Kuulutus koskien pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutoksia Honkajoen kunnan alueella

Transkriptio

1 KUULUTUS VARELY/2061/ Liitteet 1 kpl Kuulutus koskien pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutoksia Honkajoen kunnan alueella Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) on tarkistanut Honkajoen kunnan alueella pohjavesialueiden luokitukset ja rajaukset vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä määrätyn lain (1299/2004) luvun 2a 10 a-d mukaisesti. ELY-keskukset vastaavat pohjavesialueiden kartoituksesta ja luokituksesta sekä pohjavesialuetiedon ylläpidosta. Honkajoen kunnan alueella on tarkistettu seitsemän pohjavesialuetta. Tässä kuulutuksessa luokkamuutokset kaikkia seitsemää aluetta, ja lisäksi kolmen pohjavesialueen rajausta muutetaan (Taulukko 1). Liitteissä esitellään tarkemmin pohjavesialueiden luokitusten ja rajausten muutokset perusteluineen. Taulukko 1. Honkajoen kunnan alueella sijaitsevien pohjavesialueiden luokitusten muutokset 1-luokka 1-luokka 1E-luokka 2-luokka E-luokka Honkolanmäki ( )* Pukara ( ) Heiskanmäki ( ) Lakikangas ( )* Palokangas ( )* Pieksunkangas ( ) Laineskangas ( ) * Pohjavesialueen rajausta muutetaan Nähtävänä pito ja mielipiteiden esittäminen Kuulutus muutoksista pidetään nähtävillä Honkajoen kunnan virallisella ilmoitustaululla. Mahdolliset mielipiteet pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutoksista pyydetään toimittamaan viimeistään Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kirjaamoon osoitteella Varsinais- Suomen ELY-keskus, PL 523, Turku tai sähköpostilla kirjaamo.varsinais-suomi@ely-keskus.fi. Kuulemisen jälkeen Varsinais-Suomen ELY-keskus tallettaa tiedot pohjavesialueiden rajoista, luokituksesta ja luokituksen perusteista sekä muista pohjavesialueen ominaisuuksista ympäristöhallinnon tietojärjestelmään. Lisätietoja asiasta antavat ylitarkastaja Maria Mäkinen (puh ) sekä suunnittelija Hanna Uusitalo (puh ). LIITE Honkajoen kunnan alueella sijaitsevien pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset VARSINAIS-SUOMEN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS PL TURKU Puhelinvaihde: kirjaamo.varsinais-suomi@ely-keskus.fi Käyntiosoite: Itsenäisyydenaukio 2, TURKU Y-tunnus

2 LIITE Honkajoen kunnan alueella sijaitsevien pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Ympäristö- ja luonnonvarat vastuualue Vesiyksikkö Hanna Uusitalo VARSINAIS-SUOMEN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS PL TURKU Puhelinvaihde: Käyntiosoite: Itsenäisyydenaukio 2, TURKU Y-tunnus

