2013 Turun ammattikorkeakoulu Työmatkakyselyn yhteenveto
Sisällys TAUSTAA 1 Viisaan liikkumisen ensi askeleet 1 Turun AMK:n toimipaikat 1 Kampus-hanke 2 LIIKKUMISOLOSUHTEET 13 Pukeutumis- ja peseytymistilat 13 Pysäköintipaikat pyörille 14 Pysäköintipaikat autoille 15 LIIKENNETURVALLISUUS 17 TYÖMATKALIIKKUMISKYSELYN VASTAAJAT 3 TYÖMATKAT 6 Kulkumuotojakauma kokonaiskilometreittäin 6 Matkan pituus 8 Matka-aika 8 Hiilidioksidipäästöt 9 TYÖASIAMATKAT 9 Nykytila 9 Kehittämiskohteet 11 PYÖRÄILYN JA KÄVELYN EDISTÄMINEN 20 Motivaatio työmatkapyöräilyyn ja -kävelyyn 20 Haasteita pyöräilyn ja kävelyn edistämiselle 21 Kehittämiskohteet 22 JOUKKOLIIKENTEEN KÄYTÖN EDISTÄMINEN 24 Motivaatio joukkoliikenteen käyttöön 24 Haasteita joukkoliikenteen käytön edistämiselle 25 Kehittämiskohteet 26 ORGANISAATION SÄÄNNÖT JA KÄYTÄNNÖT 27 Etätyö 27 Kulkumuotovaihtoehdoista tiedottaminen 27
1 Taustaa Viisaan liikkumisen ensi askeleet Viisas liikkuminen on taloudellista, terveellistä, turvallista ja ympäristöystävällistä liikkumista. Yleensä viisaalla liikkumisella tarkoitetaan kävelyä, pyöräilyä ja joukkoliikenteen käyttöä, mutta se ei sulje pois myöskään henkilöautoilua. Viisas liikkuminen on tilannekohtaista ja tarveharkintaan perustuvaa. Usein autoilu on välttämätöntä puutteellisten joukkoliikenneyhteyksien tai raskaiden kantamusten takia, mutta silloinkin autoilun voi järjestää järkevästi. Kimppakyydit ja taloudellinen ajotapa tekevät myös autoilusta tarvittaessa kokonaisvaikutuksiltaan viisaimman vaihtoehdon. Kaupunkien ilmanlaadun parantamiseksi ja ruuhkaisuuden sekä päästöjen vähentämiseksi liikenteen päästöihin on kuitenkin alettu kiinnittää yhä enenevässä määrin huomiota. Työmatkat edustavat viidennestä henkilöliikenteen matkoista, ja siten viisaan liikkumisen edistäminen koskettaa myös työpaikkoja. Työnantajat eivät perinteisesti ole kiinnittäneet huomiota kodin ja työpaikkojen välisten matkojen kulkutottumuksiin, mutta yhteiskuntavastuullisuuden korostuessa myös näiden päästöjen vähentäminen on noussut tarkastelun kohteeksi. Turun AMK:n yhteiskuntavastuuraportista käy ilmi, että oppilaitos seuraa jo nyt hiilidioksidipäästöarvojaan, joista iso osa syntyy autolla tehtävistä virkamatkoista 1. Kodin ja työpaikan välisten matkojen kulkutapoihin ei ole kuitenkaan kiinnitetty huomiota tässä esiteltävää työmatkaliikkumiskyselyä ennen. Työpaikalla on hyvä luoda mahdollisuudet työasiamatkojen että kodin ja työpaikan välisten matkojen tekemiseen kävellen, pyöräillen, kimppakyydillä tai linjaautolla. Viisasta liikkumiskulttuuria voidaan edistää parantamalla työpaikan saa- 1 AMK:n yhteiskuntavastuuraportti 2011, s. 26. Raportti saatavilla: http://www.ejulkaisu.fi/turkuamk/yhteiskuntavastuuraportti-2011/ vutettavuutta kaikki liikkujaryhmät huomioiden sekä muokkaamalla työpaikan liikkumisolosuhteet ja pysäköintipolitiikka kävelyä, pyöräilyä ja joukkoliikenteen käyttöä suosivaksi. Yhteiskuntavastuullisuuden nimissä kävely, pyöräily ja joukkoliikenteen käyttö voidaan arvottaa myös ensimmäiseksi. Turun AMK:n liikkumisolosuhteiden nykytilan kartoittamiseksi Valonia toteutti syksyllä 2012 yksikkökohtaisen kartoituksen ja henkilökunnan työmatkaliikkumiskyselyn. Yksiköiden vastaavat henkilöt täyttivät kartoituslomakkeen. Työmatkaliikkumiskyselyn tarkoituksena oli selvittää työntekijöiden kulkutottumuksia ja tuoda esiin ideoita työpaikan liikkumisolosuhteiden kehittämiseksi. Linkki webropol-kyselyyn lähetettiin kaikille AMK:n työntekijöille 7.11.2012. Vastausaikaa oli marraskuun loppuun. Kyselyssä tarkasteltiin erikseen työmatkoja, eli kodin ja työpaikan välisiä matkoja ja työasiamatkoja, eli työajalla tehtäviä matkoja. Myös tässä raportissa työmatkoja ja työasiamatkoja käsitellään erikseen. Työasiamatkoilla tarkoitetaan sekä virantoimitusmatkoja että virka- ja koulutusmatkoja. Raportissa tuodaan esille kyselyn tuloksia, mutta myös toimenpide-ehdotuksia liikkumisolosuhteiden parantamiseksi. Ammattikorkeakoulun tiloja käyttää henkilökunnan lisäksi noin 9500 opiskelijaa. Opiskelijoiden kulkutottumusten selvittämiseksi kevään 2013 aikana toteutetaan liikkumiskysely myös opiskelijoille. Työ tehdään AMK:n opinnäytetyönä yhteistyössä Valonian kanssa. Turun AMK:n toimipaikat Työmatkaliikkumiskyselyssä mukana olleet Turun ammattikorkeakoulun yksiköt sijaitsevat kuudessa eri toimipisteessä. Yksiköissä toimii seitsemän eri tulosaluetta: bioalat ja liiketalous; hyvinvointipalvelut; taideakatemia; tekniikka, ympäristö- ja talous; terveysala sekä tietoliikenne ja sähköinen kauppa. Turun yksiköistä Sepänkadun, ICT-talon ja Lemminkäisenkadun yksiköt sijaitsevat keskustassa, suhteellisen lähellä toisiaan. ICT-talo ja Lemminkäisenkadun yksikkö sijaitsevat
2 Kupittaalla ja Sepänkadun yksikkö Samppalinnanvuoren läheisyydessä. Turun Varvintorilla sijaitseva Taideakatemia ja Ruiskadun yksikkö sijoittuvat hieman keskustan ulkopuolelle. Yksi yksikkö sijaitsee Salossa. Ammattikorkeakoululla on lisäksi yksikkö Loimaalla, joka ei ollut mukana kyselyssä. Kampus-hanke Kampushankkeessa on tarkoitus keskittää Turun ammattikorkeakoulun toiminnot Kupittaan alueelle. Uuteen rakennukseen siirtyisivät toimipisteet Sepänkadulta, Ruiskadulta ja Taideakatemiasta. Rakennuksen kokonaispinta-ala olisi noin 35 000 m 2. Lemminkäisenkatu ICT-talo Turun kaupunginhallitus on tehnyt periaatepäätöksen ammattikorkeakoulun Kampushankkeen suunnittelun käynnistämisestä 31.10.2011. Konkreettisia toiveita ja tarpeita kartoitettiin ja kerättiin työryhmissä, joiden työ käynnistyi maaliskuussa 2012. Tarvekartoitukset toimitettiin Turun kaupungille elokuussa. Rakennushankkeen lopullista rakentamispäätöstä ei ole kuitenkaan vielä tehty. Taideakatemia Sepänkatu Ruiskatu Kuva 1. Turun keskustassa sijaitsevat AMK:n yksiköt. (Kartta: Turun seudun karttapalvelu) Liikkumisolosuhteet on hyvä ottaa huomioon myös kampusaluetta ja uusia kiinteistöjä suunniteltaessa. Erityisesti työmatkansa kävellen ja pyöräillen kulkevien työntekijöiden kannalta oleellisia liikkumisolosuhteisiin vaikuttavia tekijöitä ovat sujuvat ja kunnossapidetyt kulkureitit ja pysäköintipaikat sekä viihtyisät pukeutumis- ja peseytymistilat. Laajoilla kampusalueilla on myös hyvä varmistaa, että matka pyöräpysäköintipaikoilta pukeutumis- ja peseytymistilojen kautta työpisteelle ei vie liikaa aikaa. Suunniteltu kampus-alue sijaitsee hyvien kevyenliikenteen väylien sekä joukkoliikenteen reittien varrella, joten kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen käytön lisääminen on helppoa ottaa suunnittelun lähtökohdaksi. Kiinteistön ylläpitokustannusten kannalta kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen käytön suosiminen on myös kustannustehokasta.
