YRITYKSEN SOPIMUKSET
YRITYKSEN SOPIMUKSET Sopimuksin sovitaan osapuolten välisistä suoritteista, velvoitteista ja vastuista. Yrityksen kannattavuus on sidoksissa sen tekemiin sopimuksiin. Hyvät sopimukset tuottavat kassavirtaa. Huonot sopimukset saattavat aiheuttaa yllättäviä kustannuksia tai oikeuden menetyksiä. Yritys hankkii kaikki tuotannontekijänsä sopimuksin, esim. toimitilat, raaka-aineet, palveluita, tuotantolaitteita, rahoitusta ja henkilöstöä. Myynti perustuu sopimuksiin. Sopimuksiin kannattaakin panostaa, sillä yritys menestyy sopimustensa myötä.
YRITYKSEN SOPIMUKSET Varmista, että ymmärrät sopimuksen oikein, ennen kuin allekirjoitat sen. Yhtä tärkeää on varmistua, että molemmat osapuolet ymmärtävät sopimuksen ja sen ehdot samalla tavoin. Sopimuksen sisältöön ja sen velvoitteisiin voidaan tehokkaimmin vaikuttaa ennen kuin sopimus on allekirjoitettu. Huonokin sopimus sitoo ja sitä voidaan muuttaa vain yhteisesti sopien. Jos sopimusehdoissa on epäselvyyttä, pyydä tarvittaessa lisäselvitystä tai hanki sitä itse. Epäselviltä osiltaan sopimusta kannattaa tarkentaa kirjallisesti. Älä siis luota lauseeseen, että vaikka sopimuksessa näin lukeekin, niin emme ole koskaan tällaista vaatineet. Vain sillä on merkitystä, mikä voidaan todistaa.
SOPIMUKSEN SYNTYMINEN Sopimusta ei pidä samastaa yksinomaan sopimusasiakirjaan. Sopimusvelvoitteet voivat perustua myös muihin lähteisiin mm. Pakottavaan tai tahdonvaltaiseen lainsäädäntöön. Kauppatapaan Tarjousasiakirjoihin Markkinoinnissa annettuun tietoon. Sopimuksessa on hyvä sopia myös siitä missä järjestyksessä sopimusasiakirjoja sovelletaan. Esim. Pääsopimus Yleiset sopimusehdot Tarjous Tarjouspyyntö
SOPIMUKSEN SYNTYMINEN Sopimus syntyy suullisesti, kirjallisesti tai hiljaisesti. Suositeltavin tapa on tehdä kirjallisia sopimuksia, tällöin on myöhemminkin todennettavissa millä ehdoilla sopimus on tehty. Sopimukset ovat kuitenkin yhtä sitovia tekotavastaan huolimatta. Sopimuksia voidaan myös muuttaa suullisesti, kirjallisesti tai hiljaisesti, huolimatta siitä millä tavoin sopimus on alun perin tehty. Esim. kirjallinen sopimus voi muuttua suullisesti tai hiljaisesti.
YLEISET SOPIMUSEHDOT Vakioehdot/ yleiset sopimusehdot (esim. toimitusehdot) Tyypillisesti toisen osapuolen laatimat ehdot, jotka halutaan liittää pääsopimukseen. Käytetään jos tehdään paljon samankaltaisia sopimuksia. Ehtojen sitovuus vaatii, että vakioehdot on tosiasiallisesti oltava toisen osapuolen etukäteen tutustuttavissa. Esim. verkkosivuilla tai luovutetaan osana tarjousta. Yllättävät ja ankarat ehdot tulee korostaa. Yllättävä ja ankara ehto on esimerkiksi ehto, joka selkeästi poikkeaa normaaleista kauppatavoista tai antaa toiselle osapuolelle oikeuksia yksipuolisesti muuttaa sopimusta. Myöskin toisen osapuolen vastuuta rajoittava ehto voi olla yllättävä ja ankara. Tutustu aina toisen osapuolen käyttämiin vakioehtoihin ja reklamoi, jos olet niistä eri mieltä. Suurin riski sisältyy yleensä siihen, ettei tunneta sitovia ehtoja.
SOPIMUKSEN PÄÄTTÄMINEN Toistaiseksi voimassa olevan sopimuksen voi lähtökohtaisesti aina irtisanoa. Irtisanomisaika on sopimuksessa sovittu tai kohtuullinen aika. Määräaikaista sopimusta ei pääsääntöisesti voi irtisanoa sopimuskauden aikana. Molemmat sopimukset voidaan purkaa, mikäli toinen osapuoli syyllistyy sopimusrikkomukseen. Sopimusrikkomuksen tulee olennainen. Perusteeton purkaminen voi olla itsessään sopimusrikkomus. Irtisanottaessa sopimus, tulee sopimusvelvoitteet täyttää irtisanomisajan päättymiseen saakka. Purettaessa sopimus, päättyvät sopimusvelvoitteet välittömästi.
TARJOUS Tarjous sitoo lähettäjää sen jälkeen kun vastaanottaja on ottanut siitä selon, eikä lähettäjä voi sitä sen jälkeen peruuttaa. Käytännössä sähköpostitse lähetetty tarjous sitoo heti. Jos vastaanottaja ei ole vielä ottanut tarjouksesta selkoa voi lähettäjä sen perua. Esim. lähetetty kirjepostissa ja soitetaan vastaanottajalle ennen postin saapumista. Sopimus syntyy tarjoukseen annetun hyväksyvän vastauksen perusteella. Vastauksen tulee olla ehdoton. Vastauksen tulee siis olla yksiselitteisesti KYLLÄ. Jos vastaus sisältää ehtoja, tulkitaan sitä vastatarjoukseksi. Vastatarjouksen hyväksyy tai hylkää alkuperäisen tarjouksen tekijä. Erillistä sopimusasiakirjaa ei siis tarvita. Vaan suullinenkin tarjouksen hyväksyminen synnyttää sopimuksen.
