Koivukumpu A, B ja C sekä Näätämö A ja B pohjavesialueiden luokitteluun liittyvä selvitys INARI

Transkriptio

1 Dnro LAPELY/3146/2015 Koivukumpu A, B ja C sekä Näätämö A ja B pohjavesialueiden luokitteluun liittyvä selvitys INARI LAPIN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero PL Rovaniemi Asemakatu Kemi

2 2/9 Sisällys 1 JOHDANTO Tutkimuksen tarkoitus, suorittajat ja ajankohta Tutkimuksen perustietoja Aikaisempi tutkimusaineisto Tutkimusalueen kuvaus Pohjavesialueiden luokitus MAAPERÄSELVITYKSET JA KOEPUMPPAUKSET TUTKIMUSALUEELLA Koivukummun pohjavesialueet A, B ja C Näätämön pohjavesialueet A ja B TUTKIMUKSEN YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET... 9

3 3/9 1 JOHDANTO 1.1 Tutkimuksen tarkoitus, suorittajat ja ajankohta Lapin ELY-keskus on tehnyt Inarin Näätämöön pohjavesialueiden luokitukseen liittyvän selvityksen syksyllä Tutkimusten toteutuksesta maastossa on vastannut rakennusmestari Aulis Ruotsalainen. Alue sijaitsee Inarin kunnassa Näätämön kylässä noin 120 kilometriä Kaamasesta koilliseen rajoittuen Norjan rajaan (kuva 1). Tutkimuksen tarve on noussut esille alueella sijaitsevan polttoaineen jakeluaseman ympäristöluvituksen yhteydessä. Koivukummun pohjavesialueet A, B ja C sekä Näätämö A ja B on luokiteltu III luokan pohjavesialueiksi (muu pohjavesialue). Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää pohjavesialueiden soveltuvuutta yhdyskuntien vedenhankintaan. Kuva 1. Tutkimusalueen sijainti.

4 4/9 1.2 Tutkimuksen perustietoja Kairauspaikat ja mahdolliset ominaisuusantoisuuspumppauspaikat valittiin maastotarkastelun avulla. Kairauspaikoiksi valittiin ensisijaisesti sellaisia paikkoja, joiden arvioitiin edustavan hyvin muodostuman yleistä rakennetta ja joiden avulla voidaan saada selville pohjaveden ja kallion pinnankorkeudet. Tutkimuspisteiden sijaintia saatettiin tarkentaa vielä kairauksen edetessä, kun pohjavesialueesta saatiin tarkempaa tietoa. Maaperäkairaukset tehtiin GM 200 kairauskoneella. Kairauspaikoille asennettiin kairauksen jälkeen pohjaveden havaintoputki. Pohjaveden havaintoputken ominaisuudet: PEH-muoviputki, jonka halkaisija 51/63 mm Siivilän rako 0,30 mm Maaperän vedenjohtavuutta arvioitiin ominaisuusantoisuuspumppauksen avulla. Hyvin vettä johtavissa, hydraulisesti yhtenäisissä karkean ja hyvin lajittuneen aineksen kerroksissa veden ominaisantoisuus on hyvä. Ominaisantoisuuspumppauksilla ei kuitenkaan selvitetä pohjavesialueen varsinaista antoisuutta, sillä sen selvittämiseksi tulee tehdä pohjavesitutkimuksia, jotka sisältävät esimerkiksi pitkäaikaisen koepumppauksen. 1.3 Aikaisempi tutkimusaineisto Alueella ei ole aikaisemmin tehty pohjavesiin liittyviä tutkimuksia. 1.4 Tutkimusalueen kuvaus Koivukumpu A, B ja C ( A, B ja C) Koivukummun pohjavesialueet A, B ja C ovat pieniä, pinta-aloiltaan alle 0,7 km² kokoisia alueita, joiden maa-aines on pääosin hienoa hiekkaa ja soramoreenia. Koivukumpu A:n kokonaispinta-ala on 0,44 km 2, B:n 0,58 km² ja C:n 0,63 km². Koivukummun pohjavesialueiden varsinaisten muodostumisalueiden yhteenlaskettu pinta-ala on 0,98 km 2, jossa pohjavettä muodostuu arviolta yhteensä 1000 m³/d. Pohjavesialueet sijaitsevat pidemmän harjujakson levinneiden hiekkojen ja soran kerrostumissa. Näätämö A ja B ( A ja B) Näätämö A:n pohjavesialueen kokonaispinta-ala on 5,4 km² ja pohjaveden varsinaisen muodostumisalueen pinta-ala on 4,02 km². Pohjavettä arvioidaan muodostuvan alueella noin m 3 /d. Näätämö A:n pohjavesialue sijaitsee pitkässä harjujaksossa ja rajoittuu koillispäästään Norjan rajaan. Näätämö A:n kohdalla harjujakso koostuu lähinnä levinneistä hiekka- ja sorakerrostumista. Näätämö B:n pohjavesialue sijaitsee Näätämö A:n luoteis/pohjoispuolella. Alueen kokonaispinta-ala on 0,36 km 2 ja pohjaveden varsinaisen muodostumisalueen pinta-ala on 0,2 km 2. Pohjavettä alueella arvioidaan muodostuvan noin 220 m 3 /d. Pohjavesialue koostuu pääosin hiekkavaltaisista maaperäkerrostumista.