3 2/6 Johdanto Vesienhoidon ja merenhoidon järjestämistä koskevaan lakiin sisällytettiin uusi luku 2 a, joka käsittelee pohjavesialueiden rajaamista ja luokittelua sekä niiden suojelusuunnitelmia. Lakimuutos tuli voimaan ja lakia täydentävä asetus Aiemmin käytössä olleet pohjavesiluokat I (vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesi-alue) ja II (vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue) tullaan korvaamaan uusilla luokilla 1 ja 2. Lisäksi luokka III (muut pohjavesialueet) tullaan poistamaan kokonaan tai luokittelemaan uudelleen luokkiin 1 tai 2. 1-luokkaan kuuluvat alueet ovat vedenhankintaa varten tärkeitä pohjavesialueita, joiden vettä käytetään tai jota on tarkoitus käyttää yhdyskunnan vedenhankintaan taikka talousvetenä enemmän kuin keskimäärin 10 m 3 /vrk tai yli 50 henkilön tarpeisiin. 2-luokkaan luokitellaan muut vedenhankintakäyttöön soveltuvat pohjavesialueet, jotka pohjaveden antoisuuden (100m 3 /vrk) ja muiden ominaisuuksiensa perusteella soveltuvat 1-luokan mukaiseen käyttöön. Lisäksi luokituksessa otetaan huomioon pohjavesistä riippuvaiset maa- ja pintavesiekosysteemit (Eluokka). Luokiteltaessa pohjavesialueita E-luokkaan lähtökohtana on pohjavesialueen kriteerien täyttyminen, minkä lisäksi otetaan huomioon muun lainsäädännön nojalla suojellut pohjavedestä suoraan riippuvaiset merkittävät pintavesi- ja maaekosysteemit. Tärkeää on huomioida, että näiden kohteiden suojelu tapahtuu jo muun lainsäädännön kautta ja E-luokalla on ainoastaan informatiivinen arvo. Pohjavesialueiden hydrogeologiset kuvaukset, veden käyttö ja pohjavesistä riippuvaiset ekosysteemit Honkolanmäen ( ) pohjavesialue on pieni koillis-lounas -suuntainen lajittuneen aineksen muodostuma, joka kerää pohjavettä ympäristöstään mm. muodostuman kaakkoisreunaan rajoittuvilta moreenialueilta. Muodostuman ydinosan leveys on metriä ja on ainekseltaan tyydyttävästi lajittunutta kivistä soraa. Pinnalta muodostuma on lohkareista soraista hiekkaa. Reunaosat ovat silttiä ja savea. Muodostuman keskiosissa on todettu olevan ainesta pohjavedenpinnan alapuolella yli 10 metriä. Pohjaveden virtaussuunta on kohti ottamoa lounaaseen ja koilliseen. Alueella sijaitseva Hongon ottamo on käytössä. Palokankaan ( ) pohjavesialue on pitkittäisharju, joka keskiosastaan jakautuu koillis-lounas ja luode-kaakko -suuntaisiin kahteen haaraan. Varsinainen primäärimuodostuma kulkee Karvianjoen jokilaakson reunalla. Palokangas samoin kuin Laineskangas on rantavoimien lajittelemaa ja kuljettamaa ainesta. Ainespaksuudet näillä alueilla jäävät pieniksi. Aines on kohtalaisesti lajittunutta ja pyöristynyttä hiekkaa ja soraa. Maa-aineskuoppien materiaali on hiekkavaltaista. Ydinosassa saattaa olla karkeampia kerroksia. Pohjaveden virtaussuunta on kohti ottamoa etelään ja Palokankaan alueella kohti itää. Karvianjoen laaksossa (Hanhikangas) aines on hiekkaa, hiekkaista

