajat suhtautuivatki hyvi positiivisesti verko hyödytämisee, ee ikkea materiaalie saamiseksi. Vapaissa vastauksissa muistutettii kuiteki, että Iteretissä järjestettävä koulutukse toteuttamisessa pitäisi huomioida mm. verkostoitumise mahdollisuus. Toteutusvaihtoehdoksi ehdotettiiki Itereti ja lähiopetukse yhdistämistä esimerkiksi teettämällä esi eti välityksellä eakkotehtäviä ja iide käsittelyä sitte tapaamise yhteydessä. Tulos jättää miettimää, josko yhdistyste pyörittämise byrokraattisuus vaatii liia voimia, kos toimia määrä äyttäisi oleva sidoksissa pitkälti hallitukse ulkopuoliste vapaaehtoiste määrää. Kuluvatko hallituste jäsete voimavarat ykyisellää yhdistysbyrokratia pyörittämisee? Tähä voitaisii tuoda helpotusta tarjoamalle toimijoille tietoa asioide joustavasta hoitamisesta, kouluttamalla heitä tähä ja tarjoamalla edullisia ja helppokäyttöisiä palveluja esimerkiksi jäserekisteri ja taloushallio hoitamisee. Saamalla perustoimepiteet luistamaa sujuvasti ja vähetämällä äi iide kuormittavaa vaikutusta, voitaisii keties
9 vapauttaa toimijoide voimavaroja varsiaise toimia toteuttamisee, lähiyhteisöje kehittämisee ja aluee hyvivoii lisäämisee kolmae sektori voimi.
0 LÄHTEET Majasaari, J. & Gröqvist H. 007. Järjestöketä kuvaa etsimässä. Selvitys keskisuomalaisista kolmae sektori yhteisöistä ja iide tarpeista. Keski-Suome Yhteisöje Tuki ry ja Jyväskylä ammattikorkeakoulu sosiaali- ja terveysala kehittämisyksikkö: Jyväskylä. Saatavaa: http://www.kyt.fi/raportti.pdf Möttöe, S. & Niemelä, J. 00. Kuta ja kolmas sektori. Yhteistyö uudet muodot. PSkustaus: Jyväskylä.
LIITE : SAATE
LIITE : KYSELYLOMAKE (tiivistettyä) Yhdistyste koulutustarpeet -kysely Yhdistyste koulutustarpeet Arvioi eri koulutusaiheide tärkeyttä yhdistyksee / toimikutae alta. Koulutusaihe Merkityksetö Tärkeä Yhdistystoimia lakisääteiset oikeudet, vastuut ja velvoitteet (yhdistyslaki, yhdistysrekisteri, pakkiasioiti, kirjapitolaki ja -asetus, hekilörekisterilaki, hallitukse jäsete oikeudet ja velvoitteet, yhdistykse perustamie, sääöt) Yhdistystoimia asiakirjat (asiakirjamallit, tekstikäsittely taidot, sähköpostiviestiä etiketti) Yhdistykse taloushallito (budjetoiti, kirjapito, tilipäätös ja -tarstus, kustauslasketa, verotus, palu) Yhdistysviestitä (sisäie ja ulkoie viestitä, tiedotus, markkioiti, viestitäsuuitelma, eri mediat viestitäavia, tietokoe apua viestiässä) Kokous- ja euvottelutaidot (kokoustekiit, argumetaatio ja retoriik) Tiedo hallita ja toimia orgaisoiti (jäserekisteri ylläpito, toimitasuuitelma ja vuosileteri, halliolliset ohjeet ja taloussäätö, kokousasiakirjat orgaisaatio muistia, hallitukse jäsete roolit ja tiedokulku, jaostot apua töide jamisessa, toimia jatkuvuude tukemie) Yhdistykse strategie johtamie (pitkä aiväli toimia suuittelu, riskie tuistamie ja iihi varautumie) Ryhmädyamiik yhdistystoimiassa (ryhmä roolit, johtamie, ristiriidat ja iide selvittely) Projekti tai tapahtuma toteutus (eliari ja vaiheet, turvallisuussuuitelma, omavalvotasuuitelma, viralliset ilmoitukset) Vaikuttamise avat (kuallie vaikuttamie, piirijärjestöt, salliset orgaisaatiot...)
