Palvelulinjaukset 2013-2016

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Palvelulinjaukset 2013-2016 Luonnos 3 12.9.2013 Kaupunginhallitus 16.9.2013

Sisällys 1 Palvelulinjausten lähtökohdat... 2 1.1 Palveluihin vaikuttavat muutokset... 2 1.2 Palvelujen järjestäminen ja tuottaminen... 3 1.3 Palvelutuotannon nykytila... 3 1.4 Palvelujen kehittämisperiaatteet... 5 2 Palvelulinjaukset... 6 2.1 Palvelujen järjestämisen ja tuottamisen yhteiset linjaukset... 6 2.2 Kaupunkirakennepalvelut... 7 2.3 Kulttuuri- ja liikuntapalvelut... 7 2.4 Kasvun ja oppimisen palvelut... 8 2.5 Sosiaali- ja terveyspalvelut... 9 2.6 Vanhus- ja vammaispalvelut... 10 2.7 Muut palvelut... 11 Asiakas- ja neuvontapalvelu... 11 Työllisyyspalvelut... 12 Tulkkaus- ja käännöspalvelut... 12 3 Palveluverkkojen periaatteet... 13 4 Palvelulinjausten toteutumisen vastuut ja seuranta... 14 Liite 1. Palveluverkkojen kehittämissuunnat vuoteen 2020... 15 Liite 2. Tietoja Jyväskylän kaupungista... 19 1

1 Palvelulinjausten lähtökohdat Palvelulinjauksissa käsitellään niitä periaatteita, joilla kaupungin palvelut järjestetään tulevaisuudessa talouden kannalta kestävällä tavalla toimintaympäristön muuttuessa. Palvelulinjauksissa kuvataan palvelujen olennaiset muutokset, joilla on merkitystä talouteen, palveluverkkoihin tai palvelujen tuottamistapoihin. Tällöin ratkaistaan se, mitä kaupunki tuottaa itse ja mitä hankitaan ostopalveluna tai muilla tavoin. Muutokset edellyttävät myös toimintatapojen ja prosessien kriittistä tarkastelua ja uusien mallien hakemista. Palvelulinjaukset koskevat suoraan kaupunkilaisille tarjottavia palveluja, joiden järjestämisestä kaupunki vastaa. Linjaukset pohjautuvat kaupunkistrategiaan ja ovat osa kaupungin tuottavuutta parantavia toimia. Valmistelu pohjustaa kaupunkistrategian tarkistamista, joka toteutetaan valtuustokauden aikana. Palvelulinjaukset sisältävät hallintosäännön 2 :n mukaiset kaupunginlaajuiset palveluverkkojen periaatteet. Periaatteet kuvataan luvussa 3. Palvelulinjaukset vaikuttavat osaltaan palvelujen hankintasuunnitelmiin, henkilöstösuunnitelmaan, kaupunkiorganisaation rakenteeseen ja investointiohjelmaan. Kuvio 1. Palvelulinjausten kokonaisuus 1.1 Palveluihin vaikuttavat muutokset Kuntatalous Talousarvion 2013 mukaan kaupungin talous tasapainotetaan valtuustokauden aikana siten, että vuosikate vastaa poistoja viimeistään vuonna 2016. Tämä edellyttää talousarvion pitävyyden lisäksi toimintojen tuottavuuden merkittävää parantamista erityisesti sosiaali- ja terveyspalveluissa, vanhus- ja vammaispalveluissa sekä kasvun ja oppimisen palveluissa, joiden kustannukset ovat 80 prosenttia kaupungin menoista. Talouden kestävyyden kannalta keskeistä on kustannusten hillitsemisen ohella työikäisten työllisyysasteen nostaminen sekä kaupungin elinvoimaisuuden ja kilpailukyvyn turvaaminen. Valmisteilla olevat kuntalainsäädännön uudistukset vaikuttavat myös kaupungin talouden kestävyyteen, mikäli ne lisäävät kaupungin velvoitteita tai heikentävät rahoituspohjaa. Palvelutarpeet Kaupungin asukasmäärän kasvu ja väestörakenteen muutokset lisäävät palvelutarpeita edelleen. Lasten ja yli 65-vuotiaiden määrät nousevat ja työssäkäyvien suhteellinen osuus vähenee. Erityisesti yli 75-vuotiaiden määrän kasvu lisää raskaampien sosiaali- ja terveyspalvelujen tarvetta. (Ks. liite 2.) Henkilöstö Eläköityminen ja muu henkilöstöpoistuma mahdollistaa kaupungin organisaatio- ja henkilöstörakenteen uudistamisen vastaamaan muuttuvia tarpeita ja talouden tasapainottamista. Samal- 2

