Selvitys, pääsijaintikunnaltaan Valkeakosken kaupungin pohjavesialueiden rajausten ja luokitusten tarkistamisesta

Transkriptio

1 Selvitys 1 (7) Selvitys, pääsijaintikunnaltaan Valkeakosken kaupungin pohjavesialueiden rajausten ja luokitusten tarkistamisesta Tausta en määritelmä sisällytettiin ympäristönsuojelulakiin (YSL 5 ) ja pohjavesialueiden määrittäminen ja luokitus lakiin vesien ja merenhoidon järjestämisestä 2a lukuun Vesienhoitolakia täsmennettiin pohjavesialueen rajojen määrittämisen ja luokituksen perusteiden osalta valtioneuvoston asetuksella vesienhoidon järjestämisestä lisätyssä 2a luvussa. iden luokitus Aiemmin käytössä olleet pohjavesiluokat I (vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue) ja II (vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue) muuttuivat 1 ja 2 luokkaan. Sen lisäksi käytössä ollut IIIluokka (muut pohjavesialueet) poistui. Pirkanmaalla on ainoastaan I ja II luokan alueita. Uuden lainsäädännön mukaan pohjavesialue luokitellaan 1luokkaan, mikäli alueen vettä käytetään tai tullaan käyttämään yhdyskunnan vedenhankintaan taikka talousvetenä enemmän kuin keskimäärin 10 m 3 /d tai yli viidenkymmenen ihmisen tarpeisiin. 2luokkaan luokitellaan pohjavesialue, joka pohjaveden antoisuuden ja muiden ominaisuuksien perusteella soveltuu vedenhankintaan. Alue kuuluu pääsääntöisesti 2luokkaan, kun siellä muodostuu pohjavettä yli 100 m 3 /d, jos se myös muutoin ominaisuuksiltaan soveltuu vedenhankintaan. Uutena luokitukseen tulee mukaan Eluokka. Eluokan pohjavesialueen luokitus perustuu luonnontilaiseen tai luonnontilaisen kaltaiseen un pohjavedestä suoraan riippuvaiseen merkittävään pintavesi tai maain. Uuden lainsäädännön myötä luokkia on nyt viisi; 1, 2, 1E, 2E ja E. iden rajaus iden rajaus perustuu ainoastaan luonnontieteellisiin tekijöihin niiden tietojen pohjalta, jotka ovat käytössä kartoitushetkellä. Rajausmuutokset perustuvat uuteen tutkimustietoon. Valtioneuvoston asetuksessa vesien ja merenhoidon järjestämisessä on tarkennettu, että muodostumisalue rajataan kohtaan, jossa maakerrokset ovat hyvin vettä johtavia ja alueen maaperä mahdollistaa veden merkittävän imeytymisen pohjavedeksi. Suomen ympäristökeskuksen laatimassa ohjeluonnoksessa (et määrittäminen, luokitus ja suojelusuunnitelmat) tarkennetaan vielä, että muodostumisalueen maalajin tulee olla vedenjohtavuudeltaan vähintään hienonhiekan tasoa (D50 = >0,060,2). en raja määritellään kohtaan, jossa pohjavettä johtavien maaperäkerrosten päällä on riittävän tiiviit pohjavettä suojaavat maakerrokset tai jossa pohjavettä johtavat maakerrokset päättyvät kallioon tai vettä huonosti johtavaan maaperään. Ohjeistuksessa mainitaan riittävän tiiviiksi kerroksiksi mm. yli 3 m paksut savi ja/tai silttikerrostumat (D50 = <0,002 mm). iden luokat kertovat alueen vedenkäytöstä ja suojelutarpeesta. iden luokista ja rajoista ei tehdä valituskelpoista päätöstä. iden rajauksella ja luokituksella ei ole laissa itsenäisiä oikeusvaatimuksia, vaan vaikutukset tulevat aina kuten ympäristösuojelulain kautta. Vaikka pohjavesialueiden rajauksella ei ole välittömiä oikeusvaatimuksia, palvelevat ne välillisesti ympäristöä koskevaa lainsäädäntöä. PIRKANMAAN ELINKEINO, LIIKENNE JA YMPÄRISTÖKESKUS Kirjaamo PL 297, Tampere Ytunnus kirjaamo.pirkanmaa@elykeskus.fi

2 Selvitys 2 (7) Taulukko 1. Yhteenveto Valkeakosken pohjavesialueiden muutoksista. Rajausmuutos Vanha luokka Uusi luokka Päivölä I Poistuu luokituksesta Sääksmäki B I 1 Tarttila I 1 NikkarinhankoLiuttula A Kyllä II 2 NikkarinhankoLiuttula B Kyllä II 2 Lisätietoa pohjavesialueiden rajaamisesta ja luokituksesta: > Vesi > Vesiensuojelu > Pohjaveden suojelu > et > (valitse) Pirkanmaan ELYkeskus et opas määrittämiseen, luokitukseen ja suojelusuunnitelmien laadintaan. Luonnos Britschgi, Rintala ja Puharinen. Laki vesien ja merenhoidon järjestämisestä 2a luku Valtioneuvoston asetus vesienhoidon järjestämisestä 2a luku

