Sallatunturin vaiheasemakaava

SALLAN KUNTA Sallatunturin vaiheasemakaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 20.12.2018 0615-P37022

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 20.12.2018 Sisällysluettelo 1 Mitä ja missä on suunnitteilla... 1 2 Suunnittelun tausta ja tavoitteet... 1 3 Suunnittelun lähtökohdat ja suunnittelutilanne... 2 3.1 Yleistä... 2 3.2 Maakuntakaava... 3 3.3 Yleiskaava... 4 3.4 Asemakaava... 6 3.5 Rakennusjärjestys... 13 3.6 Pohjakartta... 13 4 Miten ja mitä vaikutuksia arvioidaan... 14 5 Ketkä ovat osallisia ja miten suunnittelussa tiedotetaan... 14 6 Miten työ etenee ja milloin voi osallistua... 15 7 Kuka valmistelee ja ohjaa... 15

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 (15) Sallatunturin vaiheasemakaava 1 Mitä ja missä on suunnitteilla Vaiheasemakaavoituksen kohteena on Sallatunturin asemakaavan osa-alueita (sijaintikartta kannessa). Osa-alueet ovat: - Pyhäjärven pohjois- ja länsiranta - Talokotajärven alue - Sallatunturin asemakaava-alue, pohjoinen alue, Keselmäjärven alue ja Kuusamontien länsipuolella oleva alue - Sallatunturin eteläinen asemakaava-alue. Vaiheasemakaavan määräyksellä sallitaan vakituisten asuntojen sijoittaminen sellaisiin loma-asutuksen kortteleihin, jotka parhaiten soveltuvat siihen. Muilta osin Sallatunturin asemakaava jää voimaan. 2 Suunnittelun tausta ja tavoitteet Kunnanhallitus päätti käynnistää Sallatunturin vaiheasemakaavoituksen ympärivuotisen asumisen helpottamiseksi alueella 22.10.2018 147. Vaiheasemakaavoituksen tarkoitus on selvittää: - mille alueille ympärivuotinen asuminen soveltuu Sallatunturin alueella. - mille loma-asuntotonteille (RA) voisi sallia vakituisen asunnon rakentamista. - mille matkailua palvelevien rakennusten (RM) tonteille voisi sallia vakituisen asunnon rakentamista. - miten kaavamerkinnällä ja/tai määräyksellä voidaan mahdollistaa ympärivuotista asumista. - mahdollisuudet muodostaa osasta alueista yhtenäisiä omakotitaloalueita. Vähäiset muutokset kaavamääräysten ja merkintöjen osalta voidaan toteuttaa 1.5.2017 voimaan tulleen maankäyttö- ja rakennuslain 50.2 :n mukaisella vaiheasemakaavalla. Muilta osin asemakaava jää voimaan. Tutkittavana on alustavasti rajatut Sallatunturin asemakaavan osa-alueet, jossa on jo jonkun verran ympärivuotista asutusta. Osa-alueiden rajaus tarkentuu suunnittelun edetessä. Osa-alueiden soveltuvuus ympärivuotiselle asutukselle on alustavasti arvioitu esiselvityksessä (FCG 21.11.2018). Esiselvityksen mukaan kaikilla osa-alueilla on tarkoituksenmukaista sallia ympärivuotista asutusta. Sallatunturin alueella asuu ympärivuotisesti yli 80 henkilöä. Vuoteen 2013 saakka moni asui loma-asunnossa. Esille ei tullut sellaisia haitallisia vaikutuksia, joihin kunnan olisi tarvinnut puuttua siihen, koska alueella ovat hyvät tiet, vesi- ja jätevesihuolto ja lomaasunnot ovat yleensä hyvin varusteltuja, eristykseltään ja muilta ominaisuuksiltaan sopivia myös ympärivuotiseen asumiseen. Osalle asunnoista on haettu alun perin poikkeamis- ja rakennuslupa ympärivuotiselle asunnolle ja kunnan kaavoituksen avulla on saatu tarjolle muutamia omakotitalon tontteja, joihin on rakennettu useita asuntoja.