la huolehditaan myönteisestä työnantajakuvasta, joka on edellytys tulokselliselle rekrytoinnille, varsinkin kun joillakin aloilla työvoiman saatavuus heikkenee. Nykyisten henkilöstösuunnitelmien mukaan kaupungin henkilöstömäärän kasvu tasaantuu palvelutarpeiden lisääntymisestä huolimatta (ks. liite 2). Vapautuneista hallinnollisista tehtävistä 72 eli 65 prosenttia on täytetty sisäisin järjestelyin tai jätetty kokonaan täyttämättä vuodesta 2009 lähtien. Jatkossa henkilöstöä tullaan rekrytoimaan lähinnä hoito-, kasvatus-, sosiaali- ja muihin asiakastyön tehtäviin. 1.2 Palvelujen järjestäminen ja tuottaminen Kunnan tarkoitus on asukkaidensa hyvinvoinnista huolehtiminen ja velvoite järjestää kaupunkilaisille palvelut, joista määrätään kuntalaissa ja erityislainsäädännössä. Järjestämisvastuuseen kuuluu väestön palvelutarpeen selvittäminen, palvelun saatavuudesta huolehtiminen, palvelun tuotantotavasta päättäminen, rahoitus ja voimavarojen kohdentaminen. Kaupungilla on mahdollisuus tuottaa järjestämisvastuullaan olevat palvelut useilla tavoilla. Palvelut voidaan tuottaa oman toiminnan lisäksi yhdessä muiden kuntien kanssa, hankkimalla ulkopuolisilta tuottajilta tai esimerkiksi myöntämällä palveluseteleitä. Erityislainsäädännössä määrätään viranomaistehtävistä, jotka kaupungin on itse hoidettava. Kuntalain sekä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain uudistusten on määrä tulla voimaan vuonna 2015. Myös kuntarakennelaki 1.7.2013 vaikuttaa palvelujen järjestämisen ja tuotannon perusteisiin. 1.3 Palvelutuotannon nykytila Jyväskylän kaupunki on järjestänyt palvelut pääosin omana toimintana tai yhdessä muiden kuntien kanssa. Kaupunkirakennepalvelujen ja Tilapalvelu-liikelaitoksen tilaaja-tuottajamallin lisäksi muiden palvelukokonaisuuksien palveluja hankitaan ulkopuolisilta palveluntuottajilta. Vuonna 2012 palveluihin käytettiin yhteensä 754,5 miljoonaa euroa. Oman toiminnan osuus menoista oli 67 prosenttia ja Keski-Suomen sairaanhoitopiiriltä ostetun erikoissairaanhoidon osuus 19 prosenttia. Asiakaspalvelujen ostoihin ja palveluseteleihin käytettiin 10 prosenttia menoista. Kaupunkilaisille ja yhteisöille myönnettyihin avustuksiin käytettiin vuonna 2012 yhteensä 25,6 miljoonaa euroa. Siitä lakisääteisen lasten kotihoidontuen osuus oli 33 prosenttia (8,3 miljoonaa euroa) ja kuntalisän 5 prosenttia (1,3 miljoonaa euroa). PALVELUJEN OSTOT JA OMA TOIMINTA TP 2012 (YHT. 754,5 M ) Palvelujen ostot kuntayhteisön ulkopuolelta; 68,2; 9 % Avustukset; 25,6; 4 % Palvelusetelit; 10,4; 1 % Omaishoidon tuen osuus kokonaisuudessaan oli 23 prosenttia (6 miljoonaa euroa) ja vammaisten henkilökohtaisen avun osuus oli 19 prosenttia (4,8 miljoona euroa). Joukko- ja seutuliikenteen lipputukeen käytettiin 16 prosenttia (4,2 miljoonaa). Kulttuuri-, nuoriso- ja liikunta-avustuksina myönnettiin avustuksista 4 prosenttia (0,9 miljoonaa euroa). Palvelujen ostot kuntayhtymiltä; 145,9; 19 % Peruskunnan oma toiminta; 504,5; 67 % Kuvio 2. Palvelujen ostot ja oma toiminta vuonna 2012 (Tilinpäätös 2012) 3

Jätteenkäsittely, joukkoliikenne ja omaishoito järjestettiin kokonaan tai pääosin ulkopuolisella palvelutuotannolla ja erikoissairaanhoito hankittiin kuntayhtymältä. Yli puolet lastensuojelun, vammaispalvelujen ja tulkkaus- ja käännöspalveluista hankittiin ulkopuolisilta palveluntuottajilta. Lastensuojelun palveluja hankittiin 13,4 miljoonalla eurolla, kun omaan toimintaan käytettiin 10,6 miljoonaa euroa. Vammaispalvelujen hankintoihin käytettiin 11,4 miljoonaa euroa ja avustuksiin 4,8 miljoonaa euroa oman toiminnan kustannusten ollessa 14,1 miljoonaa euroa. Palveluseteleihin käytettiin prosentti kaupungin vuotuisista toimintakuluista. Lasten päivähoidossa (varhaiskasvatuspalveluissa) palvelusetelimenot olivat 7,5 miljoonaa euroa ja muissa palveluissa yhteensä 2,8 miljoonaa euroa. Taulukossa 1 on palvelutuotannon nykyiset järjestämistavat vuonna 2012 toteutuneiden kustannusten perusteella. Taulukko 1. Palvelujen tuottamistavat vuonna 2012 (Tilinpäätös 2012) KUNTALAISILLE JÄRJESTETTYJEN PALVELUJEN TUOTTAMISTAVAT PÄÄPALVELUITTAIN TP 2012 Palvelu, Tilinpäätös 2012 Oma toiminta Palvelujen o st o t kunt ayht ymilt ä Palvelujen ostot muilta Avustukset Palvelusetelit Kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntapalvelut 97% (42,9M ) - 1% (0,1M ) 2% (0,9M ) - Psykososiaaliset palvelut 97% (3,7M ) - 3% (0,1M ) - - Vanhusten pitkäaikaishoito 97% (19,3M ) 3,2% (0,6M ) - - - Aikuissosiaalityö 96% (26,7M ) - 4% (1,0M ) - - Perusopetus 92% (98,2M ) - 8% (8,6M ) - - Vanhusten kotihoito 87% (21,0M ) - 10% (2,3M ) - 3% (0,8M ) Perusterveydenhuollon palvelut 84% (73,2M ) 13% (11,3M ) 2,7% (2,4M ) - 1% (0,4M ) Lasten päivähoitopalvelut 78% (61,0M ) - - 12% (9,7M ) 10% (7,5M ) Lasten aamu- ja iltapäivätoiminta 74% (1,2M ) - 26% (0,4M ) - - Vanhusten palveluasuminen 67% (21,6M ) - 30% (9,6M ) - 3% (0,8M ) Alueiden rakentaminen ja kunnossapito 57 % (8,1M ) - 43% (6,2M ) - - Vammaispalvelut 47% (14,1M ) - 37% (11,4M ) 16% (4,8M ) - Keski-Suomen tulkkikeskus 45% (0,5M ) - 55% (0,6M ) - - Lastensuojelun palvelut 43% (10,6M ) - 54% (13,4M ) - 3% (0,6M ) Jätteenkäsittely ja -kuljetus 0 % - 100% (5,2M ) - - Joukko- ja seutuliikenteen lipputuki 0 % - - 100% (4,2M ) - Omaishoito 0 % - - 97% (4,4M ) 3% (0,2M ) Erikoissairaanhoidon palvelut 0 % 100% (134,0M ) - - - Kaupunki yhteensä 67 % 19 % 9 % 4 % 1 % Taulukossa on kuvattu kuntalaisille tuotettujen pääpalveluiden tuottamistavan suhtellinen osuus ja vuonna 2012 palveluun käytetyt rahat miljoonina euroina. 4

