OIVALLUS SOSIAALISTEN TAITOJEN TYÖVÄLINE

Samankaltaiset tiedostot
OIVALLUS. arviointi- ja väittämäkortit.

2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN

Nuoren itsetunnon vahvistaminen

SomeBody -mittari lapsen/nuoren läheisille (vanhemmat) ja lapsen/nuoren kanssa toimiville ammattilaisille

SomeBody -mittari. Omien tunteiden tunnistaminen ja ilmaiseminen. Pvm: Nimi:

Valppaat vanhemmat. Valppaat vanhemmat

KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO

Alkukartoitus Opiskeluvalmiudet

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet

Miltä sinusta tuntuu juuri nyt?

Kokemuksia Unesco-projektista

Perheet, joissa vanhemmalla on tuen tarvetta asioiden oppimisessa ja ymmärtämisessä

Asiakkaiden työpajat. 2. työpaja Minä päätöksentekijänä Miten teen päätöksiä arjessa ja elämässä? Mitä toivon tulevaisuudelta?

Tuetusti päätöksentekoon projektin tuotokset. Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

Asiakkaan kohtaaminen, dialogisuus, arvot ja etiikka MISTÄ HYVÄ KESKUSTELUILMAPIIRI TEHDÄÄN?

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

Itsetunto. Itsetunto tarkoittaa ihmisen tunteita ja ajatuksia itsestään sekä sitä miten hän kunnioittaa ja arvostaa itseään.

Rohkeus. Olet uskaltanut tehdä asioita, vaikka jännittäisi. Olet uskaltanut puolustaa muita ja vastustaa vääryyttä, sekä olla eri mieltä kuin muut.

HYVÄ PERHEEN KOHTAAMINEN TIETOA JA TOIVEITA AMMATTILAISILLE

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti

Kolmen teeman kokonaisuus omien ja kaverien vahvuuksien tunnistamiseen ja hyödyntämiseen.

Läsnäolotaidot ja kiireettömyys Verme -työpajat Jyväskylä. Anuliisa Lahtinen luokanopettaja, Verme-mentori, KouluCoach

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute

KANNUSTAVA PALAUTTEENANTO

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / 20

Asiakkaan kohtaaminen ja vuorovaikutus

Itsemääräämisoikeus käytännössä

Keskeiset poiminnat Opetussuunnitelman perusteista liittyen tunne- ja vuorovaikutustaitoihin:

Kysy, kuuntele, kannusta puhetta päihteidenkäytöstä. Antti Hytti, aikuistyön päällikkö EHYT ry

Nuoren asiakkaan kohtaaminen motivoiva vuorovaikutus. Ulla Heimonen & Minna Piirainen

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

Miten sulla menee? Oulussa halutaan kuulla lapsia ja nuoria. Susanna Hellsten Arto Willman

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

PariAsiaa luentosarjan teemat

LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA

NOSTA KUUNTELEMISEN TASOA!

Haastavat nuoret haastavat meidät toimimaan. Jokainen edistysaskel on monta kertaa suurempi, kuin miltä se aluksi näyttää (Kauppila 2003).

LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA

MAUSTE PROJEKTI KATAJA RY. Kouluttaja Helka Silventoinen Pari-ja Seksuaaliterapeutti Kulttuuritulkki

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan.

VISIO. Suomi, jossa jokainen nuori saa, osaa ja haluaa olla mukana, toimia ja vaikuttaa valitsemallaan tavalla.

Hei kuka puhuu? lapsen kohtaaminen ja tukeminen

Kohti varhaiskasvatuksen ammattilaisuutta HYVINKÄÄN VASU2017

Työpaikkaosaamisen kehittämisen malli monikulttuurisille työpaikoille

Friends-ohjelma Aseman Lapset ry. Workshop Tampere

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina

Akateemiset taidot. 2. tapaaminen

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

Mahtispalautteen antaminen

Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista. Opetushallitus

Tuettu Päätöksenteko

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

Iloa yhteistyöstä. Mielekäs ja tuloksekas koiraharrastus. Kati Kuula

TYÖHAASTATTELU- OPAS

TERVETULOA VOK-1 KOULUTUKSEEN!

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

YHTEISKEHITTÄMISPÄIVÄ ASIAKKAAN VAIKUTTAMINEN OMIIN PALVELUIHIN ASIAKASPROSESSISSA

Ajatuksia kulttuurisensitiivisyydestä

PariAsiaa luentosarjan teemat

Urheilijan henkinen kasvu kohti menestystä

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy

Sisaruuskortit. Esimerkkiohjeet:

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT

Itsemääräämisoikeus ja tuettu päätöksenteko

Lapsiryhmäkohtainen varhaiskasvatussuunnitelma

Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA

Perheet, joissa vanhemmalla on tuentarvetta asioiden oppimisessa ja ymmärtämisessä

Elintapaohjaus mikä toimii, mikä motivoi Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa.