LIITE : KYSELYLOMAKE (tiivistettyä) Koulutusaihe Merkityksetö Tärkeä Toimia rahoittamie (varaihakia vaihtoehdot, arpajaislaki, rahakeräys, hakerahoitus ja se hakemie) Ideasta palveluksi (idea tuotteistamie ja markkioiti, kustauslasketa ja hioittelu, työataja velvoitteet, työturvallisuus ja työterveys, vakuutukset, kuluttajasuoja, kuitti, laskutus, arvolisäverotus, kotitalousväheys) Yhteistyöllä eemmä (yhteistyö vaihtoehdot, orgaisoiti, mahdolliset yhteistyötahot, kokreettie yhteistyöprojekti) Yhdistysaktiivie jaksamie (ihmise hekiset voimavarat ja iistä huolehtimie) Järjestyksevalvojatoimita Elitarviketoimita (sääökset, luvat, elitarvikepassi, aiskeluvalvota, ruohuollo ja ttiii orgaisoiti) Tariat taltee -kirjoittajakurssi (kirjoittamie ja julisemie) Periteet taltee (kulttuuriperie ja se keräämie) Esiaputaidot Kyläjouralismi (kyläjulisu tuottamie, jouralisti etiik, päätoimittaja rooli, taittamie, saavapaus ja yksityisyydesuoja, tekijäoikeudet, julisu jakelu, kuvie tuottamie) Ympäristöäkökulma yhdistystoimiassa (viheralueet, yhdyskutatekiik ja liikee, ympäristösuojelu) Kasaivälie toimita (yhdistykse saivälistymie ja saivälie yhteistyö) Tietotekii perustaidot (tiedostoje hallita, Iteret, sähköposti, tekstikäsittely perustaidot) Mitä muuta?
LIITE : KYSELYLOMAKE (tiivistettyä) Koulutukse ajoittamie Mitkä kuuudet ovat sopivimmat koulutukse järjestämisee? Rastita sopivat kuuudet. Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heiäkuu Elokuu Syyskuu Lokuu Marraskuu Joulukuu Koulutukselle sopiva ajakohta o (rastita sopiva) Arki-ilta Viikoloppupäivä Koulutus o parempi järjestää (rastita sopiva) Pitempikestoisea kurssia (esim. kerra viikossa viide viiko aja) Tiiviiä viikoloppupakettia Mitä muita toiveita teillä olisi koulutusajakohdasta? Koulutukse paik Kui pitkä mat päähä olisitte valmis kulkemaa koulutuksee arki-iltaa yhteä viikoloppupäivää koko viikolopuksi km km km Mitä muita ajatuksia tiellä o koulutuspaika liittye? Verkko-opiskelu (opiskelu Itereti välityksellä)
LIITE : KYSELYLOMAKE (tiivistettyä) E ollea Erittäi paljo Kui kiiostavaksi koette yhdistyksee alta mahdollisuude suorittaa kursseja edellä maiituista aihepiireistä Itereti utta? Kui tarpeelliseksi koette mahdollisuude saada äistä aihepiireistä yhdistyksille suuattua materiaalia Iteretistä vapaasti? Mitä muita ajatuksia teille tulee mielee Itereti hyödytämisestä kouluttautumisee yhdistyksissä? Taustatiedot yhdistyksestä Yhdistyksee o (ympyröi yksi vaihtoehto) Asus- tai kyläyhdistys tai toimikuta Sosiaali- tai terveysala yhdistys Kulttuuriala yhdistys Urheilu- tai liikutayhdistys Muu yhdistys Kuta, jossa toimitte Yhdistyksee toimita-aluee (esimerkiksi kylä tai upugiosa) asusmäärä (ympyröi oikea) a Alle 00 b 0-000 c 00-000 d Yli 000