1.4 Palvelujen kehittämisperiaatteet Kaupungin toiminnan lähtökohtana on vahvistaa asukkaiden omatoimisuutta ja itsenäistä selviytymistä sekä yhteisöllisyyttä. Palvelujen ja toimintamallien kehittämisen painopisteinä ovat palvelunkäyttäjien osallisuuden vahvistaminen, ennaltaehkäisy, varhainen tuki sekä eri toimijoiden yhdessä työskentely. Kaikissa palvelukontakteissa kiinnitetään huomiota ennaltaehkäisyyn ja varhaiseen puuttumiseen, jotta hyvinvointia uhkaavat riskit tunnistetaan ja niihin voidaan puuttua ajoissa. Kaupungin hyvinvointiohjelma linjaa ja kokoaa hyvinvointia edistäviä ja ennaltaehkäiseviä toimintamuotoja ja toimenpiteitä, joita toteutetaan yhteistyössä kolmannen sektorin ja kuntalaisten kanssa talouden asettamissa rajoissa. Kaupunkilaisten hyvinvoinnin tilaa ja erityistarpeita seurataan vuosittaisessa hyvinvointikertomuksessa, jonka valtuusto käsittelee kerran valtuustokaudessa. Toiminnasta raportoidaan hyvinvointipoliittiselle toimikunnalle. Palvelurakenteita uudistetaan lisäämällä tilojen ja laitteiden sekä mahdollisuuksien mukaan myös henkilöstön yhteiskäyttöä. Palvelumuotoja muutetaan muodostamalla palvelukokonaisuuksia läpäiseviä palveluja, ottamalla käyttöön liikkuvia palveluja ja lisäämällä sähköistä asiointia. Teknologiaa hyödynnetään työprosessien sujuvoittamiseksi ja työajan kohdentamiseksi asiakaspalvelun tehtäviin. Palvelut toimivat verkostoituneesti julkisten-, yksityisten- ja kolmannen sektorin palvelujen kanssa sekä oppilaitosten ja yliopiston kanssa. Kehittämisote on innovatiivinen, luovia ratkaisuja hakeva ja kaupungin oman henkilöstön voimavarat ovat käytössä. Palvelurakenteita, palveluverkkoja ja toimintatapoja uudistettaessa haetaan kokonaistaloudellisia ratkaisuja. Myös palvelunkäyttäjille aiheutuvat kustannukset ja joukkoliikenneyhteyksien toimivuus otetaan huomioon. Vältetään osaoptimointia, joka voi johtaa kaupunkikonsernin kokonaiskustannusten nousuun. 5

2 Palvelulinjaukset Tässä luvussa on aluksi kaikkia palveluja koskevat palvelujen järjestämisen ja tuottamisen keskeiset periaatteet. Sen jälkeen linjataan palvelukokonaisuuskohtaisesti lähivuosien merkittävimmät muutokset. 2.1 Palvelujen järjestämisen ja tuottamisen yhteiset linjaukset Palvelujen järjestämistä, tuottamista ja muuta kehittämistä koskevia periaatteita noudatetaan kaikissa kaupungin palveluissa: Palvelujen uudistamisessa palvelut mitoitetaan kaupungin taloudellisten voimavarojen mukaisesti. Palveluja hankitaan muilta palveluntuottajilta silloin, kun se on taloudellisesti ja toiminnallisesti perusteltua. Soveltuvuus arvioidaan aina palvelukohtaisesti. Markkinoita hyödynnetään siten, että edistetään toimivien palvelumarkkinoiden kehittymistä ja vältetään yksittäisten toimijoiden hallitsevaa markkina-asemaa. Hankittaessa palveluja muilta palveluntuottajilta päätökset perustuvat hankintalakiin, kustannusvertailuihin ja laatuvaatimuksiin. Varmistetaan palvelujen arviointi- ja laatukriteereiden läpinäkyvyys. Kustannusvertailuissa käytetään kaupungin yhteistä laskentamallia. Järjestöille ja yhteisöille avustuksia myönnettäessä korostetaan vastikkeellisuutta ja kumppanuutta. Palveluja voidaan järjestää ja/tai tuottaa muille kunnille vastuukuntamallilla, ostopalvelusopimuksilla tai asiakaskohtaisilla maksusitoumuksilla sillä edellytyksellä, että saatavat tulot kattavat aiheutuneet kustannukset. Palvelutuotannon kehittämisessä, kuten palveluhankinnoissa palveluseteleillä tai ostopalveluina, noudatetaan prosessia, jonka vaiheet kuvataan kuviossa 3. Eri tahoilta tulevista palvelutuotannon kehittämisaloitteiden valmistelusta päätetään lautakunnassa, kaupunginhallituksessa tai valtuustossa, mikäli kehittämisaloitteen laajuus tai luonne sitä edellyttää. Kustannusvertailujen ja henkilöstövaikutusten ohella arvioidaan tarvittaessa myös muita vaikutuksia. Niitä ovat sosiaaliset vaikutukset, ihmisvaikutukset, yritysvaikutukset ja ympäristövaikutukset. Yhteistoimintamenettely huomioidaan prosessin eri vaiheissa ennen päätöksentekoa. Kuvio 3. Palvelutuotannon kehittämisen valmisteluprosessi 6