3 Työmatkaliikkumiskyselyn vastaajat Marraskuussa 2012 päätoimisia työntekijöitä oli ammattikorkeakoulun kaikissa toimipisteissä yhteensä 839 henkilöä. Kyselyyn vastasi 423 henkilöä, eli 50 prosenttia koko henkilökunnasta. Vastausprosentin suuruus huomioiden voidaan olettaa, että vastaukset antavat kattavan kuvan henkilökunnan kulkutottumuksista. Vastaajien määrä AMK:n toimipaikkoja kohden noudattelee pääasiassa toimipaikkojen kokoa. Lähes puolet vastaajista työskentelee joko Sepänkadun tai Lemminkäisenkadun toimipisteissä. Lemminkäisenkadulta tuli eniten vastauksia myös yksikön kokoon suhteutettuna. ICT-talolla ja Ruiskadulla työskentelee molemmissa 19 prosenttia vastaajista. Pienin osa vastaajista työskentelee Taideakatemian tiloissa ja Salossa, jotka ovat myös pienimpiä yksiköitä. Lähes puolet vastaajista kuuluu opetushenkilökuntaan, 36 prosenttia työskentele tukipalveluiden ja kehittämisen tehtävissä ja 17 prosenttia vastaajista kuuluu projektihenkilöstöön. Vastaajajoukon työntekijäryhmäjakauma vastaa melko hyvin joulukuussa 2012 vallinnutta todellista työntekijäryhmäjakaumaa. Tuolloin työntekijöistä 61 prosenttia kuului opetushenkilökuntaan, 24 prosenttia tukipalveluiden henkilöstöön ja 15 prosenttia projektihenkilökuntaan. 6 % 9 % 19 % 19 % 17 % Toimipaikat Sepänkatu (24%) 24 % Lemminkäisenkatu (23%) ICT-talo (19%) Ruiskatu (19%) 23 % Taideakatemia (9%) Salo (6%) Työntekijäryhmät Opetushenkilökunta 36 % 47 % Tukipalvelut ja kehittäminen Projektihenkilöstö
4 39 % 6 % Työajat 52 % Säännöllinen päivätyö ja työaikaliukuma Säännöllinen päivätyö ilman liukumaa Kokonaistyöaika Vastaajat Säännöllinen päivätyö ja työaikaliukuma Säännöllinen päivätyö ilman liukumaa Kokonaistyöaika Opetushenkilökunta 200 16 % 4 % 75 % 5 % Tukipalvelut ja kehittäminen Muu 151 87 % 3 % 5 % 5 % Projektihenkilöstö 72 79 % 1 % 13 % 7 % Kaikkiaan 423 52 % 3 % 39 % 5 % Muu 3 % Hieman yli puolella työntekijöistä on säännöllinen työaika ja työaikaliukuma. Heistä suurin osa kuuluu tukipalveluiden ja kehittämisen henkilöstöön ja projektihenkilöstöön. Vastaajista 39 prosentilla on kokonaistyöaika, joista suurin osa on opetushenkilökunnan jäseniä. Kokonaistyöaika ja säännöllinen päivätyö työaikaliukumalla mahdollistavat molemmat joustavan työajan, jolloin työntekijöiden on helpompi sopeuttaa työmatkojaan niin joukkoliikenteen aikatauluihin kuin muiden perheenjäsenten menoihin. Ilman työajan liukumaa vastaajista työskentelee vain kolme prosenttia. Vastausvaihtoehtojen ulkopuolelle jäi kaikkiaan 6 prosenttia vastaajista, joista avointen vastausten perusteella suurin osa tekee osa-aikatyötä tai esimerkiksi opettaa kursseja silloin tällöin epäsäännöllisin työajoin. Normaalia lyhyempää työviikkoa ilmoittaa tekevänsä 8 prosenttia vastaajista. Kyselyn perusteella työajat mahdollistavatkin nykyisellään jo suurimmalle osalle työntekijöistä joustavan työrytmin. Taulukko 1. Työajat työntekijäryhmittäin Liikunnallisuus Vastaajista suurin osa, 63 prosenttia oli naisia ja 37 prosenttia miehiä. Iältään suurin osa vastaajista on 30 59 vuotiaita, sitä nuorempia ja vanhempia vastaajia on molempia 11 prosenttia. Kyselyssä vastaajia pyydettiin arvioimaan omaa viikoittaista liikuntamäärää UKK instituutin suositukseen. Suosituksen mukaan viikoittain tulisi tehdä 2 tuntia 30 minuuttia kestävyysliikuntaa reippaasti tai 1 tunti 15 minuuttia rasittavasti ja lisäksi kohentaa lihaskuntoa ja kehittää liikehallintaa ainakin kahdesti viikossa. Ikäjakauma 60 tai yli 45-59 30-44 11 % 35 % 43 % 20-29 11 %
5 Vastaajista yli puolet ilmoittaa liikkuvansa viikoittain joko hieman tai huomattavasti alle UKK instituutin suosituksen. Huomattavasti alle suosituksen liikkuu 21 prosenttia vastaajista ja hieman alle suosituksen 37 prosenttia vastaajista. Suosituksen mukaisesti liikkuu 20 prosenttia vastaajista. Hieman enemmän kuin suositus liikkuu 12 prosenttia ja huomattavasti enemmän 10 prosenttia vastaajista. Vaikka liikunnan määrä jää hieman yli puolella vastaajista alle suosituksen, yli puolet vastaajista on joko tyytyväisiä tai erittäin tyytyväisiä omaan terveydentilaan. Osittain tyytyväisiä vastajista on 29 prosenttia. Vastaajista 14 prosenttia ilmoittaa olevansa huolestuneita terveydentilastaan, mutta heistä suurin osa on kuitenkin vain osittain huolestunut. Vastaukset ovat vastaajien omia arvioita koetusta terveydentilasta. Positiivista kuitenkin on, että suurin osa vastaajista on suhteellisen tyytyväisiä omaan terveydentilaansa. Liikunnan määrä suhteessa UKK-instituutin suositukseen 12 % 20 % 10 % 21 % 37 % Huomattavasti alle suosituksen Hieman alle suosituksen Suosituksen mukaisesti Hieman enemmän kuin suositus Huomattavasti enemmän kuin suositus Tyytyväisyys omaan terveydentilaan 4 % 1 % 29 % 9 % 11 % 46 % Erittäin tyytyväinen Tyytyväinen Osittain tyytyväinen Osittain huolestunut Huolestunut Erittäin huolestunut
6 Työmatkat Talvikauden kulkumuotojakauma (km/kk) Kulkumuotojakauma kokonaiskilometreittäin 1 % 3 % 3 % Kyselyssä vastaajia pyydettiin määrittelemään 1-3 erilaista tapaa, joilla he kulkevat yhdensuuntaisen työmatkansa viikon aikana. Talvi- ja kesäkauden tyypillinen työviikko kulkumuotoineen käsiteltiin kyselyssä erikseen. Suurin osa vastaajista ilmoitti kulkevansa työmatkan pääasiassa yhdellä tavalla. Kulkutapojen vaihtelu lisääntyy erityisesti kesäisin, jolloin pääasiallinen kulkutapa korvautuu muun muassa pyöräilyllä kerran tai pari viikossa. 16 % 11 % Kyselyssä pyydettiin määrittämään yhdensuuntaisen työmatkan aikana eri kulkumuodoilla kuljetut kilometrit yhden desimaalin tarkkuudella, jolloin esimerkiksi kävelymatkat linja-autopysäkille otetaan huomioon matkan osana. Kulkumuotopiirakassa kilometrit on laskettu kuukauden ajalle. Vastaustapaa on käytetty aiemmin muun muassa Helsingin seudun liikenteen (HSL) toteuttamissa kyselyissä ja se mahdollistaa työmatkoista kertyvien hiilidioksidipäästöjen määrittämisen. Talvi- ja kesäkaudelle laaditut kulkumuotojakaumat on laskettu kulkutapakohtaisten kokonaiskilometrien perusteella. Laskennassa on lisäksi huomioitu etätyöpäivien määrä kuukaudessa sekä mahdolliset normaalia lyhemmät työviikot vastaajakohtaisesti. Talvikaudella Talvikaudella suurin osa, 66 prosenttia, työmatkakilometreistä kertyy yksin, henkilöautolla kuljetuista kilometreistä. Toiseksi suurin osa kuukaudessa kertyvistä kilometreistä kertyy kimppakyydillä matkustettaessa. Kaikkiaan henkilöautolla kuljetut kilometrit kattavatkin 72 prosenttia kokonaiskilometreistä. Kyselyssä kimppakyytien määritelmää ei tässä kohdin eritelty. Osa vastaajista onkin voinut merkitä kimppakyydiksi matkoja, jotka tehdään yhdessä jonkun muun kuin toisen vanhemman tai muun työmatkalaisen kanssa, esimerkiksi lasten kanssa. 66 % kävely (3%) pyöräily (3%) auto, yksin (66%) auto, kimppa (16%) mopo (0%=13km) linja-auto (11%) juna (1%) Kyselyn perusteella pääasiassa työmatkansa kimppakyydillä kulkevista suurin osa matkustaa kahdestaan toisen työmatkalaisen kanssa, joka selittynee juuri perheensisäisten kimppakyytien määrällä. Vain kuusi vastaajaa kuudestakymmenestä oli maininnut kulkevansa työmatkan joko kahden tai kolmen muun työmatkalaisen kanssa. Talvikuukauden työmatkakilometreistä 11 prosenttia kertyy linjaautolla ja 1 prosentti junalla kuljetuista kilometreistä. Julkisen liikenteen käyttö työmatkoilla on vähäistä. Kävely ja pyöräily muodostavat yhdessä kuusi prosenttia kilometreistä. Vaikka kävellen ja pyöräillen kuljetaan pääasiassa lyhyitä työmatkoja autoiluun verrattuna, on niiden osuus kulkumuotojakaumassa siltikin huomattavan pieni.
