Kvartaarigeologisia tutkimuksia Alatorniolla v. 1971

Samankaltaiset tiedostot
KENTTARAPORTTI MAAPERAGEOLOGISESTA TUTKIMUKSESTA

Yleensä alueen yleisnäkymässä ovat vallitsevina laajat suot.

SELOSTUS MALMITUTKIMUKSISTA KITTILÄN TIUKUVAARASSA vv

JÄÄKAUDEN JÄLJET SUOMEN MAAPERÄSSÄ OLLI RUTH, YLIOPISTONLEHTORI GEOTIETEIDEN JA MAANTIETEEN LAITOS

t x = 7158,05, y = 456,60). Lohkare löytyi matalahkon KUHMO, KARHUJARVI OUTOKUMPU Oy Malminetsintä RAPORTTI MAAPERÄGEOLOGISESTA TUTKIMUKSESTA

Hautausmaa julkisena ja toiminnallisena tilana

SELOSTUS MOREENITUTKIMUKSESTA RAUTJÄRVEN KUNNASSA 1978

TUTKIMUSTYöSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA HAURESPÄÄ 1, KAIV. REK. N: TEHDYISTÄ MALMITUTKIMUKSISTA

ROVANIEMEN ALUEEN ASEMAKAAVOITUS, POHJANOLOSUHTEIDEN MAAPERÄN SELVI- TYS - VENNIVAARA

0 K MALMINETSINTA Urpo Vihreapuu/HEK (4)

Maaperäkarttojen vertailu - Helsinki, Espoo, Vantaa, GTK

Kalkkikivitutkimukset Oulun läänin Muhoksen ja Oulujoen pitäjissä.

a.q>a5 ARKISTOKAPPALE GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M19/3313/-89//10 Keitele Hamula Jarmo Nikander 2'

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUKSEN MALMIOSASTON RAPORTTI TIMANTTIPOTENTIAALISTEN ALUEIDEN TUTKIMUKSISTA KUUSAMOSSA VUODELTA 1993.

Tutkimuskohde on nimetty läheisen maatilan mukaan Laulajaksi.

Saarijärvi Rajalan teollisuusalueen ja Rajalantien eteläpuolisen asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi Timo Jussila

1. Vuotomaa (massaliikunto)

SELOSTUS MALMINETSINTÄTUTKIMUKSISTA PELLON NAAMIJOELLA

Alustava pohjaveden hallintaselvitys

Luvut 4 5. Jääkaudella mannerjää peitti koko Pohjolan. Salpausselät ja harjut syntyivät mannerjäätikön sulaessa. KM Suomi Luku 4 5

Kalajoentie Kalajoki MAAPERÄTUTKIMUS KALAJOELLA: LANKIPERÄ, KALAJOKI

Happamien sulfaattimaiden kartoitus Keliber Oy:n suunnitelluilla louhosalueilla

Viime syyskuussa loytyi uusi porakaivo Urjalassa, josta purkautui kaasua (suolainen vesi), jossa oli metaania 16,5 %.

Taipalsaari Sarviniemen ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009

- Opettele ilmansuunnat (s. 17) ja yleisimmät karttamerkit (s. 20).

Lieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012

NURMIJÄRVEN KUNTA KLAUKKALA, LINTU- METSÄN ALUE RAKENNETTAVUUS- SELVITYS

Kylmäkoeken Taipaleen malmiarvio.

Utajärven pohjavesialueiden luokitus- ja rajausmuutokset Pohjavesialueiden hydrogeologinen kuvaus ja vedenotto

Hämeen alueen kallioperän topografiamalli

Espoon kaupungin maaperätiedot mallintamisessa. Maa- ja kallioperämallit yhdyskuntasuunnittelussa ja rakentamisessa työpaja 13.3.