2.2 Kaupunkirakennepalvelut Kaupunkirakennepalvelut on tilaajaorganisaatio, joka vastaa maankäytön, rakentamisen ja ympäristön sekä liikenne- ja viherpalvelujen järjestämisestä. Viranomaistoiminta järjestetään omana toimintana. Palvelulinjaukset Palvelujen järjestäminen 1. Joukkoliikennettä tehostetaan järjestämisvastuun siirtyessä kaupungille vuoden 2014 aikana. Reittien suunnittelussa otetaan huomioon palveluverkkojen kehityssuunnat. 2. Ylläpidettävien viheralueiden, satamien ja uimarantojen määrää ja hoidon tasoa vähennetään kustannussäästöjen aikaansaamiseksi. Palvelujen tuottaminen 3. Alueiden hoitoa ja yhdyskuntarakentamista avataan kilpailulle, mikäli ulkoistamisella saavutetaan kustannussäästöjä. 2.3 Kulttuuri- ja liikuntapalvelut Nykytila Kulttuuripalvelut tuotetaan pääosin omissa kulttuurilaitoksissa ja muuna omana toimintana. Avustuksia myönnetään asukas- ja kyläyhteisöille, monikulttuuriseen toimintaan, tapahtumien järjestämiseen sekä kulttuurialan yhdistyksille ja yksittäisille taiteilijoille. Kirjastot toimivat 15 toimipisteessä. Kaksi pienkirjastoa (Kuokkala ja Kypärämäki) on avoinna kolmena päivänä viikossa. Lisäksi kaupungilla on kolme kirjastoautoa. Museot toimivat kolmessa keskeisessä toimipisteessä. Jyväskylän taidemuseon ja Keski-Suomen museon lisäksi Jyväskylässä toimii Suomen käsityön museo, joka on valtakunnallinen erikoismuseo. Liikuntapalveluissa kaupunki tarjoaa edellytyksiä kuntalaisten omaehtoiselle liikunnalle, kuten liikuntatiloja. Oman toiminnan lisäksi liikuntaseurat ja muut yhdistykset tuottavat varsinkin hajaasutusalueiden liikuntapalveluja. Avustuksia myönnetään yhdistyksille liikuntatoimintaa varten. Liikuntapalveluilla on runsaasti tiloja ja toimipisteitä, muun muassa kaksi uimahallia. Palvelukokonaisuuden kehitystyön painopisteet ovat tilojen yhteiskäytön lisääminen, talouden ja toiminnanohjauksen kehittäminen sekä palvelujen kohdentaminen terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen kannalta kriittisiin kohteisiin ja kohderyhmiin. Palvelulinjaukset Palvelujen järjestäminen 4. Tilojen käyttöä tehostetaan ja yhteiskäyttöä lisätään peruskorjauksista aiheutuvien tilakustannusten vähentämiseksi. Toimenpiteet perustuvat kirjasto-, kirjastoauto-, museo-, kansalaisopisto- sekä liikuntapalvelujen verkkoselvityksiin. 5. Kirjastoverkkoa kehitetään siten, että pääkirjaston ja joidenkin aluekirjastojen lisäksi kirjastopalveluja voidaan tarjota muiden palvelujen yhteydessä ja monipalvelupisteissä. 7

6. Pääkirjasto-kansalaisopisto rakennuksen yhteiskäyttöä lisätään tiivistämällä pääkirjaston ja kansalaisopiston tiloja. 7. Taidemuseo ja Suomen käsityömuseo sijoitetaan kaupungin omistuksessa oleviin kiinteistöihin ja isompiin kokonaisuuksiin. 8. Keski-Suomen museon peruskorjauksen yhteydessä tavoitteena on tilojen yhteiskäyttö Alvar Aalto museon kanssa. Palvelujen tuottaminen 9. Käyttäjien osuutta palvelujen rahoituksesta lisätään asiakasmaksujen perusteita tarkistamalla. Lasten ja nuorten kohtuuhintaiset harrastus- ja osallistumismahdollisuudet otetaan huomioon. 10. Tavoitteena on, että isot liikuntahallit ylläpidetään eri toimijoiden kumppanuuteen perustuvilla toimintamalleilla. Paikallisten liikuntapaikkojen ylläpitokuluja alennetaan yhteistyöllä yhdistysten ja seurojen kanssa. 11. Kansalaisopiston taiteen perusopetus ja kuvataidekoulu yhdistetään hallinnollisesti. 2.4 Kasvun ja oppimisen palvelut Nykytila Varhaiskasvatuspalvelut järjestetään pääosin lähipalveluina. Ympärivuorokautinen hoito ja osa erityispalveluista tarjotaan alueellisina tai keskitettyinä palveluina. Yksityisiä palveluja hankitaan palveluseteleillä, palvelurahalla ja esiopetuksen ostoilla. Perheiden omien lasten hoitoa tuetaan palvelurahalla sekä kotihoidon tuella. Varhaiskasvatusikäisten lasten määrä kasvaa 700 lapsella vuoteen 2020 mennessä, jolloin kotihoidon lisäksi tarvitaan uusia hoitopaikkoja. Perusopetuspalvelut järjestetään pääosin omana toimintana. Muita toimijoita ovat valtion erityiskoulu Onerva, Steiner-koulu sekä Kristillinen koulu. Normaalikoulu vastaa yhdestä oppilaaksiottoalueesta ja se saa valtionosuuden lisäksi rahoitusta kaupungilta. Aamu- ja iltapäivätoiminnassa oman tuotannon osuus on noin puolet. Kolmannen sektorin tuottamia palveluja tuetaan avustussopimuksilla. Perusopetusikäisten lasten määrä kasvaa tuhannella lapsella vuoteen 2020 mennessä. Nuorisopalvelut tarjoaa palveluja nuorille nuorisotiloilla, kouluissa ja erilaisissa muissa toimintaympäristöissä. Oman toiminnan lisäksi palveluja tuotetaan yhteistyössä muiden nuorisotyötä tekevien tahojen kanssa ostopalvelu- ja avustussopimuksilla. Lukiokoulutuksen järjestämisestä vastaa Jyväskylän koulutuskuntayhtymä. Yhtenäisen kasvun ja opin polun rakentamiseksi suunnitelmallinen yhteistyö ja tilaratkaisut sekä toiminnan ja talouden suunnittelu- ja ohjausjärjestelmän kehittäminen ovat palvelukokonaisuuden keskeisiä yhteisiä kehittämissuuntia. Koulujen ja päiväkotien uudisrakentaminen ja peruskorjaukset perustuvat vuonna 2011 valmistuneeseen päiväkoti- ja kouluverkkoselvitykseen, joka ulottuu vuoteen 2020. 8