LIITE : KYSELYLOMAKE (tiivistettyä) Yhdistyksee jäsemäärä (ympyröi oikea) a Alle 0 b 0 0 c 00 d 0 00 e Yli 00 Yhdistykse toimitaa osallistuvie ihmiste määrä Hallitukse tai toimikua jäsemäärä hekilöä Toimia orgaisoimisee aktiivisesti osallistuvie hallitukse tai toimikua ulkopuoliste hekilöide määrä hekilöä Palttuje työtekijöide määrä hekilöä Arvioia yhdistyksee hallitukse keski-ikä vuotta Aktiivitoimijoide mahdollisuudet käyttää Iteretiä: Arvioia, kui moella hallituksee jäseistä o mahdollisuus käyttää tietokoetta ja Iterettiä hekilöä Arvioia, kui moella hallituksee jäseistä o riittävät taidot käyttää tietokoetta ja Iterettiä hekilöä Yhdistykse tuloje yhteismäärä vuoa 006 (tuloslaskelmasta avustukset + varsiaiset tulot + mahdolliset muut tulot) a Alle 00 b 00 000 c 00 000 d 00 0 000 e Yli 0 000 Yhdistykse järjestämie tapahtumie määrä vuode aia a Ei yhtää b - c 6 0 d 00 e Yli 00
LIITE : KYSELYLOMAKE (tiivistettyä) Tiedottamie Juliseeko yhdistyksee paillista lehteä tms.? Kyllä Ei Oko yhdistykselläe aja tasalla olevat www-sivut? Kyllä Ei Mitä muuta toimitaa yhdistykselläe o? Muuta saottavaa tai palautetta tutkimukse suorittajalle:
LIITE : OSALLISTUJAMÄÄRÄT SEUTUKUNNITTAIN JA TOIMINTARYHMIEN ALUEIDEN MUKAAN JAOTELTUNA Kyselyy vastaeet seutukuittai Seutukuta Vastauksia % vastauksista Jyväskylä seutukuta, Joutsa seutukuta, Keuruu seutukuta 8 8, Jämsä seutukuta 0 0, Ääekoske seutukuta 9 9, Saarijärve-Viitasaare seutukuta, Koko Keski-Suomi toimita-alueea, Yhteesä 98 00 Kyselyy vastaeet toimitaryhmittäi Toimitaryhmä Vastauksia % vastauksista Jyväsriihi,7 Viisari 7 7, Maaseutukehitys, Vesuri,7 Koko Keski-Suomi toimita-alueea, Yhteesä 98 00
LIITE: JULKAISUTOIMINTA SEUTUKUNNITTAIN JA TOIMINTARYHMIEN ALUEIDEN MUKAAN ERITELTYNÄ Julisee lehteä (%) Ajatasaiset www-sivut (%) Seutukuta Ei Kyllä Ei Kyllä Jyväskylä seutukuta 69,8 0,, 7,9 Joutsa seutukuta 00,0 0,0, 66,7 Keuruu seutukuta 87,, 0,0 0,0 Jämsä seutukuta 90,0 0,0 0,0 0,0 Ääekoske seutukuta 88,9,,6, Saarijärve-Viitasaare seutukuta 8,8 8,,, Koko Keski-Suomi 00,0 0,0 0,0 00,0 Julisee lehteä (%) Ajatasaiset www-sivut (%) Toimitaryhmä Ei Kyllä Ei Kyllä Jyväsriihi 69,7 0, 8, 8,8 Viisari 88,,8 8,8, Maaseutukehitys 90,9 9, 6,7 8, Vesuri 7,8,,, Koko Keski-Suomi toimita-alueea 00,0 0,0 0,0 00,0
LIITE : KOULUTUSAIHEIDEN KOETTU TARPEELLISUUS KYSELYMENETELMÄN MUKAAN ERITELTYNÄ Koulutusaihe Wwwkysely Postikysely Yhteie Yhdistystoimia lakisääteiset oikeudet, vastuut ja velvoitteet mi 9,,8 06,0 Yhdistystoimia asiakirjat mi 9,,6 0, Yhdistykse taloushallito mi 9,9,0 0,8 Yhdistysviestitä mi 9,7,0 0,6 Kokous- ja euvottelutaidot mi 9,,9 07, Tiedohallita ja toimiaorgaisoiti mi 9,8, 0,7 Strategie johtamie mi 9,6, 07,6 Ryhmädyamiik yhdistystoimiassa mi 9,,7 0, Projekti tai tapahtuma toteutus mi 9,,9 0, Vaikuttamise avat mi 9,, 0, Rahoittamie mi 9,, 07,
