VARSINAIS-SUOMEN LIITTO ALUSTAVA TALOUSARVIO 2016 JA TALOUSSUUNNITELMALUONNOS 2016-2018

VARSINAIS-SUOMEN LIITTO Maakuntahallitus 24.8.2015 Oheismateriaali ALUSTAVA TALOUSARVIO 2016 JA TALOUSSUUNNITELMALUONNOS 2016-2018

2 Varsinais-Suomen liiton talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 Varsinais-Suomen liitto PL 273 (Ratapihankatu 36) 20101 Turku Puh. (02) 210 0900 Fax. (02) 210 0901 kirjaamo@varsinais-suomi.fi www.varsinais-suomi.fi

3 SISÄLTÖ MAAKUNTAJOHTAJAN KATSAUS...5 LANDSKAPSDIREKTÖRENS ÖVERSIKT...7 1. LIITON TOIMINNAN PERUSTEET...9 1.1 TOIMINTA-AJATUS JA AVAINTEHTÄVÄT...9 1.2 MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN VISIO JA TOIMINTASTRATEGIAT...10 2. TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN PERUSTEET...12 3. TOIMINNALLISET TAVOITTEET...15 3.1 LUOTTAMUSHENKILÖHALLINTO...15 3.2 YHTEISET TOIMINNOT JA HALLINTO...17 3.3 ALUEKEHITTÄMINEN...18 3.4 MAANKÄYTTÖ JA YMPÄRISTÖ...19 3.5 EDUNVALVONTA JA KUNTAPALVELU...21 4. HENKILÖSTÖ...22 5. TALOUDEN TUNNUSLUVUT...24 5.1 KÄYTTÖTALOUSOSA...24 5.2 TULOSLASKELMAOSA...27 5.3 INVESTOINTIOSA...28 5.4 RAHOITUSOSA...28 LIITE 1. JÄSENKUNTIEN MAKSUOSUUDET 2011 2015...29 LIITE 2. MAKSUOSUUKSIEN KEHITYS 1993 2016...31 LIITE 3. MAKSUOSUUKSIEN MÄÄRÄYTYMINEN VUONNA 2015...32

4

5 MAAKUNTAJOHTAJAN KATSAUS Toimintaympäristö Suomalainen elinkeinoelämä on vakavassa murroksessa, kilpailukykymme on heikentynyt nopeasti, minkä seurauksena on ollut irtisanomisten ja toimintojen alasajon aalto. Varsinais-Suomen suurimmat tappiot on koettu Microsoftin Salon ja Sandvikin Turun tehtaiden lopettamispäätösten myötä. Onneksi maakunnassa on myös toisen suuntaista taloudellista kehitystä. Turun telakan uusi omistaja Meyer Turku Oy on lyhyessä ajassa julistanut kokonaisen sarjan hyviä uutisia uusien laivatilausten muodossa. Yritysten vaikeuksien myötä Varsinais-Suomen työttömyysluvut ovat synkentyneet nopeasti. Kesäkuun lopussa maakunnan työttömyysprosentti oli 14,0 (Pirkanmaa 15,7 ja Pohjois-Pohjanmaa 16,4), Turun 18,1 (Tampere 19,0 ja Oulu 18,7). Varsinais-Suomen paras työllisyystilanne on Laitilassa, työttömiä on vain 6,6 %. Pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelma on tehty hyvin haastavissa olosuhteissa. Ohjelma painottaa yrittäjyyden vahvistamista, strategisiin painopisteisiin panostamista ja julkisen talouden säästöjä yhdistettynä rakenteellisiin uudistuksiin. Toisin kuin edellisen hallituksen ohjelma, se sisältää monia tärkeitä maakuntien asemaa muuttavia ja vahvistavia elementtejä. Sosiaali-ja terveyspalveluiden osalta todetaan, että hallitus valmistelee SOTE-ratkaisun kuntaa suurempien itsehallintoalueiden pohjalta. Itsehallintoalueiden maksimääräksi on kirjattu 19, mikä on nykyisten maakuntien lukumäärä. Pääjohtaja Tuomas Pöystin asiantuntijaryhmä esittää, että itsehallintoalueita olisi 9-12. Oli alueiden määrä mikä tahansa, Varsinais-Suomen aseman voi arvioida vahvaksi, koska yliopistollinen keskussairaala sijaitsee Turussa. Aluehallinnosta hallitusohjelma toteaa, että sitä yksinkertaistetaan. Ensisijaisena ratkaisuna on toimintojen keskittäminen tehtäviltään ja toimivallaltaan selkeille itsehallintoalueille, siis samoille alueille, joiden varaan SOTEuudistus toteutetaan. Itsehallinto-käsitteen sisältöä ei hallitusohjelma määritä, mutta ainakin se tarkoittaa nykyisestä poiketen hallintoa, jota johtaa vaaleilla valittu valtuusto. Pöystin asiantuntijaryhmä esittää, että maakuntien liittojen tehtävät siirtyisivät itsehallintoalueille vuoden 2019 aikana ja tulisivat voimaan 2020. Tämä merkitsisi nykyisen kaltaisten maakuntien liittojen lakkautumista. Poliittista hyväksyntää ei Pöystin työryhmän ehdotuksilla ainakaan vielä ole, joten hankkeen etenemistahtia on vaikea arvioida. Maakunnan liiton yksi tärkeä tehtävä on maakuntakaavoitus. Myös siihen työhön hallitusohjelma tuo suuren muutoksen. Maakuntakaavoja ei ohjelman mukaan enää alistettaisi ympäristöministeriölle, päätösvalta on yksin liiton luottamuselimillä. Muutos on merkittävä, liiton valta, mutta myös vastuu kasvaa. Virasto Varsinais-Suomen liiton talous on hyvässä kunnossa. Haastavista ajoista huolimatta tilinpäätös on pysynyt ylijäämäisenä. Mutta kun kuntien maksuosuudet liitolle eivät kasva ollenkaan lähivuosina, on virastossa kyettävä uudenlaiseen ajatteluun: osaamisryhmien (aluekehitys, maankäyttö ja edunvalvonta) välisiä henkisiä raja-aitoja on pystyttävä edelleen madaltamaan ja työntekijöiden toimenkuvia joustavoittamaan. Realiteetti on, että lähitulevaisuudessa viraston on kyettävä nykyistä parempiin suorituksiin tätä hetkeä pienemmällä henkilökuntamäärällä. Liitossa aloitetaankin jo kuluvana syksynä sisäinen kehitystyö, jonka tärkeimpänä tavoitteena on toiminnan sisäisen ja ulkoisen yhteistyön parantaminen, työpaikkahengen ja yhteenkuuluvuuden vahvistaminen ja toiminnan keskittyminen korostetusti tärkeisiin asioihin. Liitto on kuntayhtymä, Varsinais-Suomen kuntien omistama yhteisö. Se tarkoittaa toimintakulttuurissa sitä, että liitolla ei voi olla kunnista irti olevaa itsenäistä roolia, vaan kaikki toiminta keskittyy omistajien palvelemiseen. Liikaa ei voi korostaa toimiston ja kuntien välisen vuoropuhelun ja yhteistyön tärkeyttä. Tämä näkökulma täytyy tartuttaa erityisesti liiton uusiin työntekijöihin alusta alkaen.