4 3/6 savea ja silttiä. Ylempänä runsaammin siltti- ja savikerroksia. Kerrostuman paksuus tällä kohdalla on 5,6 13,5 metriä, syvemmällä on moreenia. Koskirannan alueella aines on hiekkaa, välikerrokset silttiä ja hiekkaista soraa. Kerrospaksuus on metriä. Ottamon kohdalla maaperä on soraista hiekkaa kokonaisuudessaan noin 15 m syvyyteen. Palokankaan ottamo on käytössä. Heiskanmäen ( ) pohjavesialue on pieni pohjois-etelä-suuntainen lajittuneen aineksen muodostuma, jota peittää 0,5 1,5 metrin moreenikerros. Alueen maa-aineksenottokuopista on otettu ainesta noin 5 metriä. Muodostuman aines on kohtalaisen hyvin lajittunutta ja pyöristynyttä soraahiekkaa. Hiekkakuopissa on näkyvissä Fe- ja Mn-sakan värjäämiä kerroksia. Alue rajoittuu peltoalueisiin. Alueella tehtyjen kairausten mukaan lajittuneita maakerroksia (soraa ja hiekkaa) oli kaikissa havaintopisteissä 5,5 8,5 metrin paksuudelta ennen siltti-, savi- ja moreenikerroksia. Ominaisantoisuuspumppauksen yhteydessä otettujen vesinäytteiden mukaan pohjavesi on erittäin hapanta (ph 5,0 5,2) ja pehmeää. Myös rauta- ja mangaanipitoisuus oli melko korkea. Alueen pohjavettä ei tällä hetkellä hyödynnetä. Pieksunkankaan ( ) pohjavesialue on osa laajempaa luode-kaakko -suuntaista pitkittäisharjua. Muodostuma on alueella kohtalaisen tasainen. Aines on kohtalaisen hyvin lajittunutta ja pyöristynyttä hiekkaa ja soraa. Liepeet ovat hienoainesta, hietaa, hiesua yms. Aluetta ympäröivät suoalueet. Harjun pinnalla on paikoin tiiviitä kohtia. Poski-projektin yhteydessä tehtyjen tutkimusten perusteella maakerrokset olivat pääasiassa karkearakeisia, paikoin esiintyi hienorakeisia välikerroksia. Kerrospaksuus oli 6,2-18,2 metriä. Kerrosten vedenjohtavuus oli huono ja pohjavesi oli laadultaan hapanta, pehmeää sekä rauta- ja mangaanipitoista. Alue on kuitenkin laaja ja muodostuvan pohjaveden määräksi on arvioitu 2000 m³/d. Vedenottoa hajauttamalla alueen pohjavesivarasto lienee hyödynnettävissä yhdyskuntien tarpeisiin, mutta tällä hetkellä sitä ei hyödynnetä. Pukaran ( ) pohjavesialue on Laineskankaan alueen tavoin rantamuodostuma, muinaisen Itämeren rantavoimien käsittelemää ja lajittelemaa hiekkaa. Ainespaksuus alueella on korkeintaan muutamia metrejä. Pohjaveden muodostuminen tapahtuu osittain ympäröivillä moreenialueilla. Pohjavesi virtaa lounaaseen kohti Pukaran lähdettä. Lisäksi pohjavesi purkautuu alueen reunoilta ympäröiville soille. Alueella sijaitseva Pukaran ottamo on käytössä. Alueella sijaitsee merkittäviä, pohjaveden virtauksesta suoraan riippuvaisia ekosysteemejä. Vaikka alueella ei sijaitse suojelualueita, täyttää ekosysteemi vesilain 2 luvun ja 11 mukaiset kriteerit eräiden vesiluontotyyppien suojelusta. Laineskankaan ( ) pohjavesialueen muodostumisalue on kohtalaisen laaja moreenimäki, jonka pintakerros on rantavoimien huuhtelemaa ja lajittelemaa. Pinnalla on runsaasti kiviä ja lohkareita. Ottamo on rakennettu noin 10 metriä lähteestä länteen. Lähteestä ottamolle on tehty kairauksia, joissa on todettu pinnalla olevan kuivakerroksen paksuudeksi 1,7-2,0 metriä.

5 4/6 Kuivakerroksen alla on savista silttiä aina 5-7 metriin saakka. Muodostuman keskiosilta on otettu ainesta 1-1,5 metriä. Pohjaveden virtaussuunta on Laineskankaalta kohti lähdettä kaakkoon. Lähteen luoteispuoleiset peltoalueet ovat pintaosaltaan turpeensekaista silttimaata. Alueella sijaitseva Laineskankaan ottamo on käytössä. Lakiakankaan ( ) Pohjavesialue on osa laajempaa luode-kaakko -suuntaista pitkittäisharjua, joka on muinaisten rantavoimien tasoittama. Aines on pinnalta hienoa hiekkaa ja monin paikoin soistunutta. Alueen länsireunoilla on dyynihiekkakerrostumia. Alueen itäreuna lienee varsinaista pitkittäisharjua ja sillä alueella lienee paksumpia aineskerroksia kuin länsipuolella. Aines on hiekkaa, syvemmällä, ns. harjun ydinosassa, lienee soraisia välikerroksia. Ympäröivät alueet ovat melkein pelkästään suoalueita. Lajittuneen aineksen kerrokset jatkuvat pitkälle suon alla. Pohjavettä purkautuu alueen reunoilta lähteistä ympäröiville soille. Poski-projektin yhteydessä tehtyjen tutkimusten perusteella maakerrokset ovat pääasiassa hiekkaa, paikoin myös soraa. Monin paikoin esiintyi myös paksujakin hienorakeisia välikerroksia (hhk/sihk). Kerrospaksuus oli 5,3 34,5 metriä. Karkearakeisimmat maalajit ovat pääasiassa pohjavedenpinnan yläpuolella. Kerrokset ovat heikosti vettä johtavia ja pohjaveden laatu on heikko (rauta- ja mangaanipitoisuus). Alue on poistettu pohjavesiluokituksesta vuonna 1998 POSKI-projektin tulosten perusteella. Alueella sijaitsee pohjavedestä riippuvaisia ekosysteemejä Huidankeitaan-Matokeitaan luonnonsuojelualueella (SSA ), Haapakeitaan Natura 2000 alueella (FI ) sekä muilla metsälain mukaisilla lähdekohteilla. Kohteiden suojeluperusteina ovat luonnonsuojelulaki ja metsälaki. Luokka- ja rajausmuutokset Honkolanmäen ( ) pohjavesialue luokitellaan 1-luokan pohjavesialueeksi, koska pohjavettä hyödynnetään yhdyskuntien vedenhankintaan. Pohjavesialueen varsinaisen muodostumisalueen rajausta muutetaan maaperäaineiston perusteella. Palokankaan ( ) pohjavesialue luokitellaan 1-luokan pohjavesialueeksi, koska pohjavettä hyödynnetään yhdyskuntien vedenhankintaan. Pohjavesialueen varsinaisen muodostumisalueen rajaa muutetaan kattamaan koko muodostuma, maaperäaineistoon perustuen. Heiskanmäen ( ) pohjavesialue luokitellaan 2-luokan pohjavesialueeksi. Alueen pohjavettä ei tällä hetkellä hyödynnetä, mutta antoisuuden perusteella alue soveltuu yhdyskuntien vedenhankintaan. Alueen rajauksiin ei ole tarvetta tehdä muutoksia. Pieksunkankaan ( ) pohjavesialue luokitellaan 2-luokan pohjavesialueeksi. Alueen pohjavettä ei tällä hetkellä hyödynnetä, mutta antoisuuden perusteella alue soveltuu yhdyskuntien vedenhankintaan. Alueen rajauksiin ei ole tarvetta tehdä muutoksia.