Vuorovaikutus - arvostelemisesta arvostamisen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Hyvinvointia positiivisesta ilmapiiristä ja tekemisen. meiningistä

Toimijuuden tuki hankkeen päätösseminaari

Kaveritaidot -toiminta

SENSO PROJEKTI. Taustaa

Lapsen. Lapsen nimi. varhaiskasvatus- suunnitelma

Yhteenvetosivu. RUORI-itsearviointi

YOYO-hankkeen väliarviointiseminaari Opinto-ohjaajat Laura Juuti ja Kaija Kumpukallio Itäkeskuksen lukio

Kanadalainen toiminnallisuuden ja sitoutumisen malli (Canadian model of occupational performance and engagement, CMOP E)

OPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa

Map-tiedote. Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet

Hyvä kohtaaminen, kun vanhempi tarvitsee tukea asioiden oppimisessa ja ymmärtämisessä

Sovellusidea Nexus-kyselyn käyttöä varten

Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt

Työyhteisötaidot Invalidisäätiössä

Vinkkejä valmennukseen

Pelirohkeus jalkapallossa yksilön ja joukkueen näkökulmasta. Mika Lehkosuo

Merikosken päiväkodin toimintasuunnitelma

Turvallisuus. Ymmärrys. Lämpö. Ylivertainen Palvelukokemus TERVEYSTALON HALUTUN PALVELUKOKEMUKSEN MÄÄRITTELY

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA

TERVETULOA! yhteistä elämää

YHDESSÄ LAPSEN PARHAAKSI

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Tilli Toukka -ohjaajien tuki

Transkriptio:

OIVALLUS SOSIAALISTEN TAITOJEN TYÖVÄLINE www.avainsaatio.fi

TYÖVÄLINEEN KÄYTTÖTARKOITUS Oivallus-työväline on kehitetty sosiaalisten taitojen itsearvioinnin tueksi ja asiakkaan kanssa käytävän keskustelun apuvälineeksi. Työväline auttaa hahmottamaan ja ymmärtämään, mitä sosiaaliset taidot käytännössä tarkoittavat ja herättelee pohtimaan omaa toimintaa ja sen vaikutuksia muihin. Sosiaaliset taidot on jaettu neljään osa-alueeseen: perustaidot, kehittyneemmät sosiaaliset taidot, vaativat sosiaaliset taidot ja sosiaaliset tunnetaidot. Työväline sisältää sanakortteja, joita asetetaan keskustelumatolle tai pöydälle. Korttien käyttö vähentää puhumiseen liittyvää jännitystä ja ilmaisun vaikeutta. Toiminnallisuus tukee asiakkaan aktiivista roolia keskustelussa. Keskustelun aikana syntyy visuaalinen kuva, joka helpottaa keskustelun kokoamista ja muistamista. Työvälineen avulla voidaan nostaa esille asiakkaan vahvuuksia. Se auttaa löytämään myös kehittämisen kohteita, joiden kautta voidaan asettaa tavoitteita sosiaalisten taitojen kehittämiseksi. Työväline toimii arviointikeskusteluissa kehityksen havainnollistajana. MATERIAALIT TULOSTA ARVIOINTIASTEIKKOKORTIT 4 korttia 0 = en koskaan, 1 = satunnaisesti 2 = usein 3 = pääsääntöisesti/aina SOSIAALISET TAIDOT VÄITTÄMÄKORTIT A. Perustaidot 8 korttia B. Kehittyneemmät sosiaaliset taidot 26 korttia C. Vaativat sosiaaliset taidot 14 korttia D. Sosiaaliset tunnetaidot 15 korttia LEIKKAA JA LAMINOI Mikäli haluat käyttää korttien alustana mattoa, tarvitset palan (n. 40 x 60 cm) karkeapintaista kynnysmattoa ja karkeapintaista tarranauhaa. LIIMA A Liimaa korttien nurjalle puolelle pala tarranauhaa, niin ne pysyvät kiinni matossa. SIVU 1 / 5

