Ulkoministeriö MINVA UM

Ulkoministeriö MINVA UM2018-01116 POL-30 Hämäläinen Anna-Mari(UM) 09.10.2018 Viite Asia Ulkoasiainneuvosto 15.10.2018; Suomen tavoitteet EU:n ulkoasiainneuvoston kokous pidetään Luxemburgissa 15.10.2018. Kokouksessa Suomea edustaa valtiosihteeri Samuli Virtanen. Keskusteluaiheina ovat muuttoliikkeen ulkoiset näkökohdat, Libya, Keski-Afrikan tasavalta sekä Venezuela, josta käydään lounaskeskustelu. Muuttoliikkeen ulkoiset näkökohdat Suomi kannattaa muuttoliikekysymyksiin eurooppalaista, koordinoitua ratkaisua sekä kokonaisvaltaista lähestymistapaa. Suomi korostaa, että muuttoliikkeiden perimmäisiin syihin on vaikutettava eri EU:n politikkasektorien kuten ulko- ja turvallisuus-, kauppa-, kehitys-, ympäristö- sekä maatalouspolitiikkojen kautta. Muuttoliikkeen sisäisten ja ulkoisten toimien tulee muodostaa koherentti ja johdonmukainen kokonaisuus. Muuttoliikkeitä koskevan kolmasmaayhteistyön tulee pohjautua EU:n globaalistrategian mukaisiin EU:n arvoihin ja tavoitteisiin. EU:n muuttoliiketoimissa tulee ottaa huomioon mahdolliset YUTP-vaikutukset ja EU:n kokonaisintressit ja -suhteet ao. maata/aluetta koskien. On arvioitava myös niiden vaikutukset ao. maiden/alueen vakaus-, turvallisuus- ja kehitystilanteeseen. Suomi pitää tärkeänä kesäkuun Eurooppa-neuvoston linjausta EU:n ja Afrikan suhteiden kehittämiseksi ja yhteistyön tiivistämiseksi uudelle tasolle. Suomi vaikuttaa määrätietoisesti siihen, että EU:n kehitysrahoitusta kohdennetaan myös seuraavalla EU:n rahoituskehyskaudella nykyistä enemmän muuttoliikkeiden perimmäisiin syihin vaikuttamiseksi erityisesti Afrikassa ja Lähiidässä. Marraskuussa järjestettävä korkean virkamiestason Vallettan seurantakokous (SOM) antaa mahdollisuuden tarkastella Vallettan toimeenpano-ohjelman toteutusta. Kokouksessa tulee linjata ohjelman jatko ja prioriteetit vuoteen 2020 saakka. Jatkon osalta Suomi korostaa toimeenpano-ohjelman evaluointia, tasapainoa toimintasuunnitelman viiden pilarin kesken sekä analyysiä siitä, miten Vallettan ohjelma ja siihen liittyvä Afrikka hätärahasto asemoituvat suhteessa muihin EU:n muuttoliikealoitteisiin. Rahaston tulevaisuutta tulee tarkastella osana EU:n monivuotisten rahoituskehysten ja muuttoliiketoimien kokonaisuutta. Suomi on tyytyväinen Afrikan Unioni-EU-YK yhteistyön kautta saavutettuihin tuloksiin Libyan siirtolaistilannetta, etenkin pakolaisten suojelua ja vapaaehtoisen paluun edistymistä koskien. Lisätoimet koko kansainväliseltä yhteisöltä ovat kuitenkin edelleen tarpeen. Etenkin toimia ihmiskaupan ja rikollisverkostojen purkamiseksi tulee jatkaa päättäväisesti. Palautus- ja takaisinottokysymyksiä tulee pitää järjestelmällisesti esillä kaikkien niiden maiden kanssa, joiden kanssa EU-jäsenmailla on ongelmia palautuksiin liittyen. Suomelle on tärkeää, että keskeisten lähtömaiden kanssa saataisiin aikaan toimivat EU:n palautusjärjestelyt. Suomelle keskeisiä maita ovat Irak, Afganistan ja Somalia. Kaikki relevantit EU:n politiikka-alat (mm. kauppa, kehitys ja viisumi), sekä positiiviset että negatiiviset kannustimet, on hyödynnettävä palautus- ja takaisinottojärjestelyistä sopimisessa. Palautuksia on tehostettava yhteiseurooppalaisilla ponnistuksilla, johon kuuluu Frontexin roolin täysimittainen hyödyntäminen. Palautustoiminnan tehostamiseksi tarvitaan myös läheistä yhteistyötä Euroopan ulkosuhdehallinnon, EU-jäsenmaiden ja Frontexin kesken. Eurooppalaista ulkorajavalvontaa tulee kehittää rakentamalla suorituskykyjä ja muita työkaluja, joilla voidaan vaikuttaa laittomaan maahantuloon kaikilla tasoilla lähtö- ja kauttakulkumaissa, ulkorajalla ja vapaan liikkuvuuden alueella. Frontexilla on tärkeä rooli myös kolmansien maiden alueella. Kaikki toimet tulee sovittaa yhteen poliittisella, strategisella ja operatiivisella tasolla muiden EU:n toimien kanssa. Mereltä pelastettujen kysymykseen tulee löytää ratkaisu kesäkuun Eurooppa-neuvoston päätelmien

2(18) pohjalta. EUNAVFOR MED Sophia -operaatiolla on keskeinen rooli ihmissalakuljetuksen estämisessä ja näin hallitsemattomaan muuttoliikkeeseen puuttumisessa. On tärkeää, että operaatio pystyy jatkamaan toimintaansa ja mandaattinsa toimeenpanoa täysipainoisesti. Alueellisten maihinnousujärjestelyjen mallia ja EU:n alueelle perustettavia valvottuja keskuksia on edistettävä ja tähän on osoitettava riittävät resurssit. Yhteistyö IOM:n, UNHCR:n ja ao. kolmansien maiden kanssa tässä tärkeää. Kansainvälisten velvoitteiden ja ihmisoikeuksien, ml. palautuskiellon (non-refoulement) kunnioittaminen ovat keskeisiä kysymyksiä konseptin jatkotyöstössä. EU:n viestintätoimien tulee tukea EU-jäsenmaiden kansallisia viestintäponnistuksia. EU:n tulee pyrkiä viestimään muuttoliikkeiden lähtö- ja kauttakulkualueilla. Viestit pitää suunnata Eurooppaan lähtöä suunnitteleville. Viestinnällä tulee varoittaa ihmissalakuljetuksen riskeistä ja kertoa vaihtoehdoista lähtemiselle. Vaihtoehtojen tulee olla realistisia ja liittyä EU:n toimiin esim. paikallisten työpaikkojen, investointien ja koulutusjärjestelmien kehittämisessä. Libya EU:n tulee jatkaa yhtenäisen lähestymistavan pohjalta vahvaa tukea YK:n erityisedustaja Salamélle, YK:n Libya-toimintasuunnitelman toimeenpanolle, ml. Parlamentti- ja presidentinvaalien valmisteluille Libyan tilanteen vakauttamiseksi. Kestävien turvallisuusrakenteiden ja yhtenäisten valtioinstituutioiden luominen sekä talousreformit ovat avainasemassa pysyvän vakauden ja rauhan aikaansaamiseksi Libyassa. YK:n toimintasuunnitelman tehokkaan toimeenpanon kannalta on ensiarvoisen tärkeää vakauttaa turvallisuustilanne vaalien järjestämisen mahdollistamiseksi koko maassa. Vaalien legitimiteetin takaamiseksi on myös tärkeää, että perustuslaillisen kehys on riittävän vahva ja instituutioiden toimivallat selkeitä ennen parlamentti- ja presidenttivaalien järjestämistä. Kaikki toimijat on sitoutettava vaaliprosessin ja -tulosten kunnioittamiseen. EU:n tulee ottaa aktiivinen rooli kansainvälisten ja alueellisten järjestöjen muodostamassa kvartetissa (YK, EU, AU ja Arabiliitto) kannustaen keskeisiä alueellisia toimijoita edistämään kansainvälisiä ponnisteluja kestävän rauhan ja vakauden saavuttamiseksi Libyassa. Keski-Afrikan tasavalta EU:n tulee toimia säilyttääkseen tärkeän roolinsa poliittisena ja humanitaarisena toimijana Keski- Afrikan tasavallan vaikeassa tilanteessa. EU:n yhdessä kansainvälisen yhteisön toimijoiden kanssa tulee pyrkiä vaikuttamaan siihen, että eri toimijat toimisivat yhteistyössä Keski-Afrikan tasavallan vakauttamiseksi mahdollisen epätasapainon lisäämisen sijaan. Suomi on valmis tarkastelemaan mahdollisuuksia EU:n turvallisuussektorin tuen lisäämiseksi Keski-Afrikan tasavallassa. Olemme valmiita harkitsemaan myös uuden siviilikriisinhallintaoperaation mahdollisuutta, mikäli sen lisäarvo on osoitettavissa suhteessa komission nykyisiin ja suunniteltuihin toimiin. Myös turvallisuustilanne ja YUTP-budjetin riittävyys tulee huomioida. Venezuela EU:n on painostettava kansainvälisen yhteisön kanssa Venezuelaa tunnustamaan humanitaarinen kriisi ja avaamaan maa humanitaariselle avulle. EU:n tulee jatkaa nykyisiä ponnistelujaan humanitaarisen tilanteen helpottamiseksi alueella ja osaltaan valmistautua vastaamaan pahenevaan humanitaariseen kriisiin. Suomi ei anna suoraa humanitaarista tukea Venezuelalle, vaan Suomen tuki Venezuelan kriisiin ohjautuu kansainvälisten järjestöjen kautta. EU:n keskeisen tavoitteen yhdessä kansainvälisen yhteisön kanssa tulee olla demokratian ja hyvän hallinnon palauttaminen ja vahvistaminen Venezuelassa. Suomi on valmis tukemaan nykyisten EU:n Venezuelan-vastaisten pakotteiden jatkamista ja laajentamista, mikäli jäsenmaat ehdottavat listalle uusia ehdokkaita. EU:n tulee lievittää Venezuelan kriisistä johtuvan muuttoliikkeen painetta naapurimaihin soveltuvin instrumentein.