6 Viraston on kyettävä tarkastelemaan myös pitkän aikajakson kuluessa muotoutuneita työtapoja kriittisesti. Se mikä oli hyvä tapa toimia viisitoista vuotta sitten, ei välttämättä ole enää tätä päivää. Kuluvana syksynä ja tulevana budjettivuotena käynnistetäänkin uusia toimintamuotoja. Sellaisia ovat mm. Varsinais-Suomen edunvalvontapäivä, vaikuttajakoulu, ministeriyhteistyö jne. Turussa 18.8.2015 Kari Häkämies maakuntajohtaja

7 LANDSKAPSDIREKTÖRENS ÖVERSIKT LANDSKAPSDIREKTÖRENS ÖVERSIKT Det finländska näringslivet befinner sig i en allvarlig brytningstid, vår konkurrenskraft har snabbt försämrats, och följden har varit en våg av uppsägningar och nedkörning av verksamheter. De största förlusterna i Egentliga Finland har man upplevt med besluten om nedläggningen av Microsofts fabriker i Salo och Sandvikens Åbofabriker. Till all lycka finns det även en ekonomisk utveckling i annan riktning i landskapet. Den nya ägaren till Åbovarvet, Meyer Turku Oy, har inom en kort tid offentliggjort en hel serie goda nyheter i form av nya fartygsbeställningar. I takt med företagens svårigheter har arbetslöshetssiffrorna för Egentliga Finland snabbt blivit dystrare. I slutet av juni var arbetslöshetsprocenten 14,0 (Birkaland 15,7 och Nordösterbotten 16,4), Åbo 18,1 (Tammerfors 19,0 och Uleåborg 18,7). Det bästa sysselsättningsläget i Egentliga Finland har Letala, endast 6,6 % är arbetslösa. Statsminister Juha Sipiläs regeringsprogram har gjorts upp i utmanande förhållanden. Programmet betonar en förstärkning av företagsamhet, en satsning på strategiska tyngdpunkter och inbesparingar i den offentliga ekonomin i kombination med strukturella reformer. I motsats till/stick i stäv med den föregående regeringens program innehåller det många viktiga element som förändrar och förstärker landskapens ställning. För social- och hälsovårdstjänsternas del konstateras det att regeringen bereder avgörandet om social- och hälsovårdsservicen, det s.k. SOTE-avgörandet, utifrån större självstyrelseområden än en kommun. Som maximiantalet för självstyrelseområdena har man definierat 19, vilket är de nuvarande landskapens antal. Generaldirektör Tuomas Pöystis expertgrupp framför att självstyrelseområdena ska vara 9-12. Områdenas antal må vara vilket som helst, Egentliga Finlands ställning kan bedömas som stark, eftersom universitetscentralsjukhuset ligger i Åbo. Om regionalförvaltningen konstaterar regeringsprogrammet att det ska göras enklare. Lösningen är i första hand att centralisera verksamheterna i fråga om uppgifter och befogenhet till tydliga självstyrelseområden, alltså till samma områden, som SOTE-reformen bygger på. Innehållet i begreppet självstyrelse definieras inte av regeringsprogrammet, men åtminstone avser det med avvikelse från det nuvarande en förvaltning, som leds av ett fullmäktige utsett genom val. Pöystis expertgrupp föreslår att uppgifterna för landskapens förbund skulle överföras till självstyrelseområdena under år 2019 och träda i kraft 2020. Detta skulle innebära en nedläggning av landskapens förbund i nuvarande form. Något politiskt godkännande för Pöystis arbetsgrupps förslag finns ännu inte och därför är det svårt att uppskatta hur projektet framskrider. En av de viktigaste uppgifterna för landskapets förbund är landskapsplanläggningen. Även i det arbetet för regeringsprogrammet fram en stor förändring. Landskapsplanerna ska enligt programmet inte längre underställas miljöministeriet, förbundets förtroendeorgan ska ensamma ha beslutanderätten. Förändringen är betydande - förbundets makt, men även ansvar ökar. Ämbetsverket Egentliga Finlands förbunds ekonomi är i gott skick. Trots de utmanande tiderna har bokslutet visat ett överskott. Men då kommunernas avgiftsandelar till förbundet inte alls ökar de närmaste åren, måste ämbetsverket ha förmåga att tänka om: de mentala barriärerna mellan kompetensgrupperna (regional utveckling, markanvändning och intressebevakning) måste kunna sänkas och de anställdas befattningsbeskrivningar göras mera flexibla. Det är en realitet att ämbetsverket inom den närmaste framtiden ska ha förmåga till bättre prestationer med ett mindre antal personal än i detta nu. Inom förbundet inleds i själva verket redan denna höst ett internt ut-

8 vecklingsarbete, vars viktigaste mål är att förbättra det interna och externa samarbetet i verksamheten, att förstärka arbetsplatsandan och samhörigheten och att accentuerat koncentrera verksamheten på de viktigaste sakerna. Förbundet är en samkommun, ett samfund som ägs av Egentliga Finlands kommuner. I verksamhetskulturen innebär det att förbundet inte kan ha en självständig roll, som är fristående från kommunerna, utan all verksamhet är koncentrerad på att tjäna ägarna. Man kan inte nog betona dialogen mellan ämbetsverket och kommunerna och vikten av samarbete. Denna aspekt måste befästas speciellt hos förbundets nya arbetstagare från första början. Ämbetsverket måste även under en lång tidsperiod kunna granska de invanda arbetssätten kritiskt. Det som var ett bra sätt att verka för femton år sedan, är inte nödvändigtvis det längre i dag. Under denna höst och det kommande budgetåret inleds de facto nya verksamhetsformer. Sådana är bl.a. Egentliga Finlands intressebevakningsdag, en skola för opinionsbildare, ministersamarbete etc. Åbo 18.8.2015 Kari Häkämies landskapsdirektör

9 1. LIITON TOIMINNAN PERUSTEET 1.1 TOIMINTA-AJATUS JA AVAINTEHTÄVÄT Toiminta-ajatus Kehitämme kokonaisvaltaisesti Varsinais-Suomesta menestyvää aluetta, jossa elämisen laatu on Suomen parasta. Ohjaamme ja tuemme aktiivisesti alueemme toimijoita kohti maakunnan yhteisesti sovittuja päämääriä ja kokonaisetua demokraattiseen päätöksentekoon tukeutuen. Edistämme kuntien seudullista ja muuta yhteistyötä maakunnan kehittämisen kannalta keskeisten sidosryhmien kanssa sekä maakuntien välistä yhteistoimintaa. Olemme tunnustettu toimija koko Itämeren alueella. Avaintehtävät Varsinais-Suomen liitto on 27 jäsenkunnan muodostama lakisääteinen kuntayhtymä, joka maankäyttö- ja rakennuslain mukaan hoitaa alueensa maakuntakaavoituksen ja alueiden kehittämislainsäädännön mukaan vastaa alueensa yleisestä kehittämisestä ja edunvalvonnasta. Varsinais-Suomen liitto vastaa maakunnan yleisestä kehittämisestä ja erityisesti elinkeinoelämän toimintaedellytysten kehittämisestä yhteistyössä valtion viranomaisten ja muiden sidosryhmien kanssa; osallistuu kansallisia rakennerahasto-ohjelmia koskevien ohjelmaehdotusten laatimiseen ja toimeenpanoon yhdessä alueen muiden toimijoiden ja keskushallinnon kanssa laissa; edistää kuntien seudullista ja muuta yhteistyötä sekä maakuntien välistä yhteistyötä ja yhteistyötä maa kunnan kehittämisen kannalta keskeisten sidosryhmien kanssa; hoitaa tehtäviinsä liittyviä kansainvälisiä asioita ja yhteyksiä vastaa kulttuuria koskevien suunnitelmien ja kehittämistoimenpiteiden yhteensovittamisesta vastaa alueellisten maakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelman suunnitteluprosessista sekä laajaalaisten vesi ja jätehuoltoa sekä luonnonvaroja ja ympäristöä koskevien maakunnallisten suunnitelmien laadinnasta sekä hoitaa muut laissa säädetyt tehtävät. Vuonna 2006 liitto otti sisäasiainministeriön toimeksiannosta hoitaakseen Central Baltic Interreg IV A -ohjelman 2007-2013 hallinto- ja todentamis- ja tarkastusviranomaistehtävät, jotka jatkuvat vuoteen 2015. Varsinais- Suomen liitto hoitaa myös uuden ohjelmakauden Central Baltic 2014-2020-ohjelman hallinnoinnin jäsenvaltioiden (Suomi, ml. Ahvenanmaa Ruotsi, Viro ja Latvia) toimeksiannosta. Tämän uuden ohjelman toimeenpanossa liitto hoitaa sekä hallinto- että tarkastusviranomaistehtävät, jotka jatkuvat vuoteen 2022. Valonian (Varsinais-Suomen kuntien kestävän kehityksen ja energia-asioiden palvelukeskus) toiminnot siirrettiin vuoden 2015 alusta Turun kaupungilta Varsinais-Suomen liiton yhteyteen (mh 15.12.2014 214). Vuonna