6 5/6 Pukaran ( ) pohjavesialue luokitellaan 1E-luokan pohjavesialueeksi, koska pohjavettä hyödynnetään yhdyskuntien vedenhankintaan. Alueella sijaitsee pohjavedestä riippuvaisia ekosysteemejä. Kohteen suojeluperusteena on vesilaki. Alueen rajauksiin ei ole tarvetta tehdä muutoksia. Laineskankaan ( ) pohjavesialue luokitellaan 1-luokan pohjavesialueeksi, koska pohjavettä hyödynnetään yhdyskuntien vedenhankintaan. Alueen rajauksiin ei ole tarvetta tehdä muutoksia. Lakiakankaan ( ) pohjavesialue nostetaan takaisin pohjavesiluokitukseen. Uusi luokka on E. Alueella sijaitsee useita luonnonsuojelualueita ja lähdekohteita, joissa esiintyy pohjavedestä riippuvaisia ekosysteemejä. Pohjavesialueen rajaus vastaa vanhaa rajausta. Lakiakankaan pohjavesialue yhdistyy etelässä Pieksunkankaan pohjavesialueeseen ja pohjoisessa Isojoen puolelle kuuluvaan Penttilänkankaan pohjavesialueeseen. Rajausten tarkastelun perusteella Penttilänkankaan pohjavesialuetta laajennetaan Honkajoen puolelle vanhaa Lakiakankaan rajausta myötäillen. Näin ollen Honkajoelle muodostuu 2 uutta aluetta. Lakiakangas, josta tulee E-luokan pohjavesialue, sekä Penttilänkankaan eteläinen osa, joka on osa 2-luokan pohjavesialuetta. Penttilänkankaan luokkamuutos ja rajaus tullaan kuulemaan Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen toimesta. Taulukko 1. Honkajoen kunnan alueella sijaitsevien pohjavesialueiden luokkamuutokset perusteluineen ID Alueen nimi Vanha luokka Uusi luokka Perusteet luokkamuutokselle Perusteet E-luokitukselle Honkolanmäki I 1 Pohjavettä hyödynnetään yhdyskuntien vedenhankintaan Palokangas I 1 Pohjavettä hyödynnetään yhdyskuntien vedenhankintaan Heiskanmäki II 2 Alueen pohjavesi soveltuu yhdyskuntien vedenhankintaan, mutta sitä ei tällä hetkellä hyödynnetä Pieksunkangas II 2 Alueen pohjavesi soveltuu yhdyskuntien vedenhankintaan, mutta sitä ei tällä hetkellä hyödynnetä Pukara I 1E Pohjavettä hyödynnetään yhdyskuntien vedenhankintaan Laineskangas I 1 Pohjavettä hyödynnetään yhdyskuntien vedenhankintaan. Alueella sijaitsee pohjavedestä riippuvaisia ekosysteemejä. Suojeluperusteena vesilaki Lakiakangas Poistettu E - Alueella sijaitsee pohjavedestä riippuvaisia ekosysteemejä. Suojeluperusteina metsälaki ja luonnonsuojelulaki.

