Minipilotit kehittämismuotona Hämeenlinnan kaupungin palveluissa Karo Tammela, VTT 1
Mitä ovat minipilotit lyhyt oppimäärä Kylä kaupungissa hankeen minipilotit 2010 2012 Perusperiaatteena oli, että kuka tahansa kuntalainen voi hakea minipilottistatusta itselleen Minipilottihakemuksen mennessä läpi, kunta tarjosi toimijalle 500 avustusta hankintoihin Tarkoituksena oli hankkia tietoa kuntalaisten tarpeista, lisätä yhteisöllisyyttä ja virittää aktiivisuutta kuntalaisten keskuudessa Minipilottitoimijoita avusti ja innosti asukasagentti, joka toimi projektipäällikkönä Minipilotteja tehtiin kahden vuoden aikana reilusti yli sata ja osa niistä jatkaa edelleen toimintaansa
Prosessin eteneminen Vaatimukset tuen saamiseksi Minipilotin eteneminen Vähintään kaksi toimijaa Pitää olla uutta, hyödyllistä ja toistettavaa Minipilottihakemus Mahdollisuus 500 :n tuelle Toteutus Arviointi Minipilotin jatko?
Minipilottien onnistumisen edellytykset Monelle 500 kannustin toiminut kimmokkeena Järjestöille rahasumman merkitys ollut pienempi erityisesti isoille järjestöille Kouluilta hieman samansuuntaista palautetta Sisäisen fasilitaattorin (asukasagentin) innostava rooli tärkeä Mahdollisuus kokeilla kevyesti ja nopealla tavalla Kevyt byrokratia Tarvelähtöisyys ja oikea-aikaisuus merkittäviä tekijöitä Koko kehitysprosessi on käyttäjien omistuksessa
Minipiloteista saavutetut hyödyt Yhteisöllisyyden lisääntyminen Esimerkkinä elämänkaarikahvilan myötä häiriökäyttäytyminen vähentynyt nuorilla ja vanhukset voimaantuneet Eri toimijat verkostoituneet uudella tavalla Nostanut esille tilaresurssien käytön jäykkyyden Esimerkkinä koulun ovien avautuminen Herätellyt rajoja ylittävään toimintaan kunnan sisällä entistä enemmän Pieniä kokeiluja, joista yhdessä saatu paljon uusia ideoita ja luotu uutta yhteisöllistä toimintatapaa Minipilottitoiminnan varsinaiset hyödyt eivät vielä nähtävissä? 500 :lla saatu aikaan jopa satoja tunteja vapaaehtoistyötä
Minipilottiprosessi
Käyttäjien osallistumisen asteet Orientaatio Suunnittelumalli Asiantuntija-lähtöisyys Käyttäjä-lähtöisyys Asiantuntijat suunnittelevat ja tuottavat ratkaisut oman tietonsa pohjalta Tutkitaan käyttäjien tarpeita Käyttäjä-keskeisyys Käyttäjät osallistetaan suunnitteluprosessiin Käyttäjä-vetoisuus Käyttäjät valtautetaan tekemään tai he tekevät omaehtoisesti itse (vrt. Sunbo ja Toivonen 2011: User-based innovation in Services; Larjovuori et al. 2012: Asiakkaat kuntapalveluiden kehittäjiksi) 7
Minipilottiprosessista opittua Käyttäjien aktiivisuus luo yhteisöllisyyttä Sisäisen fasilitaattorin merkitys Kunnan rooli korostuu käyttäjiltä oppimisessa Epäonnistumisten salliminen Vaatii rohkeutta luovuttaa prosessi kokonaan käyttäjien käsiin Hyvä toiminnan rakenne ohjaa oikeaan suuntaan Tulee jatkossa kytkeä vahvemmin kunnan palvelujen ytimeen
Effectuation lähestymistapa Juontaa juurensa yrittäjyystutkimuksesta, jossa tarkasteltu menestyksekkäiden yrittäjien toimintatapaa Minipilottiprosesseja tarkasteltu tästä näkökulmasta keväällä 2013 Paljon yhteneväisyyksiä Service-Dominant logiikkaan Esim. Predictive vs. means oriented approach Tarkoituksena luoda uudenlaista innovaatiomallia Edelleen käytössä laajasti nk. in-house R&D mallit Ennakoiva tapa ajatella tulevaa Miten voidaan suunnitella prosessi tarkkaan, kun luodaan jotain uutta ja tuntematonta?
Effectuation lähestymistapa Effectuation prosessin pääajatukset (Read et al. 2009; muokattu)
Effectuation minipiloteissa
Effectuation - johtopäätöksiä Minipilottiprosessi vastaa hyvin pitkälle effectuation-prosessia Epäonnistumiset sallittuja Tilaa improvisaatiolle Toimijoiden uudet kokoonpanot loivat uutta ajattelutapaa ja uusia tapoja tuottaa palveluita Kunnalla rooli resurssien laajenemisen levittämisessä ja Uusien hyvien käytäntöjen institutionalisoimisessa Nostaa esiin käyttäjien merkityksen innovaattoreina 12
Kiitos! Karo Tammela, VTT karo.tammela@vtt.fi 13