10 2015 Varsinais-Suomen kunnat lukuun ottamatta Salon kaupunkia osallistuvat Valonian perustoimintojen rahoitukseen 45 senttiä/asukas. Sopimus jatkuu vuoteen 2020. Suurin osa Valonian toimintojen rahoituksesta kerätään hankerahoituksella. Varsinais-Suomi ja Satakunta muodostavat alueiden kehittämislainsäädännön mukaisen yhteistoiminta-alueen. Yhteistoimintasopimuksen (mh 23.11.2009 267) mukaan päätökset maakuntaohjelmiin sisältyvistä yhteistoiminnan piiriin kuuluvista asioista tehdään maakuntavaltuustojen yhtäpitävillä päätöksillä. Päätökset maakuntaohjelmien toimeenpanosuunnitelmiin tai muihin alueiden kehittämiseen merkittävästi vaikuttaviin suunnitelmiin sisältyvistä yhteistoiminnan piiriin kuuluvista asioista tehdään maakuntahallitusten yhtäpitävillä päätöksillä. Maakuntaohjelmien ja niiden toimeenpanosuunnitelmien yhteiset, ylimaakunnalliset strategiset osat muodostavat pohjan tulosohjausprosessissa keskushallinnon kanssa. Liitto osallistuu elinkeino, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY) strategiasopimusten laadintaan ja vuosittaisia neuvotteluja käydään myös aluehallintoviranomaisen (AVI) kanssa. Sipilän hallituksen ohjelmaan on kirjattu, että hallitus valmistelee sosiaali- ja terveyspalveluiden (sote) järjestämisratkaisun kuntaa suurempien itsehallintoalueiden pohjalta. Sote-alueita tulevat johtamaan vaaleilla valitut valtuustot. Aluehallinnon uudistuksesta on kirjattu, että valtion aluehallinnon ja maakuntahallinnon yhteensovituksesta tehdään erikseen päätös, jossa ensisijaisena ratkaisuna on toimintojen keskittäminen tehtäviltään ja toimivallaltaan selkeille itsehallintoalueille 1.2 MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN VISIO JA TOIMINTASTRATEGIAT Varsinais-Suomen maakuntastrategia on hyväksytty maakuntavaltuustossa mv 16.6.2014. Se sisältää maakuntasuunnitelman 2035+ ja maakuntaohjelman 2014-2017. Maakuntastrategian visio on: VARSINAIS-SUOMESSA ELÄMISEN LAATU ON PARASTA. MENESTYVÄÄ JA HYVINVOIVAA MAAKUN- TAA RAKENNETAAN YHTEISTYÖLLÄ JA KUMPPANUUDELLA Kumppanuudella tarkoitetaan tässä ajattelutapaa, jossa yhteinen päämäärä nähdään tärkeämpänä kuin yksittäinen hyöty. Varsinais-Suomen jokaisella alueella ja toimijalla on oma identiteettinsä ja merkityksellinen roolinsa osana kokonaisuutta. Lopulta merkitystä on vahvuuksien ja ominaispiirteiden kehittämisellä, ei henkisillä ja maantieteellisillä rajoilla. Maakuntasuunnitelma 2035+ Maakuntasuunnitelman läpileikkaavana teemana on alueen toimijoiden kumppanuus ja yhdessä tekeminen. Suunnitelman neljä kärkiteemaa edustavat kumppanuus-yhteistyöajattelua laajasti. 1. Vastuullisuus Tulevaisuus muodostuu valinnoista nyt 2. Yhteistyötaidot Yhdessä rajat ylittäen 3. Saavutettavuus Lähestyttävä Itämeren portti 4. Resurssiviisaus Innovoivaa edelläkävijyyttä

11 Maakuntaohjelman 2014 2017 päätoimenpide on kumppanuusfoorumi Kumppanuusfoorumi sisältää työpajoja, verkkopalveluja, laajenevia verkostoja ja kehittämistiimejä, tietoa, toimijoita ja innostuneita ihmisiä. tarjoaa keinoja koota ja hallita sirpaloitunutta tietoa. tarjoaa kohtaamispaikan hankkeiden ideoijille, jotka etsivät kumppaneita ja toteuttajia. auttaa integroimaan maakunnan opiskelijoista muodostuvan suuren resurssin ja antaa mahdollisuuden siirtyä työelämään entistä joustavammin ja tehokkaammin. auttaa koordinoimaan, hahmottamaan kokonaisuuden ja luomaan näkemyksiä. Maakuntaohjelmassa on esitetty 25 muuta toimenpidettä, jotka on liitetty edellä mainittuihin kärkiteemoihin. Vuonna 2016 aloitetaan maakuntastrategiatyö vuosille 2017 2021. Ennakointi- ja tulevaisuustyön merkitystä vahvistetaan strategian valmistelussa ja toteutuksessa.

12 2. TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Kuntalain (410/2015) 110 mukaan Valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio ottaen huomioon kuntakonsernin talouden vastuut ja velvoitteet. Talousarvion hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi (suunnitelmakausi). Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että ne toteuttavat kuntastrategiaa ja edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden tavoitteet. Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen. Kunnan taseeseen kertynyt alijäämä tulee kattaa enintään neljän vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta lukien. Kunnan tulee taloussuunnitelmassa päättää yksilöidyistä toimenpiteistä, joilla alijäämä mainittuna ajanjaksona katetaan. Talousarvioon otetaan tehtävien ja toiminnan tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä siinä osoitetaan, miten rahoitustarve katetaan. Määräraha ja tuloarvio voidaan ottaa brutto- tai nettomääräisenä. Talousarviossa ja -suunnitelmassa on käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa. Kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. Edellä 3 momentissa säädettyä alijäämän kattamisvelvollisuutta sovelletaan myös kuntayhtymiin. Varsinais-Suomen liiton perussopimuksen 20 mukaan: Taloussuunnitelmaa valmisteltaessa jäsenkunnille on varattava tilaisuus esityksen tekemiseen kuntayhtymän toiminnan kehittämiseksi. Talousarvio ja -suunnitelma tulee käyttötalouden osalta eritellä tehtävittäin ja investointien osalta hankkeittain. Maakuntahallitus 24.8.2015 käsittelee alustavan talousarvion ja taloussuunnitelmaluonnoksen sekä varaa jäsenkunnille mahdollisuuden esityksien tekemiseen kuntayhtymän toiminnan kehittämiseksi. Kuntien esitykset sekä lopullinen talousarvio- ja taloussuunnitelmaesitys käsitellään maakuntahallituksessa 16.11.2015 ja viedään maakuntavaltuuston 7.12.2015 päätettäväksi. Varsinais-Suomen liiton yhteistyökomitea käsitteli talousarvion ja -suunnitelmaluonnoksen 11.8.2015. Kuntajohdolle selostetaan lokakuussa talousarvion ja -suunnitelman keskeinen sisältö. Jäsenkuntien maksuosuustuloarvion perusteena ovat tilikauden määrärahat ja tuloarviot. Varsinais-Suomen liiton perussopimuksen 24 mukaan se määrä, joka talousarvion mukaan muiden tuottojen lisäksi tarvitaan kulujen suorittamiseen, kootaan varainhoitovuoden maksuosuuksina. Jäsenkuntien maksuosuudet määräytyvät edellisenä varainhoitovuotena toimitetussa verotuksessa jäsenkunnissa määrättyjen veromäärien suhteessa. Veromäärien vertailuluku lasketaan jakamalla talousarviovuoden 1. tammikuuta laskentatilanteen mukainen kunnallisveron ja yhteisöveron kuntaosuuden yhteenlaskettu tuotto kunnallisveroprosentilla. Maksuosuuksien määräytymisen laskentataulukko vuodelta 2015 on liitteenä 3. Tilikauden tunnusluvu0t Talousarviossa 2016 jäsenkuntien maksuosuudet ovat 3 799 900 euroa, joka euromäärä on sama kuin talousarvioiden 2014 ja 2015 maksuosuustuloarvio. Vuosien 2002-2009, 2012 ja 2014 tilinpäätökset ovat olleet ylijäämäisiä, jolloin vuodelle 2016 voidaan tehdä vastaavasti alijäämäinen budjetti (75 000 euroa). Alijäämä suunnitellaan katettaviksi edellisten tilikausien ylijäämätililtä.