Palvelulinjaukset Palvelujen järjestäminen 12. Päiväkoti- ja kouluverkko sekä nuorisopalvelujen verkko tarkistetaan siten, että huomioidaan kaupunkikonsernista vapautuvat tai muualta hankittavat päiväkoti- ja koulutilat, niiden kunto sekä pienten kouluyksiköiden kriteerit. 13. Perusopetuksessa tehostetaan oppilasvirtojen ohjausta ja kuljetuksia sekä harkitaan harkinnanvaraisista palveluista luopumista. Palvelujen tuottaminen Varhaiskasvatuspalvelut 14. Oman toiminnan lisäykset hoidetaan nykyisillä resursseilla luopumalla pienistä toimipisteistä sekä ohjaamalla kysyntää tuntiperusteisilla asiakasmaksuilla, palvelutakuulla ja kerhotoiminnalla. Yksityisiä palveluja varten myönnetään palveluseteleitä. 15. Perhepäivähoidossa lisätään yksityisten palvelujen osuutta ja omaa toimintaa supistetaan asteittain. Perusopetus ja nuorisopalvelut 16. Aamu- ja iltapäivätoiminnan palvelutuotannon järjestämismalli tarkistetaan. 17. Nuorisopalveluissa lisätään vapaaehtoistoiminnan osuutta. 2.5 Sosiaali- ja terveyspalvelut Nykytila Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat laajasti lakisääteisiä palveluja. Viranomaistoiminta järjestetään omana toimintana. Sosiaalipalvelut tuotetaan omana toiminta, ostopalveluina ja palveluseteleillä. Lastensuojelun palveluista yli puolet on ostopalvelua. Sosiaalipalveluja tuotetaan myös muille kunnille. Palveluverkko on optimoitu verkkoselvityksen mukaisesti 2010. Perusterveydenhuollon palvelut tuotetaan pääosin omana toimintana. Sairaalahoidossa palvelurakenne on perusterveydenhuoltopainotteinen. Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymältä hankitaan keskitetyt perusterveydenhuollon ympärivuorokautiset päivystyspalvelut sekä kuvantamis-, laboratorio- ja lääkehuollon palvelut. Muilla ostopalveluilla ja palveluseteleillä on täydennetty omaa palvelutuotantoa. Neuvolapalvelut tarjotaan alueellisesti ja kouluterveydenhuolto kouluilla. Opiskeluterveydenhuolto on suurelta osin keskitetty yhteen toimipisteeseen. Jyväskylän yhteistoiminta-alueen terveyskeskus tuottaa terveyspalvelut myös Hankasalmen, Muuramen ja Uuraisten kunnille. Erikoissairaanhoidon palvelut hankitaan Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymältä, jolle on siirretty myös aikuispsykiatrian, psykiatrisen palvelukotiasumisen, päihdehuollon erityispalvelujen ja ensihoitopalvelujen järjestämisvastuu. 9

Sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelurakenneuudistuksen toteuttamiseksi säädetään sosiaalija terveydenhuollon järjestämistä, rahoitusta, kehittämistä ja valvontaa koskeva laki (järjestämislaki), jonka on tarkoitus tulla voimaan vuonna 2015. Palvelulinjaukset Palvelujen järjestäminen 18. Runsaasti hoitoa ja tukea tarvitseville sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteisille asiakkaille muodostetaan toimintamalli, jossa palveluohjauksella ja moniammatillisella työskentelyllä parannetaan vaikuttavuutta ja vähennetään kustannuksia. 19. Terveyskeskussairaalapalvelut keskitetään siten, että synergiaedut uuden keskussairaalan kanssa voidaan hyödyntää täysimääräisesti. 20. Avosairaanhoidon erityisosaamista vaativat palvelut keskitetään yhdelle terveysasemista. 21. Terveyspalveluja voidaan järjestää terveysasemien lisäksi monipalvelupisteissä ja liikkuvina palveluina sekä muiden palvelujen tiloissa. Palvelusisällöissä huomioidaan alueen muut palvelut, palvelutarve sekä muut toiminnalliset ja taloudelliset perusteet. 22. Sosiaali- ja terveydenhuollon integraatio sekä sote-alueen palvelut suunnitellaan yhdessä maakunnan kuntien kanssa valtakunnallisten linjausten edellyttämällä tavalla. Palvelujen tuottaminen 23. Lastensuojelussa oman toiminnan osuutta ja omia nuorisokotipaikkoja lisätään ja ostettuja paikkoja vähennetään, mikäli se on taloudellisesti ja toiminnallisesti perusteltua. Perhehoitoa kehitetään sijaishuollon ensisijaisena palveluna. 24. Perheiden avokuntoutusta lisätään omana toimintana ja perheiden laitoskuntoutus hankitaan ostopalveluna, mikäli se on taloudellisesti ja toiminnallisesti perusteltua. 25. Ostopalveluilla ja palveluseteleillä täydennetään omaa palvelutuotantoa. 2.6 Vanhus- ja vammaispalvelut Nykytila Vanhus- ja vammaispalvelujen keskeinen periaate on tukea kuntalaisten itsenäistä ja omatoimista elämää, toimintakyvyn ylläpitämistä ja parantamista. Keskeisiä periaatteita ovat ennaltaehkäisy, kuntouttava työote, yhteistyö ja tiedonkulku. Kotona asuminen on ensisijainen vaihtoehto, jota monipuolistetaan muun muassa uusilla senioriasumismalleilla ja uudenlaisilla toimintavoilla. Vanhuspalvelut kohdentuvat suurelta osin yli 75-vuotiaille, joiden määrä kasvaa 3 000 henkilöllä vuoteen 2020 mennessä. Vanhus- ja vammaispalvelujen kustannuksista viidennes käytetään ostopalveluihin ja palveluseteleihin sekä hankintoihin. Vanhusten palveluasuminen sekä vammaisten ja kehitysvammaisten asumispalvelut ovat ostopalveluista suurimmat. Muita ostettuja ja palveluseteleillä hankittuja palveluja ovat kotihoito, päiväkeskustoiminta, aterioiden kotiinkuljetus, turvapalvelu, sotavammaisten siivouspalvelu, koneellinen lääkkeenjako ja kauppapalvelu. Vaikeavammaisten henkilökohtaisen avun palveluseteli täydentää työnantajamallia. 10