M 19/2734/72/3/30 Kittilä, Riikonkoski Aimo Nurmi SISÄLLYSLUETTELO. Johdanto. Alueen maaperä

Suomen maantiede 2. luento Suomen kallioperä ja maaperä. kehitysvaiheet merkitys alueellinen levinneisyys

KIRKKORANTA KERIMÄKI ALUEEN MAAPERÄKUVAUS JA RAKENNETTAVUUS

Maatutkaluotauksen soveltuvuudesta maan lohkareisuuden määrittämiseen Pekka Hänninen, Pekka Huhta, Juha Majaniemi ja Osmo Äikää

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3231/-84/x /10 Juva Rantala Hannu Makkonen

Forssan museo FORSSA Haudankorva Salmistanmäki

Urjala Naurismonlahti mt. 230 parannusalueen ja suunnitellun kevyen liikenteen väylän alueen muinaisjäännöskartoitus 2011

Maaperän rakennettavuusselvitys - Östersundom

OUTOKUMPU OY MALMINETSINTX

2 tutkittu alue n. 3 km

TURUN YLIOPISTO GEOLOGIAN PÄÄSYKOE

Selvitys, pääsijaintikunnaltaan Sastamalan kaupungin pohjavesialueiden rajausten ja luokitusten tarkistamisesta

ROKUA - JÄÄKAUDEN TYTÄR

Kuusiston kartano Puutarhan putkikaivannon arkeologinen valvonta marraskuu FT Kari Uotila Muuritutkimus ky

Seismiset luotaukset Jyväskylän m1k:n ja Toivakan kunnan alueella syksyllä Paikka Karttalehti Luotauslinjoja Sijantikuva Tulokset.

Muhos Päivärinteen osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2010.

GEOLOGIA. Evon luonto-opas

Euran pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset

Naantalin kaupungin alueella sijaitsevien pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset

Nokia Linnavuori Linnavuoren itäpuoleisen asemakaavoitettavan alueen muinaisjäännösinventointi 2011 Ville Laakso Antti Bilund

TVL :n Keski-Suomen piirissä Geologinen tutkimuslaito s

Kuulutus koskien pohjavesialueiden kartoitusta ja luokitusta Uudenkaupungin alueella

Arvoluokka: 2 Pinta-ala: 259,3 Karttalehti:

YHTEENVETO Geologian tutkimuskeskus on kesällä 1982 suorittanut malmitutkimuksia Savitaipaleen Kuolimojärven alueella. Aiheen tutkimuksiin antoivat ky

Euran pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset

Ylöjärvi Majniemen kivikautisen asuinpaikan kartoitus 2010

AUTOHALLI / KELLARI PERUSTAMISTAPALAUSUNTO

Nordanå-Lövbölen tuulivoimapuisto, Kemiönsaari

PUITESOPIMUSKILPAILUTUS PILAANTUNEEN MAAN YM. MATERIAALIN VASTAANOTOSTA JA LOPPUSIJOITUKSESTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKANNIEMI 1 KAIV.REK. N:O 4532 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

SALO Aarnionperän asemakaava-alueen inventointi Taisto Karjalainen 2005

Maaperäkartoitus metsätalouden vesiensuunnittelun tueksi Timo Huttunen, GTK Timo Makkonen, Tapio

Akaa Toijala Sampolantie Kiinteistön muinaisjäännösinventointi 2012 Hannu Poutiainen Timo Sepänmaa

Pelkosenniemi, Pyhätunturi. Uhriharju ja Pyhänkasteenlampi

SELOSTUS OUTOKUMPU-TYYPPISTEN MALMILOHKAREIDEN YMPÄRISTÖSSÄ SUORITETUISTA KIVILASKUISTA RÄÄKKYLÄN-KITEEN-KIIHTELYSVAARAN ALUEELLA SYKSYLLÄ 1979

Näsilinnankatu 40. Pohjatutkimusraportti. Uudisrakennus Työnro

Juankoski Nuottiniemen alueen muinaisjäännösinventointi 2009

Pälkäne Tommolan puhdistamo muinaisjäännösinventointi 2012 Hannu Poutiainen Johanna Stenberg

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA JALKAJOKI 1, KAIV. REK. N:o 2813 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

TVL:n Kymen piiriss ä

JANAKKALAN KUNTA OMAKOTITALOTONTTIEN RAKENNETTAVUUSSEL- VITYS: TERVAKOSKI 601

HAUSJÄRVEN KUNTA PIHONKAARTEEN RAKEN- NETTAVUUSSELVITYS. Vastaanottaja Hausjärven kunta. Asiakirjatyyppi Raportti. Päivämäärä 30.6.