13 Vuosien 2017-2018 taloussuunnitelmissa määrärahat ja tuloarviot perustuvat kuntien maksuosuuksien kasvuun siten, että vuonna 2016 kasvuprosentti on 1 % ja vuonna 2017 kasvuprosentti on 1 %. Tilikauden tuloksen osalta tavoitteena on molempina vuosina nolla euroa. Talousarvion 2016 investointiosaan on varattu 20 000 euron määräraha, joka käytetään kalustehankintoihin ja tietojärjestelmien kehittämiseen. TULOSLASKELMAN KESKEISET TUNNUSLUVUT TA 2016 TA 2015 TS 2017 TS 2018 TULOSLASKELMA _Toimintatuotot 7 073 900 7 595 237 7 091 899 7 151 278 _Toimintakulut -7 138 900-7 668 237-7 087 899-7 149 278 TOIMINTAKATE -65 000-73 000 4 000 2 000 VUOSIKATE -55 000-63 000 18 000 18 000 TILIKAUDEN TULOS -75 000-80 000 0 0 TA = talousarvio, TP= tilinpäätös, TS= taloussuunnitelma Talousarvion 2016 toimintatuottojen ja toimintakulujen vähentyminen vuoteen 2015 verrattuna johtuu siitä, että vuonna 2015 toteutetaan teknisten tukien rahoituksilla sekä vanhaa Central Baltic Interreg IV A -ohjelmaa 2007-2013 että uutta Central Baltic 2014 2020 -ohjelmaa. Vuonna 2016 vanhan ohjelman tekninen tuki poistuu ja ohjelma päätetään. Talousarvion 2015 toteutumavertailun ajalta 1.1. - 30.6.2015 perusteella talousarvio 2015 toteutuu arvion mukaisesti. Toimintatuotot toimialoittain TA 2016 VALONIA TOIMINNOT 11 % HANKKEET 7 % CENTRAL BALTIC OHJELMAT 27 % KUNTARAHOITTEINEN TOIMINTA 55 %

14 Talousarvion vastuualueet MAAKUNTAJOHTAJA Aluekehittäminen Edunvalvonta ja kuntapalvelut Maankäyttö ja ympäristö Yhteiset toiminnot ja hallinto Central Baltic -ohjelma Valonia toiminnot Hanketoiminta Yhtenäisvirasto on hallinnollisesti jaettu neljään osaamisryhmään: 1) aluekehittäminen, 2) edunvalvonta ja kuntapalvelu, 3) maankäyttö ja ympäristö sekä 4) yhteiset toiminnot ja hallinto. Central Baltic -ohjelmien hallinnointi on osa aluekehittämisen osaamisryhmää, mutta ko. toiminta rahoitetaan ulkopuolisella, teknisen tuen rahoituksella. Hallinnointi jatkuu vuoteen 2022. Valonian toiminnot ovat osa maankäytön ja ympäristön osaamisryhmää. Valonian kustannuspaikat ovat omakatteisia (mh 15.12.2014 214) ja perustoiminta rahoitetaan erillisellä kuntarahoituksella (45 senttiä asukas). Osaamisryhmien johtajat ovat vastuualueidensa tilivelvollisia. Yhtenäisvirastomallin mukaisesti virastossa toimii useita osaamisryhmärajat ylittäviä teemakohtaisia asiantuntijaryhmiä. Hanketoiminnan tilivastuut määrätään maakuntahallituksen tekemän käynnistämispäätöksen yhteydessä. Viraston organisaatiorakenteeseen ei ole suunniteltu olennaisia muutoksia vuodelle 2016.

15 3. TOIMINNALLISET TAVOITTEET 3.1 LUOTTAMUSHENKILÖHALLINTO JÄSENKUNNAT (27) EDUSTAJAINKOKOUS MAAKUNTAVALTUUSTO (101) TARKASTUSLAUTAKUNTA (4) MAAKUNTAHALLITUS (19) Hankerahoitusjaosto (7) Maankäyttojaosto (7) Saaristotoimikunta (16) Kulttuuritoimikunta (11) Kielellisten palvelujen toimikunta (6) Valintatoimikunta (6) Kaaviossa ovat luottamushenkilöhallinnon keskeiset toimielimet vuonna 2015. Suluissa ovat toimielimen jäsenten lukumäärät. Toimielimien asiakirjat ovat nähtävillä osoitteessa www.varsinais-suomi.fi. Luottamushenkilöhallinnon organisaatiorakenteeseen ei ole suunniteltu muutoksia vuodelle 2016. Toiminta-ajatus Liiton luottamushenkilöhallinto huolehtii demokraattisesta päätöksenteosta ja ohjauksesta. Luottamushenkilötoimielimien toimikausi on kunnallisvaalikausi. Luottamustoimielimet Edustajainkokous Edustajainkokous on kuntayhtymän perussopimuksen mukaisesti liiton toimielin. Sen tehtävänä valtuustokauden alussa valita jäsenkuntia edustavat maakuntavaltuuston jäsenet ja heille henkilökohtaiset varajäsenet. Seuraava edustajainkokous kokoontuu vuonna 2017. Maakuntavaltuusto Kuntayhtymän ylin päättävä toimielin, maakuntavaltuusto kokoontuu toimintavuoden aikana 2 kertaa. Kesäkuussa asialistalla ovat tilinpäätösasiat ja muut ajankohtaiset asiat sekä joulukuussa talousarvio ja muut ajankohtaiset asiat. Tarkastuslautakunta Tarkastuslautakunta työskentelee laatimansa tarkastussuunnitelman mukaisesti. Tarkastuslautakunta ja tilintarkastaja arvioivat ja tarkastavat vuoden 2016 toukokuun loppuun mennessä toimintavuoden 2015 talouden ja hallinnon tehokkuuden ja tuloksellisuuden sekä antavat valtuustolle tarkastuslautakunnan osalta arviointikertomuksen ja tilintarkastuksen osalta tilintarkastuskertomuksen.

16 Maakuntahallitus Kuntayhtymän toimeenpano- ja hallintoelin, maakuntahallitus kokoontuu toimintavuoden aikana 11 12 kertaa. Maakuntahallitus seuraa ja ohjaa maakuntavaltuuston hyväksymän talousarvion ja taloussuunnitelman tavoitteiden toteutumista sekä maakuntajohtajan ja liiton viraston toimintaa. Lisäksi hallitus päättää maakuntajohtajan esittelystä liiton toimenpiteistä, lausunnoista ja kannanotoista. Hallitus toimii liiton edunvalvojana ja edustaa liittoa ulospäin. Muut luottamustoimielimet Liiton luottamushenkilöt toimivat seuraavissa vuonna 2013 asetetuissa jaostoissa ja toimikunnissa yms.: maakunnan yhteistyöryhmä, saaristotoimikunta, hankerahoitusjaosto, maankäyttöjaosto, valintatoimikunta, kulttuuritoimikunta, yhteistyökomitea sekä kielellisten palvelujen toimikunta. Tavoitteiden toteutumisen arviointi Luottamushenkilöhallinnolle asetettuja tavoitteita demokraattisesta päätöksenteosta ja liiton toiminnan ohjauksesta seurataan saadun palautteen perusteella. Vastuualueen tilivelvollinen on hallintojohtaja Markku Roto.

