LAPPEENRANNAN SEURAKUNTAYHTYMÄN TULEVAISUUS VUOTEEN Lappeenrannan evankelisluterilaisten seurakuntien arvot ovat:

Transkriptio

1 USKOON JA VASTUUSEEN LAPPEENRANNAN SEURAKUNTAYHTYMÄN TULEVAISUUS VUOTEEN 2015 A. JOHDANTO Missio Lappeenrannan evankelis-luterilaiset seurakunnat ja seurakuntayhtymän yhteiset työmuodot kutsuvat ihmisiä armollisen Jumalan yhteyteen, tuomalla elämään kestävän perustan ja rohkaisemalla välittämään lähimmäisistä ja luomakunnasta. Visio Vuonna 2015 Lappeenrannan evankelis-luterilaisten seurakuntien jäsenet näkevät kirkkonsa arvon ja kuulevat siellä Jumalan äänen. Kirkkoon tullaan löytämään vastauksia elämän suuriin kysymyksiin ja sieltä lähdetään palvelemaan Jumalan maailmaa. Arvot Lappeenrannan evankelisluterilaisten seurakuntien arvot ovat: pyhän kunnioitus - kunnioitamme pyhää kolmiyhteistä Jumalaa vastuullisuus - huolehdimme lähimmäisistämme oikeudenmukaisuus - puolustamme heikkojen ja syrjäytyneiden oikeuksia totuudellisuus - uskomme ja elämme niin kuin opetamme B. SUUNNITELMAN TAUSTAT Kirkkohallitus on kehottanut seurakuntia luomaan yhteiskunnan muutosten pyörteisiin reittejä, joita kulkemalla pystytään tulevinakin vuosina hoitamaan oma perustehtävä mahdollisimman hyvin. Vaikuttavin tekijä tämän suunnitelman tavoitteissa liittyy ennakoitavissa olevaan voimakkaaseen tulopohjan kapenemiseen. Tämä kehityssuunta muuttaa joko suoraan tai välillisesti Lappeenrannan seurakuntayhtymän viiden seurakunnan sekä seurakuntayhtymän yhteisten työmuotojen elämää ja tulevaisuutta. Heikkenevän talouden realiteetit pakottavat seurakuntayhtymän toimintojen ja resurssien kriittiseen tarkastelemiseen. Nykyisen kokoiseen henkilöstöön ja kiinteistömassaan ei enää jatkossa ole varaa. Tulevaisuuden haasteet ja vaatimukset eivät saa nousta hallitsemattomaksi uhkaksi. Niiden tulee ennemminkin auttaa uudistuksiin seurakunnallisen perustehtävän eduksi. 1

2 Ratkaisut haetaan seurakuntalaisten, paikallisseurakuntien ja koko seurakuntayhtymän parasta ajatellen. Näin mahdollistuu seurakunnallisen yhteisö, jossa osaavat ja motivoituneet työntekijät toteuttavat tarvitsemillaan resursseilla laadukasta työtä seurakuntalaisten parhaaksi. C. SEURAKUNNALLINEN TOIMINTA Seurakuntayhtymän yhteinen linjaus antaa pohjan sekä paikallisseurakuntien että yhteisten työalojen toiminnan kehittämiselle ja sopeuttamiselle muuttuviin olosuhteisiin. Kirkkolaissa määritelty kirkon perustehtävä (KL 1:2, KL 4:1) toteutuu nykyisessä yhtymärakenteessa sekä paikallisseurakunnissa että seurakuntayhtymän yhteisissä työmuodoissa. Perustehtävän sisältö on tiivistettävissä sanoihin 1) julistus, 2) kasvatus, 3) palvelu. Tämän perustehtävän strategiset suuntaviivat ovat: Hengellinen elämä vahvistuu Seurakuntiemme jumalanpalveluselämä sisältää lämpöä ja hengellistä syvyyttä. Kirkollisissa toimituksissa tarjoamme mahdollisuuden pysähtyä Jumalan eteen. Tuemme kotien hengellistä elämää ja perheitä arkielämässä. Viemme viestiä Tuemme hengellistä elämää myös median välityksellä. Kehitämme sisäistä viestintäämme. Lisäämme vuorovaikutusta viestinnässämme. Vahvistamme kirkon jäsenyyden merkitystä ja sisältöä Kiinnitämme erityistä huomiota nuorten ja nuorten aikuisten jäsenyyteen sekä seurakuntaan muuttavien uusien jäsenten vastaanottamiseen. Luovumme työntekijäkeskeisestä ajattelutavastamme ja luomme seurakuntalaisille mielekkäitä toimintamahdollisuuksia. Huolehdimme heikoimmista ja kannamme maailmanlaajaa vastuuta Tuemme lähetystyötä ja kansainvälistä diakoniaa sitoutuneesti. Kuljemme lähimmäistemme rinnalla auttaen ja tukien. Seurakuntarakenteet palvelevat toimintaa Kehitämme henkilöstörakenteen sellaiseksi, että tavoitteet saavutetaan. Pidämme hallinnon tehokkaana, riittävän kevyenä ja toimintaa tukevana. Uudistuminen jatkuu Seuraamme toimintaympäristön muutoksia ja uudistamme toimintaa perustehtävälle uskollisena. Pidämme huolta, että talousarviossamme jää liikkumavaraa kehittämiskohteiden tarpeisiin. Lappeenrannan seurakuntayhtymässä perustehtävää toteuttava kokonaisuus on vuosittaisen toiminta- ja taloussuunnitelman jaottelun mukaan: 1. Viisi toiminnallisesti itsenäistä paikallisseurakuntaa (jäsenmäärä yhteensä ): Joutseno, Lappee, Lappeenranta, Lauritsala ja Sammonlahti 2