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMOSSA VALTAUSALUEILLA RIIHIVAARA 1 JA 2, KAIV.REK. N:O 3202 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSINA

LAUSUNTO ALUEEN PERUSTAMISOLOSUHTEISTA

Etelä-Savon POSKI Moreenikohteet

VANTAAN KAUPUNKI Maankäytön, rakentamisen ja ympäristön toimiala Kuntatekniikan keskus / Geotekniikka 51 PAKKALA TONTIT K 51226/2-7.

IISALMEN KAUPUNKI UIMAHALLIEN SIJOITUSVAIHTOEHDOT ALUEIDEN POHJASUHDEKUVAUS JA RAKENNETTAVUUS

Syrjävaara-Karjaoja I-luokka Kohdenumero (kartalla) 2. Koko ja sijainti

Sauvon pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset

Arvoluokka: 2 Pinta-ala: 67,8 ha

Akaa (Toijala) Matinlahti arkeologinen valvonta 2017

Ylitornion kunnan pohjavesialueiden luokitusten muutokset

Pellon kunnan pohjavesialueiden luokitusmuutokset

Punkalaidun Mäenpää Lunteenintie arkeologinen valvonta vanhalla Huittinen Punkalaidun Urjala tielinjalla 2014 Timo Sepänmaa Antti Bilund

OUTOKUMPU OY VIHANNIN KAIVOS J. Vesanto/TSL (3)

Avoin maastotieto: Laseraineisto geologisissa kartoituksissa ja tutkimuksissa. Niko Putkinen ja Jukka Pekka Palmu (GTK) sekä Heli Laaksonen (MML)

Rauman kaupungin alueella sijaitsevien pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset

Päivämäärä PAPINKANKAAN KAAVA-ALUE RAKENNETTAVUUSSELVITYS

Laserkeilausaineiston hyödyntäminen maaperägeologiassa

Kuulutus koskien pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutoksia Honkajoen kunnan alueella

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 M 06/1823/-87/1/10 Enontekiö Kilpisjärvi Ilkka Härkönen

Selvitys, pääsijaintikunnaltaan Akaan kaupungin pohjavesialueiden rajausten ja luokitusten

Aura Iso-Simola arkeologinen valvonta 2017

MALMITUTKIMUKSET VIITASAAREN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA ISO-MÄKRÄLAMPI 1. (kaiv. rek. N:o 3385/1) JA SUOVANLAHTI 1 (kaiv. rek.

Selvitys, pääsijaintikunnaltaan Valkeakosken kaupungin pohjavesialueiden rajausten ja luokitusten tarkistamisesta

Arvoluokka: 1 Pinta-ala: 342,2 ha

Koivukumpu A, B ja C sekä Näätämö A ja B pohjavesialueiden luokitteluun liittyvä selvitys INARI

Pälkäne Tauriala vesihuoltolinjan kaivamisen arkeologinen valvonta 2016

Turvepaksuuden ja ojituksen merkitys happamuuskuormituksen muodostumisessa (Sulfa II)

Transkriptio:

Kvartaarigeologisia tutkimuksia Alatorniolla v. 1971 Tutkimusalue sijaitsee pääasiassa Torniojoen ja Liakkajoen välisessä maastossa (liite 1). Alueen kvartaarigeologian avulla oli tarkoitus selventää lupaavien malmilohkareiden kulkeutumista ja maalajisuhteita. Kvartaarigeologisissa tutkimuksissa keskityttiin selvittelemään eri jaätiköitymisvaiheita maalajistratigrafian, uurrehavaintojen seka rnoreenikivien suuntausanalyysien perusteella. Maaperakartoille ei ole merkitty 1-1,5 m:n pintakerroksia aina näkyviin, koska kartoitus osittain perustuu ilmakuvatulkintaan. Lisätietoja maalajeista on saatu seudun asukkailta, kaivojen syvyystietojen avulla (ks. taulukko 1 seka maaperakartat).