3 Selvitys 3 (7) Päivölä poistuu luokituksesta Alueella toiminut Päivölän vedenottamo on poistettu käytöstä ja muodostuman arvioitu antoisuus on alle 100 m 3 /d. Lisäksi muodostuman maaaines on moreenia. Tämän vuoksi alue poistetaan pohjavesiluokituksesta. Alue on pieni moreenimuodostuma, joka rajoittuu peltoalueisiin ja Saarioisjärveen. Pohjaveden päävirtaussuunta on mäen laelta vedenottamolle päin ja mahdollisesti myös mäen reunojen suuntaisesti entiselle vedenottamolle. Alueen arvioitu antoisuus on 55 m 3 /d. Ei ole Alueella on Päivölän vedenottamo, joka on poistettu käytöstä vedenlaatuongelmien vuoksi.

4 Selvitys 4 (7) Sääksmäki B B 1luokka Sääksmäki B pohjavesialue kuuluu 1luokkaan, koska alueella on käytössä oleva vedenottamo, jonka vedenottomäärä ylittää 10 m 3 /d ja toimittaa vettä yli 50 henkilölle. Ei rajausmuutoksia. Alue rajautuu pääasiassa savi ja silttikerrostumiin. Alue käsittää Rapolanharjun saumamuodostuman kaakkoisosan. Päälajitteena esiintyy kohtalaisesti lajittunutta soraista hiekkaa. Harjun ydinosa on kivistä soraa. Paikoin harjussa esiintyy silttipitoisia ja ruostepitoisia välikerroksia. Harjun pintaosa on huonosti lajittunutta soraa tai hiekkaa, jossa on monin paikoin huomattavasti hienoainesta. Kerroksen alapuolella on tavallisesti 23 metrin paksuinen kivinen tiukkaan iskostunut kerrostuma, joka ulottuu lounaissivulla paikoin pintaan. Harjun molemmin puolin tavataan hiekastahiedasta koostuvia rantakerrostumia 0,21,0 km leveydeltä. Kerrostumien paksuus saattaa harjun reunalla olla jopa 10 metriä. Harjussa pohjaveden yläpuolinen kerrospaksuus on paksuimmillaan metriä. Muodostuma rajautuu suurimmaksi osaksi peltoalueisiin. Pohjavettä on todettu purkautuvan useasta paikasta Vanajaveteen tai järven puoleisille peltoalueille lähteistä. Osa purkaumista on orsivesiä. muodostuu useista pohjavesialtaista, jotka aiheutuvat harjun poikkisuuntaisista kalliolaaksoista ja harjua halkovista ruhjevyöhykkeistä. Pohjavesi virtaa pääasiassa kaakosta luoteeseen sekä purkautuu Vanajaveden suuntaan. Pohjavesialtaat saattavat olla paikoin hydraulisessa yhteydessä toisiinsa ruhjevyöhykkeitä pitkin. Alueen arvioitu antoisuus on 1100 m 3 /d. Sääksmäen pohjavesialueen itäpuoleisella harjunosalla Ritvalassa tehtiin pohjavesitutkimuksia vuonna Tutkimusten perusteella Ritvalan alueella kallionpinta nousee monin paikoin pohjaveden pinnantason yläpuolelle ja Sääksmäen pohjavesialueen itäpäässä oleva kalliokynnys erottaa Ritvalan alueen Sääksmäen alueesta. Alueella on Sääksmäen ja Kemmolan vedenottamot. Kemmolan vedenottamolta pumpattiin pohjavettä vuonna m 3 /d. Sääksmäen vedenottamo toimii varavedenottamona. Maatutkaluotaustutkimusraportti Ritvala, Valkeakoski, GeoWork Oy 2017.

5 Selvitys 5 (7) Tarttila luokka Tarttilan pohjavesialue kuuluu 1luokkaan, koska alueella on käytössä oleva vedenottamo, jonka vuorokautinen vedenottomäärä ylittää 10 m 3 /d ja toimittaa vettä yli 50 henkilölle. Ei rajausmuutoksia. Alue rajautuu pääasiassa savi ja moreenikerrostumiin. Itäpäätyä rajaa turvekerrostumat. Alue on osa itälänsi suuntaista syöttöharjua. Aines on kivistä huonosti lajittunutta soraa. paikoin sora saattaa sisältää hieman hienoainesta ja ruostepitoisia kerroksia. Muodostuma rajautuu peltoalueisiin lukuun ottamatta Tarttilan kylän kohtaa, jossa harju rajoittuu moreenimuodostumaan. Kylän kohdalla harjussa on pieni laajentuma, jonka reunoilla aines on hiekkavaltaista. Pohjaveden päävirtaussuunta on itään, kylältä kohti vedenottamoa. Vettäjohtavat kerrokset jatkuvat todennäköisesti Saarioisjärven ali Jutikkalan puolelle. Vedenottamon kohdalla kerrospaksuus on noin 10 metriä. Osa pohjaveden muodostumisalueesta on viljeltyä peltoa, mikä saattaa vaikuttaa haitallisesti pohjaveden laatuun. Alueen pohjaveden nitraattipitoisuudet ylittivät vuonna 1980 talousveden laatuvaatimukset nitraatin osalta. Alueen arvioitu antoisuus on 250 m 3 /d. Vedenottamosta ei ole tietoa Veeti tai Velvet järjestelmissä.