5 5/9 1.5 Pohjavesialueiden luokitus Pohjavesialueiden rajauksesta ja luokittelusta säädetään vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetun lain (1299/2004) uudessa 2 a luvussa (1263/2014), joka on tullut voimaan Lain mukaan alueelliset elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY-keskukset) vastaavat pohjavesialueiden kartoituksesta ja luokituksesta sekä pohjavesialuetiedon ylläpidosta. Uuden lain mukaisesti pohjavesialueet luokitellaan seuraavasti: 1 - luokka, vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue 2 - luokka, muu vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue E - luokka, pohjavesialue, jonka pohjavedestä maa- tai pintavesiekosysteemi on suoraan riippuvainen. Mikäli 1- tai 2-luokan pohjavesialueeseen liittyy pohjavedestä suoraan riippuvainen pintavesi- tai maaekosysteemi, käytetään lisäksi E-merkintää (1E, 2E). Luokkaan 1 kuuluvan alueen pohjavettä käytetään tai on tarkoitus käyttää yhdyskunnan vedenhankintaan taikka talousvetenä enemmän kuin keskimäärin 10 m 3 /d tai yli viidenkymmenen ihmisen tarpeisiin. Luokkaan 2 kuuluu muu vedenhankintakäyttöön soveltuva alue, joka pohjaveden antoisuutensa ja muiden ominaisuuksiensa perusteella soveltuu 1-luokan yhteydessä mainittuun käyttöön. Vanhan luokituksen mukainen luokka III (muu pohjavesialue) poistuu käytöstä kokonaan ja siihen kuuluvat alueet luokitellaan uudelleen luokkiin 1, 2 tai E. Mikäli alueet eivät täytä edellä mainittujen luokkien kriteereitä, poistetaan ne pohjavesiluokituksesta. Pohjavesialueiden luokitusohjeen (SYKE, 2016) mukaisesti pohjavesialueet pyritään rajaamaan geologisina kokonaisuuksina, jolloin selkeästi samaan muodostumaan sijoittuvat pohjavesialueet tulee yhdistää yhdeksi kokonaisuudeksi.

