Siilinjärven seurakunta TALOUSARVIO 2014 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2014-2016 Kukkiva kirkonmäki
TALOUSARVIO 2014 SEKÄ TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2014-2016 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO...3 KIRKON TOIMINNALLISET LÄHTÖKOHDAT VUOTEEN 2015...3 TALOUDELLISET LÄHTÖKOHDAT...5 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMAN PERUSTEET...8 SEURAKUNNAN TOIMINTA-AJATUS...8 SEURAKUNNAN TOIMINTASTRATEGIA 2014-2016...8 VÄESTÖTIEDOT...8 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMAN 2014-2016 LAADINTAPERIAATTEET... 10 HENKILÖSTÖSUUNNITELMA VUOSILLE 2014-2016... 12 MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA... 14 KÄYTTÖTALOUSOSA... 16 YLEISHALLINTO... 16 Hallintoelimet...17 Talous- ja henkilöstöhallinto...18 Kirkonkirjojen pito...19 Kirkkoherranvirasto ja muu yleishallinto...20 SEURAKUNTATYÖ... 21 Yleinen seurakuntatyö...22 Tiedotus ja viestintä...24 Musiikkityö...25 Päiväkerho-, iltapäiväkerho- ja pyhäkoulutyö...26 Perhekerhotyö...27 Partiotyö...30 Rippikoulutyö...31 Nuorisotyö...32 Erityisnuorisotyö...33 Muu lapsi- ja nuorisotyö / A. Venäläisen rahasto...35 Diakoniatyö...36 Sairaalasielunhoito...38 Sielunhoito...39 Perhetyö...39 Lähetystyö...41 Kansainvälinen diakonia...42 HAUTAUSTOIMI... 43 Hautausmaakiinteistöt...44 Varsinainen hautaustoimi...45 KIINTEISTÖTOIMI... 46 Kirkko...47 Seurakuntatalo...48 Toivala-Vuorelan seurakuntakeskus...48 Ruokoniemen leirikeskus...49 Osakehuoneistot...49 Maa- ja metsätalous...50 Keittiötoimi...50 TULOSLASKELMAOSA... 55 INVESTOINTIOSA... 58 RAHOITUSLASKELMA 2014-2016... 60 ERILLISKIRJANPITONA HOIDETTAVAT RAHASTOT... 61 Sivu 2
JOHDANTO Kirkon toiminnalliset lähtökohdat vuoteen 2015 Koko Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kehitykselle yhteistä suuntaa ja päämääriä vuoteen 2015 saakka antaa kirkon strategia "Meidän Kirkko - osallisuuden yhteisö". Strategiassa on määritelty kirkon missio, visio ja arvot sekä strategiset suuntaviivat vuoteen 2015. Missio kertoo kirkon perustehtävän eli mitä varten kirkko on olemassa. Visio on kuva siitä millainen kirkko ja sen toiminta ovat tulevaisuudessa. Arvot kuvaavat niitä periaatteita, joita kirkko kunnioittaa ja noudattaa. Strategia on toimintamalli, jota noudattamalla päästään vision kuvaamaan tilanteeseen. Kokonaiskirkon strategian pohjalta seurakunta voi luoda omat käytännölliset ja toiminnalliset tavoitteet strategian toteuttamiseksi. Kirkon Missio Kirkon perustehtävä on kutsua ihmisiä armollisen Jumalan yhteyteen, tuoda elämään kestävä perusta ja rohkaista välittämään lähimmäisistä ja luomakunnasta. Kirkon Visio Vuonna 2015 jäsenet näkevät kirkkonsa arvon ja kuulevat siellä Jumalan äänen. Kirkkoon tullaan löytämään vastauksia elämän suuriin kysymyksiin ja sieltä lähdetään palvelemaan Jumalan maailmaa. Kirkon arvot Pyhän kunnioitus kunnioitamme pyhää kolmiyhteistä Jumalaa tunnustamme Jeesuksen Kristuksen ainutlaatuisuuden näemme Jumalan kuvan ihmisessä ja ihmisen syntisyyden tunnistamme pyhyyden kaipauksen muissa uskonnoissa Vastuullisuus huolehdimme lähimmäisistämme varjelemme luomakuntaa käytämme kaikkia voimavaroja vastuullisesti tavoittelemme kohtuullisuutta elämäntavoissa Oikeudenmukaisuus taistelemme oikeudenmukaisuuden puolesta puolustamme heikkojen ja syrjäytyneiden oikeuksia ratkaisemme asiat tasapuolisesti ja kaiken tarkastelun kestävästi Totuudellisuus puhumme rohkeasti Jumalasta uskomme ja elämme niin kuin opetamme pidämme kirkon toiminnan avoimena ja hallinnon läpinäkyvänä Kirkon strategiset suuntaviivat vuoteen 2015 Hengellinen elämä vahvistuu Huolehdimme siitä, että seurakuntien jumalanpalveluselämä on monipuolista, luontevaa ja sisältää inhimillistä lämpöä ja hengellistä syvyyttä. Tuemme kotien hengellistä elämää ja perheitä arkielämässä, myös sen vaikeuksissa ja ristiriidoissa. Kirkollisissa toimituksissa tarjoamme ihmisille mahdollisuuden pysähtyä Jumalan eteen. Olemme avoimia hengelliselle etsinnälle, julistamme evankeliumin sanomaa kaikille ihmisille ja olemme valmiit keskusteluun uskosta. Sivu 3
Huolehdimme heikommista ja kannamme maailmanlaajaa vastuuta Tarjoamme vapaaehtoisille mahdollisuuden toimia lähimmäisenrakkauden puolesta ja kantaa vastuuta. Toimimme heikommassa asemassa olevien puolestapuhujina yhteiskunnallisessa keskustelussa. Osallistumme toimintaan luomakunnan, oikeudenmukaisuuden ja rauhan hyväksi. Kasvatamme tukeamme lähetystyölle ja kansainväliselle diakonialle. Olemme aktiivisessa kanssakäymisessä kehitysmaiden kirkkojen kanssa. Vahvistamme kirkon jäsenyyden merkitystä Tavoitamme jokaisen jäsenemme laadukkaasti vähintään viisi kertaa vuodessa. Kiinnitämme erityistä huomiota nuorten ja nuorten aikuisten jäsenyyteen sekä seurakuntaan muuttavien uusien jäsenten vastaanottamiseen. Käännämme kirkon elämään osallistuvien määrän kasvuun kaikissa ikäluokissa. Luovumme työntekijäkeskeisestä ajattelutavastamme ja luomme seurakuntalaisille mielekkäitä toimintamahdollisuuksia. Viemme viestiä Lisäämme vuorovaikutusta viestinnässämme ja tuemme hengellistä elämää myös median välityksellä. Osallistumme aktiivisesti mediassa käytävään keskusteluun. Lisäämme panostusta uuden median käyttöön. Kehitämme sisäistä viestintäämme. Koulutamme keskeisiä toimijoita viestinnän taidoissa. Rakenteet palvelevat toimintaa Kehitämme kirkon henkilöstörakenteen sellaiseksi, että strategian tavoitteet saavutetaan. Tuemme työntekijöiden hengellistä kasvua. Rakennamme osallisuuden kirkosta unelmien työpaikkaa. Pidämme hallinnon tehokkaana, riittävän kevyenä ja toimintaa tukevana. Säilytämme toiminnalliset yksiköt inhimillisen kokoisina. Investoimme lisää strategian mukaisiin kehittämisalueisiin. Kirkon uudistuminen jatkuu Seuraamme toimintaympäristön muutoksia ja uudistamme toimintaa perustehtävälle uskollisena. Selvitämme rakenneuudistusten toiminnalliset vaikutukset ja kehitämme keinoja tukea yhdistyneiden seurakuntien toimintaa. Pidämme huolta, että talousarvioissamme jää liikkumavaraa kehittämiskohteiden tarpeisiin. Rakennamme yhdessä osallisuuden kirkkoa ja teemme paikalliset strategiat huolella ja laajan yhteistyön avulla. Huolehdimme siitä, että