7 6/6 Taulukko 2. Honkajoen kunnan alueella sijaitsevien pohjavesialueiden rajausmuutokset perusteluineen ID Alueen nimi Vanha luokka Uusi luokka Perusteet rajausmuutokselle Honkolanmäki I 1 Pohjavesialueen varsinaista muodostumisaluetta muutetaan maaperätietojen ja maanpinnan korkeustietojen perusteella Palokangas I 1 Pohjavesialueen varsinaista muodostumisaluetta muutetaan maaperätietojen perusteella Lakiakangas Poistettu E Takaisin luokitukseen nostetulle pohjavesialueelle luodaan vanhoja rajauksia myötäilevät rajat. Rajaus perustuu alueelta saatavilla olevien kartta-aineistojen geologiseen tulkintaan. Kirjallisuus Britschgi, R., Rintala, J. ja Puharinen S.-T. Pohjavesialueet opas määrittämiseen, luokitukseen ja suojelusuunnitelmien laadintaan. Suomen ympäristökeskus. ( ). Geologian tutkimuskeskus. Maaperäkartta 1:20 000/1: Käytetty 07/2018. LIITTEET Kartta 1. Honkolanmäki ( ) Kartta 2. Palokangas ( ) ja Heiskanmäki ( ) Kartta 3. Pieksunkangas ( ) Kartta 4. Pukara ( ) Kartta 5. Laineskangas ( ) kartta 6. Lakiakangas ( )

8 Honkolanmäki, luokka Varsinaisen muodostumisalueen uusi raja Pohjavesialueen raja Ü Varsinaisen muodostumisalueen raja Huom! Vanha rajaus jää voimaan, ellei uutta esitystä ole rinnalla. SYKE, ELY-keskus 11/2018 Sisältää Maanmittauslaitoksen Peruskarttarasterin 11/2018 aineistoa m

9 Palokangas, Heiskanmäki, Palokangas, Heiskanmäki, luokka 2-luokka Varsinaisen muodostumisalueen uusi raja Pohjavesialueen raja Varsinaisen muodostumisalueen raja Huom! Vanha rajaus jää voimaan, ellei uutta esitystä ole rinnalla. SYKE, ELY-keskus 11/2018 Sisältää Maanmittauslaitoksen Peruskarttarasterin 11/2018 aineistoa Üm 500

10 Lakiakangas, Pieksunkangas, Pieksunkangas, luokka Pohjavesialueen uusi raja Varsinaisen muodostumisalueen uusi raja Ü Pohjavesialueen raja Varsinaisen muodostumisalueen raja Huom! Vanha rajaus jää voimaan, ellei uutta esitystä ole rinnalla SYKE, ELY-keskus 11/2018 m Sisältää Maanmittauslaitoksen Peruskarttarasterin 11/2018 aineistoa

11 Pukara, E-luokka Pohjavesialueen raja Varsinaisen muodostumisalueen raja Üm Huom! Vanha rajaus jää voimaan, ellei uutta esitystä ole rinnalla. SYKE, ELY-keskus 11/2018 Sisältää Maanmittauslaitoksen Peruskarttarasterin 11/2018 aineistoa

12 Laineskangas, luokka Pohjavesialueen raja Varsinaisen muodostumisalueen raja Üm Huom! Vanha rajaus jää voimaan, ellei uutta esitystä ole rinnalla. SYKE, ELY-keskus 11/2018 Sisältää Maanmittauslaitoksen Peruskarttarasterin 11/2018 aineistoa

13 Penttilänkangas, Lakiakangas, Lakiakangas, E-luokka Pohjavesialueen uusi raja Varsinaisen muodostumisalueen uusi raja Pohjavesialueen raja Varsinaisen muodostumisalueen raja SYKE, ELY-keskus 11/2018 Sisältää Maanmittauslaitoksen Peruskarttarasterin 11/2018 aineistoa Üm 500 Huom! Vanha rajaus jää voimaan, ellei uutta esitystä ole rinnalla.