LIITE : KOULUTUSAIHEIDEN KOETTU TARPEELLISUUS KYSELYMENETELMÄN MUKAAN ERITELTYNÄ Koulutusaihe Wwwkysely Postikysely Yhteie Ideasta palveluksi mi 9,, 0, Yhteistyöllä eemmä mi 9,, 06, Yhdistysaktiivie jaksamie mi 9,9,7 06,8 Järjestyksevalvojatoimita mi 9,8, 0,8 Elitarviketoimita mi 9,0,9 06,0 Tariat taltee mi 9,8, 07,9 Periteet taltee mi 9,,6 0, Esiaputaidot mi 9,,7 0, Kyläjouralismi mi 9,, 0, Ympäristöäkökulma mi 9,9,8 07,9 Kasaivälie toimita mi 9,,7 06, Tietotekii perustaidot mi 9,0,9 07,0
LIITE : KOULUTUSAIHEIDEN KOETTU TARPEELLISUUS KYSELYMENETELMÄN MUKAAN ERITELTYNÄ
LIITE 6: KOULUTUSAIHEIDEN TÄRKEYS SEUTUKUNNITTAIN JA TOIMINTARYHMIEN ALUEITTAIN ERITELTYNÄ Huom! Joutsa seutukua ja koko Keski-Suome otoskoko o hyvi piei ( ja ) eli tuloksia o tulkittava iide osalta hyvi varoe. Koulutusaihe Yhdistystoimia lakisääteiset oikeudet, vastuut ja velvoitteet Yhdistystoimia asiakirjat Yhdistykse taloushallito Koetu tärkeyde keskiarvo (asteikko -) Keuruu Jämsä seutuk. seutuk. Joutsa seutuk. Jyväs-kylä seutuk. Ääekoske seutuk. Saarijärve-Viita-saare seutuk. Koko Keski- Suomi,,0,9,0,0,8,0,,0,,,,,7,9,0,0,,8,6, Yhdistysviestitä,7,,,6,9,,7 Kokous- ja euvottelutaidot,,,0,9,0,9, Tiedohallita ja toimiaorgaisoiti,7,,8,7,,6,0 Strategie johtamie,6,,,9,,,0 Ryhmädyamiik yhdistystoimiassa,,0,,9,,9, Projekti tai tapahtuma,,0,6,7,6,8,0 toteutus Vaikuttamise avat,,,9,0,,, Rahoittamie,,0,,,8,,7 Ideasta palveluksi,6,0,8,,,0, Yhteistyöllä eemmä,,0,0,,6,,0 Yhdistysaktiivie jaksamie,9,,,0,6,,0 Järjestyksevalvojatoimita,8,,8,,,9, Elitarviketoimita,8,,,,,,0 Tariat taltee,7,0,,,6,,7 Periteet taltee,0,0,7,6,,,0 Esiaputaidot,,,9,,8,,0 Kyläjouralismi,0,,6,6,9,,0 Ympäristöäkökulma,0,,,,0,, Kasaivälie toimita,,0,6,7,8,, Tietotekii perustaidot,0,0,6,,,9,0
LIITE 6: KOULUTUSAIHEIDEN TÄRKEYS SEUTUKUNNITTAIN JA TOIMINTARYHMIEN ALUEITTAIN ERITELTYNÄ Koetu tärkeyde keskiarvo (asteikko -) Koulutusaihe Jyväs-riihkehitys Viisari Maaseutu- Vesuri Yhdistystoimia lakisääteiset oikeudet,,,,8, vastuut ja velvoitteet Yhdistystoimia asiakirjat,9,8,0, Yhdistykse taloushallito,0,,8,8 Yhdistysviestitä,8,,0, Kokous- ja euvottelutaidot,9,9,, Tiedohallita ja toimiaorgaisoiti,6,6,,8 Strategie johtamie,,,6,8 Ryhmädyamiik yhdistystoimiassa,,,, Projekti tai tapahtuma toteutus,,,, Vaikuttamise avat,,,,9 Rahoittamie,,,, Ideasta palveluksi,,,,7 Yhteistyöllä eemmä,,,7, Yhdistysaktiivie jaksamie,8,,0,9 Järjestyksevalvojatoimita,,9,7,8 Elitarviketoimita,,,, Tariat taltee,,,,0 Periteet taltee,7,,, Esiaputaidot,8,0,, Kyläjouralismi,7,,, Ympäristöäkökulma,7,7,7,0 Kasaivälie toimita,,9,,9 Tietotekii perustaidot,6,7,,
LIITE 7: ETÄISYYS, JOKA OLLAAN VALMIITA KULKEMAAN KOULUTUKSEEN Arki-iltaa
LIITE 7: ETÄISYYS, JOKA OLLAAN VALMIITA KULKEMAAN KOULUTUKSEEN Yhteä viikoloppupäivää
LIITE 7: ETÄISYYS, JOKA OLLAAN VALMIITA KULKEMAAN KOULUTUKSEEN Koko viikolopu kestävää koulutuksee