strategiasta muodostuu jatkuva prosessi. Kirkkohallitus esitti marraskuussa kokoontuneelle kirkolliskokoukselle nykyiseen seurakuntayhtymämalliin pohjautuvan Uusi seurakuntayhtymä 2015 -mallin seurakuntien rakenteiden kehittämiseksi paikallisella tasolla. Kirkolliskokous päätti lähettää asian hallintovaliokuntaan, jolle perustevaliokunnan ja tulevaisuusvaliokunnan on annettava lausuntonsa. Kirkkohallituksen esittämän mallin kehittämistyössä on otettu huomioon yhteiskunnastakin nousevat väestön ikääntymisen, muuttoliikkeen, kirkon jäsenkehityksen, ihmisten uskonnollisuudessa tapahtuvien muutosten tai esimerkiksi uusyhteisöllisyyden tuomat haasteet. Samoin on huomioitu nykyisessä yhtymämallissa esiintyvät ongelmat. Mallissa katsotaan vahvasti siihen, millaisina seurakunnat nähdään tulevaisuudessa. Tavoitteena on yhtymämalli, jonka rakenteet palvelevat jatkossa parhaiten sekä seurakuntien elämää että seurakuntalaisten hengellistä etsintää. Uuden mallin käyttöönoton aikataulussa seurataan kuntauudistuksen aikataulua. Hallitusohjelmaan sisältyvän kuntauudistuksen tavoitteena on pyrkiä työssäkäyntialueista muodostuviin vahvoihin peruskuntiin. Sivu 4
Taloudelliset lähtökohdat Yleinen taloustilanne Valtiovarainministeriön 16.9.2013 julkaiseman taloudellisen katsauksen mukaan Euroalueen taantuma päättyy vuonna 2013. Jatkossa kasvu pysyy hitaana alhaisen työllisyyden, kotitalouksien ja julkisen sektorin tasesopeutusten sekä kehnona pysyttelevän kilpailukyvyn vuoksi. Finanssi- ja velkakriisi on rapauttanut euroalueen kasvupotentiaalia. Yhdysvaltain talous jatkaa hidasta elpymistään. Maailmankaupan kasvu jatkuu poikkeuksellisen hitaana. Vuonna 2013 Suomen BKT supistuu 0,5. Talouden ennustetaan pääsevän hitaalle kasvu-uralle vasta vuoden lopulla. Ensi vuonna kokonaistuotanto lisääntyy 1,2 kotimaisen kulutuksen ja viennin tukemana. Kasvua tukee euroalueen asteittainen elpyminen, vientikysynnän lisääntyminen ja alhaisena säilyvä korkotaso. Kuluvan vuoden keskimääräinen inflaatio on 1,6 ja ensi vuonna 2,1. Molempina vuosina välillisen verotuksen kiristäminen nostaa hintoja 0,6 prosenttiyksikköä. Työttömyys nousee kuluvana vuonna 8,3 prosenttiin. Työttömyys vähenee hitaasti verkkaisen talouskasvun ja työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmien vuoksi. Julkinen velka lisääntyy sekä nimellisesti että kokonaistuotantoon suhteutettuna ja velkasuhde ylittää jo ensi vuonna 60 prosentin rajan. Julkiset menot suhteessa kokonaistuotantoon kohoavat korkeammaksi kuin kertaakaan yli 15 vuoteen. Seurakuntien yleinen talouskehitys ja talousarvion perusteita Seurakuntien talous heikkeni vuonna 2012. Kirkollisveron tilitykset kasvoivat 0,8, mutta yhteisöveron tilitykset alenivat peräti 26,1. Kokonaisverotulot alenivat 2,8. Seurakuntatalouksista yli kolmasosalla eli 111:lla oli negatiivinen vuosikate vuonna 2012. Negatiivisen vuosikatteen omaavien seurakuntatalouksien määrä kasvoi 37:llä. Tilikauden tulos oli negatiivinen 196 seurakunnassa, vuotta aiemmin lukumäärä oli 150. Kahdella kolmasosalla seurakunnista tulos oli negatiivinen. Vuonna 2013 verotilitykset ovat kasvaneet lokakuun loppuun mennessä 1,5 edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Kirkollisverotilitykset ovat kasvaneet lokakuun loppuun mennessä 1,0. Kirkollisveron tilitysten jakoosuuden muutosten vuoksi vertailu vuoteen 2012 ei anna oikeaa kuvaa tilityksen kehityksestä. Vuonna 2012 jako-osuutta alennettiin joulukuussa lähes 3. Siksi alkuvuoden tilitykset vuosien välillä eivät ole vertailukelpoisia. Lisäksi kuluvan vuoden elokuussa tehtiin verovuoden 2012 jako-osuuteen tarkistus ylöspäin ja seurakunnille tilitettiin 14 miljoonaa euroa verovuoden 2012 kirkollisveroa. Elokuisen tarkistustilityksen ja tavanomaisen suuruisen maksuunpanotilityksen ansiosta kirkollisverotilitysten odotetaan kasvavan viime vuoteen verrattuna noin 4. Yhteisöveron tilitykset ovat vuonna 2013 verokannan alentumisesta huolimatta kasvaneet. Lokakuun loppuun mennessä kasvua oli 6,7. Mikäli loppuvuoden tilitykset noudattavat tavanomaista kehitystä, kasvaa koko vuoden tilitysmäärä lähes 4. Vuosi sitten tilityksiä vähensi poikkeuksellisen suuri kaksinkertaisen verotuksen estämisestä johtunut veron takaisinmaksu. Yhteisöveron jako-osuus seurakunnille oli 2,3 vuonna 2012 ja vuonna 2013 se on 2,35. Kunnallisveron ennustetaan kasvavan vuonna 2014 noin 0,6. Kirkollis- ja kunnallisveron tilitysten kasvun ero on viime vuosina ollut noin kaksi prosenttia kuntien eduksi. Tähän nähden kirkollisveron tilitysten voidaan odottaa laskevan vuonna 2014 noin 1,5. Yhteisöjen verokanta alenee 20 prosenttiin vuoden 2014 alusta lukien. Hallituksen budjettiesityksessä mainitaan, että koko verotuottomenetys kohdistuu valtion osuuteen. Verokannan alentamisesta aiheutuva verotuottojen menetys kompensoidaan kunnille ja seurakunnille niiden yhteisöveron jako-osuutta korottamalla ja alentamalla valtion osuutta vastaavasti. Muutokset verontilityslakiin tehdään syksyn aikana ja lopullinen jako-osuuden suuruus saadaan selville mahdollisesti vasta joulukuussa. Kuntaliiton ennusteen mukaan yhteisövero kasvaisi vuonna 2014 lähes 6. Koska kuntien ja seurakuntien saama osuus yhteisöveron tuotosta kehittyy pää osin samassa suhteessa, voi Kuntaliiton ennustetta käyttää myös seurakuntia koskevana. Sivu 5