7 Kesäkaudella Prosentuaalisesti autolla kuljettujen kilometrien osuus näyttää kasvavan kesäkaudella, vaikka talvikauteen verrattuna yksin autoilun kilometrit vähenevät hieman. Koska kesäkauden kaikkien kulkutapojen yhteiskilometrit vähenevät talvikauteen verrattuna, voidaan autolla kuljettujen kilometrien katsoa pysyvän todellisuudessa yhtäläisenä talvi- ja kesäkaudella. Suurin muutos kesäkaudella tapahtuu pyöräiltyjen kilometrien määrässä, joka kolminkertaistuu talvikauteen verrattuna. Autoilijat eivät kuitenkaan näyttäisi siirtyvän kesäkaudella erityisemmin pyöräilyyn vaan pyöräilyyn siirtyy talvikauden kävelijät ja linja-autolla työmatkansa kulkevat työntekijät. Potentiaalia ympärivuotisen pyöräilyn lisäämiseksi on selvästi olemassa. Autoilevien joukossa pyöräilyyn tulisi erityisesti kannustaa, sillä huomattavan suuri osa kulkee työmatkanaan alle viiden kilometrin matkan. Varsinkin taajama-alueella alle seitsemän kilometrin matkat on jopa nopeampi kulkea pyöräillen kuin autolla. Kimppakyydillä kuljettujen kilometrien osuus vähenee kesäkaudella hieman. Linja-autolla kuljetut kilometrit muodostavat kesäkaudella enää kuusi prosenttia ja junalla 1 prosentin työmatkakilometreistä. Mopoilu ja moottoripyöräily on vastaajien joukossa vähäistä ja niistä syntyvät kilometrit muodostavat kesäkaudellakin alle yhden prosentin työmatkakilometreistä. Kampus-hankkeen vaikutukset kulkutapaan Vaikka toimipisteiden mahdollinen siirtyminen Kupittaalle ei kyselyn perusteella vaikuttaisi suurimman osan työmatkojen kulkutapavalintoihin, joukkoliikenteen käyttö näyttäisi lisääntyvän. Jos kampus-hanke toteutuu, vastaajista 10 prosenttia ilmoittaa siirtyvänsä joko mahdollisesti tai varmasti käyttämään työmatkalla joukkoliikennettä. Kuusi prosenttia vastaajista ilmoittaa siirtyvänsä tällöin mahdollisesti tai varmasti kävelyyn tai pyöräilyyn. Työmatkalla autoiluun vaihtaisi vastaajista kolme prosenttia. Kesäkauden kulkumuotojakauma (km/kk) 1 % 2 % 6 % 10 % 13 % 68 % kävely (2%) pyöräily (10%) auto, yksin (68%) auto, kimppa (13%) mopo (0%=377km) moottoripyörä (0%= 350km) linja-auto (6%) juna (1%) Kävely Pyöräily Auto, Auto, yksin kimppa Mopo Moottoripyörä Linja-auto Juna Talvikausi (km/kk) 6525 5725 131126 30556 13 0 20658 2770 Kesäkausi (km/kk) 3450 18528 122518 23114 377 350 11364 1768 Taulukko 2. Kokonaiskilometrit kulkumuodoittain (km/kk)
8 Matkan pituus Matka-aika Yli puolet Turun AMK:n henkilökunnasta kulkee työmatkanaan alle 10 kilometrin pituisen matkan. Todennäköisimpiä pyöräilijöitä ovat alle kuuden kilometrin päässä työpaikastaan asuvat, joita oli 45 prosenttia vastaajista. Potentiaalia pyöräilyn lisäämiseksi onkin siis olemassa erityisesti matkan pituudet huomioiden. Vastaajista 17 prosenttia ilmoittaa työmatkan olevan 10 19,9 kilometriä ja 21 prosenttia yli 20 kilometriä. Pisin työmatka vastaajajoukon keskuudessa oli 155 kilometriä. Kyselyssä työmatkakilometrit pyydettiin määrittämään kulkumuotokohtaisesti yhden desimaalin tarkkuudella. Vastaajien keskuudessa keskimääräinen pyöräilymatka oli talviaikaan 5,5 kilometriä ja kesäaikaan hieman pidempi, 7,5 kilometriä. Muutama yksittäinen henkilö ilmoitti pyöräilevänsä kesäkaudella yli 10 kilometrin pituisen työmatkan. Toimipisteiden mahdollinen siirtyminen Kupittaalle pidentäisi jonkin verran tai huomattavasti vastaajista 26 prosentin työmatkan pituutta. Vastaajista 17 prosenttia ilmoittaa, että matka lyhenisi jonkin verran tai huomattavasti. Yli puolet vastaajista kuitenkin mainitsee, ettei siirtymisellä olisi merkittävää vaikutusta työmatkan pituuteen. Suurin osa vastaajista käyttää työmatkan tekemiseen alle puoli tuntia. Talviaikaan verrattuna työmatkaan käytetty aika lyhenee kesäajalla, mikä johtunee juuri pyöräilyn lisääntymisestä. 40 % 35 % 30 % 25 % 20 % 15 % 10 % 5 % 0 % 1-10 11-20 21-30 31-40 41-50 51-60 > 60 Matka-aika minuutteina Talvikausi Kesäkausi
9 Hiilidioksidipäästöt Turun ammattikorkeakoulun henkilökunnasta kyselyyn vastanneiden laskennalliset työmatkaliikenteestä aiheutuvat vuosittaiset hiilidioksidipäästöt (CO2 ekv.) ovat 256 200 kg/v ja yhden vastaajan työmatkaliikenteen päästöt ovat keskimäärin 606 kg/v. Helsingin seudun laajan liikennetutkimuksen (LITU 2008) vastaajien työmatkoista aiheutuvat CO2-päästöt ovat keskimäärin 420 kg/hlö/vuosi 2. Turun AMK:n työmatkaliikkumiskyselyyn vastanneiden keskuudessa autolla kuljettujen kilometrien osuus oli huomattavan suuri ympärivuoden, joten myös hiilidioksidipäästöt kohoavat pääkaupunkiseudun keskivertoon verraten korkeiksi. On tosin huomioitava, että pääkaupunkiseudulla joukkoliikenteen käyttöön on paremmat mahdollisuudet kuin Turun seudulla. Työmatkaliikenteen hiilidioksidipäästöt laskettiin kyselyyn vastanneiden ilmoittamien työmatkakilometrien perusteella edestakaiselle työmatkalle vuodessa. Tavallisesti työpäiviä keskivertotyöntekijälle kertyy noin 220 päivää (noin 10 työkuukautta). Tässä kohdin merkitseviä työpäiviä ovat nimenomaan ne päivät, jolloin kuljetaan matka kotoa työpaikalle, joten laskennassa on huomioitu vastaajien ilmoittamien etätyöpäivien ja mahdollisten normaalia lyhyempien työviikkojen osuus vastaajakohtaisesti. Ilmoitetut CO2-päästöt on ilmaistu CO2-ekvivalentteina, eli muiden kasvihuonekaasujen vaikutus on muunnettu vastaamaan hiilidioksidin ilmastovaikutusta. Päästökertoimet (CO ekv g/hkm) henkilöautolle ja bussille ovat samat kuin HSL:n Reittioppaassa. Moottoripyörän ja mopon päästökertoimet on saatu VTT:n Lipasto-laskentajärjestelmästä. Junan laskennalliset hiilidioksidipäästöt ovat nolla, sillä VR käyttää vesivoimalla tuotettua sähköä. Päästöarvoja tulkitessa tulee huomioi- da, että ne ovat vastaajien ilmoittamien kilometrimäärien perusteella laskettuja suuntaa antavia arvioita. Työasiamatkat Nykytila Turun ammattikorkeakoulun vuoden 2011 yhteiskuntavastuuraportin mukaan ajokilometrien määrä nousi vuodesta 2010 13,7 % ja päästökuormitus 22,7 %. Ajokilometrejä kertyi yhteensä 639 259 km, mikä on 76 937 km enemmän kuin vuonna 2010. Ylivoimaisesti eniten kilometrejä syntyi henkilökunnan omilla autoilla ajamista virka-ajoista. Virka-ajoja ajettiin 390 719 km(-55 255 km) vuonna 2011. Liikenteessä syntyneet hiilidioksidipäästöt nousivat edellisvuoden 104 tonnista 126 tonniin. Hiilidioksidipäästöjen lisäksi liikenteestä syntyy muita päästöjä, kuten typen oksideja, metaania, rikkidioksidia ja hiilimonoksidia eli häkää. Hiilidioksidiekvivalenteiksi (CO 2 -ekv) muunnettuna liikenteen päästöt ovat yhteensä 145 tonnia vuonna 2011. Kala- ja ympäristötalouden käyttämien veneiden hiilidioksidipäästöt eivätkä lentoliikenteestä syntyneet päästöt ole mukana tässä luvussa. 3 Yhteiskuntavastuuraportissa ei mainittu keinoja työasiamatkoista kertyneiden ajokilometrien vähentämiseksi, vaikka siinä mainittiinkin, että päästöihin voidaan vaikuttaa autolla liikkumista vähentämällä. Työmatkaliikkumiskyselyssä työasiamatkoilla tarkoitettiin kokous-, koulutus- ja muita asiointimatkoja, joihin katsotaan kuuluvan myös työtehtävien hoitamiseksi suoritetut siirtymät pääasiallisesta toimipisteestä johonkin toiseen ammattikor- 2 Laajan liikennetutkimuksen alueen asukkaiden kodin ja työpaikan välisten matkojen päästöjä arvioitiin hyödyntämällä laajasta liikennetutkimuksesta (2008) saatavia tietoja arkivuorokauden liikennesuoritteista ja pääasiallisista kulkutavoista. 3 AMK:n yhteiskuntavastuuraportti 2011, s. 26. Lentoliikenteen päästöt eivät ole olleet mukana liikenteen päästölaskennassa, mutta euromääräisesti Turun AMK on käyttänyt lentoihin 213 264 euroa vuonna 2011. Raportti saatavilla: http://www.ejulkaisu.fi/turkuamk/yhteiskuntavastuuraportti-2011/
10 keakoulun yksikköön. Turun AMK:n matkustusohjeessa yksiköiden väliset siirtymät katsotaan kuitenkin virantoimitusmatkoiksi, ja pidemmät matkat virka- tai koulutusmatkoiksi 4. Käsite-eroista johtuen onkin mahdollista, että osa vastaajista on jättänyt merkkaamatta kyselyyn virantoimitusmatkat ja vastannut virka- tai koulutusmatkojen mukaisesti. Matkustusohjeessa kuitenkin mainitaan kaikkien matkojen osalta, että oman auton käyttö on sallittua silloin, kun kokonaiskustannusvaikutus on edullisin, esimerkiksi jos useampi henkilö matkustaa samaan paikkaan yhteiskuljetuksessa. Virka- ja koulutusmatkojen osalta kulut korvataan aina halvimman kulkuneuvon mukaan. Vastaajista kaikkiaan 40 prosenttia ilmoittaa tekevänsä työasiamatkoja vähintään kerran viikossa. Vain kolme prosenttia vastaajista ilmoitti tekevänsä työasiamatkoja päivittäin ja heistä suurin osa tekee matkat omalla autolla ja toiseksi suurin osa kävellen. Muutaman kerran viikossa työasiamatkoja tekee 26 prosenttia vastaajista ja kerran viikossa 11 prosenttia. Muutaman kerran tai kerran kuussa työasiamatkoja tekee 36 prosenttia vastaajista. Harvemmin kuin kerran kuussa työasiamatkoja tekee 21 prosenttia. Vastaajista vain kolme prosenttia ilmoittaa, ettei tee työasiamatkoja lainkaan. Kulkuneuvoittain tarkasteltuna yleisin kulkuneuvo työasiamatkoilla on oma auto. Huomattavasti vähemmän käytetään muun muassa linja-autoa. Toiseksi yleisin kulkumuoto työasiamatkoilla on kävely ja tämän jälkeen pyöräily. Lentokoneella työasiamatkoja tehdään pääasiassa vain ajoittain, vaikka kolme vastaajaa 4 Virantoimitusmatkassa matkustaminen on virka-/työtehtäviin liittyvänä tavanomaista eli se on päivittäistä, viikoittaista tai muutoin toistuvaa. Matka tapahtuu tavallisesti työpisteestä toiseen tai määrätystä lähtöpaikasta toiseen ja takaisin virantoimituspaikkakunnalla tai muuten virkapiiriin kuuluvalla alueella. Virkamatka perustuu esimiesasemassa olevan viranhaltijan tai toimielimen antamaan matkamääräykseen. Virkamatkat eivät ole luonteeltaan tavanomaista virkatoimintaa ja ne edellyttävät matkustamista virkapaikan ulkopuolelle. ilmoittaakin tekevänsä työasiamatkoja lentokoneella kerran kuussa. Kimppakyydit sekä yhteiskäyttöpyörien ja -autojen käyttö on vastaajien keskuudessa vähäistä. Tosin esimerkiksi yhteiskäyttöautoja ei ole kuin Sepänkadun ja Taideakatemian yksiköillä. Työasiamatkojen yleisyys vastaajien keskuudessa Päivittäin Muutaman kerran viikossa Kerran viikossa Muutaman kerran kuussa Kerran kuussa Harvemmin kuin kerran kuussa Ei koskaan 3 % 3 % 11 % 10 % 21 % 26 % 26 % 0 % 5 % 10 % 15 % 20 % 25 % 30 % Kyselyssä tarkasteltiin erikseen lyhyitä, alle viiden kilometrin pituisia, työasiamatkoja. Matkustusohjeen mukainen kokonaisvaikutusten osalta halvin kulkuneuvo on erityisesti lyhyillä työasiamatkoilla useimmin joku muu kulkuneuvo kuin oma auto. Hieman yli puolet työasiamatkoja tekevistä vastaajista ilmoittaa tekevänsä kuitekin myös lyhyet työasiamatkat omalla autolla. Kaupunkialueella lyhyiden työasiamatkojen tekeminen on usein nopeampaa pyörällä kuin autolla, sillä ajoajan lisäksi aikaa kuluu usein parkkipaikan etsimiseen. Kantamusten ja sään salliessa pyöräilyyn tulisikin kannustaa muun muassa yhteiskäyttöpyöriä hankkimalla, jolloin kodin ja