Palvelulinjaukset Palvelujen järjestäminen 26. Vanhuspalveluissa korvataan pitkäaikaishoidon laitospaikkoja palveluasumisella suositusten mukaisesti. Kotihoitoa, omaishoitoa ja palveluasumista lisätään ja toimintamalleja uudistetaan kasvavaan palvelutarpeeseen vastaamiseksi. 27. Kaupungin järjestämät (oma toiminta, ostopalvelut, palveluseteli) kotihoidon palvelut suunnataan asiakkaille, joiden palvelutarve on säännöllistä sekä toistuvaa. Vähäisen ja tilapäisen tarpeen asiakkaat ohjataan ensisijaisesti yksityisille palveluntuottajille palveluseteliä hyödyntäen. 28. Henkilökohtainen budjetti otetaan käyttöön, mikäli se on taloudellisesti ja toiminnallisesti perusteltua. Tällöin asiakkaan palvelutarpeen arvioinnin perusteella tehdään päätös palvelujen hankkimiseen käytettävissä olevasta rahamäärästä. Asiakas valitsee itse palvelut, joihin hän käyttää tämän rahan. Palvelujen tuottaminen 29. Kotona asumisen ja ympärivuorokautisissa palveluissa noin puolet on omaa toimintaa ja palvelujen lisätarve katetaan palvelusetelillä, mikäli se on taloudellisesti ja toiminnallisesti perusteltua. 30. Vammaispalvelujen kalleimmat asiakaskohtaisilla sopimuksilla hankitut palvelut muutetaan omaksi toiminnaksi, mikäli se on taloudellisesti ja toiminnallisesti perusteltua. 31. Kehitysvammaisten päivä- ja työtoiminnat sekä vanhusten päiväkeskustoiminnat tuotetaan omana toimintana ja kalleimmista ostopalveluista luovutaan, mikäli se on taloudellisesti ja toiminnallisesti perusteltua. 32. Kehitysvammaisten ja autistien asumisessa otetaan käyttöön palveluseteli, mikäli se on taloudellisesti ja toiminnallisesti perusteltua. 33. Kehitysvammaisten laitoshoitoa ostetaan vain poikkeustapauksissa. 2.7 Muut palvelut Asiakas- ja neuvontapalvelu Jyväskylä-neuvonnan lisäksi asiakas- ja palveluneuvontaa on keskitetty kaupunkirakennepalvelujen Palvelupiste Hannikaiseen, vanhus- ja vammaispalvelujen OIVA-keskukseen ja nuorispalvelujen OhjausLaturiin. Sähköisen asioinnin kanavana on Oma Jyväskylä palvelu. Neljässä yhteispalvelupisteessä (Korpilahti, Säynätsalo, Tikkakoski, Vaajakoski) hoidetaan kaupungin ja yhteistyökumppaneiden palvelujen yleisneuvontaa sekä asiakirjojen vastaanottamista ja luovuttamista. Yhteistyökumppaneita ovat muun muassa Kela, maistraatti ja oikeusapu, joiden avustavia asiakaspalveluja hoidetaan myös etäpalveluina Korpilahden ja Säynätsalon palvelupisteissä. Yhteispalvelut pyritään jatkossa sijoittamaan monipalvelupisteiden yhteyteen. Valtionvarainministeriön asiakaspalvelu 2014 hankkeen pohjalta suunnitellaan lainsäädäntöä, joka velvoittaa kuntia järjestämään viranomaisten yhteistä asiakaspalvelua. Tehtäviin kuuluu muun muassa poliisin, työ- ja elinkeinotoimistojen, verohallinnon, maistraatin, ELY-keskusten, työvoiman palvelukeskusten ja kuntien palveluja. Kustannukset korvataan kunnalle omakustannusperiaatteella. 11

Työllisyyspalvelut Työllisyyspalvelut toimii yhteistyössä kolmannen sektorin ja yritysten kanssa. Määrärahasta noin puolet kohdennetaan palveluostoihin säätiö- ja yhdistysmuotoisilta sopimuskumppaneilta. Neljäsosa käytetään omaan toimintaan muun muassa Nuorten taidetyöpajalla. Loppuosalla kustannetaan yritysten ja yhdistysten kuntalisiä pitkäaikaistyöttömien työllistämiseksi. Työ- ja elinkeinoministeriön työllisyyden kuntakokeilulla uudistetaan viranomaistahojen ja yritysten toimintamalleja. Pitkäaikaistyöttömien, työmarkkinoilta syrjäytymisvaarassa sekä nuorisotakuun piirissä olevia tuetaan työelämään tai koulutukseen tehostetulla palveluohjauksella ja moniammatillisilla toimintamalleilla. Uusien, pysyvien työsuhteiden synnyttämiseksi avataan yhteistyötä yritysten kanssa oman toiminnan ja järjestöyhteistyön lisäksi. Työttömyydestä aiheutuvat kustannukset ja vastuu tuetun työn järjestämisestä siirtyvät todennäköisesti entistä enemmän kuntien vastuulle valtion ja kuntien välistä työnjakoa uudistettaessa. Tulkkaus- ja käännöspalvelut Keski-Suomen tulkkikeskus toimii nettoyksikkönä. Se tuottaa, koordinoi ja välittää asioimistulkkaus- ja käännöspalveluja kaupungin yksiköille sekä ulkopuolisille tilaajille, esimerkiksi viranomaistoiminnan edellyttämää lakisääteistä asioimistulkkausta. Palveluista puolet tuotetaan ostopalveluina puitesopimusten pohjalta. Sopimukset ovat voimassa kesään 2015, jonka jälkeen on mahdollisuus yhteen optiovuoteen. Puitesopimuskauden aikana selvitetään palvelun tuottamisvaihtoehtoja. 12

3 Palveluverkkojen periaatteet Palveluverkkojen suunnittelun perustana ovat maankäytön suunnitelmat, ennakoitavissa olevat väestömäärän ja rakenteen sekä palvelurakenteen muutokset. Palvelutarpeiden muutoksia arvioidaan kaupunkitasolla tai tiheän palveluverkon palveluissa asuinalueittain. Palveluverkkosuunnitelmissa otetaan huomioon kaupunkirakenteen muutosten lisäksi nykyisten toimitilojen riittävyys, peruskorjaustarpeet ja sijainti. Kustannuksia tarkastellaan sekä investointi- että toimintamenojen osalta. Palveluverkkoja tarkennetaan investointisuunnitelmassa, joka hyväksytään vuosittain talousarvion yhteydessä. Palvelujen saavutettavuus varmistetaan sijoittamalla palvelupisteet toimivien liikenneyhteyksien varrelle tieverkon, kevyen liikenteen väylien ja joukkoliikenteen kehityssuuntien perusteella. Palveluverkkolinjaukset Palveluja järjestetään alueellisesti sekä keskitetyissä palvelupisteissä. Liikkuvilla palveluilla voi olla vastaanottotiloja muiden palvelujen tiloissa. Maantieteellisestä palveluverkosta riippumattomia palveluja ovat sähköiset ja kotiin vietävät palvelut sekä erityispalvelut, joita voidaan hakea myös muualta. Alueellisesti järjestettävien palvelujen perustana on kaupungin kasvusuunnat: pohjoinen, itäinen ja eteläinen. Alueellisten palvelujen keskittymät sijoittuvat Palokkaan, Vaajakoskelle ja keskustaan. Alueellisesti järjestettäviä palveluja ovat kirjastot, liikuntapuistot, nuorisotilat, neuvolat ja pääosa nykyisistä terveysasemien vastaanotoista. Alueellisina lähipalveluina järjestetään pääosa varhaiskasvatuspalveluista ja perusopetuksen alaluokkien opetuksesta sekä osa vanhuspalveluista. Uudenlaisia monipalvelupisteitä muodostetaan alue- ja lähikeskuksiin, joista alueellisten (Palokka, Vaajakoski ja keskusta) palvelujen saatavuus on heikkoa muun muassa pitkien välimatkojen vuoksi. Monipalvelupisteiden muodostamista selvitetään Huhtasuolle, Korpilahdelle, Säynätsaloon ja Tikkakoskelle. Monipalvelupisteiden palvelujen sisältö ja laajuus määritellään alueen palvelujen ja erityispiirteiden sekä muiden palveluiden saavutettavuuden perusteella. Niissä voi olla esimerkiksi terveyspalveluita, kirjastopalveluita ja nuorisotiloja. Monipalvelupisteet sijoitetaan olemassa oleviin tiloihin. Alueelliset ja monipalvelupisteet sijoitetaan kevyen liikenteen väylien ja joukkoliikenteen reittien varrelle siten, että ne ovat saavutettavissa kävellen, pyöräillen tai bussilla lukuun ottamatta hajaasutusalueita. Keskitetyt palvelut tarjotaan pääsääntöisesti yhdessä palvelupisteessä. Keskitettyjä palveluja ovat esimerkiksi museot, kaupunginteatteri, ympärivuorokautinen päivähoito, erityiskoulut, sosiaaliasemapalvelut, maahanmuuttajapalvelut, perheneuvola, sairaalapalvelut ja terveydenhuollon erityisvastaanotot. Liitteenä 1 on karttapohjainen kuvaus keskeisten palvelujen palveluverkkojen kehittämissuunnista vuoteen 2020. 13