Palkkaperusteista eläkemaksua korotettiin kaksi vuotta sitten 28 prosenttiin. Kirkon keskusrahaston talousarviossa on esitetty, että maksu pysyisi samana myös vuonna 2014. Uutta kirkollisveron määrään perustuvaa eläkemaksua alettiin periä vuoden 2013 alusta lukien. Sen suuruudeksi kirkolliskokous päätti 1,2. Eläkemaksun korottamista vuodelle 2014 ei ole esitetty. Molemmista eläkerahastoa kartuttavista maksuista lopullisen päätöksen tekee marraskuussa kokoontuva kirkolliskokous. Henkilöstökulut muodostuvat palkoista, pakollisista henkilösivukuluista ja vapaaehtoisista henkilöstökuluista. Palkkasummaan lisätään seuraavat sivukulut: eläkevakuutusmaksu 28, sosiaaliturvamaksut 2,12, työttömyysvakuutusmaksu 1.990.500 eurosta 0,8 ja ylittävältä osalta 3,2. Ryhmähenkivakuutus on keskimäärin 0,08 ja tapaturmavakuutus keskimäärin 0,7. Muita henkilöstökuluja ovat muun muassa työterveydenhuollosta, työpaikkaruokailusta, matkustamiskustannuksista sekä erilaisista työkyvyn ylläpidosta ja virkistäytymisestä aiheutuvat kulut. Nykyinen kirkon yleinen virka ja työehtosopimus 2012 2013 on voimassa 31.3.2014 saakka. Työmarkkinakeskusjärjestöt ovat allekirjoittaneet Työllisyys- ja kasvusopimuksen, jonka tarkoituksena on turvata Suomen kansantalouden työllistämiskykyä ja hyvinvointiyhteiskunnan rahoitukseen tarvittavaa talouskasvua. Sopimuksella pyritään myös lisäämään taloudellisen toimintaympäristön ennakoitavuutta ja kustannuskilpailukykyä. Kirkon sektori on mukana Työllisyys- ja kasvusopimuksessa ja Kirkon uusi sopimusratkaisu vuosille 2014 2016 on solmittu tämän sopimuksen mukaisesti. Uusi sopimuskausi on 1.4.2014 31.1.2017. Se on jaettu kahteen jaksoon, joista ensimmäinen sisältää kaksi palkantarkistuspistettä, 1.8.2014 ja 1.8.2015. Toisen jakson sopimuskorotusten kustannusvaikutus ja toteutusajankohta on sidottu työmarkkinakeskusjärjestöjen välillä 15.6.2015 mennessä käytäviin neuvotteluihin. Jos niissä ei päästä yksimielisyyteen, sopimus voidaan irtisanoa päättymään 31.1.2016. Palkkaratkaisultaan sopimuksen kustannuksia korottava vaikutus on keskimäärin 0,9 vuonna 2014 ja 0,4 vuonna 2015. Palkkasumma kasvaa edelliseen vuoteen verrattuna vuositasolla palkkaperintö huomioon ottaen 0,8 prosenttia vuonna 2014 ja 0,7 prosenttia vuonna 2015. Sopimuskauden ensimmäisen jakson palkantarkistus 1.8.2014 toteutetaan kirkon kaikissa palkkausjärjestelmissä 20 euron/12 sentin yleiskorotuksena peruspalkkoihin. Lisiä ei tarkisteta muuta kuin silloin, kun ne lasketaan prosenttiosuutena peruspalkoista. Ensimmäisen jakson toinen palkantarkistus 1.8.2015 toteutetaan prosentuaalisena yleiskorotuksena. Myös euromääräisiä lisiä tarkistetaan silloin. Palkantarkistuksen suuruuteen tuolloin voivat vaikuttaa kustannukset, joita aiheutuu mahdollisista tekstimuutoksista. Jollei sellaisia sopijaosapuolten toimesta toteuteta, tarkistuksen suuruus on 0,4 pro-senttiyksikköä. Toisen sopimusjakson eli vuoden 2016 sopimuskorotuksen toteuttamisesta on sovittu niin, että palkantarkistus kohdennetaan käytettäväksi ensisijaisesti paikallisena järjestelyeränä harkinnanvaraiseen palkanosaan (HAVA:aan). Ylimmän johdon palkkausjärjestelmän uudistamiseksi käynnistetään kokeilu, joka alkaa 1.8.2014 ja kestää 31.1.2017 saakka. Palkkausjärjestelmän kokeilu koskee kaikkia seurakuntia/seurakuntayhtymiä. Niiden työnantajavelvollisuudet laajenevat koskemaan ylimmän johdon palkan määrittämistä ja sen tarkistamista. Kirkon keskusrahastomaksu vuonna 2013 on 8,2 laskennallisesta kirkollisverosta. Kirkolliskokous päättää marraskuussa vuoden 2014 maksusta, jonka jälkeen Kirkkohallituksessa lasketaan seurakuntakohtaiset keskusrahastomaksut. Maksuprosentin esitetään pysyvän nykyisellään. Julkisyhteisöjen taloudenhoidon perustana on talouden tasapaino. Käytännössä talous on aina joko yli- tai alijäämäinen, mutta pitkällä aikavälillä sen tulisi olla keskimäärin tasapainossa. Talouden suunnittelussa tulee ottaa huomioon seurakunnan talouden nykytilan yli- tai alijäämäisyys. Talouden tasapainon mittarina suositellaan käytettäväksi vuosikatteen määrän suhdetta tulevien investointien ja lainanlyhennysten vuosikeskiarvoon. (Lähteet: Kirkkohallituksen yleiskirje 12/2013, Kirkon Työmarkkinalaitoksen yleiskirje A15/2013) Sivu 6
Siilinjärven seurakunnan taloustilanne Seurakunnan taloustilanne on jo pitkään säilynyt vakaana ja maksuvalmius on ollut erittäin korkea. Vuoden 2012 tilinpäätöksen mukaan seurakunnan rahavarat riittivät 448 päivän kuluihin. Seurakunnalla ei ole myöskään rasitteena pitkäaikaista vierasta pääomaa. Seurakunnan tuloveroprosentti 1,25 on Kuopion hiippakunnan alhaisin ja se on myös kokonaiskirkon keskiarvoa alhaisempi. Kirkkohallituksen ohjeen mukaan seurakuntatalouksissa tulisi tarkistaa, antaako tase oikeaa tietoa edellisten tilikausien ylijäämistä, rahastoista ja varauksista. Taseen vastaavaa -puolen rahoitusarvopapereiden, rahojen ja pankkisaamisten sekä muiden helposti rahaksi muutettavan omaisuuden raha-arvon tulee olla enemmän kuin vastattavaa -puolella olevien oman pääoman yleiskatteisten rahastojen, ylijäämien ja varausten yhteismäärä. Mikäli määrissä on epäsuhta, tulee asia korjata tai ryhtyä toimiin tilanteen korjaamiseksi. Vuoden 2012 tilinpäätöksen mukaan Siilinjärven seurakunnan taseen vastaavaa puolen rahoitusarvopapereiden ja rahavarojen yhteismäärä oli 14,6 suurempi kuin vastattavaa puolen ylijäämien ja varausten yhteismäärä, joten näiltä osin taseen voidaan katsoa olevan kunnossa ja antavan oikeaa tietoa. Toisaalta taseen vastattavaa puolen peruspääoman määrä oli vuoden 2012 tilinpäätöksen mukaan 99,9 vastaavaa puolen pysyvien vastaavien määrästä, kun kirkkohallituksen ohjeen mukaan peruspääoman pitäisi kattaa vähintään 2/3 pysyvien vastaavien määrästä. Vuonna 2013 taloustilanne on heikkenemässä, joka aiheutuu toimintakulujen kasvamisesta verotuloja nopeammin. Vuonna 2013 päästäneen kuitenkin vielä lähes 0-tulokseen, kun talousarviossa oli ennakoitu lähes 50.000 euron alijäämää. Tämä on seurausta toimintakulujen toteutumisesta hieman arvioitua pienempänä. Verotulot näyttäisivät lokakuun loppuun mennessä kertyneiden tilitysten perusteella kertyvän talousarvion mukaisesti ja kokonaiskasvu edellisvuoteen olisi noin 2. Kirkollisveron osalta kasvuennuste on noin 0,5 kun taas yhteisöverotulot kasvavat noin 20. Suunnitelmakaudella 2014-2016 toimintakulut kasvavat edelleen selvästi verotuloja nopeammin. Kulujen kasvun taustalla ovat erityisesti parina edellisvuonna päätetyt henkilöstöresurssilisäykset ja harkinnanvaraisen palkanosan käyttöönotto vuonna 2015. Toiminnan vuosikate ei suunnittelukaudella riitä täysin kattamaan käyttöomaisuuden poistoja, joten suunnitelmakauden tulosennusteet ovat negatiivisia. Vuosikatteiden yhteismäärä ei myöskään riitä aivan kattamaan suunnittelukauden korvausinvestointeja, joten talouden tasapaino ei tällä mittarilla ole aivan tasapainossa. Vuosien 2012-2013 mittavista korvausinvestoinneista johtuen poistotaso on kasvanut, jolla on tilikausien tulosta heikentävä vaikutus. Vuosikatteen pienenemisestä huolimatta seurakunnan