11 työpaikan välisen matkan autolla kulkevien on helppo valita pyörä työasiamatkoille edes ajoittain. Tällä hetkellä vain yksi prosentti vastaajista tekee lyhyet työmatkat yhteiskäyttöpyörällä. Omalla pyörällä lyhyet työasiamatkat tekee nyt jo 21 prosenttia vastaajista. Kävellen lyhyet työasiamatkat tekee 13 prosenttia ja linja-autolla vain seitsemän prosenttia vastaajista. Yleisin kulkuneuvo alle 5 km työasiamatkoilla Työpaikan yhteiskäyttö- tai vuokra-auto Kehittämiskohteet Oma auto Oma pyörä Kävely Linja-auto Työsuhdeauto Työpaikan yhteiskäyttöpyörä 3 % 1 % 1 % 7 % 13 % 21 % 55 % 0 % 20 % 40 % 60 % Turun AMK:n yhteiskuntavastuuraportin mukaan hiilidioksidipäästöarvoja seurataan ja niitä pyritään vähentämään. Työasiamatkat ovat hyvä väylä päästöarvojen vähentämiseen ja uudenlaisen liikkumiskulttuurin luomiseen. Alkusysäyksen aikaansaamiseksi työnantaja voi kannustaa työntekijöitä kokeilemaan työajalla tehtävien matkojen kulkemista erilaisin kulkuneuvoin. Muutosten aikaansaamiseksi on kuitenkin tarjottava työntekijöille kannusteita ja vaihtoehtoisia kulkumuotoja. Auton käyttöä ei ole tarpeellista kieltää tai välttää kaikilla matkoilla, mutta erityisesti lyhyillä työasiamatkoilla oletusarvoisena kulkuvälineenä tulisi olla joku muu kulkumuoto. Omaa autoa käytetään niin kodin ja työpaikan välisillä matkoilla kuin työasiamatkoillakin autoilun helppouden vuoksi, mutta myös pyöräily tai linja-auton käyttö voi olla vaivatonta. Kävelyn ja pyöräilyn lisäämiseksi työasiamatkoilla, työpaikalla voidaan järjestää esimerkiksi työhyvinvointiin liittyviä kampanjoita ja kilpailuja. Joukkoliikenteen käytön lisäämiseksi olemassa olevista etuuksista tulee tiedottaa paremmin. Kokemuksia muun muassa yhteiskäyttöautojen, -pyörien sekä -matkakorttien käytöstä on hyvä jakaa yksiköiden välillä. Työntekijöiden virka-ajoja seurataan jo nyt ajopäiväkirjojen avulla, joten oman auton käytön vähentymistä on helppo seurata myös jatkossa. Joukkoliikenteen käytön lisääminen Turun AMK:n työntekijöillä on mahdollisuus ottaa käyttöön Turun kaupungin tarjoama työsuhdematkalippuetuus. Tällä hetkellä lippuetuuden saa Turun kaupungin sisäisen joukkoliikenteen matkakortteihin. Lippuetuus on 11 euroa kuukautta kohden. Kaupungin työntekijöille tarkoitettu alennus perustuu henkilörekisteriin, joten sen käyttäminen on vaivatonta. Henkilökohtaista matkakorttia voi käyttää rajattomasti vapaa-ajan matkoilla ja kaupungin sisällä tehtävillä työasiamatkoilla. Mahdollisuudesta työsuhdematkalippuetuuteen kannattaa tiedottaa hyvin työntekijöiden intranetissä, ja jo työhön perehdytyksessä. AMK:n toimipisteistä ainakin ICT-talolla, Sepänkadulla ja Taideakatemialla on kartoituksen perusteella työntekijöiden yhteiskäytössä olevia linja-autoliikenteen matkakortteja. Yhteiskäytössä olevat matkakortit ovat vaivattomia käyttää, ja niiden avulla vältytään ajopäiväkirjojen seuraamiselta ja matkalaskujen tekemiseltä. Yleisesti käytössä olevia matkakortteja kannattaa tarjota myös vierailijoille, kuten Ruiskadun yksikkö ilmoittaa tekevänsä. Junalla kulkiessaan työntekijöillä on käytössä VR:n yrityssarjalippuja.
12 Mahdollisuus yhteiskäytössä olevaan matkakorttiin Ei osaa sanoa Ei matkakorttia yksikössä Yksikössä on matkakortti, mutta ei käytä sitä Käyttää omaa matkakorttia Käyttää yhteistä matkakorttia 4 % 1 % 11 % 29 % 54 % Kimppakyydit Turun AMK:n matkustusohjeen mukaan työasiamatkoilla oman auton käyttö on sallittua silloin, kun kokonaiskustannusvaikutus on edullisin, esimerkiksi jos useampi henkilö matkustaa samaan paikkaan yhteiskuljetuksessa. Kimppakyytejä käytetään kyselyn perusteella työasiamatkoilla jonkin verran. Vastaajista neljä prosenttia ilmoittaa kulkevansa työasiamatkan kimppakyydillä muutaman kerran kuussa ja kolme prosenttia viikoittain. Työpaikan yhteinen kimppakyytipörssi tai keskustelufoorumi helpottaa kimppakyytien järjestämistä. Esimerkiksi isompien seminaarien lähestyessä intranettiin kannattaa lisätä keskustelupalsta, johon voi ilmoittaa vapaan kyydin tai sen tarpeen reitteineen. Oman työpaikan sisäisesti järjestettynä myös kynnys kyydin ilmoittamisesta ja hakemisesta pienenee. 0 % 20 % 40 % 60 % Vastaajat Yhteiskäyttöautot ja -pyörät Turun AMK:n yksiköistä Taideakatemialla ja Sepänkadun yksiköllä on käytössään yhteiskäyttöautoja. Yhteiskäyttöautot vapauttavat työntekijän tekemään kodin ja työpaikan välisen matkan jollain muulla kulkuneuvolla kuin omalla autolla. Lisäksi työnantajalla voi olla paremmat mahdollisuudet vähäpäästöisten autojen hankkimiseen. Tällä hetkellä vain kaksi vastaajaa ilmoittaa tekevänsä työasiamatkoja yhteiskäyttöautolla päivittäin ja viikoittainkin vain muutama vastaaja. Yhteiskäyttöpyöriä on käytössä Ruiskadun ja ICT-talon yksiköillä. Pyörät on kartoituksen perusteella varustettu kypärillä, mutta kartoituksesta ei käy ilmi onko pyörissä korit. Jo pientenkin kantamusten kannalta pyörät tulisi varustaa koreilla, jolloin niiden käytettävyys ja pyöräilyn vaivattomuus paranee. Kyselyn perusteella yhteiskäyttöpyöriä käytetään tällä hetkellä vain harvoin työasiamatkojen tekemiseen. Oman pyörän käyttö on huomattavasti yleisempää. Videoneuvottelumahdollisuudet Kartoituksen perusteella kaikilla työntekijöillä on videoneuvottelumahdollisuus. Pääasiassa videoneuvottelumahdollisuus on järjestetty tietokonekohtaisesti, mutta henkilökohtaisten laitteiden lisäksi on järjestetty yhteiskäytössä olevia erillisiä videoneuvottelutiloja. Muun muassa avokonttoreissa työskentelevien 1 % 9 % Videoneuvottelumahdollisuudet 17 % 1 % 46 % 26 % Hyvät Melko hyvät Melko huonot Huonot
13 kannalta erilliset tilat ovat tarpeellisia. Kyselyn perusteella videoneuvottelumahdollisuuksiin ollaan pääasiassa tyytyväisiä. Vastaajista 26 prosenttia oli sitä mieltä, että mahdollisuudet ovat hyvät ja 46 prosenttia kokee mahdollisuudet melko hyväksi. Vastaajista 10 prosenttia mainitsee, että videoneuvottelumahdollisuudet ovat huonot tai melko huonot. Vastaajista 17 prosenttia ei tiedä millaiset mahdollisuudet ovat, eivätkä he siten liene käyttäneet videoneuvotteluita lainkaan. Vain yksi prosentti ilmoittaa, että videoneuvottelumahdollisuutta ei ole ollenkaan. Yksiköiden välillä ei vastaajien mielipiteissä ole huomattavia eroja. Koska mahdollisuudet videoneuvotteluiden järjestämiseen on olemassa ja niihin ollaan pääasiassa tyytyväisiä, käytön lisäämiseksi tulee lähinnä huomioida, että laitteiden käyttöön on saatavilla tukea ja opastusta. Laitteiden käyttöön on hyvä kannustaa myös matkustusohjeessa. Liikkumisolosuhteet Pukeutumis- ja peseytymistilat Pukeutumis- ja peseytymistilojen kunnolla ja viihtyisyydellä on merkitystä erityisesti pyöräillen ja kävellen työmatkan kulkeville työntekijöille. Toimipisteiden välillä on kartoituskyselyn mukaan pieniä eroja, mutta pääasiassa kaikilla työntekijöillä on mahdollisuus käyttää työpaikalla pukeutumis- ja peseytymistiloja. Suurimmassa osassa toimipisteitä pukeutumis- ja peseytymistilat on järjestetty naisille ja miehille erikseen. Työmatkaliikkumiskyselyssä ei erikseen kysytty tyytyväisyyttä pukeutumis- ja peseytymistiloihin. Vastaajista 14 prosenttia kuitenkin ilmoittaa, ettei kulje työmatkaa kävellen tai pyöräillen siksi, että työpaikalla ei ole asianmukaisia pukeutumis- ja peseytymistiloja. Suurin osa näistä vastaajista työskentelee Lemminkäisenkadun ja Sepänkadun toimipisteessä. Sepänkatu Kartoituksen perusteella Sepänkadun toimipisteessä on naisille ja miehille erilliset pukeutumis- ja peseytymistilat. Osalla työntekijöistä on mahdollisuus lukittaviin vaatesäilytyskaappeihin. Kulkuyhteydet pukeutumis- ja peseytymistiloista pyöräpysäköintipaikoille on sujuvat. Lemminkäisenkatu Kartoituksen perusteella Lemminkäisenkadun toimipisteessä on naisille ja miehille erilliset pukeutumis- ja peseytymistilat. Osalla työntekijöistä on mahdollisuus lukittaviin vaatesäilytyskaappeihin. Kulku pukeutumis- ja peseytymistiloista pyöräpysäköintipaikoille on sallittu vain niille, jotka ovat erikseen pyytäneet kulkuluvan. Ruiskatu Ruiskadun toimipisteessä on naisille ja miehille erilliset pukeutumis- ja peseytymistilat. Myös lukittavat vaatesäilytyskaapit sekä vaatteiden kuivatusmahdollisuus on kartoituksen perusteella järjestetty kaikille työntekijöille. ICT-talo ICT-talon henkilökunnalla on kartoituksen perusteella käytössä sekä pukeutumisettä peseytymistilat. Kulkuyhteydet pyöräpysäköintipaikoille on melko sujuvat. Taideakatemia Taideakatemian tiloissa on miehille ja naisille erilliset pukeutumis- ja peseytymistilat, mutta mahdollisuus lukolliseen vaatesäilytykseen on vain osalla työntekijöistä. Kulkuyhteydet pyöräpysäköintipaikoille on sujuvat. Salo Salon yksikön pukeutumis- ja peseytymistiloista ei saatu kartoituksessa tietoa.