17 3.2 YHTEISET TOIMINNOT JA HALLINTO Toiminta-ajatus Liiton hallinto huolehtii viraston hallinto- ja henkilöstöpalveluista, taloudesta ja kirjanpidosta, atk-palveluista ja arkistotoimesta sekä hankinnoista siten, että luottamushenkilöhallinto ja viraston vastuualueet pystyvät parhaalla mahdollisella tavalla toteuttamaan niille asetetut tavoitteet ja tehtävät. Erityisinä vastuualueina ovat maakuntavaltuuston ja maakuntahallituksen esityslistat ja pöytäkirjat sekä liiton talouteen liittyvät suunnittelu ja seurantatehtävät. Tavoitteet Keinot/toimenpiteet Vaikuttavuusmittarit Henkilöstösuunnitelman 2013-2016 toteuttaminen sekä työympäristön ja siihen liittyvien tekniikkojen ja tietojärjestelmien riittävän korkean tason ylläpito Erityistä huomiota kiinnitetään henkilöstön terveydelliseen toimintakykyyn ja työhyvinvointiin. Henkilöstöpolitiikan kehittämisen painopisteitä ovat: 1) työtehtävät ja toimintamallit, 2) tasa-arvo ja yhdenvertaisuus 3) työyhteisötaidot, 4) terveydellinen toimintakyky ja 5) sisäinen viestintä. Ylläpidetään työympäristön ja siihen liittyvän tekniikan taso riittävän korkealla tehokkaan ja innostavan työilmapiirin luomiseksi. Seurataan yhteistyössä työterveyshuollon kanssa työympäristön tilaa ja puututaan välittömästi havaittuihin epäkohtiin Kehittämiskeskustelujen yhteenveto muodostaa kokonaiskuvan henkilöstö-politiikan onnistumisista ja kehittämistarpeista. Keskeiset seurantaindikaattorit raportoidaan henkilöstökertomuksessa. Työympäristön ylläpidossa mittareina ovat ergonomiatarkastusten suositusten toteuttaminen ja työterveyshuollon raportit. Riskien hallinnan, sisäisen valvonnan ja tarkastuksen sekä työsuojelun menettelytapojen kehittäminen Toimintojen ja ostopalvelujen kustannuksien seuranta ja hankintojen kilpailuttaminen Uuden kuntalain edellyttämät toimenpiteet Ylläpidetään riskienhallinnan tietojärjestelmää ja kehitetään sisäisen valvonnan ja tarkastuksen sekä työsuojelun menettelytapoja. Toimintojen ja ostopalvelujen kustannuksia seurataan ajantasaisesti sekä pidetään kilpailuttamisten ja sopimusjärjestelyjen avulla kustannukset kurissa. Ylläpidetään ja kehitetään asianhallinnan, henkilöstöhallinnon ja taloushallinnon tietojärjestelmiä siten, että hallinto- ja tukitoiminnoissa saavutetaan riittävä laatu ja kustannustehokkuus. Kuntalain (2015) muutokset edellyttävät mm. perussopimuksen ja hallintosäännön muutoksia. Seurannan mittareina ovat sidosryhmiltä saadut palautteet sekä tilintarkastajien, järjestelmätarkastajien, hanketarkastajien ja sisäisen tarkastajan raportit.

18 3.3 ALUEKEHITTÄMINEN Toiminta-ajatus Aluekehittämisellä parannetaan maakunnan omatoimista ja tasapainoista kehitystä ja pyritään lisäämän maakunnan kilpailukykyä. Maakunnan aluekehittämistyö tukeutuu maakunnan olemassa oleviin vahvuuksiin ja erityisesti osaaminen, elinkeinotoiminnan ja työllisyyden vahvistaminen sekä kestävä kehitys ovat Varsinais-Suomen aluekehittämisen keskeisiä elementtejä. Kansainvälisellä verkostoyhteistyöllä lisätään maakunnan tunnettavuutta ja edistetään maakunnan roolia Itämeren alueen yhtenä keskeisenä toimijana. Aluekehitystyö pohjautuu laaja-alaiseen ja vuorovaikutteiseen yhteistyöhön jäsenkuntien, valtion aluehallintoviranomaisten, elinkeinoelämän ja muiden maakunnan toimijoiden kanssa. Tässä yhteistyössä maakunnan toimijat määrittelevät kehitystavoitteet ja keinot niihin pääsemiseksi ja samalla sitoutuvat omalta osaltaan niiden toteutukseen. Työkaluina aluekehittämisessä käytetään mm. EU:n rakennepoliittisia ohjelmia ja valtion erillisiä budjettimäärärahoja. Tavoitteet Keinot/toimenpiteet Vaikuttavuusmittarit Kumppanuusstrategian (maakuntasuunnitelma 2035+ ja maakuntaohjelma 2014-2017) toimeenpano ja eri toimijatahojen sitouttaminen strategiassa asetettuihin tavoitteisiin ja konkreettisiin toimenpiteisiin Maakuntaohjelman toimenpiteiden käynnistymisen varmistaminen Aluekehityksen temaattisina painopisteinä on toimintavuonna varmistaa erityisesti koulutukseen/ennakointiin, kansainvälisyyteen ja alueen elinvoimaisuuteen sekä matkailuun ja älykkääseen erikoistumiseen liittyvien suorien toimenpiteiden tai niihin liittyvien hankkeiden käynnistyminen. Seuranta- ja toteuttamistyössä käytettävän kumppanuusbarometri-työkalun kehittäminen. Uuden Central Baltic Interreg-ohjelmakauden 2014-2020 tehokas hallinnointi ja toimeenpano Keskeisinä keinoina on hankekumppanuuksien luominen, omien rahoitusmahdollisuuksien (Euroopan aluekehitysrahasto, Central Baltic kansallinen vastinrahoitus) hyödyntäminen ja toisaalta informaation jakaminen ulkoisista rahoitusmahdollisuuksista. Seurantajärjestelmän kehittäminen niin, että se antaa tietoa strategian arvokärkien/ ohjelman toimenpiteiden toteutumisasteesta (sidosryhmien antamat arviot). Ohjelmasta ja sen rahoitusmahdollisuuksista tiedottaminen, hakukierrosten avaaminen, sujuva hankearviointiprosessi, hankkeiden tuloksista ja vaikuttavuudesta tiedottaminen, kansallisen rahoituksen kohdentaminen alueellisesti keskeisiin hankkeisiin Sähköisen tietokantajärjestelmän (ems) häiriötön käyttö. Seurataan kumppanuus-barometrin avulla maakuntastrategian toteutumista (tavoitteena että vähintään 70 % toimenpiteistä on käynnistynyt) sekä toimeenpanoon aktiivisesti sitoutuneiden toimijoiden/organisaatioiden määrää. Maakuntastrategiaa tukevien hankkeiden osalta pyritään seuraamaan myös alueelle kohdistuvaa (ulkoisen) hankerahoituksen määrää (hyväksyttyjen hankkeiden ja rahoituksen määrä). hakemusten ja sidontojen määrä suhteessa koko ohjelmakauden kokonaisvolyymiin, tavoitteena on, että vähintään 70 % rahoituksesta on sidottu v. 2016 loppuun mennessä, hakemusten ja maksatusten käsittelyn nopeus (vrk, maksatusten osalta tavoitearvo enintään 90 vrk)

19 3.4 MAANKÄYTTÖ JA YMPÄRISTÖ Toiminta-ajatus Maakunnan suunnittelun lähtökohtana on maankäyttö- ja rakennuslain toteuttaminen maakuntatasolla. Suunnittelun tavoitteena on maakunnan vetovoiman ja tasapainoisen kehityksen edistäminen. Tavoitteiden määrittelyssä sovitetaan yhteen kuntien kehittämistarpeet valtakunnallisten tavoitteiden kanssa. Suunnittelulla luodaan edellytykset alueen erityisarvoille rakentuvalle hyvälle asuin- ja toimintaympäristölle ja elämisen laadulle. Maakuntasuunnitelmassa osoitetaan maakunnan tavoiteltu kehitys ja aluerakenne. Maakuntakaavoituksella täsmennetään ja toteutetaan maakunnan strategiset tavoitteet kuntakaavoitusta ohjaavaksi alueidenkäytön suunnitelmaksi. Maakunnan muuhun suunnitteluun synkronoidulla liikennejärjestelmätyöllä edistetään alueen toiminnallista rakennetta. Hankkeisiin ja eri sektoreiden yhteistyöhön aktiivisesti osallistumalla edistetään maakunnan keskeisten tavoitteiden toteutumista, tuotetaan maakunnan ja kuntien suunnittelussa ja kehittämisessä tarvittavaa tietoa (Lounaispaikka) sekä tuetaan maakunnan toimijoita parantamaan ympäristövastuullisuuttaan (Valonia). Tavoitteet Keinot/toimenpiteet Vaikuttavuusmittarit Seurataan maakuntastrategian, sen tavoitteiden ja aluerakenteellisen vision toteutumista ja edistetään niitä maakuntakaavoituksella ja liikennejärjestelmätyöllä. Valmistellaan taajamien maankäytön, palveluiden ja liikenteen vaihemaakuntakaava. Käynnistetään luonnonvarojen ja -arvojen sekä yhdyskuntateknisen huollon vaihemaakuntakaava. Kehitetään maankäytön, palveluiden ja liikenneinfran kysymyksiä käsittelevää kumppanuusfoorumitoimintaa. Hyödynnetään luonnonvarafoorumityötä uuden vaihekaavan valmistelussa ja kiertotalouden edistämisessä. Sidosryhmäpalaute, alueelliset seurantaindikaattorit ja niiden antamat tulokset. Maakunnan kehitystä kuvaavat seurantaraportit. Maankäyttöjaoston ja maakuntahallituksen antamat lausunnot ja niiden vaikuttavuus Vastataan alueellisten laajaalaisten ympäristöä ja kiertotaloutta koskevien suunnitteluprosessien yhteensovittamisesta maakunnan muuhun suunnitteluun. Osallistutaan viranomaisyhteistyöhön alueellisella ja valtakunnallisella tasolla. Valmistellaan lausuntoja kuntakaavoista sekä muista suunnitelmista ja hankkeista. Kehitetään suunnitelmien edistämis- ja seurantamenetelmiä ja täydennetään suunnittelussa tarvittavaa tietopohjaa. Kehitetään strategian, maakuntakaavan ja liikennejärjestelmän edunvalvonta- ja toteuttamismenetelmiä. Järjestettävät foorumit ja tilaisuudet, osallistuvien toimijoiden määrä, yhteistyöryhmien kokoukset Pitkällä aikavälillä: maakunnan menestystä ja kestävää alueja yhdyskuntarakennetta edistävät suunnitelmat ja kaavat. Onnistuminen maakunnan luonnon ja kulttuuriperinnön vaalimisessa ja hyödyntämisessä osana maakunnan vetovoiman kehittämistä

