Katseet kohti Latinalaista Amerikkaa! Ari Mäki 1

Transkriptio

1 Katseet kohti Latinalaista Amerikkaa! Ari Mäki 1

2 Suomen lähti alueelle kaupan kautta Kaupalliset tarpeet pohjana - ensimmäiset edustustot 1929 Buenos Airesiin, 1931 Rio de Janeiroon Kauppasopimuksia jo 1930-luvulla, suorat laivayhteydet luvulla - v Suomen Etelä-Amerikan linja Suomi sai talvisodan aikana humanitaarista apua Argentiinasta, Brasiliasta, Ecuadorista, Uruguaysta ja Venezuelasta Brasiliasta kahvisäkkiä! Edustustoverkko laajeni 1963 Peruun, 1964 Meksikoon, Chile 1973, Venezuela ja Kolumbia 1977, Havanna 1980 (1964), Managua 1989 Esityksen nimi / Tekijä 2

3 Sitten harjoitimme kehitysyhteistyötä Kehitysyhteistyön laajeneminen 1980-luvulla hallitusten välinen yhteistyö Osuus koko kehitysyhteistyöstä 12 % luokkaa, viimeisten vuosien aikana alle 10 % Metsä- ja puuteollisuus keskeisellä sijalla: inventointeja ja koulutusta, infrastruktuurit, satamat, sähköistys Kahdenvälisestä alueelliseen yhteistyöhön Hankkeet päätökseen 2017 PIF (Public Investment Facility) korvaa korkotukiluotot Esityksen nimi / Tekijä 3

4 Edustustoverkko tänään Argentiina (sivuakkreditoinnit Uruguay ja Paraguay) Brasilia Chile Peru (sivuakkreditoinnit Bolivia ja Ecuador) Meksiko (koko Keski-Amerikka, Haiti ja Kuuba) Kolumbia - yhteystoimisto (> suurlähetystö v. 2017) Kiertävä suurlähettiläs Karibialle Konsulaatti Sao Paolo Finpron toimistot: Chile, Brasilia, Lima, Meksiko Esityksen nimi / Tekijä 4

5 Suomen ja Latinalaisen Amerikan maiden välinen kauppa

6 Suomen tavaravienti ja tavaratuonti Latinalaisen Amerikan maiden kanssa Vuosi 2016 (tammi-toukokuussa) Suomen vienti alueelle 496 miljoonaa euroa Suomen tuonti alueelta 590 miljoonaa euroa Vuosi 2015 Suomen vienti alueelle 1,49 miljardia euroa Suomen tuonti alueelta 1,46 miljardia euroa Vuosi 2014 Suomen vienti alueelle 1,56 miljardia euroa Suomen tuonti alueelta 1,51 miljardia euroa Lähde: Tulli

7 Latinalaisen Amerikan osuus Suomen kokonaisviennistä ja - tuonnista on ollut viime vuosina vajaan kolmen prosentin luokkaa Suurimmat vientitavararyhmät: Etelä-Amerikka: koneet ja laitteet; valmistetut tavarat (erit. paperi) Väli-Amerikka: koneet ja laitteet; poltto- ja voiteluaineet Suurimmat tuontitavararyhmät: Etelä-Amerikka: raaka-aineet (erit. malmit ja metallit); elintarvikkeet Väli-Amerikka: koneet ja laitteet; elintarvikkeet Lähde: Tulli

8 Kaupan trendiä TULLI

9 Tyynenmeren allianssi (Alianza del Pacifico) Neljä maata: Chile, Kolumbia, Peru ja Meksiko Keskinäinen vapaakauppajärjestely Noin 50 tarkkailijajäsentä, mm. Suomi Alue on dynaaminen, vapaakauppa-orientoitunut alue Esityksen nimi / Tekijä 9

10 Kasvunäkymät Lähde ECLAC 10

11 Talouden trendit (IMF ja ECLAC) 2000-luvun ensimmäinen vuosikymmen oli kasvun aikaa. Notkahdus 2010 jälkeen haasteena ylläpitää sosiaalisia voittoja. ECLAC odottaa alueen talouden supistuvan tänä vuonna 0,8 % ja IMF ennustaa 0,4 % supistumista. Vuodelle 2017 IMF kuitenkin odottaa jo 1,6 prosentin talouskasvua. Eteläisen Amerikan suurilla talouksilla Brasilialla ja Argentiinalla vaikeuksia. Venezuela romahduskunnossa. Monet Keski-Amerikan maat kuten Meksiko, Panama, Nicaragua ja Costa Rica kuitenkin saavuttavat talouskasvua. Brexitin myötä kasvanut maailmantalouden epävarmuus heijastuu myös Latinalaiseen Amerikkaan. ECLAC korostaa investointien ja rakenteellisten uudistusten merkitystä talouskasvun edistämiseksi alueella. Kasvu ainoastaan omasta takaa. Esityksen nimi / Tekijä 11

12 WB 2016: Doing Business in Latin America 1. Singapore 10. Finland 38. Mexico 48. Chile 50. Peru 54. Columbia 58. Costa Rica 64. Jamaica 84. China 89. Uruguay 93. Dominican R Brazil 121. Argentina 186. Venezuela Esityksen nimi / Tekijä 12

13 Lisätietoja: Suomen suurlähetystöt alueella: Finpron toimistot alueella: Ulkoasiainministeriön Latinalaisen Amerikan ja Karibian yksikkö: sähköposti: Esityksen nimi / Tekijä 13