3 2. Seurakuntayhtymän yhteisinä työmuotoina hoidettavat tehtävät: a) Lapsityö b) Perheasiain neuvottelukeskus c) Sairaalasielunhoito d) Yhteinen palvelu: erityisnuorisotyö päihde- ja kriminaalityö yhteiskunnallinen työ maahanmuuttajatyö e) Muu yhteinen toiminta: viestintä evankelioimistyö oppilaitostoiminta kulttuurityö ja seurakuntien soittokunta ystävyysseurakuntatoiminta muu seurakuntien yhteinen toiminta Näiden toimintojen tulevaisuutta tarkastellaan ja arvioidaan sekä seurakuntien että yhteisten työmuotojen tulevilla toiminta- ja taloussuunnitelmakausilla neljän kysymyksen avulla: Mistä on pidettävä kiinni? Mille on oltava herkkä? Mitä on kehitettävä? Mistä voidaan luopua? Vastauksia näihin kysymyksiin etsitään seuraavasti: pidämme kiinni jumalanpalveluselämästä sekä kirkollisista toimituksista, lisäämme yhteistyötä seurakuntayhtymän sisällä, toteutamme monimuotoisia jumalanpalveluksia, vahvistamme seurakunnan jäsenyyden merkitystä olemme herkkiä hengelliselle etsinnälle ja uskosta keskustelemiselle, nuorten ja nuorten aikuisten jäsenyydelle seurakunnassa, heikommassa asemassa olevien puolesta puhumiselle kehitämme tiedotusta tuomalla esiin seurakuntien monipuolista toimintaa kehitämme vapaaehtoistoimintaa tarjoamalla seurakuntalaisille monipuolisia mahdollisuuksia vastuunkantoon kirkon tehtävissä arvioimme diakoniatyötä kokonaisuutena sekä yhteisesti organisoituna että paikallisseurakunnan tekemänä arvioimme sairaalasielunhoidon ja oppilaitostyön toteutusta ja rakennetta seurakuntatyöhön integroimisen näkökulmasta arvioimme, määrittelemme ja rajaamme lapsityötä sekä sen toteutusta D. HENKILÖSTÖ Seurakuntayhtymän henkilöstöstrategia on päivitetty ja hyväksytty yhteisessä kirkkovaltuustossa niin, että tapahtuneet muutokset, haasteet ja kehittämistarpeet on otettu huomioon. 3