ei ole tarvetta toimintojen supistamiseen vaan alijäämäiset tulokset voidaan tasapainottaa talouden kasvun vuosina kertyneillä ylijäämillä. Korvausinvestointeihin ei suunnittelukaudella tarvita edelleenkään vierasta pääomaa. Uhkatekijöinä seurakunnan talouskehitykselle ovat pitemmällä tähtäimellä talouden taantuman ohella kuolleisuuden kasvu, kirkosta eroaminen ja muuttoliikkeen kääntyminen tappiolliseksi. Seurakunnan jäsenten osuus kunnan väestöstä on kirkosta eroamisten seurauksena jatkuvasti laskenut. Seurakunnan jäsenmäärä on 2000- luvulla paria poikkeusvuotta lukuun ottamatta kuitenkin kasvanut. Tämä on luonnollisen väestönkasvun ja muuttovoiton ansiota. Luonnollinen väestönkasvu hidastuu tulevaisuudessa kuolleisuuden lisääntyessä. Kunnan vuoteen 2030 saakka ulottuvien väestöennusteiden mukaan Siilinjärvi säilyisi muuttovoittoisena. Muuttovoitto takaisi myös seurakunnan jäsenmäärän hienoisen kasvun edellyttäen, ettei kirkosta eroamisvauhti nykyisestään merkittävästi muutu. Kirkkohallituksen kirkolliskokoukselle esittämä Uusi seurakuntayhtymä 2015 malli ja hallitusohjelmaan sisältyvä työssäkäyntialueista muodostuviin vahvoihin peruskuntiin tähtäävä kuntauudistustavoite ovat merkittäviä rakenneuudistuksia, joilla tulee väistämättä olemaan vaikutuksia seurakunnan toiminnalle. Niitä ei hankkeiden keskeneräisyyden vuoksi kuitenkaan pystytä vielä tarkemmin yksilöimään. Seurakunnalla olisi selkeät taloudelliset edellytykset toimia itsenäisenä seurakuntana jatkossakin, mutta rakenneuudistukset johtanevat ennen pitkää myös Siilinjärven seurakunnan liittämiseen seurakuntayhtymään. Mahdollista on, että asiaan liittyvät valmistelut on käynnistettävä jo suunnittelukaudella 2015-2016. Sivu 7
TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Seurakunnan toiminta-ajatus Siilinjärven seurakunta on osa Suomen ev.lut. kirkkoa ja maailmanlaajuista Kristuksen kirkkoa. Seurakunta on uskon ja rakkauden yhteisö, joka rakentaa elämänsä yhteisen uskon ja Jumalan sanan perustukselle. Seurakunta todistaa Jumalan rakkaudesta sanoin ja teoin, kutsuu yhteyteensä kaikkia ja tarjoaa jäsenilleen kestäviä perusteita kristityn ihmisen elämään, kasvuun ja vastuuseen. Seurakunnan toimintastrategia 2014-2016 Toimintastrategiassa määritellään seurakunnan toiminnan perusteet sekä ne painopisteet ja päätavoitteet, joihin seurakunta toiminnassaan pitemmällä aikajänteellä pyrkii. Toimintastrategialla luodaan seurakunnan tulevaisuuskuvaa. Toimintastrategia ohjaa vuosittain laadittavien toiminta- ja taloussuunnitelmien tehtäväaluekohtaisia tavoiteasetteluja. Tulevaisuuden tarkastelussa otetaan huomioon odotettavissa olevat seurakunnan väestön määrän ja rakenteen muutokset, muutokset seurakunnan toimintaympäristössä ja muutokset seurakunnan taloudessa. Strategian perusteet, strategiset painopisteet ja päätavoitteet Kirkon strategia 2015 Meidän kirkko osallisuuden yhteisö, jonka arvot ja linjaukset ovat seurakunnan strategiatyön pohjana. o yhteiset arvot ovat pyhän kunnioitus, vastuullisuus, oikeudenmukaisuus ja totuudellisuus Kuopion hiippakunnan toimintalinjauksen 2014-2018 soveltaminen seurakunnan omassa toimintaympäristössä o linjaus sisältää neljä painopistettä ja niiden mukaiset toimenpideluettelot: hengellisen elämän vahvistaminen, kirkon sisäisen ykseyden vahvistaminen, seurakuntarakenteen hallitun muutoksen tukeminen ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen Seurakunnan strategiatyöskentelyssä työstetyt keskeiset näkökohdat ovat perustana kaikkien tehtäväalueiden toiminnassa o Evankeliumin hyvästä sanomasta eläminen ja sen välittäminen, osallisuuden ja identiteetin vahvistaminen, kasvatuksen kautta toteutuva kasvu uskossa ja rakkaudessa sekä palvelu. Avoin, läpinäkyvä ja aktiivinen viestintä o viestinnän monipuolisuus ja korkea taso, graafisen ilmeen luominen ja muu viestinnän yhtenäistäminen, työntekijöiden viestintäosaamisen kehittäminen Seurakunnallisen yhteistyön haasteet o nopea reagointi mahdollisiin kunta- ja seurakuntarakennemuutoksiin sekä seurakuntalaisia ja seurakunnan eri alueita mahdollisimman hyvin palvelevan toimintaorganisaation luominen o hallittu siirtyminen kirkon yhteisen henkilöstö- ja taloushallinnon palvelukeskuksen asiakkaaksi turvaten riittävät henkilöstöresurssit myös liittymisen jälkeen ja hyvän palvelutason säilyttäminen kirkon uudessa jäsentietojärjestelmässä Motivoitunut, osaava ja hyvinvoiva henkilöstö o johtamisen ja lähiesimiesjärjestelmien kehittäminen o selkeät tehtävänkuvaukset ja vastuut o kannustava ja oikeudenmukainen palaute o ammattitaidosta huolehtiminen, kehittäminen ja koulutus Kestävästä kehityksestä huolehtiminen o ympäristöarvot ja turvallisuus huomioidaan seurakunnan eri toiminnoissa Talouden vakauden ylläpitäminen o tuloveroprosentin säilyttäminen hiippakunnan alhaisimpana o velattomuuden säilyttäminen o toimintakulujen ja verotulojen keskinäisen suhteen säilyttäminen siten, että vuosikate riittää käyttöomaisuuden poistoihin Tilaresursseista huolehtiminen o kiinteistökannasta huolehtiminen suunnitelmallisesti ja pitkäjänteisesti o korvausinvestointien toteuttaminen ilman vierasta pääomaa. Sivu 8
Väestötiedot Kunnan koko väestö ikäryhmittäin 2011-2020 Ikä 2012 2013 2014 2015 2016 Muutos 2012-2016 2025 Muutos 2016-2025 0-6 v 1991 2012 2034 2052 2057 +66 2258 +201 7-12 v 1811 1815 1796 1800 1834 +23 1950 +116 13-15 v 927 906 930 931 917-10 947 +30 16-24 v 2044 2028 2018 2009 2026-18 2085 +59 25-39 v 3672 3738 3813 3865 3909 +237 4309 +400 40-64 v 7634 7546 7476 7388 7310-324 6600-710 65-74 v 2038 2119 2189 2256 2313 +275 2470 +157 75-1314 1414 1510 1614 1737 +423 2545 +808 Yhteensä 21431 21576 21766 21915 22104 +673 23163 +1059 Muutos +120 +145 +190 +149 +189 +168/v +117/v Väestötiedot 2012-2020 perustuvat Siilinjärven kunnan väestöennusteeseen. Siilinjärven väestön kasvu on hidastunut huomattavasti aiempien vuosikymmenien kasvusta. 