KÄYTTÖOHJE Kaikkien osa-alueiden kerralla läpikäymiseen menee noin 1,5 tuntia. Voit myös valita vain jonkun osan käytäväksi läpi yhdellä kertaa. Aseta matto poikittain eteenne niin, että molemmilla on siihen esteetön näkymä. Aseta maton yläreunaan arviointiasteikkokortit vasemmalta oikealle tasaisin välein: 0 en koskaan / 1 satunnaisesti / 2 usein / 3 pääsääntöisesti/aina. Numeroasteikko voi helpottaa joitakin asiakkaita taulun käytössä. Ota valitsemasi kortit numerojärjestyksessä käteesi. Ota korttipinosta ensimmäinen kortti. Lue kortin teksti ääneen ja ojenna keskustelukumppanillesi. Hän laittaa kortin asteikolle valitsemaansa paikkaan. Jos asiakkaalla on vaikeuksia ymmärtää, mitä väittämä tarkoittaa, voitte pohtia sitä yhdessä. Valinnasta voidaan keskustella kortin paikalleen asettamisen jälkeen. Kun kaikki pinon kortit on käyty läpi, keskustellaan, miltä koko taulu näyttää. Asiakkaan vahvuudet näkyvät oikealla puolella ja kehitettävät alueet vasemmalla puolella taulua. Ota valmiista taulusta valokuva. Jos keskustelun tarkoituksena on asettaa tavoitteita kehitettävistä taidoista, henkilö voi itse poimia asioita, joita on valmis harjoittelemaan. Valokuvaan voidaan palata myöhemmin arviointitilanteessa ja miettiä, mitä muutoksia on tapahtunut. Keskustelun voi käydä myös uudelleen ja verrata sen jälkeen lähtötilanteesta otettua kuvaa uuteen tauluun. Oivallus-työväline on kehitetty Avainsäätiön toteuttamassa Poveria! -hankkeessa (v. 2016 2019). Poveria-toiminnan kohderyhmänä ovat 17 29-vuotiaat nuoret. Toiminnan tavoitteena on sosiaalisten taitojen vahvistaminen, arjen hallinnan tukeminen sekä osallistumismahdollisuuksien lisääminen. Työvälinettä on testattu ja kehitetty käytännössä ohjaajan ja osallistujan välisissä kahdenkeskisissä keskusteluissa Oleellista on, että osallistuja havahtuu pohtimaan omia vahvuuksiaan ja kehittämisen kohteitaan. Sosiaalisten taitojen jaottelussa on hyödynnetty Reijo A. Kauppilan teosta Vuorovaikutus ja sosiaaliset taidot (2000). Työvälinettä käytetään Talking Mats -menetelmää (keskustelumatto) soveltaen. Talking Mats -menetelmä on kehitetty ja rekisteröity Skotlannissa Stirlingin yliopistossa. Keskustelumatto-menetelmä auttaa jäsentämään ja visualisoimaan keskustelua. Hanketta on tuettu Veikkauksen tuotoilla. SIVU 2 / 5

VÄITTÄMÄKORTTIEN JAOTTELU A Perustaidot A1 KÄYTÖSTAVAT A 1.1 A 1.2 A 1.3 Vastaan kun tervehditään. Tervehdin itse muita. Sanon kiitos ja ole hyvä. A2 KESKUSTELUN ALOITTAMINEN A 2.1 Avaan keskustelun. A3 NEUVOJEN KYSYMINEN A 3.1 A 3.2 Myönnän, jos en ole ymmärtänyt. Pyydän neuvoa, jos olen epävarma, tai en osaa. A4 ANTEEKSI PYYTÄMINEN A 4.1 A 4.2 Pyydän anteeksi, jos toiminnastani on haittaa muille (esim. myöhästyn). Pyydän anteeksi, jos huomaan pahoittaneeni toisen mielen. B Kehittyneemmät sosiaaliset taidot B1 OHJEIDEN VASTAANOTTAMINEN B 1.1 B 1.2 Keskityn ohjeiden kuunteluun ja kuuntelen ohjeet loppuun ennekuin aloitan. Toimin annettujen ohjeiden mukaan. B2 RYHMÄSSÄ TOIMIMINEN B 2.1 B 2.2 B 2.3 B 2.4 B 2.5 B 2.6 B 2.7 B 2.8 Kerron oman mielipiteeni, kun sitä kysytään. Kerron oman mielipiteen oma-aloitteisesti. Tuen ja kannustan ryhmän muita jäseniä esimerkilläni. Kokeilen ryhmässä uusia asioita, vaikka en osaa tai voin epäonnistua. Kun ryhmässä sovitaan työnjaosta, otan itselleni sopivan kokoisen tehtävän Osallistun tekemiseen ryhmässä, enkä vetäydy. Kysyn ryhmätilanteessa mielipiteitä muilta. Teen ryhmässä kompromisseja, jos se auttaa toiminnassa eteenpäin. B3 YSTÄVYYDEN LUOMINEN B 3.1 B 3.2 B 3.3 Vastaan toisen aloitteisiin positiivisesti. Osoitan kiinnostukseni toiseen kyselemällä ja jakamalla ajatuksiani hänen kanssaan. Uskallan ehdottaa yhteistä tekemistä tai tapaamista minua kiinnostavalle ihmiselle. SIVU 3 / 5