20 Valmistellaan ja toteutetaan yhteistyöhankkeita ja tuotetaan selvityksiä maakunnan suunnittelun ja kehityksen tarpeisiin. Osallistutaan aktiivisesti maakunnan suunnitteluun liittyviin kansallisiin ja kansainvälisiin yhteistyöhankkeisiin ja niiden valmisteluun maakunnan, naapuriliittojen ja Itämeren alueella. Maakunnan menestystä ja kestävää alue- ja yhdyskuntarakennetta edistävät hankkeet, hankkeiden raportointi, yhteistyökumppaneilta saatu palaute Koordinoidaan ja kehitetään alueellista paikkatietoyhteistyötä, avointa tiedonvälitystä sekä maakunnan kestävää kehitystä tukevaa toimintaa. Painopisteinä ovat: maakunnan tavoitellun kehityksen visiointi, aluerakenteellinen asema (Pohjoinen kasvuvyöhyke / Tukholma-Pietari -akseli), liikenne ja logistiikka sekä aluetietopalvelun kehittämistä, tietoaineistojen avointa käyttöä, maakunnan kestävää kehitystä ja ympäristön- ja vesiensuojelua edistävät hankkeet. Luodaan uusia alueellisen tiedon seuranta-menetelmiä osana Lounais-Suomen aluetietopalvelun kehittämistä sekä edistetään julkishallinnon tietoaineistojen avaamista. Toteutetaan hankkeiden ja eri yhteistyömallien avulla Varsinais-Suomen kestävän kehityksen 2015-2020 -ohjelmaa. Toimitaan alueellisten yhteistyöryhmien (alueidenkäytön yhteistyöryhmä, palveluverkkotyöryhmä, tulvatyöryhmät sekä luonnonvarafoorumi) vetäjänä. Aluetietopalvelun kehittyminen ja tunnettavuuden lisääntyminen, tietopalveluiden käyttö ja toimintavarmuus, toimintojen ja palveluiden määrä, avattujen tietoaineistojen määrä, avointa dataa hyödyntävän liiketoiminnan ja tutkimustoiminnan kehittäminen Kuntien osallistuminen Ohjelma2020:n toteuttamiseen.

21 3.5 EDUNVALVONTA JA KUNTAPALVELU Toiminta-ajatus Edunvalvonnan ja kuntapalvelujen tavoitteena on valvoa maakunnan etuja kansallisesti ja kansainvälisesti, toimia kuntien puolesta kuntayhteistyötä edistäen, olla maakunnallinen tiedonvälittäjä sekä nykyaikaisen maakuntahengen ja maakuntakulttuurin vaalija. Tavoitteet Keinot/toimenpiteet Vaikuttavuusmittarit Maakuntastrategian (maakuntasuunnitelma 2035+ ja maakuntaohjelma 2014 2017) toimeenpano ja toteuttaminen yhdessä keskeisten alueen toimijoiden kanssa Edunvalvonnan osaamisryhmä vastaa liiton sisäisestä maakuntastrategian edistämisen koordinaatiosta Kumppanuusbarometri Proaktiivinen, suunnitelmallinen ja ajantasaiseen tietoon perustuva edunvalvonta Edunvalvonnan painopisteiden asettaminen ja edistäminen, kansanedustajayhteistyö, sidosryhmätyöskentely, oikea-aikainen vaikuttaminen, edunvalvontaprosessin kehittäminen Edunvalvontatavoitteiden toteutuminen Tiivis kuntayhteistyö ja laadukkaat asiantuntijapalvelut Nykyaikainen, vuorovaikutteinen ja aktiivinen kaksikielinen viestintä Maakunnan vetovoiman ja kiinnostavuuden lisääminen Varsinais-Suomessa, muualla Suomessa ja kansainvälisesti Vaalitaan varsinaissuomalaisen kulttuurin edelläkävijyyttä Kuntajohdon ja asiantuntijatapaamiset, yhteistyön edistäminen, ajantasaisen ja tarkoituksenmukaisen maakunnallisen tiedon tarjoaminen helposti avautuvalla ja ymmärrettävällä tavalla Eri kanavien hyödyntäminen (printti, verkkosivut, blogit, sosiaalinen media, videot), mediatiedotteet ja -tapaamiset, sidosryhmälehti Viiri, uutiskirjeet. Tapahtumat ja tilaisuudet, markkinointiyhteistyö Varsinais-Suomen kulttuuristrategian toteuttaminen, Suomi 100 -juhlavuoteen valmistautuminen Sidosryhmäpalaute Jatkuva mediaseuranta, verkkosivujen ja sosiaalisen median kävijäseuranta Kulttuuristrategian toteutumisen seuranta

22 4. HENKILÖSTÖ Suunnitelmakauden 2016-2018 aikana henkilöstökulujen tavoiteltu säästö perustuu eläköitymisten kautta saavutettaviin henkilöstöjärjestelyihin. Kuntarahoitteisen toiminnan työntekijöistä kaksi eläköityi syksyllä 2015 ja neljä henkilöä saavuttaa vuoden 2018 loppuun mennessä vanhuuseläkkeelle siirtymisen mahdollistavan, vähintään 63 vuoden iän. Tavoitteena on osin sisäisin järjestelyin korvata eläköitymisistä johtuvia aukkoja toimenkuvissa. Henkilöstömääräraha-arvio perustuu siihen, että työehtosopimusten mukaisten palkantarkistusten ja sotumaksujen korotusten kustannusvaikutus vuonna 2016 on 1 %. Työsopimuslainsäädännön nojalla 5 vuotta pidemmäksi ajaksi tehdyt määräaikaiset työsopimukset muuttuvat (hiljaisesti) toistaiseksi voimassa oleviksi. Työsopimus on tällöin irtisanottavissa vain samoin perustein kuin muutkin toistaiseksi voimassa olevat työsopimukset. Edellä mainittuun perustuen maakuntahallitus (mh 23.6.2014 104) päätti, että Varsinais-Suomen liitossa yli 5 vuotta kestäneiden määräaikaisten työsuhteiden sopimukset muutetaan maakuntajohtajan päätöksillä toistaiseksi voimassa oleviksi 1.9.2014 alkaen. Yhteiset toiminnot ja hallinto (10 henkilöä) Suunnitelmakauden aikana osaamisryhmässä eläkeiän saavuttaa yksi henkilö. Osaamisryhmän tehtävien organisoinnissa ei ole vuodelle 2016 suunnitteilla olennaisia muutoksia. Liiton eläkemenoperusteiset ja varhaiseläkemenoperusteiset maksut ovat noin 10 % henkilökustannuksista ja ne on kokonaisuudessaan budjetoitu yhteisten toimintojen ja hallinnon kustannuspaikalle. Yhteisten toimintojen kustannuspaikalle on varattu 20 000 euroa tilapäisten henkilöiden palkkauksia sekä henkilöstön sijaisuus- ja perehdyttämisjärjestelyjä varten. Aluekehittäminen (25 henkilöä) Suunnitelmakauden aikana osaamisryhmässä eläkeiän saavuttaa yksi henkilö. Osaamisryhmän tehtävien organisoinnissa ei ole vuodelle 2016 suunnitteilla olennaisia muutoksia. Nimikkeiden ja toimenkuvien määrittelyssä otetaan huomioon liiton aluekehittämistoimialan uudet tehtävät ja muuttuvat painopistealueet. Viimeisen kahden vuoden aikana on kaksi erikoissuunnittelijaa siirretty aluekehittämisen osaamisryhmästä edunvalvonnan ja kuntapalvelun osaamisryhmään. Siirrot johtuvat siitä, että kehittämisrahojen hallinnointiin liittyvien tehtävien määrä on vähentynyt ja toisaalta on haluttu vahvistaa maakuntastrategian toimeenpanoa ja kaikkien osaamisryhmien sitoutumista. Central Baltic 2014 2020 -ohjelman henkilöstön työsopimukset (15 henkilöä) ulottuvat osalla vuoteen 2020 ja osalla vuoteen 2022. Maankäyttö ja ympäristö (28 henkilöä) Maankäytön ja suunnittelun osaamisryhmässä on eläköitymisten seurauksena osaamisen painopiste siirtynyt tekniseltä luonnontieteelliselle sektorille. Kehitys on jossain määrin vastannut maakunnan suunnittelun ja maakuntakaavoituksen ympäristönäkökohtia painottavia uusia haasteita. Teknispainotteiset tehtävät eivät ole samassa suhteessa vähentyneet, minkä vuoksi osaamisryhmässä tullaan jatkossakin tarvitsemaan teknillisen koulutuksen saanutta henkilökuntaa. Valonian toiminnot siirrettiin liiton yhteyteen vuoden 2015 alusta. Työsuhteiden pituudet (14 henkilöä heinäkuussa 2015) vaihtelevat kuudesta kuukaudesta kahteen vuoteen. Valonian toimintojen laajuus ja henkilöstön määrä riippuu saadun hankerahoituksen määrästä. Nykyisillä kuntarahoitussopimuksilla toiminta jatkuu vuoteen 2020 vaihtelevin henkilöstömäärin.. Suunnitelmakauden aikana osaamisryhmässä ei ole eläkeiän saavuttavia henkilöitä. Suurin osa liiton eri projekteissa työskentelevistä määräaikaisista henkilöistä (5 henkilöä) kuuluu maankäytön ja ympäristön osaamisryhmään.