Asialista: Muuttoliikkeen ulkoiset näkökohdat s. 4 Libya s. 10 Keski-Afrikan tasavalta s. 12 Venezuela s. 15 3(18)

Ulkoasiainministeriö TAVOITEMUISTIO 4(18) EUR-20 Johanna Lammi 4.10.2018 Asia Muuttoliikkeet Kokous/tapaaminen Ulkoasiainneuvosto 15.10.2018 Asiakirjat UM2017-00620 Ulkoasiainneuvosto 19.6.2017; Suomen tavoitteet UM2018-00958 Epävirallinen ulkoministerikokous 30.-31.8.2018; Suomen tavoitteet Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot Johanna Lammi, EUR-20 puh. 050 306 3383 Pirjo Virtanen, ALI-20 puh. 040 752 4309 Stefan Lee, ALI-10 puh. 050 455 8435 Riikka Eela, ALI-01 puh. 050 469 9692 Heli Lehto, POL-10 puh. 050 336 4164 Renne Klinge, KEO-70 puh. 040 824 3933 Vesa Häkkinen, VIE-10 puh. 040 481 9880 Liisa Valjento, OIK-40 puh. 040 350 6148 Matti Keppo, POL-40 puh. 050 4415493 Jenna Kuitunen, SM/KVY puh. 0295488276 Jesse Seppälä, SM/raja puh. 0295421141 1. ESILLÄ OLEVAT KYSYMYKSET Ulkoasiainneuvoston on määrä käsitellä kesäkuun 2018 Eurooppa-neuvoston päätelmien toimeenpanon tilannetta muuttoliikkeiden ulkoisen ulottuvuuden osalta. Ennakkotietojen mukaan esillä tulevat olemaan myös EUNAVFORMED Sophia operaatio, Afrikan Unioni- EU-YK yhteistyö Pohjois-Afrikassa, Valletta-prosessi ml. EU:n Afrikka hätärahasto sekä viestintäkysymykset. 2. SUOMEN TAVOITE Suomi kannattaa muuttoliikekysymyksiin eurooppalaista, koordinoitua ratkaisua sekä kokonaisvaltaista lähestymistapaa. Suomi korostaa, että muuttoliikkeiden perimmäisiin syihin on vaikutettava eri EU:n politikkasektorien kuten ulko- ja turvallisuus-, kauppa-, kehitys-, ympäristö- sekä maatalouspolitiikkojen kautta. Muuttoliikkeen sisäisten ja ulkoisten toimien tulee muodostaa koherentti ja johdonmukainen kokonaisuus. Muuttoliikkeitä koskevan kolmasmaayhteistyön tulee pohjautua EU:n globaalistrategian mukaisiin EU:n arvoihin ja tavoitteisiin. EU:n muuttoliiketoimissa tulee ottaa huomioon mahdolliset YUTP-vaikutukset ja EU:n kokonaisintressit ja -suhteet ao. maata/aluetta koskien. On arvioitava myös niiden vaikutukset ao. maiden/alueen vakaus-, turvallisuus- ja kehitystilanteeseen. Suomi pitää tärkeänä kesäkuun Eurooppa-neuvoston linjausta EU:n ja Afrikan suhteiden kehittämiseksi ja yhteistyön tiivistämiseksi uudelle tasolle. Suomi vaikuttaa määrätietoisesti siihen, että EU:n kehitysrahoitusta kohdennetaan myös seuraavalla EU:n rahoituskehyskaudella nykyistä enemmän muuttoliikkeiden perimmäisiin syihin vaikuttamiseksi erityisesti Afrikassa ja Lähi-idässä.

5(18) Marraskuussa järjestettävä korkean virkamiestason Vallettan seurantakokous (SOM) antaa mahdollisuuden tarkastella Vallettan toimeenpano-ohjelman toteutusta. Kokouksessa tulee linjata ohjelman jatko ja prioriteetit vuoteen 2020 saakka. Jatkon osalta Suomi korostaa toimeenpano-ohjelman evaluointia, tasapainoa toimintasuunnitelman viiden pilarin kesken sekä analyysiä siitä, miten Vallettan ohjelma ja siihen liittyvä Afrikka hätärahasto asemoituvat suhteessa muihin EU:n muuttoliikealoitteisiin. Rahaston tulevaisuutta tulee tarkastella osana EU:n monivuotisten rahoituskehysten ja muuttoliiketoimien kokonaisuutta. Suomi on tyytyväinen Afrikan Unioni-EU-YK yhteistyön kautta saavutettuihin tuloksiin Libyan siirtolaistilannetta, etenkin pakolaisten suojelua ja vapaaehtoisen paluun edistymistä koskien. Lisätoimet koko kansainväliseltä yhteisöltä ovat kuitenkin edelleen tarpeen. Etenkin toimia ihmiskaupan ja rikollisverkostojen purkamiseksi tulee jatkaa päättäväisesti. Palautus- ja takaisinottokysymyksiä tulee pitää järjestelmällisesti esillä kaikkien niiden maiden kanssa, joiden kanssa EU-jäsenmailla on ongelmia palautuksiin liittyen. Suomelle on tärkeää, että keskeisten lähtömaiden kanssa saataisiin aikaan toimivat EU:n palautusjärjestelyt. Suomelle keskeisiä maita ovat Irak, Afganistan ja Somalia. Kaikki relevantit EU:n politiikka-alat (mm. kauppa, kehitys ja viisumi), sekä positiiviset että negatiiviset kannustimet, on hyödynnettävä palautus- ja takaisinottojärjestelyistä sopimisessa. Palautuksia on tehostettava yhteiseurooppalaisilla ponnistuksilla, johon kuuluu Frontexin roolin täysimittainen hyödyntäminen. Palautustoiminnan tehostamiseksi tarvitaan myös läheistä yhteistyötä Euroopan ulkosuhdehallinnon, EU-jäsenmaiden ja Frontexin kesken. Eurooppalaista ulkorajavalvontaa tulee kehittää rakentamalla suorituskykyjä ja muita työkaluja, joilla voidaan vaikuttaa laittomaan maahantuloon kaikilla tasoilla lähtö- ja kauttakulkumaissa, ulkorajalla ja vapaan liikkuvuuden alueella. Frontexilla on tärkeä rooli myös kolmansien maiden alueella. Kaikki toimet tulee sovittaa yhteen poliittisella, strategisella ja operatiivisella tasolla muiden EU:n toimien kanssa. Mereltä pelastettujen kysymykseen tulee löytää ratkaisu kesäkuun Eurooppa-neuvoston päätelmien pohjalta. EUNAVFOR MED Sophia -operaatiolla on keskeinen rooli ihmissalakuljetuksen estämisessä ja näin hallitsemattomaan muuttoliikkeeseen puuttumisessa. On tärkeää, että operaatio pystyy jatkamaan toimintaansa ja mandaattinsa toimeenpanoa täysipainoisesti. Alueellisten maihinnousujärjestelyjen mallia ja EU:n alueelle perustettavia valvottuja keskuksia on edistettävä ja tähän on osoitettava riittävät resurssit. Yhteistyö IOM:n, UNHCR: n ja ao.kolmansien maiden kanssa tässä tärkeää. Kansainvälisten velvoitteiden ja ihmisoikeuksien, ml. palautuskiellon (non-refoulement) kunnioittaminen ovat keskeisiä kysymyksiä konseptin jatkotyöstössä. EU:n viestintätoimien tulee tukea EU-jäsenmaiden kansallisia viestintäponnistuksia. EU:n tulee pyrkiä viestimään muuttoliikkeiden lähtö- ja kauttakulkualueilla. Viestit pitää suunnata Eurooppaan lähtöä suunnitteleville. Viestinnällä tulee varoittaa ihmissalakuljetuksen riskeistä ja kertoa vaihtoehdoista lähtemiselle. Vaihtoehtojen tulee olla realistisia ja liittyä EU:n toimiin esim. paikallisten työpaikkojen, investointien ja koulutusjärjestelmien kehittämisessä. 3. NEUVOTTELUTILANNE Eurooppa-neuvosto antoi 28.-29.6.2018 laajat, kokonaisvaltaisia toimia korostavat päätelmät muuttoliikkeiden sisäisiä ja ulkoisia toimia koskien. Päätelmien toimeenpanon tilannetta tarkasteltiin päämiesten epävirallisessa tapaamisessa Salzburgissa 20.9.2018. Muuttoliikkeet ovat esillä ennen ulkoasiainneuvostoa 11.-12.10.2018 pidettävässä oikeus- ja sisäasioiden neuvostossa. Eurooppaneuvoston on määrä arvioida kesäkuun päätelmien toimeenpanon edistymistä 18.10.2018 pidettävässä kokouksessaan. Valletta-prosessin Senior Official Meeting järjestetään 8.-9.11.2018.