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2 (15) Vuoden 2013 aikana tuli maistraatin kirjaamiskäytännön muutos, loma-asuntoon muuttamisen yhteydessä rekisteriin tuli merkintä asuu kunnassa vailla vakinaista asuntoa. Asunnottomaksi merkityn henkilön elämä voi osoittautua niin hankalaksi, että loma-asunnossa asuminen ei ole enää mahdollista. Kirjaamiskäytännön muutoksen jälkeen on haettu ja myönnetty poikkeamisluvat yli kymmenessä tapauksessa ympärivuotisen asunnon sijoittamiseksi Sallatunturin asemakaava-alueelle, useita tapauksia on selvityksen alla. Osa muuttaa tai pitää kirjansa muualla. Kunta menettää verotuloja ja valtionosuuksia ja vastaavasti asukas joutuu hakeutumaan joihinkin kunnallisiin palveluihin omalle kotiseudulleen. 3 Suunnittelun lähtökohdat ja suunnittelutilanne 3.1 Yleistä Kaikilla osa-alueilla on vakituista asumista tukevaa infraa. Kaikki tarkistettavat alueet on kytketty tai ovat helposti kytkettävissä yhdyskuntateknisiin verkostoihin. Verkostojen laajenemistarve on pieni. Osa-alueet tukeutuvat pääosin kirkonkylän palveluihin. Osa-alueiden etäisyys kirkonkylään vaihtelee muutamasta kilometristä kymmeneen kilometriin. Kaikille osa-alueille on hyvät kunnan ylläpitävät tieyhteydet. Kaavoitettu tiestö on pitkälti jo rakennettu. Laajenemistarve on pieni. Osa-alueiden etäisyys yleiseen tiehen on suhteellisen lyhyt. Alueen läpi kulkeva päätie on hyväkuntoinen (maantie 950, Kuusamontie, Hautajärventie). Sallan ja Kuusamon välisen tien toiminnallinen luokitus on kantatie. Etäisyys Sallan kirkonkylästä Sallatunturin matkailukeskukseen on noin 10 km. Pyhäjärven alue sijaitsee noin puolivälissä. Kevyen liikenteen väylä on rakennettu maantietä 950 pitkin Sallan kirkonkylän keskustasta Sallatunturin laskettelukeskuksen kautta Poropuistoon asti. Linja-autot ja koulukyydit liikennöivät Kuusamontiellä. Hiihtolatu ja moottorikelkkailureitti kulkevat Sallan kirkonkylän ja Sallatunturin välillä (patikkareittinä kesällä). Sähköverkostosta vastaa Koillis-Lapin Sähkö Oy. Kuusamontien länsipuolella kulkee pohjois-eteläsuuntainen 2 x 20 kv:n tupla-voimalinja. Vesihuollosta vastaa Sallatunturin vesi- ja viemärilaitos. Sallatunturin vesihuoltoverkosto on yhdistetty kirkonkylän verkostoon. Sallatunturilla on vedenottamo Hangasjoen lähellä. Sallan kirkonkylän keskuspuhdistamossa on varauduttu 6000 asukkaan tarpeisiin, 2000 asukasta ja sesonkina 4000 majoittujaa varten. Vesihuollon runkolinja Sallatunturilta kirkonkylän puhdistamoon kulkee maantien 950 ja Pyhäjärven välillä. Jätehuolto pelaa koko Sallatunturin matkailukeskuksen alueella. Sallatunturin alue on luokiteltu seudulliseksi merkittäväksi matkailukeskukseksi.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 3 (15) 3.2 Maakuntakaava Sallan kunnan alue kuuluu Itä-Lapin maakuntakaavaan, joka on saanut lainvoiman 25.11.2004 (www.lapinliitto.fi). Maakuntakaava-alueeseen kuuluvat Kemijärven kaupunki sekä Pelkosenniemen, Posion, Sallan ja Savukosken kunnat. Pyhäjärven alue Talokotajärven alue Sallatunturin alue Kuva 1. Suunnittelualueiden sijainti suhteessa Itä-Lapin maakuntakaavaan. Suunnittelualueet sijaitsevat maakuntakaavaan merkityllä matkailupalvelujen alueella (RM 1421, Sallatunturi). Sallatunturin alue on luokiteltu seudullisesti merkittäväksi matkailukeskukseksi, joka tulee kehittää elämys- ja luontomatkailun tukikohtana.