1980-luku oli voimakkaan kasvun aikaa, kasvua 3 581 asukasta. Vuosien 1990-1999 kasvu oli 1040 asukasta ja vuosien 2000-2009 kasvu 1380 asukasta. Kuluvalla vuosikymmenellä väestön kasvu kuntastrategian mukaan on 1500-2200 asukasta. Kunnan valitseman rohkean kasvupolitiikan mukaan pienenevä luonnollinen kasvu korvataan kasvavalla muuttovoitolla. Siilinjärven väestö on varsin nuorta. Keski-ikä vuonna 2012 oli 39,1 vuotta, mikä on 16:ksi alhaisin 15 000:n asukkaan kuntien joukossa. Alle 15 -vuotiaiden osuus oli 20,6 (Pohjois-Savo 15,4 ). Kunnan asukkaista vajaa puolet asuu kirkonkylässä, runsas neljännes maaseutualueella ja neljännes Toivala-Vuorela -alueella. Kunnan väestö on hyvin koulutettua, vuonna 2011 oli 73,3 15 vuotta täyttäneistä suorittanut vähintään keskiasteen ammatillisen tutkinnon (Pohjois-Savo 67,7 ja koko maa 67,7 ). Seurakunnan väestömuutokset 2011-2016 Vuosi Läsnäoleva väestö Osuus kunnan väestöstä Kastetut Kuolleet Solmitut avioliitot /avioerot Srk:aan liittyneet / srk:sta eronneet Tulomuutto Lähtömuutto 2011 17555 82,3 252 106 98 / 48 42 / 142 1135 986 2012 17629 82,2 221 119 114 / 34 51 / 124 1066 1015 2013 17615 81,7 225 125 95 / 45 45 / 145 1190 1150 2014 17695 81,3 230 130 95 / 45 45 / 145 1245 1165 2015 17730 80,9 235 135 95 / 45 45 / 145 1225 1190 2016 17800 80,5 235 140 95 / 45 45 / 145 1245 1170 Seurakunnan väestöennusteen 2012-2016 pohjana on kunnan väestöennuste huomioiden arvioitu syntyvyyden ja kuolleisuuden kehitys sekä muuttovoitto suhteutettuna väestön seurakuntaan kuulumiseen. Oletuksena on, että seurakuntaan liittyneiden ja seurakunnasta eronneiden määrä säilyy vuoden 2012 tasolla. Lähivuosina seurakunnan väestömäärä hieman kasvaa muuttovoiton ja korkeana jatkuvan syntyvyyden ansiosta. Kasvua hidastaa kuolleisuuden kasvu ja toisaalta seurakunnasta erot. Mikäli seurakunnasta eronneiden määrä säilyy nykytasolla, laskee seurakunnan jäsenten suhteellinen osuus kunnan väestöstä vuosittain 0,4 -yksikköä. Seurakunnan osuus kunnan väestöstä säilyy kuitenkin hieman korkeampana kuin seurakunnissa keskimäärin. Vuonna 2012 ev.lut. kirkkoon kuului 76,4 suomalaisista (edellisvuonna 77,2 ). Kuopion hiippakunnassa kirkkoon kuulumisprosentti vuonna 2012 oli 80,0. Sivu 9
Toiminta- ja taloussuunnitelman 2014-2016 laadintaperiaatteet Kirkkohallituksen virastokollegio on antanut ohjeen seurakunnan talousarvion sekä toiminta- ja taloussuunnitelman laatimiseksi. Ohje korostaa toiminnan ja talouden tiivistä yhteyttä, taloudellisten resurssien merkitystä ja suunnittelun realistisuutta. Talousarvio sekä toiminta- ja taloussuunnitelma on laadittava siten, että edellytykset seurakunnan tehtävien hoitamiseen turvataan myös pidemmällä aikavälillä. Toiminnan ja talouden suunnittelun tavoite on auttaa seurakuntaa toteuttamaan perustehtäväänsä ja selviytymään käsillä olevista ja tulevista haasteista nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä. Toiminnan ja talouden strateginen suunnittelu on mahdollisuuksien selvittämistä ja hyödyntämistä, erilaisten toimintavaihtoehtojen etsimistä, palveluiden asettamista tärkeysjärjestykseen, ongelmien ratkaisuvaihtoehtojen hakemista ja toiminnan sopeuttamista seurakunnan tuloperustaan. Talousarvion sekä toiminta- ja taloussuunnitelman laadinnassa on kyse ns. operatiivisesta suunnittelusta, jossa konkretisoidaan lyhyen aikavälin toiminta yksilöimällä tarkoituksenmukaiset toimintatavat tavoitteiden toteuttamiseksi ja sovittujen vaikutusten aikaansaamiseksi sekä osoitetaan toiminnan rahoitus. Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden asettaminen Kirkkojärjestyksen mukaan talousarviossa ja toiminta- ja taloussuunnitelmassa hyväksytään seurakunnan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Talousarvio ja toiminta- ja taloussuunnitelma on laadittava siten, että edellytykset seurakunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Toiminnallinen tavoite on kirkkovaltuuston talousarviossa tehtäväalueelle sitovana hyväksymä määrärahan käyttötarkoitusta, seurakunnan palvelujen määrää tai laatua tai toiminnan kehittämissuuntaa ohjaava tavoite. Tavoitteet johdetaan seurakunnan toiminta-ajatuksesta ja keskeisistä painopistealueista. Toiminnalliset tavoitteet voidaan asettaa määrä-, laatu-, taloudellisuus- ym. tavoitteina sen mukaan, mitä eri toimintayksiköissä ja tehtäväalueilla katsotaan tarkoituksenmukaisiksi ja mahdolliseksi käyttää. Ne asetetaan tunnuslukuina, mikäli mahdollista. Tavoitteet on asetettava siten, että niiden toteutumista voidaan arvioida. Jokaisen tehtäväalueen on tullut esittää toimintasuunnitelmassaan 1-3 keskeistä toiminnallista/taloudellista tavoitetta. Tavoiteasettelussa on tullut kiinnittää erityistä huomiota siihen, että asetettu tavoite - ohjaa seurakunnan toimintaa ja työntekijöitä hyväksytyn vision ja strategisten linjausten toteuttamiseen - on konkreettinen, yksiselitteinen ja realistinen - on arvioitavissa oleva, kriteerit asetetaan tavoitteita asetettaessa - lähtee seurakuntalaisten tarpeista ja odotuksista - auttaa toiminnan suunnittelussa ja pitkäjänteisyydessä sekä priorisoinnissa - on haasteellinen, mutta annettujen resurssien mukainen. Seurakunnan tavoitteiden tulee olla sisäisesti samansuuntaiset, vaikka ne asetetaan erilaisina organisaation eri työmuodoille. Tehtäväalueiden toiminnalliset tavoitteet eivät saa olla ristiriidassa koko seurakunnan yhteisten strategioiden, tavoitteiden ja taloudellisen tilanteen kanssa. Taloudellisella tavoitteella tarkoitetaan kirkkojärjestyksen mukaan talousarvioon otettavan toiminnallisten tavoitteiden edellyttämää määrärahaa ja tuloarviota. Määräraha on kirkkovaltuuston talousarviossa tehtäväalueelle antama euromäärältään ja käyttötarkoitukseltaan rajattu valtuutus varojen käyttämiseen. Tuloarvio on kirkkovaltuuston tehtäväalueelle asettama tulotavoite. Talousarvioon merkitään määrärahat ja tuloarviot pääsääntöisesti bruttoluvuin vähentämättä tuloja menoista tai menoja tuloista. Talousarvion hyväksymisen yhteydessä kirkkovaltuusto päättää talousarvion tuloarvioiden ja määrärahojen sitovuudesta. Sitovuustasona käytetään tehtäväalueen nettomääräistä toimintakatetta kirkkoneuvostolle asti ja pääluokkatason toimintakatetta kirkkovaltuustolle asti. Bruttomääräinen sitovuus on käytössä tuloslaskelman toimintakatteen jälkeisissä tuloarvioissa ja määrärahoissa. Sivu 10