6(18) Muuttoliikekysymyksiä sivuttaneen myös Itävallan järjestämässä korkean tason EU-Afrikka foorumissa 18.12.2018. 4. TAUSTA Eurooppa-neuvosto antoi kokouksessaan 28.-29.6.2018 laajat sekä unionin sisäisiä toimia että kolmasmaayhteistyötä koskevat muuttoliikepäätelmät, joissa korostettiin kokonaisvaltaisen lähestymistavan keskeisyyttä. Muuttoliike on Itävallan EU-puheenjohtajuuskauden yksi painopisteistä. Muuttoliikkeiden ulkosuhteiden osalta syyskauden 2018 keskeisimpiä teemoja ovat yhteistyön kehittäminen Afrikan ja Länsi-Balkanin maiden kanssa, järjestelyt Välimereltä pelastettujen maihinnousua koskien sekä palautusten ja takaisinoton tehostaminen. Kesäkuun 2018 Eurooppa-neuvosto korosti myös toimia kaikkien eri muuttoliikereittien osalta sekä ajankohtaisen tilannekuvan ylläpitämisen tärkeyttä, koska tilanne Eurooppaan suuntautuvilla eri muuttoliikereiteillä elää jatkuvasti. Turkista EU:hun laittomasti saapuneiden määrä on noussut kuluvana vuonna reilulla puolella verrattuna viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon (Kreikkaan 35 300, Bulgariaan 1500, Makedoniaan 2300 henkilöä (tilanne 2.10./IOM). Länsi-Balkanin alareiteillä tilanne on vakaa ja liikehdintä vähäistä. Läntisen Välimeren reittiä (Espanjaan) on saapunut kuluvana vuonna jo 40 600 tulijaa, mikä on 120 % enemmän kuin vastaavalla ajanjaksolla viime vuonna. Keskisen Välimeren reitillä (Italiaan) tulijamäärät ovat sen sijaan laskeneet merkittävästi (- 80 %) viime vuoteen verrattuna (21 000 henkilöä). Suomi osallistuu aktiivisesti EU:n yhteisiin toimiin Eurooppaan suuntautuvia eri muuttoliikereittejä koskien. Suomen asiantuntija-apu Italian ja Kreikan maahanmuuttoviranomaisille jatkuu edelleen (poliisi, raja, maahanmuuttovirasto). Suomi osallistuu myös jatkossa aktiivisesti Frontexin ja Europolin koordinoimiin toimiin Välimerellä. On tärkeää, että kesäkuun 2018 Eurooppa-neuvoston muuttoliikkeitä koskevia linjauksia viedään tavoitteellisesti eteenpäin. Niin unionin sisäisiä kuin ulkoisia muuttoliiketoimia tulee edistää kunnianhimoisesti. On varmistettava, että EU:n muuttoliikkeitä koskevat ulkosuhdetoimet muodostavat koherentin ja johdonmukaisen kokonaisuuden. EU:n tulee muuttoliiketoimissaan pyrkiä yhtenäiseen ääneen ja toimiin sekä olemaan luotettava ja uskottava partneri kumppaneilleen. Globaaleihin muuttoliikkeisiin vaikuttamiseksi EU:n toimet eivät kuitenkaan yksinään riitä, vaan siihen tarvitaan globaalia yhteistyötä. Siksi on tärkeää varmistaa mm. tänä syksynä hyväksyttävien YK-vetoisten siirtolais- ja pakolaiskompaktien tehokas toimeenpano. Kesäkuun Eurooppa-neuvostossa sovittiin toimista uuden lähestymistavan luomiseksi Välimereltä pelastettujen maihinnousua koskien. Niistä on tähän asti päätetty ad hoc-järjestelyin. Pysyvämpien toimintamallien tarve nousi kuitenkin akuutiksi viime kesänä, kun laivat, jotka kuljettivat Välimerestä pelastettuja siirtolaisia, eivät päässeet entiseen tapaan rantautumaan Välimeren satamiin. Kesäkuun Eurooppa-neuvoston hahmottelema vastaus tilanteeseen perustuu toisaalta EU:n alueelle perustettaviin valvottuihin keskuksiin ja toisaalta kolmansiin maihin perustettaviin alueellisiin maihinnousupisteisiin. Näissä eroteltaisiin toisistaan kansainvälistä suojelua tarvitsevat niistä, joilla ei ole suojeluun liittyvää tai muuta maahantuloperustetta. Keskuksia ja maihinnousupisteitä on käsitelty alkusyksystä useissa eri EU-kokoonpanoissa, maihinnousujärjestelyjä myös UNHCR:n ja IOM:n kanssa. Maihinnousupisteiden osalta Suomi on pitänyt esillä tiiviin yhteistyön tärkeyttä UNHCR:n, IOM:n ja asianomaisten kolmansien valtioiden kanssa. Kansainvälisten velvoitteiden ja ihmisoikeuksien, ml. palautuskiellon kunnioittaminen ovat keskeisiä kysymyksiä konseptin jatkotyöstössä. Myös haavoittuvassa asemassa olevien aseman turvaaminen ja lasten erityistarpeiden huomioiminen ovat tärkeitä teemoja. Lokakuun ulkoasiainneuvostossa odotetaan nousevan esille etenkin Välimerellä toimivan EUNAVFOR MED Sophia -operaation tilanne. Välimerellä toimivan EUNAVFOR MED Sophia - operaation päätavoite on ihmissalakuljetus- ja ihmiskauppaverkostojen liiketoimintamallien häiritseminen. Lisäksi mandaattiin kuuluu Libyan rannikkovartioston ja laivaston kouluttaminen, ja operaation rooli on tämän myötä kasvanut merkittäväksi osaksi EU:n toimia muuttoliikeyhteistyössä.