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 4 (15) Sallatunturin alue kuuluu maakuntakaavassa merkittyyn Itä-Lapin matkailun vetovoimaalueeseen, matkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealueeseen (mv 8401, vihreä rajaus). Kehittämisperiaate: Kehitetään kokonaisuuden matkailullista vetovoimaisuutta: luonto- ja kulttuurikohteet, reitit, liikenneyhteydet ja markkinointi. Erityisesti kehitetään matkailukeskukset ja reitin varrella toimivien maaseudun yritysten yhteystyötä. Maakuntakaavan uudistus on vireillä. Lapin liitto laatii Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavaa, johon kuuluvat Rovaniemen ja Kemijärven kaupungit sekä Pelkosenniemen, Posion, Ranuan, Sallan ja Savukosken kunnat. Lapin liiton hallitus hyväksyi muistutuksiin laaditut vastineet, maakuntakaavaehdotuksen sekä esityksen korvaavaksi alueeksi kokouksessaan 28.11.2016. Kuva 2. Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaava (ehdotus, Lähde: Lapin liitto) Maakuntakaavaehdotuksessa uutena on kehittämiskäyttävän merkintä (LK 8452). 3.3 Yleiskaava Valtuusto on hyväksynyt Sallatunturin alueen osayleiskaavan muutoksen 27.2.2008 oikeusvaikutteisena. Strateginen osayleiskaava luo maankäytölliset toteuttamisedellytykset Sallatunturin kehittämisohjelmassa määritellyille toimenpiteille. Kunnanvaltuusto on kokouksessaan 8.11.2016 33 hyväksynyt Sallatunturin alueen osayleiskaavan osittaisen muutoksen. Muutoksen kohteena on Pyhäjärven länsi- ja pohjoisrannan alueita sekä pieni alue Keselmäjärven itäpuolella Sallatunturin

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5 (15) matkailukeskuksen ydinalueella. Vuonna 2008 laadittu Sallatunturin alueen osayleiskaava jää voimaan muutoin, kun hyväksyttyjen muutosten osalta. Osayleiskaava on ohjeena asemakaavaa laadittaessa ja muutettaessa. Osayleiskaavaa ei voida käyttää rakennusluvan myöntämisen perusteena ranta- ja suunnittelutarvealueella. Kuva 3. Sallatunturin alueen osayleiskaavan yhdistelmäkartta Osayleiskaavan muutoksella muodostui Pyhäjärven alueelle sellaisia aluevarauksia, joissa sallittiin sekä loma-asumista että erillispientaloja (RAO-1).

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 6 (15) 3.4 Asemakaava Ensimmäinen Sallatunturin asemakaava on hyväksytty 31.8.1984. Suurimmat kaavan laajennukset on tehty vuosina 1989 1991, pienempiä laajennuksia 2000- luvulla pääosin keskustan ja Pyhäjärven alueille. Kuva 4. Sallatunturin asemakaavan ajantasakaava 2018, tarkistettavat osa-alueet

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 7 (15) Kuva 5. Pyhäjärven alue, Pohjoisranta, korttelit 424-426, 12 RA-tonttia Kunnanvaltuusto on hyväksynyt Sallatunturin asemakaavan laajennuksen 14.11.2013 79. Alueelle on myös kaavoitettu kaksi erillispientalojen tonttia (AO, kortteli 422). Loma-asuntojen tonttien (RA) tonttikohtainen rakennusoikeus on 200 k-m 2.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 8 (15) Kuva 6. Pyhäjärven alue, Länsiranta, korttelit 357, 360-363, 366 ja 367, 381-383, 396-397, 18 RA-tonttia Kunnanvaltuusto on hyväksynyt Sallatunturin asemakaavan laajennukset (KV hyv. 14.11.2013 79 ja 27.8.2014 49). Alueelle on kaavoitettu 7 erillispientalojen tonttia (AO) ja yksi matkailua palvelevien rakennusten tontti (RM). Loma-asuntojen tonttien (RA) tonttikohtainen rakennusoikeus on 150-250 k-m 2.