Taulukko 1 Piste n:o I Koordinaatit, x l v I Kaivon syv. m Maalajien paksuudet! 2-3 m moreenia dl3 m soraa, hiekkaa ja mukulakivia- 0,5 m rantakerrostumaa 2,5 m hiekkamoreenia,. 1 l 9 19,44 6,42 i 5 1 15 m moreenia 1 I I 10 18,26 / 1 8,24 15 9-10 m savea 5 m soraa ja hiekkaa I I ; 11B 1 20,96 7,46 1 2-3 1 2-3 m moreenia I 1 1 l 7.l 14A i I 1 1 1 1 I 1 I i! 1 IIA 20,30 i 7,67 1 I!,.,i 14B 10,gO /11,08 2 1 i savea, hiekkaa ja soraa i i 2-5 2 m moreenia selänteen keskellä, sivuilla 4-5 m I I,. i 15 1 11,40 110,24 5 5 m rnoreenia I : 10,58 10,94 +25 m runsaimmin moreenia, 1-2 m:n sorakerroksia voi- +-25 1 : nut olla välillä i I j i 6,85 6,60 9,67 d5 m moreenia 1 1-2 m soraa ja hiekkaa i 11-1 2 m moreenia 695 1 i 6.5 m moreenia?, 1 +14 48-10 m savea? i 1 / 4-5 m moreenia?. 1 1 l 1 +~3 m moreenia l 70 67 m soraa, hiekkaa, mukula- I kiviä enin osa savea 1

Kvartäärigeologiaa Nykyisiltä pinnanmvtodoiltaan tutkimusalue on melko tasaista ja tähän on etupäässä syynä paksut maalajikerrokset, jotka täyttävät keskimäärin 15-30 m syvia kallioperän murrosvyöhykkeitä. Yleensä, savikoilla, kumpu- ja ablaatiomoreenialueilla on paksuimmat maakerrokset (vrt. myös liite 1). Drumliini- ja pohjamoreenialueilla kallis on paikoin 2-5 m:n syvyydellä (ks. kuvaa 1 ). Uurrehavaintojen perusteella on alueella erotettavissa kolme jaatikön liikuntasuuntaa, neljäs on epävarma. Vanhin ja voimakkain tulosuunta on 340, vähän heikompi 31 0-320' ja suhteellisen heikko,-- 330-340~. Lisäksi on yksi hyvin epävarma havainto suunnasta 350, mutta se voi olla joen jäiden aiheuttarnakin (liite 2). Moreenikivien (f8 2-10 cm) suuntausanalyysien mukaan voidaan erottaa ehkä kolme, viimeksi mainittua jään liikuntosuuntaa. Uurrehavaintojen s uuntaa 310-320' vastaisi ehkä yhdessa paikassa tavattu sedimenttimoreeni (~orpela 1969 s. 73-74, liite 4 A), jossa suuntausmaksimi on 310'. Alueen harjut taas ovat syntyneet jään perääntymisraiheessa, jolloin moreenin suuntausmaksimi on 340' (liite 4~). Viimeisin vaihe näkyy selvimmin vain moreeneissa, 1-3 m:a paksussa pintakerroksessa, ja edustaa ehkä paikallista jään etenemista (vrt. Korpela 1969 s. 78). tulosuunnan ollessa 350-355' (liitteet 4 C-D). r Yleensä alueen moreenit ovat ainekseltaan hiesuisia hiekkamoreeneja, ei kovin kivisia, kivet keskimaärin (d 10-30 cm. Ainoastaan ablaatiomoreeni Raunnolla (liite 3 D) on soraista hiekkamoreenia, jonka lähtöaines qn voinut myös olla harjusora. Pohjamoreeni- ja drumliinialueilla on moreenin pinnalla yleansä 0,5-l,S m:n 1aJittunut kerros. Rantakerrostumat keskittyvät naiden moreenimäkien N- ja E- rinteille. Pohjoisesta tullut, viimeisin rnoreenipf on pintaosistaan lamellirakenteista muuttuen vähitellen rakenteettomaksi.' Väriltään se on yleensii tnmrriahkon harmaata ja sisältää ehkä orgaanista ainesta (Korpela 1969 s. 72), kun taas alemmat moreenit ovat sinertävsn harmaita ja betonimaisia, kovia. Näiden eri moreenien