4 Palvelulinjausten toteutumisen vastuut ja seuranta Kaupunginvaltuusto hyväksyy palvelulinjaukset kerran valtuustokaudessa. Valtuustolla on kuitenkin mahdollisuus päättää tarvittavista muutoksista talousarvion yhteydessä. Lautakunnat päättävät palvelukohtaisista tarkemmista suunnitelmista. Palvelulinjausten toteutumista seurataan valtuustokausittain. 14

Liite 1. Palveluverkkojen kehittämissuunnat vuoteen 2020 Esimerkki keskeisten palvelujen mahdollisista palveluverkoista vuonna 2020: Keskusta ja lähikeskukset Monipalvelupisteiden palvelujen sisältö ja laajuus määritellään alueen muiden palvelujen, alueen erityispiirteiden ja muualla sijaitsevien palveluiden saavutettavuuden perusteella. Monipalvelupisteissä voi olla esimerkiksi terveyspalveluita, kirjastopalveluita ja nuorisotiloja. Alueelliset ja monipalvelupisteet sijoitetaan kevyen liikenteen väylien ja joukkoliikenteen reittien varrelle siten, että ne ovat saavutettavissa kävellen, pyöräillen tai bussilla lukuun ottamatta haja-asutusalueita. 15

Esimerkki keskeisten palvelujen mahdollisista palveluverkoista vuonna 2020: Itäinen suunta Monipalvelupisteiden palvelujen sisältö ja laajuus määritellään alueen muiden palvelujen, alueen erityispiirteiden ja muualla sijaitsevien palveluiden saavutettavuuden perusteella. Monipalvelupisteissä voi olla esimerkiksi terveyspalveluita, kirjastopalveluita ja nuorisotiloja. Alueelliset ja monipalvelupisteet sijoitetaan kevyen liikenteen väylien ja joukkoliikenteen reittien varrelle siten, että ne ovat saavutettavissa kävellen, pyöräillen tai bussilla lukuun ottamatta haja-asutusalueita. 16

Esimerkki keskeisten palvelujen mahdollisista palveluverkoista vuonna 2020: Pohjoinen suunta : Monipalvelupisteiden palvelujen sisältö ja laajuus määritellään alueen muiden palvelujen, alueen erityispiirteiden ja muualla sijaitsevien palveluiden saavutettavuuden perusteella. Monipalvelupisteissä voi olla esimerkiksi terveyspalveluita, kirjastopalveluita ja nuorisotiloja. Alueelliset ja monipalvelupisteet sijoitetaan kevyen liikenteen väylien ja joukkoliikenteen reittien varrelle siten, että ne ovat saavutettavissa kävellen, pyöräillen tai bussilla lukuun ottamatta haja-asutusalueita. 17

Esimerkki keskeisten palvelujen mahdollisista palveluverkoista vuonna 2020: Eteläinen suunta Monipalvelupisteiden palvelujen sisältö ja laajuus määritellään alueen muiden palvelujen, alueen erityispiirteiden ja muualla sijaitsevien palveluiden saavutettavuuden perusteella. Monipalvelupisteissä voi olla esimerkiksi terveyspalveluita, kirjastopalveluita ja nuorisotiloja. Alueelliset ja monipalvelupisteet sijoitetaan kevyen liikenteen väylien ja joukkoliikenteen reittien varrelle siten, että ne ovat saavutettavissa kävellen, pyöräillen tai bussilla lukuun ottamatta haja-asutusalueita. 18

Liite 2. Tietoja Jyväskylän kaupungista 1. Jyväskylän kaupungin väestömäärä 1980 2040 Jyväskylän väkiluvun kehitys ikäryhmittäin 1980-2040 30 000 Toteutunut väestönkehitys Väestöennuste 25 000 20 000 0-14 v. 15 000 10 000 65-75 v. 5 000 yli 75 v. 0 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2011 2012 2013 2015 2020 2025 2030 2035 2040 1980 1990 2000 2010 2012 2020 2025 2030 2035 2040 0 14 v 20 504 20 819 20 726 21 341 21 575 23 728 24 083 24 099 23 871 23 781 65 75 v 7 142 7 873 8 951 11 118 12 595 16 711 16 313 16 300 15 756 14 952 yli 75 v 2 609 4 262 5 750 7 692 7 966 10 176 13 626 16 261 18 129 19 563 Koko väestö 96 966 103 921 116 519 130 816 133 493 142 654 147 132 151 041 154 163 156 575 Lähde: Tilastokeskus 2. Jyväskylän kaupungin vakituinen henkilöstö (tilinpäätös 2012 ja talousarvio 2013) Toteutuneet Arvio 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Henkilöstömäärä, vakituiset 6 244 6 319 6463 6 529 6568 6580 6578 Eläkepoistuma 149 149 172 171 188 177 166 Muu poistuma 121 115 127 161 HUOM. Sisältää liikelaitosten henkilöstön. Ei sisällä vakituisia sivutoimisia eikä vakituisia tuntityöntekijöitä. Vertailukelpoinen, organisatoriset muutokset on otettu huomioon. 19