Talousarvion käyttötalousosan määrärahoissa ja tuloarvioissa esitetään myös toiminnan ja talouden ohjauksen sekä seurannan kannalta tärkeät sisäiset ja laskennalliset erät. Talousarviossa sisäisten ja laskennallisten tuotto- ja kuluerien tulee olla yhtä suuret eikä niillä ole vaikutusta tilikauden tulokseen. Sisäiset tuotto- ja kuluerät, sisäiset korot ja hallinnon vyörytyserät jätetään talousarvion sitovuustason ulkopuolelle. Taloussuunnitelman 2015-2016 osalta määrärahat ja tuloarviot hyväksytään kirkkovaltuustossa ohjeellisena. Kustannusten kohdentaminen Seurakunnan laskentatoimessa on käytössä kirkkohallituksen ohjeen mukainen kustannuslaskenta, jonka tarkoituksena on saada todellista tietoa varojen käytöstä ja eri tehtäväalueiden todellisista kustannuksista. Kustannusten kohdentaminen seurakunnan perustehtävien kesken aiheuttamisperiaatteen mukaan antaa tietoa, onko voimavarojen käyttö toiminta- ja taloussuunnitelmassa hyväksyttyjen tavoitteiden mukaista. Kustannusten kohdentaminen toimii seurakunnan johtamisen yhtenä apuvälineenä. Työajan ja muiden taloudellisten voimavarojen suunnittelu ja kohdentaminen etukäteen sekä toteutuneen toiminnan arviointi tukevat jokaisen työntekijän omaa työtä ja sen kehittämistä. Kirkkohallitus tarvitsee täsmällistä tietoa voimavarojen jakautumisesta perustehtävien kesken tarvitaan mm. kirkon yhteiskuntasuhteitten hoitamisessa. Kustannusten kohdentamisen keskeinen sisältö talousarviossa on seuraava: 1. Henkilöstön palkkakustannukset kirjataan suoraan tehtäväalueille aiheuttamisperiaatteen mukaan käyttäen pohjana työntekijän omaa arviota työajan jakaantumisesta. Jakoa on tarkistettu papiston osalta työnjaon muutosten perusteella. 2. Käyttöomaisuuden poistot kirjataan tehtäväalueiden kuluksi kirkkovaltuuston vahvistaman poistosuunnitelman mukaisesti. 3. Kiinteistöjen nettokustannukset jaetaan tilinpäätöksessä sisäisinä vuokrina käytön mukaisessa suhteessa yleishallinnon ja seurakuntatyön tehtäväalueille. Hautaustoimen kiinteistöjen nettokustannukset kohdentuvat kuitenkin vain hautaustoimen tehtäväalueille. Maa- ja metsätalouden sekä sijoitusasuntojen kustannuksia ei kohdenneta vaan ne jäävät kiinteistötoimen tuotoksi ja kuluiksi sellaisenaan. 4. Keittiötoiminnan kustannukset kohdennetaan käytön mukaan tehtäväalueille sisäisinä ateriapalveluina ja vuokrina. 5. Hallintoelinten, talous- ja henkilöstöhallinnon, kirkkoherranviraston ja muun yleishallinnon kustannukset sekä verotuskulut ja kirkon keskusrahastomaksut vyörytetään seurakunnallisen toiminnan ja hautaustoimen tehtäväalueille bruttokulujen mukaisessa suhteessa tilinpäätöksen yhteydessä. Kirkonkirjojen pidosta aiheutuneita kuluja ei vyörytetä, koska kirkonkirjojen pito on luonteeltaan oma itsenäinen yhteiskunnallinen palvelunsa. Käyttöomaisuuden laskennalliset korot kohdistetaan tehtäväalueille sisäisinä korkokuluina ja tuottoina. Arviot vyörytettävistä tuotoista ja kuluista sekä käyttöomaisuuden laskennallisista koroista on esitetty laskelmissa informatiivisina eränä kohdassa Laskennalliset erät. Sivu 11
Henkilöstösuunnitelma vuosille 2014-2016 Toiminta- ja taloussuunnitelmaehdotus vuosille 2014-2016 perustuu henkilöstön osalta kirkkovaltuuston 26.10.2010 vahvistamaan henkilöstösuunnitelmaan vuosille 2011-2020. Henkilöstösuunnitelman laadinnan lähtökohta on seurakunnan toimiminen itsenäisenä eikä mahdollisten seurakuntaliitosten vaikutuksia ole suunnitelmassa huomioitu. Seurakuntaliitosten toteutuessa henkilöstökysymykset tulevat liitosselvityksen yhteydessä uudelleen tarkasteltavaksi. Toiminta- ja taloussuunnitelmassa vuosille 2014-2016 on henkilöstökuluissa huomioitu seuraavat virka- ja henkilöstömuutokset: Vuosi Virka/tehtävä Tehtäväalue 2014- Vuonna 2013 täytettyjen uusien virkojen kustannukset kohdentuvat täysimääräisesti koko vuodelle Kiinteistöt, Diakoniatyö 2015- Yhden toimistosihteerin viran lakkauttaminen nykyisen viranhaltijan eläkkeelle siirtymisen ja Kirkon henkilöstö- ja taloushallinnon palvelukeskuksen (KiPa) asiakkaaksi siirtymisen yhteydessä Taloustoimisto Henkilöstön rekrytoinnin lähtökohta on, että kirkkoneuvosto antaa luvan avoimeksi tulevan viran/tehtävän täyttämiseen. Ennen virkojen/tehtävien täyttämistä suoritetaan tarvittaessa tehtävä-/virkajärjestelyjä. Vakinainen henkilöstö Tehtävänimike Virka Työsop. 2013 2014 2015 2016 Kirkkoherra x 1 1 1 1 Kappalainen x 3 3 3 3 Seurakuntapastori x 3 3 3 3 Tiedottaja x 1 1 1 1 Kanttori x 3 3 3 3 Lapsityönohjaaja x 1 1 1 1 Lastenohjaaja x 13 13,5 13,5 13,5 Nuorisotyönohjaaja x 5 5 5 5 Johtava diakonianviranhaltija x 0,4 1 1 1 Diakonianviranhaltija x 4 4 4 4 Lähetyssihteeri x 1 1 1 1 Perhetyöntekijä x 1 1 1 1 Talousjohtaja x 1 1 1 1 Toimistosihteeri x (4) x (1) 5 5 4,7 4 Kiinteistötyönjohtaja x 0,7 1 1 1 Haudankaivaja x 1 1 1 1 Puutarhuri x 1 1 1 1 (Pää)emäntä x 1 1 1 1 Emäntä x 1 1 1 1 Keittäjä x 1 1 1 1 Siivooja x 2 2 2 2 Suntio x 3 3 3 3 Siivooja-emäntä x 2 2 2 2 Yhteensä (henkilötyövuotta) 55,1 56,5 56,2 55,5 Sivu 12
Määräaikainen henkilöstö Määräaikaisen henkilöstön tarve kohdentuu ensisijaisesti kesäajalle nuoriso- ja rippikoulutyöhön, hautausmaiden ja puistoalueiden hoitoon sekä Ruokoniemen leirikeskuksen ruokahuoltoon ja kiinteistön siivoustyöhön. Kesäteologit ja nuorisotyöntekijä palkataan tilapäiseen virkasuhteeseen. Tehtävä Virkas. Työsop. 2013 2014 2015 2016 Kesäteologi/rippikoulutyö, 2 kpl x 0,4 0,4 0,4 0,4 Nuorisotyöntekijä/erityisnuorisotyö x 0,3 0,3 0,3 0,3 Yövalvojat/rippikoulutyö x 0,4 0,4 0,4 0,4 Toimistosihteeri/k-herranvirasto x 0,2 0,2 0,2 0,2 Keittiöapulainen-siivooja/leirikeskus x 0,2 0,2 0,2 0,2 Kiinteistötyöntekijä/hautatoimi x 0,5 0,5 0,5 0,5 Kesätyöntekijät/hautatoimi x 2,0 2,0 2,0 2,0 Yhteensä (henkilötyövuotta) 4,0 4,0 4,0 4,0 HENKILÖSTÖ YHTEENSÄ (henkilötyövuotta) 59,1 60,5 60,2 59,5 Henkilöstön kehittämissuunnitelma 2014-2016 Vuoden 2012 alusta on otettu käyttöön kirkkovaltuuston vahvistama Kirkon henkilöstön kehittämissopimus. Suunnitelmallisella henkilöstön kehittämisellä varmistetaan seurakunnan toiminnan ja kokonaiskirkon tarpeiden edellyttämä osaaminen, edistetään työhyvinvointia, tuetaan uusien tehtävien omaksumista sekä muutoksen hallintaa. Kehittämisen tavoitteena on, että työntekijät ovat työuransa ajan työssään osaavia ja motivoituneita ja seurakunnan toiminta tuottavaa