4 Henkilöstöstrategiassa säilyi perusajatus, jonka mukaan yhteinen kirkkoneuvosto arvioi viran tai tehtävän tarpeellisuuden sen vapautumisen yhteydessä. Arviointi toteutetaan yhteisesti päätetyn henkilöstörajauksen mukaan. Menneiden vuosien ja vuosikymmenten taloudellisen nousun aikana aina tähän päivään asti kasvanut henkilöstön määrä on tullut lakipisteeseen. Joulukuun lopussa 2009 Lappeenrannan seurakuntayhtymän henkilöstön määrä oli 213 virkaa tai tehtävää. Liitteenä tilastotietoja henkilöstömäärän ja rakenteen kehityksestä vuosien välillä viisivuotiskausittain kirjattuna. Seurakuntayhtymän henkilöstöä on tulevaisuudessa arvioitava tehtäväsisältöjen lisäksi myös heikkenevien talousresurssien näkökulmasta. Lappeenrannan seurakunnissa tapahtuvat kirkosta eroamiset pienentävät seurakuntayhtymän verokertymää tässä vaiheessa noin euroa vuodessa. Vähenevä verokertymä vaatii vastapainokseen rakenteellisten menojen tarkkaa arvioimista. Koska henkilöstömenot ovat suurin yksittäinen kustannuserä (toimintakatteesta 76,1 % vuonna 2010), strategiassa tulee linjata ennakoivasti henkilöstön määrää vuoden 2015 loppuun saakka. Henkilötyövuosia vähennetään. Se toteutetaan luonnollisen poistuman kautta hyvää henkilöstöpolitiikkaa noudattaen. Kaikki irtisanomis- ja lomauttamistilanteet pyritään välttämään. Seurakuntayhtymän henkilöstöstä tulee eläkeikään vuoden 2015 loppuun mennessä 57 työntekijää. Vapautuvista viroista ja tehtävistä täytetään kokonaan tai osittain noin 30. Työpaikkaruokala lopettaa toimintansa. Työntekijät sijoitetaan vastaaviin vapautuviin tehtäviin. Näiden linjausten mukaan Lappeenrannan seurakuntayhtymän henkilöstökulujen kasvu pysäytetään ja käännetään laskuun vuoden 2015 loppuun mennessä. Kiinteistöjen lukumäärän vähentäminen vaikuttaa osaltaan myönteisesti myös henkilöstökuluihin. Tulevaisuudessa tarvitsemme Suomen monikulttuuristumisen myötä yhä useammanlaisia osaajia ja eri kulttuurien tuntemusta. Seurakuntayhtymässä toteutetaan suunnitelmallista henkilöstöpolitiikkaa myös monikulttuurisuuden näkökulmat huomioiden E. TALOUS Maailmanlaajuinen finanssikriisi alkoi vuoden 2008 syksyllä. Seurakunnissa tämä nopea ja suuri talouden pudotus alkoi näkyä saman vuoden joulukuussa yhteisöverojen pienenemisenä. Ennusteiden mukaan bruttokansantuote on putoamassa 4 6 % vuonna 2009 ja sen arvioidaan vielä putoavan vuonna 2010 prosentin verran. Vuosille ennakoidaan alkavaa nousua, mutta nousun suuruudesta ei ole vielä selkeitä arvioita. Lappeenrannan seurakuntayhtymässä kirkollisverotulokertymä oli vuonna ,9 milj. euroa ja yhteisöverokertymä 1,1 milj. euroa. Kasvua edellisvuoteen verrattuna vain +1,98 %, vaikka veroprosenttia oli nostettu 1,25 %:sta 1,35 %:iin. Lappeenrannan seurakuntayhtymän läsnäolevien seurakuntalaisen jäsenmäärä oli ja joulukuun 2009 lopussa eli vähennystä 653. Keskimääräisellä verotulolla 198 euroa/jäsen tämä merkitsee euron taloudellista menetystä. 4