7(18) Suomi osallistuu Sophia-operaatioon tällä hetkellä seitsemällä sotilaalla (kansallinen osallistumispäätös on enintään kymmenen esikuntaupseeria). EUNAVFOR MED Sophian nykyinen mandaatti on voimassa vuoden 2018 loppuun. EU:ssa tarkastellaan parhaillaan operaation mandaatin jatkoa. Mandaatin jatkosta ei ole pystytty sopimaan, koska jäsenmaiden välillä on eriäviä näkemyksiä siitä, mihin operaation mereltä pelastamat sijoitetaan. Kysymys liittyy laajempaan Eurooppa-neuvoston tasolla käytävään keskusteluun muuttoliikkeiden hallitsemisesta. Kesäkuun Eurooppa-neuvosto korosti myös EU-Afrikka -suhteen kehittämisen tärkeyttä ja yhteistyön nostamista uudelle tasolle. EU:n seuraavaa rahoituskehyskautta koskevassa komission ehdotuksessa Afrikka on määritelty painopistealueeksi. EU-tasolla ja jäsenmaissa pyritäänkin nyt kannustamaan yritysten investointeja Afrikkaan. Tällä tavoitellaan työpaikkojen luomista ja edellytysten lisäämistä yrityssektorille. Tänä vuonna käynnistyneellä EU:n ulkoisella investointiohjelmalla (External Investment Plan) on tarkoitus luoda työpaikkoja, elinkeinoja ja kestävää kehitystä Afrikassa ja EU:n naapurimaissa ja näin puuttua osaltaan muuttoliikkeiden perimmäisiin syihin tukemalla investointeja ja poistamalla yksityisten investointien esteitä. Ulkoisten investointien ohjelma linkittyy vahvasti komission syyskuun alussa lanseeraamaan ajatukseen uuden Afrikan ja EU:n kestävien investointien ja työpaikkojen allianssin luomiseksi (A new Africa-Europe Alliance for Sustainable Investment and Jobs). Tärkeä askel EU:n ja Afrikan välisessä muuttoliikeyhteistyössä oli Vallettassa marraskuussa 2015 järjestetty huippukokous, jossa sovittiin toimintaohjelma sekä luotiin rahoitusta varten EU:n Afrikka-hätärahasto lisäämään vakautta ja ehkäisemään muuttoliikkeen perimmäisiä syitä Sahelin/Tšad-järven alueella, Afrikan sarvessa ja Pohjois-Afrikassa. Vallettan huippukokouksessa 35 Afrikan maan ja EU:n jäsenmaiden johtajat sopivat joukosta periaatteita, joita noudatetaan muuttoliikkeen hallinnassa. Addis Abebassa 14-15.11.2018. järjestettävässä korkean tason virkamieskokouksessa on tarkoitus tarkastella toimintaohjelman tuloksia, alueellista tasapainoa sekä tasapainoa eri toimien välillä. Lisäksi keskusteluun kuuluu Vallettan asema vuoden 2015 jälkeen tulleiden uusien aloitteiden ja toimien kokonaisuudessa ja sen myötä myös Vallettan tulevaisuus vuoden 2020 jälkeen. Suomen osuus EU:n Afrikka-hätärahastosta on 5 MEUR:a, eikä suunnitelmissa ole tällä hetkellä osuuden kasvattaminen. Rahaston varoja suunnattiin etenkin sen alkuvaiheessa hankkeisiin, joilla pyrittiin vaikuttamaan muuttoliikkeiden perimmäisiin syihin. Nyt pääpaino on mm. rajavalvontaan, vapaaehtoiseen paluuseen sekä palautuksiin- ja takaisinottoon liittyvissä hankkeissa. Neuvottelujen alkaminen EU:n tulevista rahoituskehyksistä on sysännyt keskustelua käyntiin myös EU:n Afrikkahätärahaston jatkonäkymistä. Rahaston tulevaisuus ei ole oma itsenäinen kysymyksensä, vaan sillä on tiivis yhteys paitsi EU:n ulkosuhderahoituksen myös EU-Afrikka suhdejärjestelyjen kokonaisuuteen. Muuttoliikkeen perimmäisiin syihin voidaan EU:n ulkosuhderahoituksen ohella vaikuttaa monien eri EU:n politiikkasektorien kautta kuten ulko- ja turvallisuus-, kehitys-, kauppa-, ympäristö- ja maatalouspolitiikan. Perimmäisiin syihin vaikuttamiseksi eivät kuitenkaan EU:n toimet yksinään riitä, vaan niihin tarttumiseksi tarvitaan myös globaalia yhteistyötä. Siksi YK:n, kansainvälisten rahoituslaitosten, yritysmaailman ja kansalaisjärjestöjen mukanaoloon muuttoliikkeiden perimmäisiin syihin vaikuttamiseksi tulee panostaa jatkossakin. Keskisen Välimeren reitin ja etenkin Libyan akuuttiin muuttoliiketilanteeseen vaikuttamiseksi Afrikan Unioni-EU ja YK perustivat viime vuodenvaihteessa työryhmän koordinoimaan tarvittavia toimia. AU-EU-YK -työryhmän alku on ollut lupaava ja ensi vaiheen tavoite 15 000 vapaaehtoisesta paluusta takaisin lähtömaihin yhteistyössä IOM:n kanssa täyttyi kuudessa viikossa. Kansainvälistä suojelua tarvitsevien pakolaisten uudelleensijoittaminen Libyasta on kuitenkin ollut toivottua hitaampaa. Suomi vastaanottaa 75 Libyasta/Nigeristä evakuoitavaa hätätapausta osana vuoden 2018 pakolaiskiintiötä (kaikkiaan 750 hlö). Keskeinen elementti työryhmän työssä on jatkossakin UNHCR:n työskentelyedellytysten tukeminen Libyassa, jotta kansainvälistä suojelua tarvitsevat ja yksin matkustavat lapset saataisiin tarvittavien suojelu- sekä tukitoimien piiriin. Lisäksi työryhmän tulee