ja tuloksellista. Henkilöstön kehittämistarpeet ja kehittämisen painopistealueet on määritelty osana seurakunnan kolmivuotista toiminnan ja talouden suunnittelua. Talousarvion liitteenä on henkilöstön kehittämissuunnitelma, josta ilmenee tehtäväalueittain kehittämisen painopistealueet, kehittämiskeinot ja kehittämisen käytännön toteutus työntekijöittäin. Suunnitelma perustuu henkilöstön esityksiin omista koulutustarpeistaan, esimiehen ja työntekijän välisiin kehityskeskusteluihin tai esimiehen ja työyksikön työntekijöiden välisiin keskusteluihin. Talousarvioon on varattu kehittämissuunnitelman mukaiset koulutusmäärärahat ao. tehtäväalueelle. Koulutusmäärärahan suuruus on 31.100 euroa, johon sisältyy luottamuselinten tehtäväalueelle tehty 2.600 euron koulutusmäärärahavaraus. Kirkkoneuvosto voi käyttää määrärahavarausta toimintasuunnitelmavuonna välttämättömäksi tai tarkoituksenmukaiseksi katsomaansa muuhun henkilöstön koulutukseen. Sivu 13
Maankäyttösuunnitelma Nykytilanne Kunta Kylä Pinta-ala ha Vuokrattu ha Metsä- ja puistoalueet Palosaari 19:0 Siilinjärvi Pöljä 67.14 Repomäki 5:22 Siilinjärvi Pöljä 83.48 Suontaus 4:39 Siilinjärvi Pöljä 29.48 Välimaa 9:27 Siilinjärvi Pöljä 6.62 Särkiniemensuo 6:28 Siilinjärvi Pöljä 112.89 Palopaikka 14:15 Siilinjärvi Pöljä 23.56 Kurkisuo 7:11 Siilinjärvi Hamula 30.72 Ruokokallio 7:54 Siilinjärvi Väänälänranta 16.09 Ryhjänpuro 2:10 Siilinjärvi Kehvo 76.89 Kilpiniitty 6:125 Siilinjärvi Kehvo 52.59 Hämeensuo 3:80 Maaninka Tavinsalmi 79.74 Narnia 3:79 Maaninka Tavinsalmi 1.14 Savonneva 27:30 Lapinlahti Nerkoo 58.23 Saari-Julkula 1:40 Kuopio Julkula 87.52 Lehtoniitty 1:49 Kuopio Julkula 0.56 Soramäki 14:65 Siilinjärvi Hakkarala 2.27 Kirkkopuisto 14:54 Siilinjärvi Hakkarala 0.56 Hietaranta 1:113 Siilinjärvi Kasurila 3.81 Yhteensä 733.29 Vesialueet Ilvesvesi 1:37 Kuopio Julkula 120.13 120.13 Tonttialueet Hietaranta 1:113 Siilinjärvi Kasurila 3.37 3.37 Kirkkotontti 18:378 Siilinjärvi Kasurila 3.79 Lepomäki 5:178 Siilinjärvi Kasurila 0.24 Louhela 5:344 Siilinjärvi Kasurila 1.18 Mäntylä 5:345 Siilinjärvi Kasurila 0.17 Peltomäki 5:343 Siilinjärvi Kasurila 0.01 Räihäntupa 5:354 Siilinjärvi Kasurila 0.09 0.09 Peltokulma 9:121 Siilinjärvi Toivala 0.22 0.22 Seurakuntakeskus 9:120 Siilinjärvi Toivala 1.53 Kilperi 9:357 Siilinjärvi Toivala 0.08 0.08 Saari-Julkula 1:40 Kuopio Julkula 17.36 17.36 Yhteensä 28.04 21.12 Hautausmaat Viinamäki 49:0 Siilinjärvi Kasurila 4.06 Rauhanpuisto 14:33 Siilinjärvi Hakkarala 4.82 Yhteensä 8.86 Maa- ja vesialueet yhteensä 890.32 141.25 Vuokratut tonttialueet käsittävät 31 omakotitalo- ja neljä rivitalotonttia, yhden kerrostalotontin sekä 79 huvilatonttia, joiden vuokra-ajat vaihtelevat 25-60 vuoteen. Nykyisiä vuokrasopimuksia on tarve uusia seuraavan kerran vuonna 2019. Rakennuskaava-alueella olevista tonttialueista noin 7 ha on seurakunnan omistamien rakennuskiinteistöjen tonttialueita. Sivu 14
Maankäytön tavoitteet 2014-2016 Metsäalueet: Metsäalueilla suorittavat toimenpiteet perustuvat seurakunnan metsäsuunnitelmaan 2011-2020. Savon Ammatti- ja aikuisopiston luonnonvara- ja ympäristöalan metsäopetusyksikkö huolehtii keskinäiseen sopimukseen perustuen metsien hoidosta, leimauksista, mittauksista, suunnitelmien laadinnasta ja seurannasta ja tarvittaessa myös hakkuu- ja ajotöistä. Puutavaraa myydään vuosittain metsätaloussuunnitelman hakkuusuunnitteen mukaisesti. Metsästysoikeuden vuokraamista alueella toimiville metsästysseuroille jatketaan. Saari-Julkulan tilalla olevia rakentamattomia saaria voidaan hyödyntää virkistysalueina jokamiehen oikeudella. Maankäytössä huomioidaan tilaan kuuluvat luonnonsuojelualueet, joita ovat Mäntysaari sekä Honka-, Havukkaja Lokkisaariin ja niiden läheisyydessä oleville luodoille vuoden 2011 lopulla perustettu 21,2 ha:n suuruinen Rauniohonka-niminen luonnonsuojelualue. Tomperin saareen rakennetun virkistyskohteen ylläpitoa jatketaan yhteistoiminnassa Vuorelan Kunnon kanssa. Kirkon ja seurakuntatalon ympäristössä olevia metsiä (Kirkkopuisto, Soramäki) hoidetaan puistometsinä. Talvella 2014 metsissä suoritetaan maisemahakkuita. Vesialueet: Pohjois-Kallavedellä sijaitseva Ilvesvesi- vesialue on vuokrattu Saari-Julkulan osakaskunnalle toistaiseksi. Siilinjärveläisillä on mahdollisuus saada osakaskunnan kautta alueelle kalastuslupia. Osakaskunta valvoo samalla saarialueiden virkistyskäyttöä. Tonttialueet: Vuokrattuja tontteja ei suunnittelukaudella myydä, ellei se taloustilanteen tasapainottamiseksi ole tarpeen tai myynti ole muutoin seurakunnan kannalta tarkoituksenmukaista. Suunnittelukaudella toteutetaan yhteistyössä kunnan kanssa Pappilan ympäristön alueen asemakaavamuutos. Sivu 15
KÄYTTÖTALOUSOSA Yleishallinto Yleishallinnon ulkoiset toimintakulut ovat 519.900, jossa on kasvua edellisvuodesta 9,1. Ulkoiset toimintatuotot ovat 22.250, jossa on kasvua 2,8. Yleishallinnon ulkoiseksi toimintakatteeksi muodostuu 497.650, joka on 9,4 edellisvuotta heikompi. Sisäiset toimintakulut 76.350 ovat 0,4 edellisvuotta suuremmat. Yleishallinnon toimintakulujen jakaantuminen tiliryhmittäin Palvelujen ostot 23,6 Henkilöstökulut 53,3 Vuokrakulut 3,4 Aineet, tarvikkeet 6,7 Sisäiset kuluerät 12,8 Muut kulut 0,3 Yleishallinnon toimintakatteen jakaantuminen tehtäväalueittain Kirkonkirjojenpito 11,2 Talous- ja henkilöstöhallinto 61,8 Kirkkoherranvirasto ja muu yleishallinto 17,0 Hallintoelimet 10,0 Sivu 16