TARJOUS Vastauksen tulee olla myös oikea-aikainen. Tarjoukseen on vastattava tarjouksessa mainittuna voimassaoloaikana tai sen puuttuessa, kohtuullisessa ajassa. Viivästynyttä vastausta arvioidaan uutena tarjouksena (vastatarjous). Tarjoukselle kannattaa aina määritellä vastausaika, varsinkin tilanteissa joissa omat tuotantokustannukset vaihtelevat tai tuotantokapasiteetti on rajallinen. Jos tarjous nimenomaisesti hylätään, raukeaa se välittömästi. Tarjous ei siten enää sido lähettäjää, eikä myöskään vastaanottaja voi enää vaatia sen hyväksymistä.
SOPIMUSNEUVOTTELUT Tarjoussidonnaisuus syntyy vasta kun sitova tarjous on tehty. Tätä ennen osapuolet voivat vapaasti neuvotella ilman tarjoussidonnaisuutta. Toisinaan tarjousta ei edes tehdä, vaan sopimus laaditaan neuvotteluiden tuloksena. Tee aina huolelliset neuvottelumuistiot, niin voit myöhemminkin todeta neuvotteluiden kulun. Neuvottelumuistioiden sitovuus on vahvempi jos molemmat osapuolet vahvistavat ne allekirjoituksin.
REKLAMOINTI Reklamointitarve syntyy kun toinen osapuoli on rikkonut sopimusta. Pääsääntönä voidaan pitää, että jos sopimusrikkomusta ei ole reklamoinut, ei voi myöskään vaatia rikkoneelta osapuolelta korvausta. Ennen kuin reklamoit, varmista onko sopimuksessa sovittu reklamaation tekemiselle vaatimuksia tai aikarajoja. Jos on, noudata niitä. Ehdot voivat koskea esimerkiksi reklamaation tekotapaa tai reklamointiaikaa. Varminta on tehdä reklamaatio heti kun sopimusrikkomus tulee tietoon. Varaa tarvittaessa mahdollisuus täydentää reklamaatiota, sillä tiedossasi ei välttämättä ole heti kaikki sopimusrikkomukseen johtaneet tekijät, seuraukset ja syntyneet vahingot. Yleensä sopimusta rikkoneella on oikeus korjata tai uusia toimitus, jos se vaan on mahdollista. Vasta tämän jälkeen rahallinen korvaus on mahdollinen. Tee reklamaatio kirjallisesti.
HUOMIOI AINAKIN Hinnan määräytymisen perusteet. Hinnan tai sen muodostumisen selkeä määrittely. Onko sopimussuhteen aikana mahdollisuus nostaa hintoja? Onko määritelty riittävän tarkkaan mitkä asiat kuuluvat perushintaan ja mitkä on erikseen laskutettavaa? Tunne mahdollisten korvausvastuidesi suuruus ja todennäköisyydet. Välittömien vahinkojen rajaaminen korvausvastuun ulkopuolelle sopimusehdoin. Oman korvausvastuusi rajaaminen kokonaisuudessaan tiettyyn euromäärään tai prosenttiosuuteen kauppasummasta. Sopimuksen rikkomisesta voidaan sopia tietty sopimussakko. Mikäli sopimuksessa on määritelty sopimussakko. Onko sakkosumma sellainen, että pystyt sen kantamaan?
TAUSTA JA TARKOITUS Sopimuksen kohdan tausta ja tarkoitus tai vastaavaan kohdan laatimiseen kannattaa panostaa. Osapuolen tarkoitus tehdä sopimus on kuvaus syistä ja tarkoituksesta miksi sopimus tehdään ja mitä sillä tavoitellaan. Sopimukset eivät ole koskaan aukottomia. Sopimusaukkoa täytettäessä osapuolen tarkoitus sopimuksen solmimiselle voi vahvistaa osapuolen omaa näkemystä sopimuksen sisällöstä.
SOPIMUSKOHDE Sopimuksen kohde on asia, palvelu tai tavara, jota sopimus koskee. Jos sopimuksen kohde on määritelty puutteellisesti, sopimus saattaa tulla täytetyksi ilman, että haluttu tavoite toteutuu. Mikäli sopimuksen kohdetta on hankala määritellä tarkasti tai oma osaaminen esim. teknisten ominaisuuksien määrittelemisessä on puutteellinen: Kannattaa panostaa sopimuksen tarkoituksen määrittelyyn. Esimerkiksi mitä ostettavalla ohjelmistolla halutaan tehdä tai saavuttaa?
HYVÄ SOPIMUS Liikeriskejä ei pääosin voi vakuuttaa. Hyvät sopimukset ovat liiketoimintasi tärkein vakuutus. Laadukkaat ja selkeät sopimukset luovat kuvaa luotettavasti liikekumppanista. Huolella laaditut sopimukset vähentävät riskejä, mutta yksikään sopimus ei ole täydellinen. Säilytä myös neuvottelumuistiot, tarjousasiakirjat ja sähköpostikirjeenvaihtoa. Hyvät sopimukset auttavat myös jos syntyy riitatilanteita. SELVITÄ SOPIMUSVELVOITTEESI ENNEN KUIN ALLEKIRJOITAT.