14 Pysäköintipaikat pyörille Taideakatemia Taideakatemialla pyöräpaikkoja on varattu työntekijöille sekä katoksesta että sisätiloista. Telineiden määrää ei ole mainittu, mutta tarpeeseen nähden niitä on riittävästi. Myös kyselyn tulokset osoittavat, että työntekijät ovat varsin tyytyväisiä toimipisteen pyöräpaikkoihin. Sepänkatu Sepänkadun toimipisteessä työntekijöiden käytössä olevat pyöräpaikat on sijoitettu toimipisteen ulkopuolelle. Pyörille ei ole varattu katosta. Tarkka pyöräpaikkojen määrä ei ilmene kartoituksesta, mutta siinä mainitaan, että niitä on riittävästi. Kyselyn perusteella pyöräpaikoissa on kehittämisen varaa eniten juuri Sepänkadun toimipisteessä. Lemminkäisenkatu Lemminkäisenkadun toimipisteessä pyöräpaikat sijaitsevat ulkona, ilman katosta. Paikkoja on kartoituksen mukaan 160 paikkaa, joista osa on runkolukittavia telineitä. Tarpeeseen nähden paikkoja on kartoituksen mukaan riittävästi. Kyselyn mukaan Lemminkäisenkadulla työskentelevät vastaajat pitävät toimipisteen pyöräpaikkoja melko hyvinä. Ruiskatu Ruiskadun toimipisteen noin 100 pyöräpaikkaa sijaitsee ulkona, ilman katosta. Telineet eivät ole runkolukittavia malleja. Paikkoja on mainittu olevan riittävästi, vaikka kartoituksessa mainitaankin, että samoja paikkoja käyttävät myös opiskelijat. Ruiskadulla työskentelevät pitävät kyselyn mukaan toimipisteen pyöräpaikkoja pääasiassa hyvinä tai melko hyvinä. ICT-talo Kartoituksen mukaan pyöräpaikat sijaitsevat ICT-talolla sisätiloissa, mutta tarkasta telinetai paikkamäärästä ei ole mainintaa. Tarpeeseen nähden työntekijöiden käytössä olevia pyöräpaikkoja on riittävästi ja ne ovat kyselyn mukaan pääasiassa hyviä tai melko hyviä. Salo Kartoituksesta ei käynyt ilmi, millaiset pyöräpaikat Salon yksikössä on. Kuitenkin kaikki Salon toimipisteen vastaajat pitivät työpaikan pyöräpaikkoja hyvinä.
15 Pysäköintipaikat autoille Toimipisteiden pysäköintipaikkojen määrää ja riittävyyttä selvitettiin sekä toimipisteiden vastaaville lähetetyllä kartoituslomakkeella että henkilökunnan työmatkaliikkumiskyselyllä. Autopaikkojen määrä ja hinnat vaihtelevat toimipistekohtaisesti. Osalle työntekijöistä työnantaja tarjoaa ilmaisia pysäköintipaikkoja, jotka ovat joko työntekijäkohtaisesti nimettyjä tai yleisesti työntekijöiden kesken jaettavia vapaita paikkoja. Muun muassa Sepänkadun ja Taideakatemian toimipisteissä suurin osa autoilijoista käyttää ilmaisia pysäköintipaikkoja. Suurimmassa osassa toimipisteissä maksulliset pysäköintipaikat ovat huomattavan edullisia, kuten Ruiskadun ja Salon toimipisteissä, joissa maksut ovat vuositasolla 10 35 euroa. Kalleimmat paikat ovat Lemminkäisenkadun ja ICT-talon sisäpysäköintipaikat. Ilmainen tai pysäköintipaikan todellisia ylläpitokustannuksia huomattavasti edullisempi pysäköintipaikka on työntekijälle rahanarvoinen etuus, mikä on hyvä muistaa muita liikkujaryhmiä hyödyttäviä toimenpiteitä harkitessa. Työmatkaliikkumiskyselyssä pääsääntöisesti työmatkansa autoilevilta kysyttiin, käyttävätkö he työnantajan ylläpitämiä ilmaisia tai maksullisia pysäköintialueita, ja ovatko paikat nimettyjä vai yleisiä. Ulkopuolisten pysäköintialueiden käyttäjiltä kysyttiin, kuinka helppoa pysäköintipaikan löytäminen on. Koko AMK:n vastaajajoukkoa tarkastellen 73 prosenttia vastasi kysymykseen, joiden oletetaan muodostavan siten pääsääntöisesti autoilevien työntekijöiden ryhmän. Kysymykseen on voinut vastata myös ajoittain autoilevia henkilöitä. Oletettavasti he käyttävät useimmiten ulkopuolisia pysäköintialueita. Yleisesti tarkastellen 34 prosentilla pääsääntöisesti autoilevista vastaajista on käytössään henkilökohtainen maksullinen pysäköintipaikka ja 10 prosentilla henkilökohtainen työnantajan kustantama pysäköintipaikka. Työnantajan ylläpitämiä yleisiä pysäköintialueita käyttää 27 prosenttia, joista vain yksi prosentti maksullisia. Yhdellä prosentilla vastaajista on muun kuin työantajan ylläpitämä, henkilökohtainen ja maksullinen parkkipaikka, esimerkiksi paikka parkkihallista. Ulkopuolisten tahojen yleisiä parkkipaikkoja käyttäviä vastaajia on 26 prosenttia, joiden mukaan parkkipaikan löytäminen on useimmiten melko vaikeaa. Ilmainen ja edullinen pysäköintipaikka on osalle työntekijöistä tarpeellinen hyöty. Parkkipaikkajako tulisikin tehdä erityisesti niitä työntekijöitä ajatellen, jotka kulkevat työmatkansa autolla terveytensä, ikänsä tai muun pakottavan syyn takia. Parkkipaikkojen jakoa voi käyttää kannustimena kimppakyyteihin, jolloin kimppakyydillä työmatkansa kulkeville varataan ennalta merkittyjä paikkoja. Pysäköintipaikkojen ylläpitäminen on työnantajalle kallista, ja niiden tarvetta arvioitaessa tulisi harkita myös muiden liikkujaryhmien tarpeita tai mahdollisuutta siirtyä tukemaan muun muassa joukkoliikenteen käyttöä vähintään vastaavalla summalla kuin autopysäköintiä. Henkilöä Prosenttia (N=305) Henkilökohtainen, työnantajan tarjoama parkkipaikka 31 10 % Henkilökohtainen, työnantajan ylläpitämä, mutta maksullinen parkkipaikka 105 34 % Käyttää työnantajan tarjoamaa, ilmaista parkkialuetta 83 27 % Käyttää työnantajan ylläpitämää yleistä, maksullista parkkialuetta Henkilökohtainen, muun kuin työnantajan ylläpitämä maksullinen parkkipaikka (esim. parkkihalli) 3 1 % 3 1 % Ulkopuolisia, yleisiä parkkipaikkoja käyttävät 80 26 % Yhteensä 305 Taulukko 3. Pysäköintipaikkojen käyttö vastaajajoukon keskuudessa 73 % (N=423)
16 Sepänkatu Sepänkadun toimipisteessä autopaikat ovat työntekijöille ilmaisia ja ne sijaitsevat ulkona. Lisäksi toimipaikan läheisyydessä on jonkun verran yleisiä parkkialueita. Kartoituksen mukaan autopaikkoja on varattu työntekijöiden käyttöön riittävästi. Työmatkaliikkumiskyselyn mukaan Sepänkadulla työskentelevistä vastaajista 70 prosenttia kulkee työmatkansa pääsääntöisesti autolla. Kyselyn perusteella suurin osa heistä käyttää työnantajan tarjoamaa, ilmaista pysäköintialuetta. Henkilökohtaisia paikkoja oli vain kahdella vastaajalla. Ulkopuolisia parkkialueita käyttävien vastaajien mukaan pysäköintipaikan löytäminen on useimmiten melko vaikeaa tai vaikeaa. Lemminkäisenkatu Lemminkäisenkadun toimipisteessä autopaikkoja on varattu ulkona sijaitsevalta parkkipaikalta 100 ruutua ja sisätiloista 100 ruutua. Työntekijälle ulkona sijaitseva pysäköintipaikka maksaa 5 euroa ja sisältä 35 euroa kuukaudelta. Lisäksi toimipaikan läheisyydessä on runsaasti yleisiä parkkialueita. Kartoituksessa mainitaan kuitenkin, että autopaikkoja on liian vähän. Työmatkaliikkumiskyselyn perusteella 76 prosenttia Lemminkäisenkadulla työskentelevistä vastaajista tekee työmatkansa pääasiassa autolla. Heistä suurimmalla osalla on henkilökohtainen, mutta maksullinen pysäköintipaikka (58%). Vastaajista 26 prosenttia käyttää ulkopuolisia pysäköintialueita ja heidän mielestään pysäköintipaikkojen löytäminen on vaikeaa tai melko vaikeaa. Ruiskatu Ruiskadun toimipisteessä autopaikkoja on varattu ulkona sijaitsevalta parkkialueelta noin 110 ruutua. Niistä 50 on lämpöpaikkoja ja 60 henkilökohtaisia (nimettyjä) paikkoja. Lämpöpaikat maksavat kartoituksen mukaan 34 euroa ja nimetyt paikat 10 euroa vuodessa. Yleisiä pysäköintialueita sijaitsee toimipaikan läheisyydessä jonkun verran. Yleisesti arvioiden työntekijöiden käytössä olevia pysäköintipaikkoja on kartoituksen perusteella riittävästi. Työmatkaliikkumiskyselyn perusteella 31 prosentilla Ruiskadun toimipisteen autoilevista vastaajista on henkilökohtainen työnantajan ylläpitämä, mutta maksullinen pysäköintipaikka. Osalle työntekijöistä työnantaja tarjoaa ilmaisen henkilökohtaisen pysäköintipaikan, joita oli vastaajista 17 prosentilla. Ulkopuolisia pysäköintialueita käyttää 22 prosenttia autoilevista vastaajista. Heidän mielipiteensä pysäköintipaikan löytämisen helppoudesta vaihteli suuresti. ICT-talo ICT-talolla autopaikkoja on varattu sisätiloista noin 50 kappaletta, jotka maksavat työntekijälle 20 euroa kuukaudessa. Kartoituksen mukaan paikkoja on riittävästi. Toimipaikan läheisyydessä on lisäksi yleisiä pysäköintipaikkoja jonkun verran. ICT talolla työskentelevistä työmatkaliikkumiskyselyn vastaajista pääsääntöisesti autoilevia työntekijöitä on 63 prosenttia. Heistä suurimmalla osalla on henkilökohtainen työnantajan ylläpitämä, mutta maksullinen pysäköintipaikka, mikä ilmentänee alueen yleisesti vaikeaa pysäköintitilannetta. Ulkopuolisia parkkialueita käyttää 25 prosenttia, ja suurimman osan mielestä pysäköintipaikan löytäminen on vaikeaa. Toisaalta alue on saavutettavissa hyvin joukkoliikenneyhteyksillä. Taideakatemia Taideakatemialla autopaikkoja on varattu sisätiloista noin 40 ruutua henkilökunnan käyttöön. Autopaikkoja on varattu myös vierailijoille. Lisäksi toimipaikan läheisyydessä on yleisesti käytössä olevia parkkialueita. Autopaikkoja katsotaankin olevan riittävästi. Taideakatemialla työskentelevistä työmatkaliikkumiskyselyyn vastanneista työntekijöistä noin puolet tekee työmatkansa pääsääntöisesti autolla (23 hlö). Heistä suurin osa käyttää työnantajan tarjoamia ilmaisia pysäköintipaikkoja. Vain kuusi vastaajaa ilmoittaa käyttävänsä ulkopuolisia pysäköintialueita, joiden löytäminen on vastaajien mukaan pääasiassa melko vaikeaa.