5 Vuoden 2010 talousarvio rakennettiin verotulojen osalta vuoden 2009 tasossa. Palkat kuitenkin nousivat alkaen 2,2 % ja kustannusvaikutus vuodelle 2010 on noin euroa. Henkilökohtaisen palkanosa otetaan mahdollisesti käyttöön vuoden 2011 alussa ja se edellyttää talousarviossa erillistä varautumista erillisenä määrärahana. Kiinteistötoimen kustannusten kasvuun on vaikuttanut merkittävästi kiinteistöveron osuus. Lisäksi kiinteistöjen ikääntyminen lisää vuosittaista kunnostustarvetta sekä peruskorjauksia. Kiinteistötoimen käyttötalouden toimintakate on 2,5 milj. euroa eli 21 % vuoden 2010 toimintakatteesta ja tämän lisäksi tulevat vuosittaiset investoinnit. Olemme tilanteessa, jossa tulee tehdä talouteen vaikuttavia todellisia linjaratkaisuja. Päätösten lykkääminen vain vaikeuttaa tulevaisuuden suunnittelua ja ylläpitää epävarmuutta työyhteisössä. Kustannusrakenteeseen voidaan vaikuttaa seuraavasti: kiinteistömenojen karsiminen, tilojen käytön tehostaminen, toimintojen uudelleen sijoittelu kiinteistöjen peruskorjausten aikataulun uudelleen arviointi toimistopalvelujen kriittinen tarkastelu koko seurakuntayhtymän tasolla (Heta, ITalueet, keskusrekisteri yms.) kiinteistötoimen tehtävien ulkoistaminen suunnitellusti seurakunnallisten toimintojen ja sisältöjen uudelleen arviointi ja painopisteiden asettaminen henkilöstömäärä (eläkkeelle siirtyy vuosina yhteensä 57 työntekijää) tehtäväkuvien sisällön uudelleen arviointi ja määrittely Talouden vakauden ylläpitämiseksi tulee linjata selkeitä tunnuslukuja, joiden avulla hallitaan kulurakenteen kehitys ja turvataan maksuvalmius yllättävissäkin tilanteissa. Tunnuslukuina toimivat esimerkiksi: veroprosentin suuruus henkilöstökulujen osuus toimintakatteesta euromääräisen puskurin määrittäminen maksukyvyn ylläpitämiseksi ja investointien toteuttamiseksi Vuoteen 2015 asti Lappeenrannan seurakuntayhtymän talouden linjaukset ovat : 1. Veroprosenttia ei nosteta vuosina , vaan se pidetään tasossa 1,35 % 2. Henkilöstökulujen osuus kunkin vuoden toimintakuluista saa olla enintään 67 % 3. Maksuvalmiuden ylläpitämiseksi ja investointien toteuttamisen turvaamiseksi seurakuntayhtymän rahoitusomaisuutta kartutetaan vuosittain siten, että sen suuruus on vuositasolla 8 10 miljoonaa euroa. Henkilöstökuluihin on laskettu kaikki palkat ja palkkiot sekä sosiaalivakuutusmaksut, eläkevakuutusmaksut, työttömyysvakuutusmaksut, tapaturmavakuutusmaksut, ryhmähenkivakuutusmaksut ja muut oikaisuerät (kirjanpidon tilit ). Henkilöstökulut eivät sisällä esim. työterveyshuollon kustannuksia, tyky-toimintaa, virkistysyms. kustannuksia. 5

6 F. KIINTEISTÖT Yhteinen kirkkovaltuusto hyväksyi kokouksessaan Lappeenrannan seurakuntayhtymän kiinteistöstrategian. Kiinteistöstrategiassa linjattiin kiinteistöomaisuus säilytettäviin, myytäviin ja kehitettäviin. Uuden strategian avulla kiinteistöjen käyttöä tullaan tehostamaan mm. ottamalla käyttöön sisäiset vuokrat ja käynnistämällä suunnittelu kiinteistötoimen tehtävien ulkoistamiseksi. Lisäksi laaditaan säilytettävien kiinteistöjen peruskorjausten toteutusaikataulu sekä rahoitussuunnitelma. G. HAUTAUSTOIMI Yhteinen kirkkovaltuusto hyväksyi kokouksessaan Lappeenrannan seurakuntayhtymän hautaustoimen strategian. H. TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA SEURAKUNTARAKENNE Tulevaisuus pitää sisällään monia mahdollisia muutoksia kuten Lappeenrannan kaupunkirakenteen muutokset kuntaliitoksineen, kirkosta eroamisen jatkuminen nykyisenlaisena ja seurakuntayhtymän tulopohjan heikkeneminen. Nämä ovat omiaan vaikuttamaan seurakuntarakenteen pohdintoihin ja rakenneratkaisuihin. Mahdollisissa kuntaliitoksissa seurakuntien lukumäärää ei kasvateta. Seurakuntarakenteen muutosta sekä mahdollista yhden seurakunnan mallia ja tulevaisuuden toimintaympäristön monipuolista arviointia työstävät seuraavan vaalikauden aikana johtoryhmä ja kirkkoherrat. Hyväksytty yhteisessä kirkkovaltuustossa ( kokous , 24 ) 6