8(18) kehittää yhteistyötä Libyan viranomaisten kanssa heidän sitoutumisen ja omistajuuden varmistamiseksi. Olennaista työryhmän päätavoitteiden saavuttamisessa on myös AU:n ja sen jäsenmaiden poliittinen sitoutuminen ja valmius käsitellä muuttajien kysymyksiä kokonaisvaltaisesti. Suomi osallistuu toimiin Keskisen Välimeren muuttoliikereittiä koskien mm. tukemalla kauttakulkusiirtolaisten terveystilanteen ja suojelun parantamista koskevaa IOM:n projektia Marokossa, Egyptissä, Libyassa, Tunisiassa ja Jemenissä 2,6 MEUR:lla vuosina 2018-20 (ensimmäinen vaihe 2,75 MEUR / 2015-17). Hankkeen tavoitteena on tukea ja täydentää kansallisten ja paikallisten toimijoiden työtä Marokossa, Tunisiassa, Egyptissä, Libyassa ja Jemenissä kauttakulkusiirtolaisten terveyden ja suojelun edistämiseksi. Hankkeessa priorisoidaan kaikissa haavoittuvimmassa asemassa olevia siirtolaisia kuten ihmiskaupan uhreja, naisia, sukupuoleen perustuvan väkivallan uhreja ja ilman huoltajaa olevia lapsia. Kesäkuun 2018 Eurooppa-neuvosto painotti myös toimia palautusten ja takaisinoton tehostamiseksi. On tärkeää, että palauttamisastetta unionin tasolla saataisiin nostettua. Tällä hetkellä EU-maista pystytään palauttamaan vain reilu kolmannes lainvoimaisen maastapoistamispäätöksen saaneista. Suomelle on tärkeää, että keskeisten lähtömaiden kanssa saataisiin aikaan toimivat EU:n palautusjärjestelyt. Suomelle keskeisiä maita ovat Irak, Afganistan ja Somalia. EU-tason toimet olisivat tärkeitä, sillä EU on useassa kohdemaassa yksittäisiä jäsenmaita vahvempi toimija ja tuen antaja. Frontexilla (Euroopan raja- ja merivartiovirastolla) on kasvava rooli yhteiseurooppalaisissa palautusoperaatioissa. Komission asetusesityksessä 12.9.2018 Eurooppalaisesta raja- ja merivartiostosta esitetään Frontexin roolin laajentamista palautuksissa entisestään kattamaan myös mm. jäsenvaltioiden palautuspäätösten valmistelun tuen. Palautustoiminnan tehostamiseksi tarvitaan myös läheisempää yhteistoimintaa Euroopan ulkosuhdehallinnon, EU-jäsenmaiden ja Frontexin välillä. Frontexilla on tärkeä rooli myös kolmansien maiden alueella. Frontex on tehnyt jo pitkään alueellista riskianalyysi- ja tilannekuvayhteistoimintaa etenkin Länsi-Balkanilla. Frontexilla on ollut myös mahdollisuus asettaa yhteyshenkilöitä kolmansiin maihin. Yhteyshenkilö on ollut jo pitkään Turkissa ja verkosto on laajenemassa pian mm. Nigeriin, Senegaliin, Serbiaan ja Albaniaan. Frontexin kolmansille maille antama asiantuntijatuki ja etenkin suorituskykyjen rakentamisen tuki on kasvamassa. Frontexin kolmansien maiden rajaviranomaisille antama koulutus on niin ikään tärkeä osa rajat ylittävän rikollisuuden ja laittoman maahantulon estämistä. Frontexin toimien yhteensovittaminen YTPPmissioiden ja operaatioiden kanssa on keskeistä. On tärkeää, että unionin ulkosuhdetoimet muodostavat koherentin ja johdonmukaisen kokonaisuuden. Frontexilla on vuoden 2016 asetuksen mukainen mahdollisuus toteuttaa toimivaltaisia rajavalvontaoperaatioita Euroopan maaulkorajojen välittömässä läheisyydessä kolmannen maan alueella. Operaatiot perustuvat aina sopimuksiin kolmansien maiden kanssa. Kyseessä on tärkeä vuoden 2016 asetuksen mahdollistama uusi työkalu, jota ei kuitenkaan ole vielä päästy käyttämään. Tähän mennessä Frontexin lähettämien rajavartioiden läsnäolo kolmansissa maissa on ollut tarkkailijastatuksella. Myös suomalaisia rajavartijoita on osallistunut muun muassa Ukrainassa, Serbiassa ja Montenegrossa operaatioihin, tukemalla esimerkiksi matkustusasiakirjatutkintaa. Toimivaltaisia operaatioita koskien, Albanian kanssa on tehty ensimmäinen hyväksytty sopimus. Makedonian ja Serbian kanssa sopimusten hyväksymisprosessit ovat vielä loppusuoralla. Komissio neuvottelee sopimuksista parhaillaan myös Montenegron sekä Bosnia ja Hertsegovinan kanssa. Lokakuun ulkoasiainneuvostossa on määrä käsitellä myös muuttoliikkeisiin liittyviä viestintäkysymyksiä. Suomen näkökulmasta EU:n viestintätoimien tulisi osaltaan tukea EU-jäsenmaiden kansallisia viestintäponnistuksia. EU:n tulisi pyrkiä viestimään muuttoliikkeiden lähtö- ja kauttakulkualueilla tehokkaasti. Viestit pitää suunnata Eurooppaan lähtöä suunnitteleville. Viestinnällä tulee varoittaa ihmissalakuljetuksen riskeistä ja samalla kertoa vaihtoehdoista lähtemiselle. Vaihtoehtojen tulee olla realistisia ja liittyä EU:n toimiin esim. paikallisten työpaikkojen, investointien ja koulutusjärjestelmien kehittämisessä. Suomi on kansallisesti jo syksystä 2015 asti tehnyt lähtö- ja kauttakulkumaihin suunnattua

9(18) viestintää, jonka pyrkimyksenä on ollut tukea vapaaehtoista paluuta sekä varoittaa ihmissalakuljetuksen riskeistä. Viestinnän keskeisenä tavoitteena on erityisesti hillitä väkivaltaista radikalismia ja terrorismia.

Ulkoasiainministeriö TAVOITEMUISTIO 10(18) ALI-10 Koivu Jan 03.10.2018 Asia Libya Kokous/tapaaminen Ulkoasiainneuvosto 15.10.2018 Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot Jan Koivu ALI-30 jan.koivu@formin.fi 0295 350547 Laura Vanhanen ALI-10 laura.vanhanen@formin.fi 0295 350093 1. ESILLÄ OLEVAT KYSYMYKSET Keskustelu Libyan tilanteesta, YK:n toimintasuunnitelman toimeenpanosta ja EU:n keskeisistä tavoitteista tulevaan Libya-konferenssiin marraskuussa 2018. 2. SUOMEN TAVOITE EU:n tulee jatkaa yhtenäisen lähestymistavan pohjalta vahvaa tukea YK:n erityisedustaja Salamélle, YK:n Libya-toimintasuunnitelman toimeenpanolle, ml. Parlamentti- ja presidentinvaalien valmisteluille Libyan tilanteen vakauttamiseksi. Kestävien turvallisuusrakenteiden ja yhtenäisten valtioinstituutioiden luominen sekä talousreformit ovat avainasemassa pysyvän vakauden ja rauhan aikaansaamiseksi Libyassa. YK:n toimintasuunnitelman tehokkaan toimeenpanon kannalta on ensiarvoisen tärkeää vakauttaa turvallisuustilanne vaalien järjestämisen mahdollistamiseksi koko maassa. Vaalien legitimiteetin takaamiseksi on myös tärkeää, että perustuslaillisen kehys on riittävän vahva ja instituutioiden toimivallat selkeitä ennen parlamentti- ja presidenttivaalien järjestämistä. Kaikki toimijat on sitoutettava vaaliprosessin ja -tulosten kunnioittamiseen. EU:n tulee ottaa aktiivinen rooli kansainvälisten ja alueellisten järjestöjen muodostamassa kvartetissa (YK, EU, AU ja Arabiliitto) kannustaen keskeisiä alueellisia toimijoita edistämään kansainvälisiä ponnisteluja kestävän rauhan ja vakauden saavuttamiseksi Libyassa. 3. NEUVOTTELUTILANNE Tripolin kuukauden jatkuneet taistelut päättyivät uuteen tulitaukoon 26.9. aiemmin syyskuussa YK:n johdolla solmittu tulitauko ei pitänyt. Merkittävänä haasteena on eri asejoukkojen vahvistunut asema suhteessa poliittisiin toimijoihin. Presidentti Macronin 29.5.2018 koolle kutsumassa korkean tason Libya-konferenssin julkilausumassa sovittiin vaalipäiväksi 10.12.2018. Tavoiteaikataulu on Libyan tilanne huomioiden kunnianhimoinen ja lienee epätodennäköistä, että vaalit on mahdollista järjestää tässä aikataulussa. Italia suunnittelee seuraavan kansainvälisen Libya-kokouksen järjestämistä Sisiliassa 12.-13.11. Kokouksen tavoitteena on vahvistaa Libyan omistajuutta omasta kehityksestään sekä YK:n keskeinen rooli poliittisessa prosessissa kohti rauhaa ja vakautta. YK:n pääsihteerin Libya-erityisedustaja Ghassan Salamé painottaa vahvojen ja yhtenäisten valtioinstituutioiden tukemista keinona maan vakauttamiseksi. Keskeistä on myös talousreformien toimeenpano, sillä talouden rakenteet osaltaan ylläpitävät epävakaata tilannetta. Salamé vaatii