23 Edunvalvonta ja kuntapalvelu (8 henkilöä) Suunnitelmakauden aikana osaamisryhmässä eläkeiän saavuttaa 2 henkilöä. Avautuvien virkojen ja toimien täytössä sekä nimikkeen ja toimenkuvan määrittelyssä otetaan huomioon liiton edunvalvonnan ja kuntapalvelun muuttuvat painopistealueet. Tietopalvelujen tarkoituksenmukaisuus ja laatu varmistetaan siten, että käytettävissä olevat resurssit hyödynnetään optimaalisesti, tarvittaessa osaamisryhmien välisillä henkilöstöjärjestelyillä. HENKILÖSTÖ TOIMIALOITTAIN 8/2015 EDUNVALVONTA JA KUNTAPALVELU YHTEISET TOIMINNOT JA HALLINTO LOUNAISPAIKKA + HANKKEET ALUEKEHITTÄMINEN VALONIA MAANKÄYTTÖ JA YMPÄRISTO CENTRAL BALTIC Kaaviossa kuntarahoitteinen henkilöstö on kuvattu pystyviivoin.

24 5. TALOUDEN TUNNUSLUVUT 5.1 KÄYTTÖTALOUSOSA KÄYTTÖTALOUS 2016 KUNTARAHOITTEINEN TOIMINTA TUOTOT TA 2016 TA 2015 TA 15/16 %TA 15/16 TS 2017 TS 2018 Kuntien maksuosuudet 3 799 900 3 799 900 0,0 0 3 837 899 3 876 278 Myyntituotot 65 000 70 000-7,1 5 000 71 000 72 000 Muut tuotot 4 000 63 000-93,7 59 000 3 000 3 000 TUOTOT YHT. 3 868 900 3 932 900-1,6 64 000 3 911 899 3 951 278 KULUT LUOTTAMUSHENKILÖHALLINTO Henkilöstökulut -151 710-153 310-1,0-1 600-148 000-150 000 Palvelujen ostot -137 800-138 800-0,7-1 000-155 000-157 000 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -2 000-2 000-2 000-2 000 Vuokrat -2 000-1 800 11,1 200-1 900-2 000 Muut toimintakulut -20 000-22 800-12,3-2 800-17 000-18 000 YHTEENSÄ -313 510-318 710-1,6-5 200-323 900-329 000 YHTEISET TOIMINNOT JA HALLINTO Henkilöstökulut -858 542-840 161 2,2 18 381-860 000-865 000 Palvelujen ostot -414 926-439 955-5,7-25 029-335 000-341 778 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -93 300-95 800-2,6-2 500-80 000-81 000 Vuokrat -233 000-246 000-5,3-13 000-248 000-250 000 Muut toimintakulut -78 000-79 000-1,3-1 000-70 000-72 000 YHTEENSÄ -1 677 768-1 700 916-1,4-23 148-1 593 000-1 609 778 ALUEKEHITTÄMINEN Henkilöstökulut -564 953-587 580-3,9-22 628-565 000-570 000 Palvelujen ostot -186 000-194 500-4,4-8 500-200 000-200 000 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -4 600-5 600-17,9-1 000-5 000-5 500 Muut toimintakulut -10 000-17 000-41,2-7 000-17 000-17 000 YHTEENSÄ -765 553-804 680-4,9-39 128-787 000-792 500 MAANKÄYTTÖ JA YMPÄRISTÖ Henkilöstökulut -533 251-530 060 0,6 3 191-530 000-535 000 Palvelujen ostot -114 800-116 300-1,3-1 500-140 000-140 000 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -3 500-3 200 9,4 300-2 000-2 000 Muut toimintakulut -4 000-5 000-20,0-1 000-6 000-6 000 YHTEENSÄ -655 551-654 560 0,2 991-678 000-683 000 EDUNVALVONTA JA KUNTAPALVELUT Henkilöstökulut -427 018-425 234 0,4 1 784-425 000-430 000 Palvelujen ostot -63 500-70 800-10,3-7 300-70 000-70 000 Muut toimintakulut -31 000-31 000-30 999-35 000 YHTEENSÄ -521 518-527 034-1,0-5 516-525 999-535 000 KULUT YHT. -3 933 900-4 005 900-1,8-72 000-3 907 899-3 949 278 TOIMINTAKATE -65 000-73 000-11,0-8 000 4 000 2 000 TA = talousarvio, TS = taloussuunnitelma, TP = tilinpäätös

25 KÄYTTÖTALOUS 2015 OHJELMA- JA HANKETOIMINTA TA 2016 TA 2015 TA 15/16 %TA 15/16 TS 2017 TS 2018 CENTRAL BALTIC 2007-2013 Tuet ja avustukset 761 400-100,0 761 400 Henkilöstökulut (V-S liitto) -473 800-100,0-473 800 Muut toimintakulut -287 600-100,0-287 600 TOIMINTAKATE CENTRAL BALTIC 2014-2020 Tuet ja avustukset 1 875 000 1 591 700 17,8-283 300 2 080 000 2 100 000 Henkilöstökulut (V-S liitto) -1 125 000-714 000 57,6 411 000-1 250 000-1 300 000 Muut toimintakulut -750 000-877 700-14,5-127 700-830 000-800 000 TOIMINTAKATE VALONIA TOIMIINNOT Tuet ja avustukset 800 000 622 900 28,4-177 100 800 000 800 000 Muut tuotott 30 000 Henkilöstökulut (V-S liitto) -550 000-421 686 30,4 128 314-550 000-550 000 Muut toimintakulut -280 000-201 214 39,2 78 786-250 000-250 000 TOIMINTAKATE KILPAILUKYKY JA TYÖLLISYYSOHJELMA SEKÄ KASVU- JA TYÖLLISYYSOHJELMA Tuet ja avustukset 21 920-100,0 21 920 Henkilöstökulut -20 227-100,0-20 227 Muut toimintakulut -1 693-100,0-1 693 TOIMINTAKATE HANKETOIMINTA Tuet ja avustukset 500 000 664 417-24,7 164 417 300 000 300 000 Henkilöstökulut -250 000-372 109-32,8-122 109-150 000-150 000 Muut toimintakulut -250 000-292 308-14,5-42 308-150 000-150 000 TOIMINTAKATE TUOTOT YHT 3 205 000 3 662 337-12,5 457 337 3 180 000 3 200 000 KULUT YHT -3 205 000-3 662 337-12,5-457 337-3 180 000-3 200 000 TOIMINTAKATE Central Baltic -ohjelman käyttötalousarvio täsmentyy seurantakomitean päätöksillä. Valonian ja hanketoiminnan käyttötalousarviot täsmentyvät, kun uusia hankkeita käynnistetään ja niiden kustannusarviot vahvistetaan maakuntahallituksen päätöksillä. Hankkeiden päättyessä niiden toiminta ja tulokset raportoidaan maakuntahallitukselle.