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 9 (15) Kuva 7. Talokotajärven alue, korttelit 241-254, 68 RA-tonttia Kunnanvaltuusto on hyväksynyt Sallatunturin asemakaavan laajennuksen Talokotajärven alueelle 27.11.2009 75. Asemakaavan toteutusaste on toistaiseksi pieni. Kuusamontien koillispuolella on kaksi rakennettua tonttia, joista toinen on ympärivuotinen asunto. Kuusamontien lounaispuolella on 5 rakennettua loma-asutusta. Loma-asuntojen tonttien (RA) rakennusoikeus on määrätty tonttikohtaisesti ja on 180 k- m 2 lukuun ottamatta yhtä tonttia, jonka rakennusoikeus on 250 k-m 2.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 10 (15) Kuva 8. Sallatunturin pohjoinen kaava-alue, korttelit 80-143, 147-149 ja 240, 175 RA-tonttia ja 19 RM-tonttia Sallatunturin pohjoisella kaava-alueella on yhteensä 194 tonttia, joista 175 ovat lomaasuntojen tonttia (RA) ja 19 matkailua palvelevien rakennusten tonttia (RM). Rakennusoikeus on määrätty tonttikohtaisesti ja se on loma-asuntojen tonttien (RA) osalta 100-200 k-m 2 ja matkailua palvelevien rakennusten tonttien (RM) osalta 140-850 k-m 2. Asemakaavan toteutusaste on melko huono ja hajanainen. Alueella on 30 rakennettua tonttia, joista viisi on ympärivuotisia asuntoja. Katuverkosto on rakennettu ja talvikunnossapito on kunnan hoitama.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 11 (15) Kuva 9. Sallatunturin alue, Keselmäjärven lähistö, korttelit 40, 42, 46-59, 70-71 ja 73-75, 55 RA-tonttia ja 11 RM-tonttia Rakennusoikeus on määrätty tehokkuuslukuna e=0,15 tai e=0,10. Keselmäjärven rannoille on jo muodostunut pari pysyvän asutusten keskittymää. - Korttelit 68 ja 144-146 muodostavat toinen ryhmä, joka on kaavoitettu vakituista asumista varten, erillispientaloja (AO) ja rivitaloja (AR). - Korttelit 72, 76 ja 77 muodostavat toinen ryhmittymä, joka on kaavoitettu erillispientaloja varten (AO).

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 12 (15) Kuva 10. Kuusamontien länsipuolella, korttelit 203-208, 23 RA-tonttia Loma-asuntojen (RA) korttelit ovat 203-208 (23 tonttia). Rakennusoikeus on määrätty tehokkuuslukuna e=0,10. Asemakaavan toteutusaste on melko hyvä. Alueella on pari ympärivuotista asuntoa.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 13 (15) Kuva 11. Sallatunturin alue, eteläinen asemakaava-alue, korttelit 1-5 ja 10, 61 RAtonttia ja yksi Y-tontti Alue on Sallatunturin asemakaavan vanhinta osaa ja on kohtuullisen hyvin toteutettu. Alueella on tällä hetkellä viisi ympärivuotista asuntoa. Kortteleissa 1-4 rakennusoikeus on määritelty tehokkuuslukuna e=0,08 (36 tonttia) ja e=0,1 (15 tonttia). Kortteleissa 5 ja 10 rakennusoikeus on määrätty tonttikohtaisesti ja se on 150 k-m 2 loma-asuntojen tonttien (RA) osalta. Katualuevaraukset; Tunturitie, noin 700 metriä pitkä, ja Vasatie noin 100 m, ovat kunnan vastuulla. Muu tiestö on merkitty yksityisesti toteutettavaksi (ty). 3.5 Rakennusjärjestys 3.6 Pohjakartta Kunnanvaltuusto on 14.6.2018 26 hyväksynyt uuden rakennusjärjestyksen. Pyhäjärven alueen pohjakartta on hyväksytty 29.11.2013 maanmittauslaitoksella MML 3613/05 01 01/2013. Sallatunturin asemakaavan pohjakartta on päivitetty ja hyväksytty vuonna 2017.