Kuva 1 7 -- - toss side Lee side. 3.12 Roches moutonnées, crag and tail, and drurnlins. Directions of movement shown by arrows (after various authors). Dutlines of roches moutonnbs (in long-section). The uppermost of the goup of three has lee-side plucked, and is enlarged on the right, showing the relation of plucking to jointing. Where the rock is less well jointed, on the stoss-side of the enlarged section or in the examples on the left, the rock surface is moulded I by abras Rock steps resulting from variation in jointing o f bedrock -. Crag and tail. Long-section and plan. d. 1 Drumiins. Long-sec :tion outli e left, pla ins and ci ross-sectic outlines 01 n the righi t. rransvem : saction t hrough di tialiy buil t of bedrc - - - -

välissä tavataan 2-3 m:n sorakerroksia ja harjujen kohdalla sorakerrokset ovat jopa 10 m:ä paksuja (vrt. liite 1). Paatelmia. Liakan gb-lohkareet Lohkareviuhkan ensimmäiset kivet on löydetty harjusta, josta ehka suurin osa moreenistakin löydetyista lokkareista on peräisin (vrt. liite 2 A ja liitteet 3 ED). Ehkä ne ovat lähtöisin ruhjeesta, joka on harjujakson suuntainen (liite l), noin 4-5 km:n päästä ensimmäisistä lohkareista gabromuodostuman N-reunan läheisyydestä (liite 2 A). Kromiittilohkareet Suurin osa lohkareista on löytynyt ablaatiomoreenialueelta, jonka N-reunalla on lisäksi reunamoreenien kaltaisia muodostumia (liite 3 D). Reunamoreenit ovat kai syntyneet yhtä aikaa Laivakankaan deltta-harjukompleksin kanssa jäätikön viimeksi pysähtyessä ehka näille tienoille. Lohkareet ovat ehkä liitteeseen 2 B merkitylta alueelta kotoisin ja ovat siis kulkeutuneet jaatikoiden mukana kaikkiaan 6-8 km, keskimäärin suunnasta 35'. Pohjamoreeninäytteet olisi ehka paras ottaa edellä mainittujen ruhjeiden eteläpuolelta ja moreenimäkfen melkein korkeirnmilta kohdin, dmunliinien kummaltakin rinteeltä keskivaiheilta, esim. jostain maaperäkartoille 3 A-B, 43 merkityiltä paikoilta. Vanhoissa jokiuomissa voidaan päästä myös melko lahelle kalliota, silla niissä on usein savi ja hiesu huuhtoutunut pois moreenin pinnalta. Rovaniemi 30.6.1 971 JNm'&&,Gilw Sinikka Ristiluoma

Lähdekirjallisuus Korpela, K., 1969: Die Weichsel - Eiszeit und ihr Interstadial in Peräpohjola (~ördliches Nordfinnland) im Licht von submoränen Sedimenten - Anu. Acad. Scie. Fennica&, Series A, 111, 99.

Karttalehden numero:.,..

OUTOKUMPU Oy Malminetsinta -

SUUNTAUS DIAGRAMMI - N,.: > /? f, 6;

SUUNTAUS DiAGRAMMI h1.0 L-l

SUUNTAU5 DIAGRAMMI Paikka k 1 AKKA

OUT3KUM P1.J Civ LIITE 4 E SUUNTAUS DIAGRAMMI N o 27/53~