11(18) erityisesti keskuspankkia ja yhtenäishallitusta välittömästi toimeenpanemaan valtion tukiaisjärjestelmän purkamisen. Öljyresurssien hallinta on konfliktia ruokkiva tekijä, samoin polttoaineen salakuljetus naapurimaihin on tuottoisa bisnes sitä hallinnoiville tahoille. Rinnakkaiset valuuttakurssit ovat rikastuttaneet niitä, joilla on pääsy ulkomaiseen valuuttaan virallisella kurssilla. Yhtenäishallitus asetti ulkomaisen valuutan vaihtamiselle veron, jolla pyritään kaventamaan kurssieroja. 4. TAUSTA Libyan turvallisuustilanne jatkuu erittäin epävakaana ja poliittinen tilanne hajanaisena, kehitys on negatiivista. Tripolin turvallisuustilanne heikkeni entisestään aseellisten taistelujen käynnistyttyä elokuussa. Erityisedustaja Salamén mandaattia on jatkettu vuodella 13.9. alkaen, eli hän jatkaa syyskuussa 2017 julkaistun toimintasuunnitelman edistämistä, vaikka kaikilla sen osa-alueilla on haasteita erityisesti instituutioiden aseman kehittämisessä. Vaikka kansallisen konferenssin osalta pidettiin alueelliset konsultaatiot, niin prosessi on edelleen kesken, kuten myös uuden perustuslain hyväksyminen kansanäänestyksellä, mikä tulisi olla tehtynä ennen mahdollisia vaaleja. YK:n turvallisuusneuvoston oikeuttaman yhtenäishallituksen (Government of National Accord) puheenjohtajaneuvosto (Presidency Council) turvautuu paikallisiin aseellisiin ryhmiin turvallisuutensa takaamiseksi, ja sillä on hallinnassaan vain osa Tripolia. Maassa ei ole yhtenäistä kansallista armeijaa. Fayez Al-Sarrajin johtaman yhtenäishallituksen toimintaa heikentää merkittävästi sen rajallinen vaikutusvalta, sisäinen hajanaisuus, muodollisen aseman ja resurssien puute. Itä-Libya ja osa Länsi- Libyaa ovat kenttämarsalkka Khalifa Haftarin johtamiin joukkoihin (ns. Libyan National Army) kytköksissä olevien ryhmien hallussa. Yhtenäishallitusta vastustavat lukuisat aseelliset ryhmät ja instituutiot, ml. Khalifa Ghweilin johtama Tripolin ns. kansallisen pelastuksen hallitus ja Tobrukin/Baydan varjohallinto. Rauhanprosessin tehostamiseksi kansainväliset ja alueelliset järjestöt ovat tehostaneet koordinaatiotaan. Arabiliiton, Afrikan unionin, YK:n ja EU:n muodostama kvartetti on kannustanut osapuolia Libya-johtoiseen ja rauhanomaiseen ratkaisuun sekä painottanut perustuslain valmiiksi saattamista nopealla aikataululla. ISIL on suurimmalta osin nujerrettu Sirteä ympäröivällä rantakaistaleella, mutta ISIL-taistelijoita on paennut muualle maahan, varsinkin maan eteläosiin (myös Tripoliin) muodostaen edelleen merkittävän turvallisuusuhan. EU:n tulee tukea Libyan vakauttamista myös terrorismin torjunnan näkökulmasta. EU:n välineitä Libyan tilanteen vakauttamiseksi ovat naapuruusinstrumentin (ENI) ja vakausinstrumentin (IcSP) kautta toteutettavat hankkeet, rajoittavat toimenpiteet (pakotteet) rahanprosessia häiritseviä tahoja (ns. spoilereita) vastaan ja yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan toimet. Libya saa merkittävästi tukea EU:n Afrikka -hätäapurahaston Pohjois- Afrikka -ikkunan kautta. Libyan kautta Eurooppaan suuntautuva keskisen Välimeren muuttoliike on vähentynyt 83 % kuluneena vuonna. Kehitykseen ovat osaltaan vaikuttaneet EU:n kokonaisvaltaiset toimet alueella. Libyassa on kuitenkin noin 800 000 siirtolaista, jotka nykytilanteessa aikovat jäädä Libyaan. Siirtolaisia ja pakolaisia on suljettu viranomaisten ja eri aseellisten ryhmien hallitsemiin keskuksiin, joissa on raportoitu tapahtuneen vakavia ihmisoikeusloukkauksia. Humanitaarisilta toimijoilta on puuttunut usein esteetön ja turvallinen pääsy keskuksiin.

Ulkoasiainministeriö TAVOITEMUISTIO 12(18) ALI-30 Nummelin, Jussi 4.10.2018 POL-10 Marttila, Pekka Asia Keski-Afrikan tasavalta Kokous/tapaaminen Ulkoasiainneuvosto 15.10.2018 Asiakirjat A Political Framework for Crisis Approach in the Central African Republic (WK 11843/18, 8 October 2018) Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot ALI-30, Jussi Nummelin, 050-4302018, jussi.nummelin@formin.fi POL-10, Pekka Marttila, 050 521 2539, pekka.marttila@formin.fi 1. ESILLÄ OLEVAT KYSYMYKSET Käydään keskustelu Keski-Afrikan tasavallan tilanteesta ja EU:n kriisinhallintatoimien mahdollisesta laajentamisesta sekä annetaan päätelmät. 2. SUOMEN TAVOITE EU:n tulee toimia säilyttääkseen tärkeän roolinsa poliittisena ja humanitaarisena toimijana Keski- Afrikan tasavallan vaikeassa tilanteessa. EU:n yhdessä kansainvälisen yhteisön toimijoiden kanssa tulee pyrkiä vaikuttamaan siihen, että eri toimijat toimisivat yhteistyössä Keski-Afrikan tasavallan vakauttamiseksi mahdollisen epätasapainon lisäämisen sijaan. Suomi on valmis tarkastelemaan mahdollisuuksia EU:n turvallisuussektorin tuen lisäämiseksi Keski- Afrikan tasavallassa. Olemme valmiita harkitsemaan myös uuden siviilikriisinhallintaoperaation mahdollisuutta, mikäli sen lisäarvo on osoitettavissa suhteessa komission nykyisiin ja suunniteltuihin toimiin. Myös turvallisuustilanne ja YUTP-budjetin riittävyys tulee huomioida. 3. NEUVOTTELUTILANNE Keski-Afrikan tasavallasta on viimeksi annettu Ulkoasiainneuvoston päätelmät 14.3.2016, onnistuneiden presidentinvaalien jälkeen. KAT:n tilanteen UAN:iin tuomisen keskeisenä tavoitteena arvioidaan Ranskalla olevan juuri siviilikriisinhallintaoperaation mahdollisuuden nostaminen uudestaan keskusteluun. 4. TAUSTA Keski-Afrikan tasavallassa on ollut akuutti humanitaarinen kriisi vuoden 2013 lopulta saakka, kun maan poliittinen kriisi johti väkivaltaiseen konfliktiin; pelkistettynä pääosin muslimi-taustaisten (Seleka) ja kristittyjen (anti-balaka) aseellisten ryhmien välillä. Maan tilannetta saatiin vakautettua vuosien 2014 ja 2015 aikana Ranskan, YK:n, AU:n sekä EU:n interventioiden myötä. YK:n