3. Tietoja Jyväskylästä suuralueittain Päivitetty 10.9.2013. Päälähde: Tilastokeskus Saatavissa: Jyväskylän kaupunki: Tietoa Jyväskylästä Väestö 2012/13 Muutos vuonna 2012 0-14 - vuotiaat Osuus väestöstä, % Yli 65- vuotiaat Osuus väestöstä, % Ulkomaalaiset 11/12 Väestöarvio 2020 Pinta-ala (km2) Väestö 2011/12 Kantakaupunki Kypärämäki- Kortepohja Huhtasuo Kuokkala Lohikoski- Seppälänkangas Keltinmäki- Myllyjärvi Keljo Halssila Säynätsalo Tikkakoski- Nyrölä Palokka- Puuppola Vaajakoski-Jyskä Kuohu- Vesanka Korpilahti Koko kaupunki 26 176 11 183 4 689 8 830 17 339 7 650 5 932 5 603 3 374 5 545 14 965 14 888 2 268 5 041 133 482 262 344 50 42 69 16 180 56 34 37 149 92 91-1 1 420 1 885 1 552 753 1 358 2 800 1 221 1 279 930 589 1 322 3 386 2 933 551 844 21 603 7,2 13,9 16,1 15,4 16,1 16,0 21,6 16,6 17,5 23,8 22,6 19,7 24,3 16,7 16,2 5 200 1 774 850 1 386 1 595 973 581 916 621 800 2 065 2 238 303 1 109 20 503 19,9 15,9 18,1 15,7 9,2 12,7 9,8 16,3 18,4 14,4 13,8 15,0 13,4 22,0 15,4 475 389 57 705 639 564 98 96 42 34 135 197 10 44 3 579 28 400 11 650 4 760 9 600 17 280 7 400 7 480 5 940 3 490 5 510 16 300 15 170 2 590 5 200 141 620 13,5 13,0 8,3 5,3 18,6 29,7 19,8 8,3 22,3 103,7 131,9 197,1 92,9 794,8 1 467 25 587 10 747 4 639 8 751 17 081 7 565 5 619 5 449 3 340 5 393 14 706 14 750 2 177 4 978 132 062 Työvoima* 13 276 5 014 2 330 4 279 9 146 3 700 2 948 2 820 1 626 2 457 7 168 7 409 1 046 2 269 65 913 Työlliset 11 756 4 435 2 008 3 224 7 972 3 117 2 638 2 503 1 417 2 149 6 483 6 464 933 2 022 57 401 Palkansaajat 10 988 4 187 1 843 3 072 7 468 2 957 2 433 2 336 1 280 1 988 5 899 5 911 810 1 668 53 081 Yrittäjät 768 248 165 152 504 160 205 167 137 161 584 553 123 354 4 320 Työttömät 1 520 579 322 1 055 1 174 583 310 317 209 308 685 945 113 247 8 512 Työttömyysaste (%) Työvoiman ulkopuolella* 0-14 - vuotiaat 11,4 11,5 13,8 24,7 12,8 15,8 10,5 11,2 12,9 12,5 9,6 12,8 10,8 10,9 12,9 12 311 5 733 2 309 4 472 7 935 3 865 2 671 2 629 1 714 2 936 7 538 7 341 1 131 2 709 66 149 1 814 1 560 732 1 370 2 858 1 258 1 206 935 560 1 284 3 339 2 866 515 836 21 358 Opiskelijat 3 469 1 732 369 692 2 233 952 514 424 234 377 1 060 1 025 134 318 13 704 20

Kantakaupunki Kypärämäki- Kortepohja Lohikoski- S-kangas Huhtasuo Kuokkala Keltinmäki- Myllyjärvi Keljo Halssila Säynätsalo Tikkakoski- Nyrölä Palokka- Puuppola Vaajakoski-Jyskä Kuohu- Vesanka Korpilahti Eläkeläiset 6 276 2 140 1 075 1 947 2 250 1 318 792 1 129 801 1 100 2 718 2 995 414 1 409 26 631 Muut 624 261 124 434 518 314 143 130 112 159 376 420 60 131 3 997 Keskitulot 2011 ( ) 23 276 22 485 26 670 19 275 25 064 21 646 27 740 24 691 26 127 25 286 27 934 25 568 25 677 24 040 24 267 Korkeaasteen koulutus 2011 36,1 38,4 37,3 18,2 37,8 30,3 38,5 34,4 34,2 28,2 35,9 29,9 28,9 22,7 33,2 (%), yli 15-v. Asuntokanta 2012/13 17 790 6 836 2 470 5 271 9 103 4 072 2 582 2 856 1 680 2 521 6 417 7 215 908 2650 72 415 Arava ja ktvuokraasunnot 2011/12 1 992 2 473 379 2 062 3 486 1 348 405 390 283 269 889 1 035 0 170 15 189 Asuntokunnat 2012/13 Vanhusasuntokunnat Osuus asuntokunnista (%) Valitut valtuutetut 2012 Lapsiperheitä 2012/13 Aviopari ja lapsia (%) Avopari ja lapsia (%) Isä ja lapsia (%) Äiti ja lapsia (%) 15 678 6 020 2 299 4 866 8 530 3 761 2 408 2 698 1 525 2 250 6 097 6 749 844 2 261 66 029 Koko kaupunki 3 823 1 319 627 1 080 1 141 697 382 677 458 582 1 390 1 637 212 796 14 826 24,4 21,9 27,3 22,2 13,4 18,5 15,9 25,1 30,0 25,9 22,8 24,3 25,1 35,2 22,5 21 4 4 1 8 4 3 0 5 5 3 5 1 3 67 1 845 1 270 647 1 144 2 288 977 966 760 496 865 2 397 2 238 355 698 16 968 50,7 56,9 59,4 43,9 56,9 63,1 64,9 60,3 65,7 66,5 64,8 62,6 69,3 59,2 59,4 15,2 16,4 16,2 15,2 14,9 14,5 17,1 19,6 15,9 15,3 16,9 17,5 20,3 20,3 16,4 4,1 4,0 3,6 5,4 3,7 3,1 4,0 2,2 5,6 4,4 2,7 3,7 2,8 5,2 3,8 30,0 22,7 20,9 35,5 24,4 19,3 14,0 17,9 12,7 13,9 15,6 16,3 7,6 15,3 20,4 21

22