17 Salo Salon toimipisteessä autopaikat sijaitsevat ulkona. Lämmitettävä pysäköintiruutu maksaa vuositasolla työntekijälle noin 20 euroa. Työmatkaliikkumiskyselyn perusteella suurin osa työntekijöistä käyttää työnantajan ylläpitämää, ilmaista parkkialuetta. Neljällä vastaajalla on henkilökohtainen, ilmainen parkkiruutu ja kuudella vastaajalla henkilökohtainen, mutta maksullinen pysäköintipaikka. Työpaikan ulkopuolisia, yleisiä parkkialueita käyttäviä vastaajia oli kuusi, joiden mukaan pysäköintipaikan löytäminen on pääasiassa helppoa. Liikenneturvallisuus Yksiköiden läheisyydessä esiintyvät liikenneongelmat ovat kyselyn perusteella hyvin samantapaisia ja yleisimmin ongelmia aiheuttavat vilkas liikenne, huolimattomuus liikenteessä ja kadun ylitykset. Vaihtelua syntyy hieman riippuen liikennejärjestelyistä yksikön välittömässä läheisyydessä. Pyöräteiden puutteellisuus ja katkonaisuus hankaloittaa erityisesti Kupittaalla sijaitsevien ICT-talon ja Lemminkäisenkadun yksiköitä, ja toisaalta Sepänakadun yksikön lähellä sijaitsevat koulut vilkastuttavat liikennettä. Liikenneturvallisuuden parantamiseksi Turun AMK:n kannattaa olla yhteydessä liikennesuunnitteluviranomaisiin. Alla kymmenen eniten vastauksia saaneet ongelmakohdat on esitetty yksikkökohtaisesti. Lemminkäisenkatu Lemminkäisenkadulla kolme yleisintä ongelmaa ovat vilkas liikenne, kadun ylitykset ja huolimattomuus liikenteessä. Liikkujaryhmistä ongelmallisimmiksi mainitaan autoilijat ja pyöräilijät. Näkyvyys ja sitä talviaikaan huonontava riittämätön talvikunnossapito nousevat myös esille. Avoimissa vastauksissa mainitaan, että liikenneturvallisuutta heikentää tällä hetkellä useat rakennustyömaat ja Lemminkäisenkadun yksikön ja ICT-talon välisen alueen keskeneräisyys. Kenties alueen kehittämisestä johtuen, myös kevyenliikenteen väylät ovat osin puutteellisia. Avointen vastausten perusteella sujuva liikkuminen kävellen ja pyöräillen Vilkas liikenne Kadun ylitykset Huolimattomuus liikenteessä Autoilijat Näkyvyys Riittämätön talvikunnossapito Pyöräilijät Kävelyteiden puute Pyöräteiden puute Ajonopeus Lemminkäisenkatu 0 10 20 30 40 50 60 70 Vastaajat edellyttäisi muun muassa, että Joukahaisenkadulla ICT-talon editse kulkeva pyörätie jatkettaisiin vähintään Untamonkadun risteykseen. ICT-talo Lemminkäisenkadun läheisyydessä sijaitsevan ICT-talon läheisyydessä liikenneturvallisuutta heikentävät pääasiassa vilkas liikenne, kadun ylitykset ja huolimattomuus liikenteessä. Samoin kuin Lemminkäisenkadun yksikön vastauksista kävi ilmi, alueen turvallisuutta heikentää pyöräteiden puutteellisuus. Liikkujaryhmistä ongelmallisimmiksi mainittiin autoilijat ja pyöräilijät. Selkeillä liikennejärjestelyillä helpotettaisiin ruuhkaisuutta ja vähennettäisiin vaaratilanteita, joita syntyy kun pyöräilijät ajavat autotiellä.
18 ICT-talo Sepänkatu Vilkas liikenne Kadun ylitykset Huolimattomuus liikenteessä Pyöräteiden puute Autoilijat Pyöräilijät Riittämätön talvikunnossapito Näkyvyys Ajonopeus Kävelijät 0 10 20 30 40 50 Vastaajat Vilkas liikenne Huolimattomuus liikenteessä Kadun ylitykset Pyöräteiden puute Autoilijat Riittämätön talvikunnossapito Mopoilijat Näkyvyys Pyöräilijät Ajonopeus 0 10 20 30 40 50 60 70 Vastaajat Sepänkatu Sepänkadun yksikön läheisyydessä eniten liikenneongelmia aiheuttavat vilkas liikenne, huolimattomuus liikenteessä ja kadun ylitykset. Myös pyöräteiden puute nousee esille. Liikkujaryhmistä ongelmallisimpia ovat autoilijat ja mopoilijat. Avointen vastausten perusteella Sepänkadun yksikön lähellä sijaitseekin useita peruskouluja ja lukio, minkä vuoksi liikennettä vilkastuttavat opiskelijoiden käytössä olevat mopoautot. Ruiskatu Turun Petreliuksessa sijaitsevan Ruiskadun yksikön läheisyydessä liikenneturvallisuutta heikentävät eniten vilkas liikenne, huolimattomuus liikenteessä ja huono näkyvyys. Esille nousevat myös kadun ylitykset, joiden turvallisuuteen mainitulla huonolla näkyvyydellä voi olla vaikutusta. Liikkujaryhmistä ongelmallisimmiksi mainittiin autoilijat ja kävelijät. Vilkas liikenne Huolimattomuus liikenteessä Näkyvyys Kadun ylitykset Autoilijat Kävelijät Riittämätön talvikunnossapito Pyöräilijät Pyöräteiden puute Ajonopeus Ruiskatu 0 5 10 15 20 25 30 35 Vastaajat
19 Taideakatemia Kuten muiden yksiköiden kohdalla, myös Taideakatemian läheisyydessä liikenneturvallisuutta heikentävät eniten vilkas liikenne, kadun ylitykset ja huolimattomuus liikenteessä. Liikkujaryhmistä ongelmallisimmiksi mainitaan autoilijat ja pyöräilijät. Vilkas liikenne yhdessä liian korkean ajonopeuden kanssa heikentää alueen liikenneturvallisuutta, mutta muihin yksiköihin verraten Taideakatemialta on hyvä pyörätieyhteys keskustaan. Salo Salossa liikenneturvallisuuden kannalta ongelmallisimmaksi koetaan vilkas liikenne, huolimattomuus liikenteessä ja korkeat ajonopeudet. Edellä mainittujen asioiden voidaan olettaa tekevän vastauksissa mainitut kadun ylitykset vaarallisiksi. Vastausten perusteella riittämätön talvikunnossapito heikentää liikenneturvallisuutta. Liikkujaryhmistä ongelmallisimmiksi mainitaan autoilijat ja pyöräilijät. Vilkas liikenne Kadun ylitykset Huolimattomuus liikenteessä Autoilijat Ajonopeus Riittämätön talvikunnossapito Pyöräilijät Pyöräteiden puute Näkyvyys Kävelijät Taideakatemia 0 5 10 15 20 25 Salo Vilkas liikenne Huolimattomuus liikenteessä Ajonopeus Kadun ylitykset Riittämätön talvikunnossapito Autoilijat Pyöräteiden puute Pyöräilijät Mopoilijat Kävelyteiden puute 0 1 2 3 4 5 6 7
20 Pyöräilyn ja kävelyn edistäminen Työmatkapyöräilyn ja -kävelyn taustatekijät Motivaatio työmatkapyöräilyyn ja -kävelyyn Liikkuminen pyörällä ja kävellen virkistää aistit aamulla ja on mukavaa :) Pyöräily/kävely on terveellistä ja osa arkiliikuntaa Pyöräily/kävely on ympäristöystävällistä Pyöräily/kävely on halpaa 60 % 57 % 78 % Ennen kuin voidaan tarkastella, miten pyöräilyyn ja kävelyyn voitaisiin kannustaa, niin työmatkoilla kuin työajalla tehtävillä matkoilla, on hyvä tarkastella niiden vastaajien motivaation taustatekijöitä, jotka jo kulkevat työmatkansa pyöräillen tai kävellen. Työmatkaliikkumiskyselyssä työmatkan pyöräillen tai kävellen kulkevia pyydettiin valitsemaan ja kertomaan syitä, miksi he pyöräilevät tai kävelevät työmatkansa. Kysymykseen vastasi 37 prosenttia kaikista vastaajista. Suhteutettuna toimipisteiden vastaajamäärään, pyöräillen tai kävellen työmatkan kulkevia vastaajia voidaan kysymyksen perusteella olettaa olevan eniten Taideakatemian toimipisteessä, ICT-talolla ja Sepänkadun toimipisteessä. Työmatkani on niin lyhyt Lähes koko matkalla on pyörätie/kevyenliikenteen väylä Pyöräily/kävely on elämäntapa Pääsen pyörällä töihin nopeammin kuin autolla/joukkoliikenteellä Matka on turvallinen pyöräillä/kävellä Parkkipaikkojen löytäminen vaikeaa 16 % 57 % 47 % 46 % 38 % 34 % Suurimmalla osalla vastaajista motivaation taustalla ovat pyöräilyn ja kävelyn terveysvaikutukset. Kuten yllä oleva lainaus kuvailee, on aamuisella kävely- tai pyöräilyhetkellä työvireyttä virkistävä vaikutus. Päivittäinen arkiliikunta katkaisee erityisesti toimistotyöläiselle tutut istumisjaksot, joten lyhyet työasiamatkat on hyvä tehdä työpaikan yhteiskäyttöpyörällä tai kävellen, vaikka töihin saapuisikin omalla autolla. Terveysvaikutustensa lisäksi pyöräily ja kävely ovat ympäristöystävällisiä ja taloudellisia vaihtoehtoja. Samaiset tekijät nousivat terveellisyyden jälkeen yleisimmiksi syiksi yhdessä kenties kaikkein tavallisimman ja tosiasiassa määrittävimmän tekijän, matkan pituuden kanssa. Vastaajista 46 prosenttia kuitenkin mainitsee, että pyöräily tai kävely on elämäntapa. Myös liikkumisolosuhteilla, kuten pyörä- ja kävelyteiden kunnolla sekä liikenneturvallisuudella on merkitystä työmatkapyöräilyn ja -kävelyn mukavuuteen. Pysäköinti on kallista Jokin muu syy Pääsen kävellen töihin nopeammin kuin autolla/joukkoliikenteellä 11 % Vastaajista 47 prosenttia olikin valinnut taustatekijäksi sen, että lähes koko työmatkalla on pyörätie tai kevyenliikenteen väylä. Vastaavasti 38 prosenttia vastaajista mainitsee, että pyörällä työmatka sujuu nopeammin kuin autolla tai linjaautolla ja 34 prosenttia vastaajista, että taustalla vaikuttaa lisäksi pyöräilyn ja kävelyn turvallisuus. 9 % 8 % 0 % 50 % 100 %