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 14 (15) 4 Miten ja mitä vaikutuksia arvioidaan Vaiheasemakaavan toteuttamisen vaikutusten arvioinnissa korostuu, miten pysyvän asutuksen salliminen loma-asuntojen kortteleissa vaikuttaa kuntatalouteen, väestökehitykseen, yhdyskuntarakenteeseen ja matkailukeskuksen kehitykseen. Vaikutusten arvioinnissa huomioidaan kunnan tulevaisuudennäkemyksiä ja strategioita ja ympärivuotisten asuntojen ennakoitua kysyntää. Vaiheasemakaavan vaikutuksia kohdistuu jo asemakaavoitettuun alueeseen, jossa korttelialueiden rajaus ja tonttijako, rakennusoikeus, rakennusalat, kerrosluvut sekä rakentamistapaa ohjaavat merkinnät ja määräykset eivät lähtökohtaisesti muutu. Arvioinnit perustuvat nykytilanteesta tehtyihin havaintoihin ja selvityksiin ja osallisilta saatuun palautteeseen. Arvioidaan vaikutuksia: - Luontoon ja luonnonympäristöön - Maisemaan - Kulttuuriympäristöihin - Rakennettuun ympäristöön - Liikenteen ja reitistöihin - Teknisen huollon verkostoihin - Palveluihin ja yhdyskuntarakenteeseen 5 Ketkä ovat osallisia ja miten suunnittelussa tiedotetaan Osallisella tarkoitetaan alueen maanomistajia ja niitä, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaisia ja yhteisöjä, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Yksityiset ja yhteisöt - maanomistajat ja -haltijat, naapurit - kunnan asukkaat, matkailukeskuksen kävijät - kirkonkylän ja matkailukeskuksen yrittäjät - Koillis-Lapin sähkö Oy - Sallatunturin vesi- ja viemärilaitos - Paliskunta, Sallan Palkinen Viranomaiset - Sallan kunta - Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, ELY-keskus - Lapin liitto - Lapin pelastuslaitos, Salla - Liikennevirasto

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 15 (15) Kaavoitushankkeen etenemisestä tiedotetaan kuulutuksella Kotikymppi-lehdessä, kunnan tiedotuslehdessä, kunnanviraston ilmoitustaululla ja kunnan internetsivuilla osoitteella www.salla.fi. Kaava-asiakirjat asetetaan julkisesti nähtäville kunnan teknisessä toimistossa ja kunnan www-sivuilla hakupolkuina: Kunnan palvelut >> Tekniset palvelut >> Kaavoitus tai Etusivu >> Tontit ja kiinteistöt >> Kaavoitus. 6 Miten työ etenee ja milloin voi osallistua ALOITUS 2018 / 12 VALMISTELUVAIHE 2018 / 12 2019 / 01 EHDOTUSVAIHE 2019 / 02 HYVÄKSYMISVAIHE 2019 / 03 Asemakaavan vireilletulosta kuulutetaan. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) asetetaan julkisesti nähtäville. Kaavaluonnos liitteineen asetetaan julkisesti nähtäville 30 päivää ja asiasta kuulutetaan. Osallisilla on nähtävilläolon aikana mahdollisuus kertoa mielipiteensä luonnoksesta Sallan kunnalle. Viranomaisilta pyydetään lausuntoja. Asemakaavaehdotus laaditaan luonnoksesta saadun palautteen pohjalta. Kaavaehdotus asetetaan nähtäville 30 päivää ja asiasta kuulutetaan. Osallisilla on nähtävilläolon aikana mahdollisuus toimittaa kirjallinen muistutus kaavaehdotuksesta Sallan kunnalle. Viranomaisilta pyydetään lausuntoja. Kaava tarkistetaan tarvittaessa. Viranomaisneuvottelu tai kaavaneuvottelu ELY-keskuksen kanssa pidetään tarvittaessa. Kunnanhallitus käsittelee ja kunnanvaltuusto hyväksyy kaavan, joka astuu voimaan valitusajan päättyessä kuulutuksella. Mahdolliset valitukset käsitellään hallinto-oikeudessa. 7 Kuka valmistelee ja ohjaa Sallan kunnassa työtä ohjaa elinvoimajaosto, kunnanhallituksen alainen toimielin. Lisätietoja saa Sallan kunnan teknisestä toimistosta ja kaavan laatijalta FCG Oy:stä. Sallan kunta Erkki Yrjänheikki rakennustarkastaja ma. maankäyttöinsinööri Postipolku 3 98900 SALLA p. 040 751 0654 erkki.yrjanheikki<a>salla.fi Eva Persson Puurula arkkitehti SAFA Ainonkatu 1 96200 Rovaniemi p. 050-312 0281 eva.persson-puurula <a>fcg.fi