13(18) rauhanturvaoperaatio MINUSCA sekä EU:n sotilaskoulutusoperaatio EUTM RCA toimivat edelleen maassa. KAT:ssa käytiin alkuvuonna 2016 onnistuneet vaalit, joita kv. yhteisö (ml. EU) tuki. Maan presidentiksi nimitettiin 1.3.2016 entinen pääministeri Faustin-Archange Touadéra. EU ja YK ovat pyrkineet tukemaan presidentin ja legitiimin hallituksen toimia saattaa maa hallintaansa. Afrikan Unioni laati vuoden 2017 heinäkuussa tiekartan kriisin ratkaisemiseksi. Kansallisen sovintoprosessin edistyminen on vuoden 2017 ja 2018 aikana ollut vähäistä. Vuoden 2017 loppupuolella tilanne on jälleen huonontunut merkittävästi ja aseelliset ryhmät ovat hajaantuneet maakuntiin, joissa on tapahtunut lukuisia yhteenottoja ja turvallisuustilanne on jossain määrin heikentynyt. Faktisesti maa näyttää jakaantuneen muslimien pohjoiseen ja kristittyjen etelään. Pääkaupunki Banguin alue on suhteelliseen vakaa, mutta lokakuussa 2018 aseellisten ryhmien katsotaan kontrolloivan noin 80 prosenttia KAT:n maapinta-alasta. Osa ryhmistä kontrolloi osaa maan timantti-, kulta- ja uraanivaroista ja pystyy rahoittamaan niiden salakaupalla toimintaansa. Keski-Afrikan tasavalta on YK:n humanitaarisen kehityksen indeksille (Human Development Index, HDI) mitattuna maailman vähiten kehittynyt maa (sijoitus 188/188.) Hauraiden valtioiden indekseissä (OECD ja yhdysvaltalainen Fund for Peace) KAT sijoittuu maailman neljän hauraimman maan joukkoon. Humanitaarinen tilanne KAT:ssa on erittäin vakava. Vuoden 2018 syksyllä yli puolet maan väestöstä (4,9 miljoonaa) on humanitaarisen avun tarpeessa. Kotinsa on joutunut jättämään noin 1,2 miljoonaa ihmistä, joista 0,5 miljoonaa on paennut naapurimaihin aiheuttaen niihin merkittävää painetta. Yli 2 miljoonaa kärsii nälästä, ja valtaosalla väestöstä ei ole pääsyä perusterveydenhuoltoon. Humanitaarinen taloudellinen apu alueelle on riittämätöntä: vain 36 % YK:n vuoden 2018 humanitaarisen avun vetoomuksesta (noin 516 MUSD) on tähän mennessä täytetty (vuoden 2017 toteuma noin 40 %). Lisäksi maa on eräs maailman vaarallisimmista maista avustustyöntekijöille. Suomi on antanut Keski-Afrikan humanitaariseen kriisiin humanitaarista apua 460.000 euroa, joka kanavoidaan Kirkon ulkomaanavun kautta. Humanitaarisen avun lisäksi Kirkon ulkomaanavun ohjelmaan kuuluu ammattikoulutus sekä ruohonjuuritason rauhankasvatus. Joulukuussa 2017 Venäjä sai YKTN:n poikkeusluvalla toimittaa kevyttä aseistusta Keski-Afrikan tasavaltaan EU-operaation kouluttamille turvallisuusjoukoille. Keski-Afrikan tasavaltaan lähetettiin myös venäläisiä siviiliasiantuntijoita kouluttamaan aseiden käytössä. EU:n piirissä on esitetty huolta Venäjän kasvaneesta, epävakauttavasta roolista KAT:ssa, erityisesti, koska sen ei katsota koordinoivan toimia EU:n sotilaskoulutusoperaation (EUTM RCA) eikä YK:n MINUSCAn kanssa. Lisäksi Venäjä on aktivoinut poliittisesti asemoituen rauhanvälittäjän rooliin, mikä näyttää kyseenalaistavan Afrikan Unionin virallisen johtoroolin ja olemassa olevan prosessin. Venäjän lisäksi useat maat (ml. Kiina, Sudan, Tshad sekä Persianlahden maat) pyrkivät hyötymään KAT:n luonnonrikkauksista, mihin konfliktitilanteen ylläpitäminen antaa mahdollisuuden. Venäjän näkemys on, että se noudattaa tiukasti YKTN:n antamaa mandaattia ja tekee hyvää yhteistyötä sekä EU- että YK-operaatioiden kanssa. Venäjän ja Keski-Afrikan tasavallan puolustusministerit solmivat elokuussa 2018 puolustusalan yhteistyösopimuksen maan turvallisuusjoukkojen kouluttamisesta Venäjän mukaan KAT:n pyynnöstä. EU:n sotilaallinen kriisinhallintaoperaatio EUTM RCA perustettiin huhtikuussa 2016 ja sen mandaattia laajennettiin ja jatkettiin (heinäkuu 2018) 19.9.2020 asti. Ranska tulee UAN-keskustelussa nostamaan esille siviilikriisinhallintaoperaation perustamisen tarpeen KAT:iin. Asia oli esillä jo huhtikuussa 2018, jolloin mahdollista uutta siviilioperaatiota koskeva konseptipaperi oli ensimmäisen kerran keskusteltavana EU:n poliittisten ja turvallisuusasioiden komiteassa. Paperin laadinta perustui KAT:in aiemmin esittämään tukipyyntöön ja siinä ehdotettiin

14(18) KAT:in siviiliturvallisuussektorille pienehköä strategisen tason neuvonanto-operaatiota. Ranska tuki tuolloin ajatusta voimakkaasti viitaten KAT:in turvallisuussektorin tarpeisiin ja Venäjän kasvaneeseen vaikutusvaltaan maassa. Tuolloin kuitenkin usea jäsenmaa suhtautui operaation ajatukseen varauksellisesti. Tuen tarvetta KAT:ille ei kiistetty, mutta uuden YTPP-operaation perustamisen lisäarvoa ei nähty ilmeisenä, ottaen huomioon että myös Euroopan komissio suunnitteli hieman vastaavanlaisia toimia KAT:in turvallisuussektorilla. Myös YUTP-budjetin rajallisuus suhteessa uusien toimien kalleuteen herätti kysymyksiä, eikä operaation suhteen tuolloin edetty. Heinäkuussa 2018 EUH teki eräänlaisen kompromissiehdotuksen, jossa se ehdotti siviilipilarin perustamista EU:n sotilaallisen kriisinhallintaoperaation EUTM RCA:n yhteyteen. Käytännössä kyseessä olisi pieni joukko siviiliasiantuntijoita, jotka suorittaisivat ehdotetun siviilioperaation kaltaisia tukitoimia. Ajatus EUTM RCA:n siviilipilarista sai varovaisen myönteisen vastaanoton, mutta Ranska katsoi edelleen varsinaisen operaation perustamisen tarpeelliseksi. KAT:in tilanteen UAN:iin tuomisen keskeisenä tavoitteena arvioidaan Ranskalla olevan juuri siviilikriisinhallintaoperaation mahdollisuuden nostaminen uudestaan keskusteluun. Suomi on valmis tarkastelemaan mahdollisuuksia EU:n turvallisuussektorin tuen lisäämiseksi KAT:issa. Olemme valmiita harkitsemaan myös uuden siviilikriisinhallintaoperaation mahdollisuutta, mikäli sen lisäarvo on osoitettavissa suhteessa komission nykyisiin ja suunniteltuihin toimiin. Myös turvallisuustilanne ja YUTP-budjetin riittävyys tulee huomioida.

Ulkoasiainministeriö TAVOITEMUISTIO 15(18) ASA-30 Ala-Lehtimäki Tellervo 03.10.2018 Asia Venezuela Kokous/tapaaminen Ulkoasiainneuvosto 15.10.2018 Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot Ari Mäki / UM / Latinalaisen Amerikan ja Karibian yksikkö / ari.maki@formin.fi / puh. +358 40 753 6865 Liisa Maunula / UM / Latinalaisen Amerikan ja Karibian yksikkö / liisa.maunula@formin.fi / puh. +358 50 410 4221 Jarmo Kuuttila / Suomen suurlähetystö / BOG / jarmo.kuuttila@formin.fi / puh.+57 311 206 3787 Sanna Milano / Suomen suurlähetystö / BOG / sanna.milano@formin.fii / puh. +57 311 2067426 Tellervo Ala-Lehtimäki / UM / Latinalaisen Amerikan ja Karibian yksikkö / tellervo.ala-lehtimaki@formin.fi / puh. +358 295 351210 1. ESILLÄ OLEVAT KYSYMYKSET Venezuelan ajankohtainen tilanne. 2. SUOMEN TAVOITE EU:n on painostettava kansainvälisen yhteisön kanssa Venezuelaa tunnustamaan humanitaarinen kriisi ja avaamaan maa humanitaariselle avulle. EU:n tulee jatkaa nykyisiä ponnistelujaan humanitaarisen tilanteen helpottamiseksi alueella ja osaltaan valmistautua vastaamaan pahenevaan humanitaariseen kriisiin. Suomi ei anna suoraa humanitaarista tukea Venezuelalle, vaan Suomen tuki Venezuelan kriisiin ohjautuu kansainvälisten järjestöjen kautta. EU:n keskeisen tavoitteen yhdessä kansainvälisen yhteisön kanssa tulee olla demokratian ja hyvän hallinnon palauttaminen ja vahvistaminen Venezuelassa. EU:n tulee lievittää Venezuelan kriisistä johtuvan muuttoliikkeen painetta naapurimaihin soveltuvin instrumentein. 3. NEUVOTTELUTILANNE Venezuela on vajonnut historialliseen poliittiseen, taloudelliseen ja yhteiskunnalliseen kriisiin. Jopa 2,3 miljoonaa venezuelalaista on lähtenyt viime vuosien aikana maasta. Kyseessä on Latinalaisen Amerikan suurin muuttokriisi, jolla voi olla myös alueellista tasapainoa heikentäviä vaikutuksia. Alueen maat pyrkivät yhteistyössä etsimään keinoja vastata muuttopaineeseen. Kansainvälisen yhteisön tukea tarvitaan pikaisesti. Venezuelan hallinto ei tunnusta humanitaarista kriisiä eikä avaa käytävää humanitaariselle avulle. Euroopan unioni, Yhdysvallat ja Kanada ovat asettaneet Venezuelalle pakotteita. Myötävaikuttaminen maan hallintoon demokratian ja hyvän hallinnon palauttamiseksi ja vahvistamiseksi ei diplomatian keinoin ole tuottanut tulosta. 4. TAUSTA Venezuelan humanitaarinen tilanne jatkaa heikentymistään. Ruuan, lääkkeiden ja puhtaan veden saatavuudessa on vakavia puutteita. Jo noin 90 %:n väestöstä arvellaan elävän äärimmäisessä köyhyydessä. Aliravitsemusta esiintyy. Jo hävitetyt sairaudet ovat palanneet ja epidemioita pelätään.