Hallintoelimet Vastuuhenkilö: kirkkoherra Seppo Laitanen. Toiminta-ajatus Tehtäväalue käsittää kirkkovaltuuston ja -neuvoston toiminnan ja seurakuntavaalien järjestämisen, joista keskeiset säädökset ovat Kirkkolaissa, Kirkkojärjestyksessä ja Kirkon Vaalijärjestyksessä. Toimintasuunnitelma 2014-2016 Keskeiset painopistealueet suunnittelukaudella Ympäristöasioiden huomioon ottaminen kaikessa toiminnassa. Tavoitteet talousarviovuodelle 1. Ympäristödiplomin saaminen seurakunnalle hyväksyttävän ympäristöohjelman perusteella. 2. Piispantarkastuksen toteuttaminen. 3. Seurakuntavaalien järjestäminen syksyllä 2014. Perustelut Kirkkoneuvoston asettama ympäristödiplomia valmisteleva työryhmä laatii ympäristökatselmuksen vuoden 2013 aikana ja laatii sen perusteella ympäristöohjelman kirkkoneuvoston hyväksyttäväksi 30.4.2014 mennessä. Kirkkoneuvoston pyynnöstä hiippakunnan asettama auditoija suorittaa tämän jälkeen katselmuksen seurakunnassa ja antaa lausunnon tuomiokapitulille, joka esittää kirkkohallitukselle ympäristödiplomin myöntämistä seurakunnalle. Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma 2015-2016 Tunnusluvut Yks. Tp 2012 Ta 2013 Ta 2014 Kirkkovaltuuston kokoukset kpl 5 4 4 4 4 Osallistuminen kokouksiin 94,1 97 98 98 98 Kirkkoneuvoston kokoukset kpl 11 9 10 10 10 Osallistuminen kokouksiin 99 97 98 98 98 Talous Toimintatuotot (ulkoiset) Tp 2012 Ta 2013 Ta 2014 Muutos Toimintakulut (ulkoiset) -51.134-45.200-51.050 12,9-47.400-46.600 Toimintakate 1 (ulkoinen) -51.134-45.200-51.050 12,9-47.400-46.600 Toimintatuotot (sisäiset) Toimintakulut (sisäiset) -5.470-8.250-6.550-20,6-5.750-5.850 Poistot ja arvonalentumiset -56.604-53.450-57.600 7,8-53.150-52.450 Laskennalliset erät 56.604 53.450 57.600 7,8 53.150 52.450 Työalakate (ulkoiset ja sisäiset) 0 0 0 0 0 Sivu 17
Talous- ja henkilöstöhallinto Vastuuhenkilö: talousjohtaja Urpo Reponen. Toiminta-ajatus Taloushallinto tuottaa seurakunnan talousarvioon, kirjanpitoon, reskontranhoitoon, maksuliikenteeseen ja tietohallintoon liittyvät palvelut ja antaa niihin liittyvää tietoa luottamushenkilöille, johdolle, henkilöstölle ja seurakuntalaisille. Taloushallintoon sisältyy myös tilintarkastustoiminta. Henkilöstöhallinto tuottaa palkanlaskentaan, työpaikkaruokailuun, työterveyshuoltoon, työsuojelutoimintaan ja työnantajan ja henkilöstön yhteistoimintaan liittyvät palvelut sekä huolehtii seurakunnan hallinnollisen toiminnan vakuuttamisesta. Toimintasuunnitelma 2014-2016 Keskeiset painopistealueet suunnittelukaudella Harkinnanvaraisen palkanosan (HAVA) käyttöönotto ja siirtyminen kirkon yhteisen henkilöstö- ja taloushallinnon palvelukeskuksen (KiPa) asiakkaaksi. Tavoitteet talousarviovuodelle 1. Käynnistetään kirkon palvelukeskuksen asiakkaaksi siirtymiseen liittyvät valmistelut. 2. Uusitaan henkilökunnan käytössä olevat matkapuhelimet huomioiden sähköisen kalenterin ja sosiaalisen median käyttömahdollisuudet. 3. Laaditaan ympäristökatselmuksen pohjalta ympäristöohjelmaan ympäristötavoitteet hankintojen, sijoitustoiminnan, toimistotyön ja liikenteen osalta. Perustelut Seurakunta siirtyy kirkon palvelukeskuksen asiakkaaksi 1.1.2015 alkaen. Siirtoon liittyvät valmistelut koulutuksineen käynnistyvät noin vuotta aiemmin. Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma 2015-2016 Tunnusluvut Yks. Tp 2012 Ta 2013 Ta 2014 Palkansaajia hlö 281 270 280 280 280 Kirjanpidon tositemäärä kpl 4 404 4 200 4 400 4 400 4 400 Nettokulut / palkansaaja 1 148 1 194 1 267 1 398 1 359 Nettokulut / tositemäärä 73,26 76,74 80,62 89,01 86,47 Talous Tp 2012 Ta 2013 Ta 2014 Muutos Toimintatuotot (ulkoiset) 19.284 18.750 19.200 2,4 19.200 19.200 Toimintakulut (ulkoiset) -302.784-301.250-332.600 10,4-369.900-358.100 Toimintakate 1 (ulkoinen) -283.500-282.500-313.400 10,9-350.700-338.900 Toimintatuotot (sisäiset) Toimintakulut (sisäiset) -39.159-39.800-41.350 3,9-40.950-41.550-322.659-322.300-354.750 10,1-391.650-380.450 Poistot ja arvonalentumiset -9.185-6.900-100,0 Laskennalliset erät 331.844 329.200 354.750 7,8 391.650 380.450 Työalakate (ulkoiset ja sisäiset) 0 0 0 0 0 Sivu 18
Kirkonkirjojen pito Vastuuhenkilö: kirkkoherra Seppo Laitanen. Toiminta-ajatus Seurakunnan kirkkoherranvirasto ja keskusrekisterit pitävät kirkonkirjoja, joita ovat seurakunnan jäsenrekisteri sekä luettelot kastetuista, rippikoulun käyneistä ja konfirmoiduista, henkilöistä, joiden avioliiton esteistä on toimitettu tutkinta, avioliittoon vihityistä, kuolleista ja haudatuista, muuttaneista sekä kirkosta eronneista ja kirkkoon liittyneistä. Kirkkoherranvirasto huolehtii myös kirkonkirjojen arkistoinnista. Toimintasuunnitelma 2014-2016 Keskeiset painopistealueet suunnittelukaudella Kirkon uuden Kirjuri-jäsentietojärjestelmän käytön hallinta. Tavoitteet talousarviovuodelle 1. Kirjuri-jäsentietojärjestelmän käyttöön perehtymistä jatketaan ja otetaan järjestelmän ominaisuuksia tehokkaaseen käyttöön. Perustelut Kirkon uusi Kirjuri- jäsentietojärjestelmä on otettu seurakunnassa käyttöön 1.5.2012 alkaen. Tietojärjestelmä ei kaikilta osin ole vielä valmis ja vaatii jatkuvaa perehtymistä sekä tietojen tarkistamista. Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma 2015-2016 Tunnusluvut Yks. Tp 2012 Ta 2013 Ta 2014 Nettokulut / srk:n jäsen 6,60 3,62 3,63 3,67 3,75 Talous Tp 2012 Ta 2013 Ta 2014 Muutos Toimintatuotot (ulkoiset) 3.253 2.900 3.050 5,2 3.050 3.050 Toimintakulut (ulkoiset) -110.735-56.600-57.600 1,8-58.400-59.850 Toimintakate 1 (ulkoinen) -107.482-53.700-54.550 1,6-55.350-56.800 Toimintatuotot (sisäiset) Toimintakulut (sisäiset) -8.967-10.000-9.750-2,5-9.800-9.900 Laskennalliset erät -116.449-63.700-64.300 0,9-65.150-66.700 Työalakate (ulkoiset ja sisäiset) -116.449-63.700-64.300 0,9-65.150-66.700 Sivu 19
Kirkkoherranvirasto ja muu yleishallinto Vastuuhenkilö: kirkkoherra Seppo Laitanen Toiminta-ajatus Kirkkoherranvirasto huolehtii kirkollisiin toimituksiin liittyvistä alkuvalmisteluista ja -neuvotteluista, seurakunnan tilojen varauksista, kirkollisten ilmoitusten laadinnasta sekä muista hallintoon ja toimintaan liittyvistä avustavista tehtävistä. Toimintasuunnitelma 2014-2016 Keskeiset painopistealueet suunnittelukaudella Tietotekniikan hyväksikäytön edistäminen. Tavoitteet talousarviovuodelle 1. Jäsentietojärjestelmän tietojen hyväksikäyttöä edistetään seurakunnallisten toimintojen suunnittelussa. 2. Jatketaan päätearkiston järjestämistä. Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma 2015-2016 Tunnusluvut Yks. Tp 2012 Ta 2013 Ta 2014 Nettokulut / srk:n jäsen 5,32 5,20 5,54 5,62 5,76 Talous Toimintatuotot (ulkoiset) Tp 2012 Ta 2013 Ta 2014 Muutos Toimintakulut (ulkoiset) -76.084-73.600-78.650 6,9-80.350-82.450 Toimintakate 1 (ulkoinen) -76.084-73.600-78.650 6,9-80.350-82.450 Toimintatuotot (sisäiset) Toimintakulut (sisäiset) -17.680-18.000-18.700 3,9-18.750-18.900-93.764-91.600-97.350 6,3-99.100-101.350 Laskennalliset erät 93.764 91.600 97.350 6,3 99.100 101.350 Työalakate (ulkoiset ja sisäiset) 0 0 0 0 0 Sivu 20