B4 KIINNOSTUKSEN OSOITTAMINEN B 4.1 B 4.2 Osoitan toiminnallani ja olemuksellani (eleet, ilmeet, keho) olevani kiinnostunut toisesta. Jaksan kuunnella ja keskustella aiheesta, joka ei kiinnosta minua. B5 JÄMÄKKYYS B 5.1 B 5.2 B 5.3 B 5.4 Kerron ääneen, jos tunnen tulleeni kohdelluksi epäoikeudenmukaisesti. En hyväksy, jos minuun puretaan omia huonoja fiiliksiä. Osaan/uskallan ilmaista, jos henkilökohtaisia rajojani rikotaan. Osaan sanoa ei toisten vaatimuksiin. B6 TOISTEN HUOMIOINTI B 6.1 B 6.2 Tarjoan apua, jos huomaan toisen sitä tarvitsevan. Mukautan omaa käytöstäni tilanteeseen sopivaksi (tilannetaju). B7 AVUN PYYTÄMINEN B 7.1 B 7.2 Pystyn myöntämään avuntarpeeni, esim. ryhmätilanteessa en ymmärtänyt ohjetta. Pyydän apua, jos elämässäni on vaikeuksia, joista en yksin selviydy. B8 OMAN MIELIPITEEN ILMAISEMINEN B 8.1 B 8.2 B 8.3 Osaan perustella mielipiteeni toisia loukkaamatta tai syyllistämättä. Pystyn esittämään perustelut mielipiteisiini. Kuuntelen perusteluja kanssani eri mieltä olevilta. C Vaativat sosiaaliset taidot C1 SELVIYTYMINEN HÄMMENTÄVISTÄ TILANTEISTA C 1.1 Pystyn toimimaan tilanteissa, joihin minulla ei ole toimintamallia. C2 POSITIIVINEN VAIKUTTAMINEN C 2.1 C 2.2 Osaan esittää asiani innostavasti ja vakuuttavasti. Pystyn vaikuttamaan muihin positiivisesti kannustamalla ja rohkaisemalla heitä. C3 ASIOINTITAIDOT C 3.1 C 3.2 C 3.3 C 3.4 C 3.5 Valmistaudun asiointitilanteisiin etukäteen (esim. muistilistat, kysymysten miettiminen, papereiden etsiminen). Asiointitilanteissa osaan kertoa omista asioistani selkeästi ja loogisesti. Asiointitilanteissa osaan vaatia oikeuksiani jämäkästi, mutta asiallisesti. Varmistan asiointitilanteissa, että olen ymmärtänyt saamani ohjeet, perustelut tai toimenpiteet oikein. En pura pettymystä tai vihaisuuttani kanssani asioivaan työntekijään, jos asiat eivät suju, niin kuin haluaisin. SIVU 4 / 5

C4 OPTIMISMI JA POSITIIVINEN AJATTELU C 4.1 C 4.2 Näen asioissa myös niiden positiiviset puolet. Osaan asettaa epäonnistumiseni oikeisiin mittasuhteisiin. C5 PALAUTTEEN VASTAANOTTO C 5.1 C 5.2 Pystyn ottamaan vastaan rakentavaa kritiikkiä. Olen valmis muuttamaan toimintaani saamani palautteen pohjalta. C6 PALAUTTEEN ANTAMINEN C 6.1 C 6.2 Annan positiivista palautetta, kun asiat sujuvat hyvin. Uskallan sanoa ääneen, jos olen eri mieltä tai asiat eivät suju mielestäni hyvin. D Sosiaaliset tunnetaidot D1 TUNTEIDEN HAVAITSEMINEN D 1.1 D 1.2 Tunnistan omat tunnetilani. Tunnistan toisen tunnetiloja. D2 TUNTEIDEN ILMAISEMINEN D 2.1 D 2.2 D 2.3 Uskallan näyttää tunteeni avoimesti. Sanon ääneen, jos jokin asia vaikuttaa toimimiseeni toisten kanssa. Sanon jos toisen teko tai sanominen on pahoittanut mieltäni. D3 OMIEN JA TOISTEN TUNNETILOJEN YMMÄRTÄMINEN D 3.1 D 3.2 D 3.3 Tiedostan, mistä tunnetilani johtuvat. Tiedostan, mistä toisen tunnetilat johtuvat. Kysyn, jos en tiedä mistä toisen tunnetila johtuu. D4 EMPATIATAIDOT D 4.1 D 4.2 Pystyn asettumaan toisen ihmisen asemaan. Teen asioita, jotka parantavat toisen oloa. D5 NEGATIIVISTEN TUNTEIDEN KOHTAAMINEN D 5.1 D 5.2 D 5.3 D 5.4 D 5.5 Siedän epämukavia tunteita. Osaan toimia järkevästi, jos meinaan menettää malttini. En syyllisty tai ahdistu toisen negatiivisista tunteista. Pysyn rauhallisena tilanteissa, joissa toinen on menettänyt malttinsa. En muodosta mielipidettäni yksittäisen ikävän tapahtuman perusteella. SIVU 5 / 5