16(18) YK:n mukaan viime vuosina jopa 2,3 miljoonaa venezuelalaista on lähtenyt maanpakoon naapurimaihin ja kauemmaksi. Suurin paine kohdistuu naapurimaa Kolumbiaan, jonne on jäänyt lähes miljoona venezuelalaista. Peru ja Ecuador ovat alkaneet vaatia tulijoilta passia. Muuttovirta kohdistuu näiden maiden lisäksi etenkin Brasiliaan, Chileen ja Argentiinaan. EU:n alueella etenkin Espanja on vastaanottanut jo toista sataa tuhatta venezuelalaista. EU-kansalaisia on Venezuelassa toista miljoonaa, merkittävä osa näistä kaksoiskansalaisia. Eniten on espanjalaisia ja portugalilaisia, mutta myös monien muiden EU-maiden kansalaisia. Suomalaisia on vain kourallinen. Euroopan unioni on luvannut 35 milj. euron apupaketin muuttokriisin hoitoon. Venezuelan tilanteen johdosta muuttovirta tulee jatkumaan, ehkä jopa kasvamaan. Kyseessä on jo suurin muuttokriisi Latinalaisen Amerikan historiassa. Venezuelan hallinto ei tunnusta humanitaarista kriisiä eikä avaa humanitaarista käytävää avun perille saannin turvaamiseksi. Hädänalaisten auttaminen maan rajojen sisällä ei siten onnistu. Venezuelan taloustilanne on heikko. Öljyntuotanto on romahtanut. Hyperinflaation vuoksi presidentti Maduro päätti elokuussa toteuttaa kattavan talousuudistuksen, ml. valuutta bolivarin devalvaation (viisi nollaa eli 95 % arvosta pois) ja sitomisen kryptovaluutta petroon. Talousuudistus ei ole ollut parantanut tilannetta ja mm. elintarvikkeiden hinta ylittää moninkertaisesti kansalaisten ostovoiman. Kesällä 2017 presidentti Maduro järjesti vaalit, joilla perustettiin 545-jäsenisen perustuslakia säätävä kansalliskokous. Se koostuu pelkästään hallituksen kannattajista. Vuonna 2015 demokraattisesti valittu parlamentti sivuutettiin. Myös oikeusjärjestelmä ja vaaliviranomainen ovat hallinnon kontrollissa. Perustuslain vastaisesti nimitetty korkein oikeus mitätöi laillisen parlamentin säätämiä lakeja ja päätöksiä. Oikeusturva on heikentynyt ja kansalaiset ovat alttiina turvallisuusjoukkojen ja poliittisten ryhmien väkivallalle ja pidätyksille. Venezuelan kiistellyissä vaaleissa 20.5.2018 hallitseva presidentti Maduro sai äänistä 68 % äänestysprosentin ollessa n. 46% (epävirallinen arvio 18%). Opposition tärkeimpiä puolueita ja johtajia estettiin olemasta ehdolla. Kansainvälisesti vaaliprosessi tuomittiin laajasti (mm. EU, USA ja ns. Liman ryhmä). EU julkaisi vaaleista EU28-julkilausuman (Press Release 278/18 /22.5.2018) ja ulkoasiainneuvosto hyväksyi päätelmät (CFSP/PESC 466/28.5.2018). Venezuelan laillisesti valittu ja syrjäytetty parlamentti erotti presidentin tehtävästään, mutta tällä ei ole ollut käytännön seuraamuksia. Hallituksen vaihtoon ei siten ole enää demokraattisia mahdollisuuksia. Dialogi ei kansainvälisestä painostuksesta huolimatta näytä mahdolliselta. Kesällä 2017 perustettiin ns. Liman ryhmä (kolmetoista Latinalaisen Amerikan ja Karibian maata ja Kanada), joka on antanut julkilausumia mm. OAS:n (Organization of American States) huippukokouksen yhteydessä. Venezuelan tilanteella on ollut monenlaisia Latinalaista Amerikkaa ja Karibiaa hajottavia vaikutuksia. Venezuelan jäsenyys Mercosur-talousalueessa (Mercado Común del Sur eli Etelän yhteismarkkinat) on pantu katkolle. Kesällä 2017 Venezuela ilmoitti itse eroavansa OAS:stä. OAS äänesti Venezuelan jäsenyyden jäädyttämisestä kesällä (19 puolesta, 11 tyhjää, neljä erottamista vastaan). Jäsenyyden jäädyttäminen mahdollistuu, kun 2/3 jäsenvaltioista puoltaa sitä. Lokakuulle 2017 suunniteltu EU:n ja Latinalaisen Amerikan sekä Karibian yhteisön CELACin huippukokous jouduttiin perumaan Venezuelan tilanteen takia eikä uutta huippukokousta ole toistaiseksi näköpiirissä. EU-CELAC -ulkoministerikokous järjestettiin 16. 17.7.2018.

17(18) Kolumbian presidentti Iván Duque ilmoitti elokuussa Kolumbian eroavan Etelä-Amerikan unionista UNASURista (Union de Naciones Suramericanas) viitaten Venezuelan tilanteeseen. Myös Argentiina, Brasilia, Chile, Paraguay ja Peru ovat jäädyttäneet jäsenyytensä, eivät kuitenkaan vielä virallisesti irtautuneet järjestöstä. UNASURin jäseniksi jäävät tämän jälkeen Venezuela, Bolivia, Ecuador ja Uruguay. Ecuador on eroamassa Kuuban ja Venezuelan johtamasta ALBA-ryhmästä (Alianza Bolivariana para los Pueblos de Nuestra América). EU asetti tammikuussa 2018 pakotteet seitsemälle keskeiselle hallinnon edustajalle (Press Release 22/18 / 22.1.2018), ja kesäkuussa 2018 lisää pakotteita 11:lle henkilölle (Press Release 364/18/25.6.2018). Jo marraskuussa 2017 ulkoasiainneuvoston päätöksellä asetettiin vientikielto asetarvikkeiden, televiestinnän ja internetin valvontaan tarkoitettujen tuotteiden ja tukahduttamistoimiin soveltuvien välineiden viennille Venezuelaan (Press Release 643/17/13.11.2017). Myös Yhdysvallat ja Kanada ovat asettaneet pakotteita Venezuelalle. Toukokuussa 2018 Yhdysvallat kiristi Venezuelan vastaisia pakotteita mm. koskien toimintaa Venezuelan öljy-yhtiön (PdVSA) kanssa. OAS:n pääsihteeri Luis Almagro on perustanut asiantuntijaryhmän laatimaan syyteaineistoa rikoksista ihmisyyttä vastaan luovutettavaksi kansainväliselle rikostuomioistuimelle ICC:lle (International Criminal Court). OAS:n pääsihteeri Luis Almagron esittämä ajatus sotilaallisesta puuttumisesta Venezuelan tilanteeseen ei ole saanut jäsenmaiden kannatusta. Liman ryhmä järjesti syyskuussa 2018 YK:n 73. yleiskokouksen yhteydessä Venezuelasivutapahtuman. YK:n 73. yleiskokouksen jälkeen Argentiina, Chile, Kanada, Kolumbia, Paraguay ja Peru tekivät virallisen pyynnön ICC:n pääsyyttäjälle ryhtyä tutkimaan Venezuelassa mahdollisesti tapahtuneita rikoksia ihmisyyttä vastaan. Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun Rooman perussäännön sopimusosapuolet pyytävät toisen valtion tilanteen käsittelyä ICC:ssä. Ensisijainen vastuu rikosten käsittelemisessä on aina kyseisellä valtiolla. ICC voi ottaa tilanteen hoitaakseen vain jos valtio ei ole kyvykäs tai halukas itse tapausta hoitamaan. YK nimitti YK:n yleiskokouksen yhteydessä Venezuelan muuttokriisin erityistarkkailijaksi Eduardo Steinin. YK:n ihmisoikeusneuvostossa annettiin Venezuelaa koskeva päätöslauselma. Suomi on valmis tukemaan nykyisten EU:n Venezuelan-vastaisten pakotteiden jatkamista ja laajentamista, mikäli jäsenmaat ehdottavat listalle uusia ehdokkaita.