26 Yhteenveto kuntarahoitteisen toiminnan käyttötaloudesta 2015 KUNTARAHOITTEINEN TOIMINTA KÄYTTÖTALOUS TA 2016 TA 2015 TA 15/16 %TA 15/16 TS 2017 TS 2018 TUOTOT Kuntien maksuosuudet 3 799 900 3 799 900 0,0 0 3 837 899 3 876 278 Myyntituotot 65 000 70 000-7,1 5 000 71 000 72 000 Muut tuotot 4 000 63 000-93,7 59 000 3 000 3 000 TUOTOT YHT. 3 868 900 3 932 900-1,6 64 000 3 911 899 3 951 278 KULUT Henkilöstökulut -2 535 474-2 536 346 0,0-872 -2 528 000-2 550 000 Palvelujen ostot -917 026-960 355-4,5-43 329-900 000-908 778 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -103 400-106 600-3,0-3 200-89 000-90 500 Vuokrat -235 000-247 800-5,2-12 800-249 900-252 000 Muut toimintakulut -143 000-154 800-7,6-11 800-140 999-148 000 YHTEENSÄ -3 933 900-4 005 900-1,8-72 000-3 907 899-3 949 278 TOIMINTAKATE -65 000-73 000-11,0-8 000 4 000 2 000

27 5.2 TULOSLASKELMAOSA TALOUSSUUNNITELMA 2016 TA 2016 TA 2015 TA15/TA16 TA15/TA16 TS 2017 TS 2018 % euroa KÄYTTÖTALOUSOSA (ulkoinen ja sisäinen) KUNTARAHOITTEINEN TOIMINTA Tuotot 3 868 900 3 932 900-1,6 64 000 3 911 899 3 951 278 Kulut -3 933 900-4 005 900-1,8-72 000-3 907 899-3 949 278 Netto -65 000-73 000-11,0-8 001 4 000 2 000 OHJELMA- JA HANKETOIMINTA Tuotot 3 205 000 3 662 337-12,5 457 337 3 180 000 3 200 000 Kulut -3 205 000-3 662 337-12,5-457 337-3 180 000-3 200 000 Netto TULOSLASKELMAOSA (ulkoinen/sisäinen) TA 2016 TA 2015 TA15/TA16 TA15/TA16 TS 2017 TS 2018 % euroa Toimintatulot 7 073 900 7 595 237-6,9 521 337 7 091 899 7 151 278 Kuntien maksuosuudet 3 799 900 3 799 900 0,0 0 3 837 899 3 876 278 Tuet, avustukset, korvaukset 3 205 000 3 662 337-12,5 457 337 3 180 000 3 200 000 Muut tuotot 69 000 133 000-48,1 64 000 74 000 75 000 Toimintamenot -7 138 900-7 668 237-6,9-529 337-7 087 899-7 149 278 Henkilöstömenot -4 460 474-4 538 167-1,7-77 693-4 478 000-4 550 000 Palvelujen ostot -917 026-960 355-4,5-43 329-900 000-908 778 Muut toimintakulut -1 761 400-2 169 715-18,8-408 315-1 709 899-1 690 500 TOIMINTAKATE -65 000-73 000-11,0-7 999 4 000 2 000 RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT Korkotulot 10 000 10 000 14 000 16 000 Muut rahoitustulot Korkomenot Muut rahoituskulut VUOSIKATE -55 000-63 000-12,7-7 999 18 000 18 000 Siirrot rahastoon Poistot -20 000-17 000 17,6 3 000-18 000-18 000 Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut TILIKAUDEN TULOS -75 000-80 000-6,3-4 999 0 0

28 5.3 INVESTOINTIOSA INVESTOINTIOSA TA 2016 TA 2015 TA15/TA16 TA15/TA16 TS 2017 TS 2018 euroa Tuotot Kulut -20 000-20 000 0,0 0-20 000-20 000 Netto -20 000-20 000 0,0 0-20 000-20 000 5.4 RAHOITUSOSA RAHOITUSOSA euroa TA 2015 TA15/TA16 TA15/TA16 TS 2017 TS 2018 % euroa VARSINAISEN TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN KASSAVIRTA TULORAHOITUS _Vuosikate -55 000-63 000-12,7-7 999 18 000 18 000 Tulorah.korjauserät INVESTOINNIT _Käyttöom.investoinnit -20 000-20 000-20 000-20 000 Käyttöom. myyntitulot NETTOKASSAVIRTA -75 000-83 000-9,6-7 999-8 000-7 000

29 Liite 1. Jäsenkuntien maksuosuudet 2011 2015 Kunta 2 011 2 012 2 013 2 014 2 015 2 016 _15/16 % _% 2015 Aura 24 975 26 521 27 406 27 898 28 268 0,74 Kaarina 253 790 265 040 278 007 287 481 290 003 7,63 Kemiönsaari 44 742 45 716 45 551 46 016 44 786 1,18 Koski Tl 13 737 14 255 14 541 14 463 14 685 0,39 Kustavi 5 227 5 532 5 796 6 127 6 281 0,17 Laitila 53 415 55 569 58 579 57 781 58 739 1,55 Lieto 122 278 129 107 137 190 143 141 159 990 4,21 Loimaa 101 710 106 301 110 581 110 200 109 778 2,89 Marttila 11 949 12 612 12 805 12 953 12 760 0,34 Masku 70 566 74 830 78 682 79 507 81 075 2,13 Mynämäki 49 541 51 274 53 261 54 311 54 637 1,44 Naantali 165 424 166 737 173 356 180 260 182 154 4,79 Nousiainen 31 162 32 495 33 833 34 240 34 801 0,92 Oripää 8 226 8 427 8 547 8 707 8 984 0,24 Paimio 78 961 79 906 83 058 85 687 84 812 2,23 Parainen 113 453 118 965 125 991 127 351 127 694 3,36 Pyhäranta 15 236 16 235 16 921 16 581 16 369 0,43 Pöytyä 48 616 50 746 52 667 53 192 53 770 1,42 Raisio 192 481 199 717 208 620 209 959 209 404 5,51 Rusko 41 716 44 434 46 060 46 507 47 620 1,25 Salo 506 107 532 722 460 576 423 221 393 450 10,35 Sauvo 18 412 19 524 20 327 20 488 20 608 0,54 Somero 54 259 54 741 56 905 58 344 57 962 1,53 Taivassalo 9 602 10 024 10 454 11 132 11 033 0,29 Tarvasjoki 11 926 12 696 13 043 13 141 0,00 Turku 1 389 468 1 430 471 1 517 960 1 539 811 1 554 704 40,91 Uusikaupunki 109 025 115 715 121 555 117 011 120 894 3,18 Vehmaa 13 430 13 669 14 039 14 390 14 639 0,39 YHT 3 559 434 3 693 995 3 786 311 3 799 900 3 799 900 3 799 900 100,00 Jäsenkuntien maksuosuudet vuodelle 2016 lasketaan loka-marraskuun 2015 vaihteessa, kun saadaan vuoden 2014 kuntakohtaiset verokertymätiedot

30 Jäsenkuntien maksuosuudet 2015 (1000 euroa) Kustavi Oripää Taivassalo Marttila Vehmaa Koski Tl Pyhäranta Sauvo Aura Nousiainen Kemiönsaari Rusko Pöytyä Mynämäki Somero Laitila Masku Paimio Loimaa Uusikaupunki Parainen Lieto Naantali Raisio Kaarina Salo Turku 0 200 400 600 800 1 000 1 200 1 400 1 600 1 800