6 Selvitys 6 (7) NikkarinhankoLiuttula A A 2luokka NikkarinhankoLiuttula A pohjavesialue kuuluu 2luokkaan, koska alueella ei ole vedenottamoita tai suunnitteilla vedenottoa. NikkarinhankoLiuttula A ja NikkarinhankoLiuttula B välistä pohjavesialueen rajaa siirretään noin 250 metriä luoteeseen todennäköisemmälle pohjaveden virtauksen jakajalle. Rajausmuutos perustuu pohjaveden pinnankorkeuden mittauksiin. rajautuu pääosin moreeni ja savikerrostumiin. sijaitsee Rapolanharjun jatkeella luodekaakko suunnassa. Harjun ydinosa on heikosti lajittunutta kivistä soraa, joka sisältää myös lohkareita ja paikoitellen ruostepitoisia kerroksia. Aines on hyvin pyöristynyttä. Alueella on luultavasti useita kallioruhjeiden muodostamia pohjavesiesiintymiä. Kallioruhjeet ovat poikkisuuntaisesti harjuun nähden, jolloin pohjavesi pyrkii virtaamaan ruhjeen pohjaa kohti. Joidenkin ruhjeiden välillä saattaa olla hydraulinen yhteys harjun suuntaisten ruhjeiden kautta. Tästä johtuen pohjavesialueella on eri virtaussuuntia. en keskivaiheilla virtaussuunta on pohjoisesta etelään. Kaakkoisosassa virtaussuunta on kohti luodetta. Pohjavettä purkautuu Kurunperän alueella ojaan ja Haukkamäen luoteisosassa sijaitsevista lähteistä. Pohjavettä purkautuu todennäköisesti myös pelloille ja suoojiin. Harju on antikliininen Vedenhankintaan alue on todettu hyväksi. Alueen arvioitu antoisuus on 450 m 3 /d.

7 Selvitys 7 (7) NikkarinhankoLiuttula B B 2luokka NikkarinhankoLiuttula B pohjavesialue kuuluu 2luokkaan, koska alueella ei ole vedenottamoita tai suunnitteilla vedenottoa. Pohjavettä purkautuu pelloille ja ojiin sekä Kankaankärjen alueella Vanajaveteen. Harju on antikliininen. NikkarinhankoLiuttula A ja NikkarinhankoLiuttula B välistä pohjavesialueen rajaa siirretään noin 250 metriä luoteeseen todennäköisemmälle pohjaveden virtauksen jakajalle. Rajausmuutos perustuu pohjaveden pinnankorkeuden mittauksiin. rajautuu pääosin savikerrostumiin ja Vanajaveteen. sijaitsee Rapolanharjun jatkeella luodekaakko suunnassa. Sonnanharjun kohdalla harju on leveimmillään (n. 200 metriä) ja kaventuu kohti Kankaankärkeä, jonka jälkeen harju jatkuu vedenalaisena Vanajaveden toiselle puolelle. Harjun aines on luoteisosassa kivistä soraa muuttuen hienommaksi ainekseksi kaakkoisosaan siirryttäessä, jossa silttiliepeet ulottuvat melkein harjun päälle. Kallioruhjeet ovat lähes harjun suuntaisia, jolloin alue saattaa paikoitellen olla synkliininen. Pohjaveden päävirtaussuunta on luoteesta kaakkoon kohti Kankaankärkeä. Pohjavettä purkautuu pelloille ja ojiin sekä Kankaankärjen alueella Vanajaveteen. Harju on antikliininen. Vuonna 1974 alue todettiin huonoksi vedenhankinnan kannalta korkean rautapitoisuuden vuoksi. Vuonna 1989 rauta ja mangaanipitoisuudet olivat kuitenkin alhaiset. Alueen arvioitu antoisuus on 400 m 3 /d LIITTEET Karttaaineisto kaikkien pohjavesialueiden osalta, josta käy ilmi alueen rajaus ja, jos kyse on muutoksesta, eroavaisuus aikaisempaan rajaukseen punaisella rajauksella. Maatutkaluotaustutkimusraportti Ritvala, Valkeakoski, GeoWork Oy 2017.