21 Vastaajista 16 prosenttia mainitsee, että taustalla vaikuttaa pula vapaista parkkipaikoista ja 11 prosenttia valitsee taustatekijäksi pysäköinnin kalleuden. Kääntäen ajatellen pysäköinnin tarjoaminen työntekijöille voi myös kannustaa autolla kulkemiseen. Kyselyn perusteella kahdeksan prosenttia kaikista vastaajista ilmoittaakin, että pysäköintipaikan tarjoaminen on yksi taustatekijä siihen, etteivät he kulje työmatkaa pyöräillen tai kävellen. Pyöräilyn ja kävelyn esteet Matka on liian pitkä Tarvitsen autoa asiointiin ennen työpäivää tai sen jälkeen Sää (sade, tuuli, talvikelit yms) Tarvitsen autoa työtehtävissäni työpäivänä aikana 41 % 40 % 36 % 55 % Mukavuudenhalu ja autoilun helppous 30 % Haasteita pyöräilyn ja kävelyn edistämiselle Työmatkaani liittyy lasten kuljettamista hoitoon tai kouluun 23 % Kyselyssä kysyttiin syitä siihen, miksi työmatkaa ei kuljeta pyöräillen tai kävellen. Vastaajista 73 prosenttia kuuluu siihen ryhmään, joka ei pääsääntöisesti pyöräile tai kävele työmatkaansa. Hieman yli puolella heistä syy liittyy muun muassa matkan pituuteen. Seuraavaksi yleisin taustatekijä on tarve käyttää omaa autoa asiointiin ennen työpäivää tai sen jälkeen. Myös sään vaihtelut muodostavat monelle esteen tehdä työmatka pyöräillen tai kävellen. Osalla vastaajista kulkutavanvalintaan vaikuttaa yksinkertaisesti autoilun mukavuus ja helppous, johon muun muassa työpaikalle järjestetyllä pysäköinnillä on vaikutusta. Vastaajista 36 prosentilla syynä on oman auton käyttö työtehtävien hoitamiseen työpäivän aikana, mihin työnantajalla on edellisiin tekijöihin verrattuna parempi mahdollisuus vaikuttaa. Monella työntekijällä työn luonne voi vaatia autolla ajamista, mutta se ei saisi määrittää kodin ja työpaikan välisten matkojen kulkutapaa kaikissa tapauksissa. Jokin muu syy Työpaikalla ei ole asianmukaisia peseytymis- ja pukeutumistiloja Koen työmatkan tekemisen kävellen tai pyöräillen liian raskaaksi Julkinen liikenne tarjoaa hyvät kulkuyhteydet Työnantaja tarjoaa mahdollisuuden auton pysäköintiin Työnantaja ei kannusta kulkemaan työmatkaa pyöräillen tai kävellen En omista polkupyörää Matka ei ole mielestäni turvallinen Terveyteni ei salli kävelyä tai pyöräilyä Riski pyörään kohdistuvasta ilkivallasta tai varastamisesta työpäivän aikana Pyörälle ei ole asianmukaista pysäköintipaikkaa työpaikan läheisyydessä 3 % 3 % 1 % 8 % 6 % 6 % 6 % 13 % 10 % 18 % 14 % 0 % 20 % 40 % 60 %
22 Avoimissa vastauksissa yksi työntekijä mainitsi, että hän saapuu töihin autolla vain niinä päivinä, kun työtehtäviin kuuluu yrityskäyntejä. Kulkutapojen vaihteleminen erilaisten päivien välillä onkin suotavaa, sillä päivät ovat harvoin samanlaisia. Toisinaan kuljetettavana on paljon tavaraa ja matkat pitkiä, mutta ajoittain sää ja aikataulut antavat myöten pidemmänkin matkan kulkemiselle pyöräillen tai kävellen. Jokaisella on mahdollisuus omien kulkutottumusten kyseenalaistamiseen ja uudelleen arvioimiseen, joka päivä. Kartoituksen perusteella kaikissa toimipisteissä työntekijöiden käytössä on pukeutumis- ja peseytymistilat, jotka suurimmassa osassa on järjestetty naisille ja miehille erikseen. Vastaajista 14 prosenttia ilmoittaa, ettei kulje työmatkaa kävellen tai pyöräillen siksi, että työpaikalla ei ole asianmukaisia pukeutumis- ja peseytymistiloja. Suurin osa näistä vastaajista työskentelee Lemminkäisenkadun ja Sepänkadun toimipisteessä. Avoimissa vastauksissa työmatkan kulkemista muulla kuin pyörällä tai kävellen perusteltiin erityisesti perheen menoilla, kuten lasten kuljettamisella harrastuksiin. Myös työhön liittyvien tavaroiden ja materiaalien kuljettaminen ja matkaajan venyminen turhan pitkäksi mainittiin usein syyksi autolla kulkemiseen. Osa vastaajista mainitsi lisäksi, ettei kulje työmatkaa pyöräillen tai kävellen, koska urheilee aamuisin jo ennen töitä tai muuten viikon aikana tarpeeksi paljon. Kehittämiskohteet Työnantajalla on parhaimmat mahdollisuudet kannustaa pyöräilyyn ja kävelyyn vaikuttamalla työajalla tehtävien asiointimatkojen kulkutavan valintaan. Potentiaalisia pyöräilijöitä ja kävelijöitä kodin ja työpaikan välisillä matkoilla ovat muun muassa ne työntekijät, jotka tekevät lyhyen työmatkan omalla autolla, koska tarvitsevat autoa työtehtävien hoitamiseen. Toinen potentiaalinen ryhmä ovat ne, jotka joutuvat kulkemaan pakottavasta syystä kodin ja työpaikan välisen matkan henkilöautolla tai linja-autolla, mutta voisivat olla kiinnostuneita tekemään lyhyet työasiamatkat pyöräillen tai kävellen. Nykyisillä työmatkapyöräilijöillä ja - kävelijöillä suurin motivaatiotekijä on pyöräilyn ja kävelyn terveellisyys. Parhaimmat kannustimet herättelevätkin työntekijöiden intoa huolehtia omasta terveydestään, mistä on hyötyä myös työnantajalle sairaspoissaolojen vähentyessä. Esimerkiksi Ruiskadun toimipisteessä, terveys- ja hyvinvointipalvelujen tulosalueilla, kaikille työntekijöille on hankittu askelmittarit. Seurantaan perustuvia kampanjoita voi järjestää pyöräilyn ja kävelyn lisäämiseksi kodin ja työpaikan välisillä matkoilla, mutta myös työasiamatkojen kulkutapavalintoja voi seurata erilaisin kampanjoin. Samaan aikaan voi ottaa käyttöön erilaisia kannusteita, joilla pyöräilystä ja kävelystä tehdään yhtä houkuttelevaa ja helppoa kuin yksityisautoilusta. Liikkumisvalinnat syntyvät tottumuksista, kuten moni työntekijä avoimissa vastauksissaan totesikin. Kampanjoilla pyritään rikkomaan tottumuksia ja innostamaan työntekijöitä kokeilemaan muita tapoja tehdä jo tutuksi käyneet matkat. Myös taloudellisia kannusteita, tai yhteiskäyttöpyöriä voi ottaa kampanjan aikana käyttöön ensin kokeilumielessä ja testata näin niiden tehokkuutta. Tässä kohdin on hyvä Taloudelliset kannusteet: pyörän vuosihuolto aamupala pyörällä/ kävellen töihin kulkeville kilometrikorvaus myös työasiamatkat pyörällä /kävellen kulkeville Muut kannusteet: vaatteiden vaihtoajan laskeminen työajaksi seurantaan perustuvat kampanjat (työ- /työasiamatkoilla) Olosuhteiden parantaminen: pukeutumis- ja peseytymistilojen saneeraus lisää yhteiskäyttöpyöriä
23 muistaa, että osa työntekijöistä saa palkan lisänä ilmaisen tai tavallista edullisemman pysäköintipaikan ja osa työntekijöistä tukea kaupungin sisäisen linjaautoliikenteen matkalipun ostoa varten. Kyse on siis arvottamisesta, jossa tasapainoa voidaan perustellusti kääntää kohti kestävien kulkumuotojen suosimista muiden periaatepäätösten ja -linjausten mukaisesti. Kokemuksia erilaisista toimista ja hankinnoista kannattaa vaihtaa AMK:n sisäisesti, sillä esimerkiksi yhteiskäyttöpyöriä on jo käytössä Ruiskadun ja ICT-talon toimipaikoissa. Jotta tietokone ja muut materiaalit kulkevat pyörän mukana helposti ja turvallisesti, kannattaa pyörät varustaa korilla ja mukana kulkevalla kypärällä. Vastaajista 11 prosenttia on maininnut, että laajempien ja viihtyisämpien peseytymistilojen järjestäminen työpaikalle lisäisi pyöräilyä ja kävelyä huomattavasti. Pukeutumis- ja peseytymistilojen kuntoa ja riittävyyttä tulisi tarkastella asianmukaisella kartoituksella, jonka yhteydessä tarkistetaan kulkuyhteydet pyöräpysäköintipaikoille sekä pyörätelineiden kunto ja riittävyys toimipaikkakohtaisesti. Toimipaikkojen vastaaville lähetetyn kartoituslomakkeen ja henkilökunnan työmatkaliikkumiskyselyn mukaan erityisesti Sepänkadun ja Lemminkäisenkadun pyöräpysäköintipaikat vaativat parantamista. Toimenpiteiden vaikutus pyöräilyyn ja kävelyyn Työnantajan kustantama vuosittainen polkupyörähuolto Ilmainen aamupala työpaikalla kevyen liikenteen käyttäjille Mahdollisuus työ- ja liikuntavaatteiden vaihtoon työaikana Laajemmat ja viihtyisämmät tilat peseytymiseen työpaikalla Seurantaan perustuvat pyöräilyyn tai kävelyyn kannustavat kampanjat/palkinnot Reittien parempi talvikunnossapito Henkilökohtaisen työsuhdepolkupyörän tarjoaminen Reitin kunnostaminen 6 % 6 % 11 % 11 % 9 % 12 % 16 % 22 % Työpaikan yhteiskäyttöpyörä työasiamatkoille Paremmat pyörien säilytyspaikat työpaikalla 3 % 4 % Suojateiden lisääminen 2 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % lisäisi huomattavasti lisäisi jonkin verran ei lisäisi pyöräilyä/kävelyä kohdallani, mutta ehdotus tarpeellinen
24 Joukkoliikenteen käytön edistäminen Motivaatio joukkoliikenteen käyttöön Linja-autossa voi lukea materiaaleja, lopputöitä, yms. Joukkoliikenteen käytön taustatekijät Linja-autolla kulkiessa ei tarvitse välittää säästä Linja-autolla kulkeminen on ympäristöystävällistä 47 % 51 % Työmatkaliikkumiskyselyn perusteella 13 prosenttia vastaajista käyttää työmatkallaan joukkoliikennettä. Osa vastaajista käyttää linja-autoa ajoittain, kuten käy ilmi esimerkiksi kesäkauden kulkumuotojakaumasta. Tällöin joukkoliikenteen käyttö vähenee ja käyttäjät siirtyvät pääasiassa juuri pyöräilyyn ja kävelyyn. Joukkoliikenteen käytön taustatekijöitä kysyttäessä sääolosuhteiden vaikutus nousee korkealle, mikä selittänee kesäkauden käytön vähenemistä. Myös ympäristöystävällisyys nousee tärkeäksi tekijäksi. Kuten autoilun kohdalla, moni valitsee kulkuneuvon matkan teon helppouden perusteella. Joukkoliikenteen kohdalla helppous kuitenkin edellyttää, että pysäkki on lähellä sekä kotia että työpaikkaa, ja että linja-autoreitti on sovelias työmatkaa varten. Linja-auto käyttävistä vastaajista 30 prosenttia ilmoittaa, että linja-auton käytön taustalla on sen edullisuus suhteessa matkan tekoon autolla. Tähän vaikuttaa työsuhdematkalippuetuuden tarjoaminen työntekijöille, jonka on maininnut taustatekijäksi 26 prosenttia vastaajista. Autoilun haittapuolista pysäköintipaikan löytämisen tai pysäköinnin kalleuden on valinnut kuitenkin vain pieni osa vastaajista. Tämänhetkinen pysäköintitilanne ei siten ole ainakaan erityisesti ajanut tai kannustanut työntekijöitä joukkoliikenteen käyttöön. Linja-autolla kulkeminen on helppoa Työmatkani on niin pitkä Linja-autolla kulkeminen on halvempaa kuin autoilu Linja-autolla kulkeminen on turvallista Työnantajani tukee linja-auton käyttöä taloudellisesti Työmatkallani on vaihdoton linja-autoyhteys Jokin muu syy Linja-autolla kulkeminen on nopeaa Parkkipaikkojen löytäminen on vaikeaa Pyöräily/kävely on liian raskasta Pysäköinti on kallista 11 % 9 % 8 % 6 % 32 % 30 % 26 % 26 % 23 % 21 % 42 % Avoimissa vastauksissa motivaation taustatekijöiksi mainittiin linja-autossa vietetyn ajan hyötykäyttö, kuten yllä oleva kommentti kuvailee. Moni käyttääkin työmatkan tekemiseen runsaasti aikaa ja jatkaa työtehtävien tekemistä vielä kotona. Erityisesti pitkillä matkoilla julkisen liikenteen kulkuneuvoissa on usein hyvät mahdollisuudet työtehtävien hoitamiseen. Yksi vastaaja mainitsee kulkevansa 0 % 20 % 40 % 60 % työmatkan joukkoliikenteellä, jotta voi kulkea matkan yhdessä lasten kanssa. Matka-aika voikin olla myös laatuaikaa itselle tai perheelle.
25 Haasteita joukkoliikenteen käytön edistämiselle Joukkoliikenteen käytön esteet Kyselyssä kysyttiin syitä siihen, miksi työmatkaa ei kuljeta pääasiassa joukkoliikenteen kulkuneuvolla. Kysymykseen vastasi 86 prosenttia kaikista vastaajista. Vastaajista 30 prosentilla syynä oli matkan tekeminen pyöräillen tai kävellen ja 8 prosentilla työmatkan tekeminen kimppakyydillä. Lähes puolet vastaajista kokee työmatkan tekemisen joukkoliikenteellä vievän liian paljon aikaa. Seuraavaksi yleisin syy oli auton käyttäminen asiointiin tai lasten kuljettamiseen ennen työpäivää tai sen jälkeen. Vastaajista 34 prosentilla syy liittyy työasiamatkojen hoitamiseen omalla autolla. Pyöräilyn ja kävelyn esteeksi saman syyn koki 36 prosenttia vastaajista. Omalla autolla kulkemisen kokee joukkoliikennettä mukavammaksi ja helpommaksi 29 prosenttia vastaajista. Joukkoliikenne vaatii omien aikataulujen järjestämistä bussi- ja junaaikatauluihin sopiviksi, ja 19 prosenttia vastaajista mainitseekin etteivät joukkoliikenteen aikataulut sovi yhteen työaikojen kanssa. Vastaajista 17 prosentilla pysäkin etäisyys kodista ja 14 prosentilla pysäkin etäisyys työpaikasta hankaloittaa matkan tekoa. Osalla taas joukkoliikenteen käyttö vaatisi matkan tekoa osittain jollain toisella kulkuneuvolla. Matka joukkoliikenteellä kestää liian kauan Tarvitsen autoa asiointiin ennen työpäivää tai sen jälkeen Tarvitsen autoa työpäivän aikana työtehtävien hoitamiseen Mukavuudenhalu ja autoilun helppous Lasten kuljettaminen kouluun tai hoitoon työmatkalla Joukkoliikenteen aikataulut eivät sovi työaikoihin Joukkoliikenteen käyttäminen vaatii useaa kulkutavan vaihtoa Pysäkki on kaukana kotoa Työmatkani on niin lyhyt Pysäkki on kaukana työpaikalta Kulkuvälineiden vaihtoyhteydet eivät toimi Linja-autolla matkustaminen on liian kallista Vastaajista 11 prosenttia kokee, että linja-autolla matkustaminen on Jokin muu syy liian kallista. Lisäksi työsuhdematkalipun puute on 10 vastaajalle syy Kodin ja työpaikan välillä ei ole olla käyttämättä joukkoliikennettä. Nämä 10 prosenttia asunevat Turun joukkoliikenneyhteyttä kaupungin ulkopuolella, sillä työnantajan tarjoama työsuhdematkalippuetuus Työnantaja ei tarjoa työsuhdematkalippua ei tällä hetkellä käy kuin Turun kaupungin sisäiseen joukkolii- kenteeseen. Vuoro- ja aikataulutietojen puutetta ei kuitenkaan koeta yleisesti syyksi työmatkan kulkemiseen muulla kulkuneuvolla kuin joukkoliikenteellä. Avoimissa vastauksissa syyksi mainittiin muun muassa raskaat kantamukset. Ei ole tietoa joukkoliikenneyhteyksistä Ilta-aikaan turvatonta linja-autossa tai pysäkillä Työpaikan ja pysäkin välinen matka turvaton 2 % 1 % 1 % 13 % 11 % 10 % 10 % 10 % 17 % 17 % 14 % 20 % 19 % 19 % 29 % 34 % 38 % 49 % 0 % 20 % 40 % 60 %
26 Toimenpiteiden vaikutus joukkoliikenteen käyttöön Työnantajan osittain tai kokonaan kustantama henkilökohtainen joukkoliikennelippu Vaihdoton linja-autoyhteys Nopeammat bussireitit Kodin ja työpaikan välisten joukkoliikennevuorojen lisääminen Linja-autovuorojen aikatauluttaminen työaikoihin sopivammiksi Bussien todellisen tuloajan osoittava näyttö pysäkeillä Pysäkin sijainti lähempänä kotiani Bussien todellisen tuloajan osoittava näyttö työpaikalla Pysäkin sijainti lähempänä työpaikkaa Yhteiskäytössä oleva matkakortti työasiamatkojen hoitamiseksi Kotipysäkille järjestetty pyörän säilytysmahdollisuus Kunnostettu ja valaistu kävely-yhteys pysäkiltä työpaikalle 2 % 4 % 7 % 10 % 10 % 9 % 12 % 15 % 18 % 24 % 23 % 27 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % Kehittämiskohteet Työnantajan mahdollisuudet joukkoliikenteen käytön edistämiseksi käsittävät pääasiassa taloudelliset kannusteet, ohjeet ja erilaiset helpotukset, kuten aikataulunäyttöjen asentamisen työpaikalle. Tarvittaessa työnantaja voi lähestyä joukkoliikenneorganisaatiota uusien vuorojen lisäämiseksi tai näyttöjen asentamiseksi pysäkkien yhteyteen. Suurimmaksi esteeksi joukkoliikenteen käytölle vastaajat valitsivat matka-ajan pituuden, johon muun muassa työnantajan on hankala puuttua. Kolmanneksi yleisimmin mainittuun kohtaan, auton käyttöön työtehtävien hoitoon, työnantajalla sen sijaan on hyvät mahdollisuudet vaikuttaa. Kyselyn perusteella pysäkin sijainti työpaikan läheisyydessä ei ole yleinen ongelma, joten aikataulunäyttö työpaikan aulassa voisi helpottaa sekä työasiamatkoja tekeviä että töistä kotiin palaavia työntekijöitä. Yhteiskäytössä olevien matkakorttien hankkiminen ei näyttäisi lisäävän joukkoliikenteen käyttöä huomattavasti, mutta suurempi joukko vastaajia on silti maininnut sen lisäävän käyttöä jonkin verran. Lähes 30 prosenttia vastaajista mainitsee matkakorttien hankkimisen olevan tarpeellista, vaikkei se vaikuttaisi omaan kulkutapaan. Joukkoliikenteen suosiminen tulisi näkyä vahvemmin myös matkustusohjeessa. Taloudellinen kannuste: yhteiskäytössä olevien matkakorttien hankkiminen kaikkiin yksiköihin Tiedottaminen: lippuetuudet ja matkakortit kokemusten jakaminen yksiköiden välillä Olosuhteiden parantaminen: aikataulunäyttöjen asentaminen yksiköiden aulaan lisäisi huomattavasti lisäisi jonkin verran ei lisäisi käyttöäni, mutta ehdotus tarpeellinen