6 6/9 2 MAAPERÄSELVITYKSET JA KOEPUMPPAUKSET TUTKIMUSALUEELLA 2.1 Koivukummun pohjavesialueet A, B ja C Koivukummun pohjavesialueille A, B ja C tehtiin lokakuussa 2015 seitsemän kairausta Destia Oy:n kairausyksiköllä. Kairasyvyydet vaihtelivat välillä 8 14 metriä ja kairareikiin asennettiin pohjaveden havaintoputket (Ø 60 mm), joista mitattiin vesipinnat. Kairaustulokset on esitetty taulukoissa 1-2 ja kairauspisteiden sijainnit kuvassa 2. Ominaisuusantoisuuspumppauksissa ainoastaan kairauspisteestä P2 saatiin vettä noin 1,0 L/s eli 86 m³/d. Muissa kohteissa siivilät tukkeentuivat maan hienojakoisuuden vuoksi. Pohjaveden pinnankorkeustiedot on esitetty liitteessä 5. Tutkimuksissa käytetty korkeustaso on N 60. Kairaustulosten mukaan maaperän ylin kerros on soraa ja soraista moreenia, jonka alla maaaines vaihtelee hienosta hiekasta silttiseen moreeniin. Kaikki kairauspisteet kairattiin 100 mm suojaputkella, josta voitiin havainnoida maa-ainesten lajittuneisuus kohtuullisen hyvin. Havaintoputkista mitattujen vesipintatietojen mukaan pohjaveden päävirtaussuunta on pohjoiseen/koilliseen. Taulukko 1. Koivukumpu A:n ja B:n pohjavesialueilla tehdyt maaperäkairaukset sekä pohjaveden pinnantaso maanpinnasta mitattuna. Koivukumpu A Koivukumpu B P1 P2 P3 P5 syvyys (m) maalaji syvyys (m) maalaji syvyys (m) maalaji syvyys (m) maalaji SrMr SrMR SiMr tiivis Sr Hk/HHk Hk/HHk Kallio hhk -1,60 m -1,80 m -1,45 m -2,70 m Taulukko 2. Koivukumpu C:n pohjavesialueella tehdyt maaperäkairaukset sekä pohjaveden pinnantaso maanpinnasta mitattuna. Koivukumpu C P6 P7 P8 syvyys (m) maalaji syvyys (m) maalaji syvyys (m) maalaji Sr Sr, huon.laj SrMr harmaa HkMr Huon.laj hhk, harmaa SiHk/hHk, harmaa - 2,30 m 9,60 11,00 Mr Ka? -0,77 m -1,35 m

7 7/9 2.2 Näätämön pohjavesialueet A ja B Näätämö A:n pohjavesialueella tehtiin 5 kairausta, jossa kairaussyvyydet vaihtelivat 8 12 metriin. Maa-ainekset vaihtelivat pinnan hienosta hiekasta hiekkamoreeniin ja syvemmällä oli kohtalaisesti lajittunutta soraa tai soraista moreenia. Kairareikiin asennettiin pohjaveden havaintoputket (Ø 60 mm), joista havainnoitiin vesipinnat. Kairauspisteiden sijainnit on esitetty kuvassa 2 ja tulokset taulukossa 3. Pisteistä P10, P12 ja P13 suoritettiin antoisuuspumppaus teholla 1,7 L/s eli noin 150 m³/d. Muista kairauspiteistä ei saatu vettä, koska hienojakoinen maa-aines tukki siiviläputken. Taulukko 3. Näätämö A:n pohjavesialueella tehdyt maaperäkairaukset sekä pohjaveden pinnantaso maanpinnasta mitattuna. Näätämö A P10 P12 P13 syvyys (m) maalaji syvyys (m) maalaji syvyys (m) maalaji KiSr KiSr Sr huon.laj. Sekal Hk Hk hhk/sr kerroksia Sr Sr Lo/kiv -5,47 m Sr -5,53 m -3,01 m Näätämö A P14 P15 syvyys (m) maalaji syvyys (m) maalaji Sr, harmaa Hk harmaa Hk huon. Laj HHk -2,50 m -1,92 m Näätämö B:n pohjavesialueella ei tehty tarkempia pohjavesitutkimuksia.

8 8/9 Kuva 2. Tutkimusaluekartta, jossa on esitetty kairauspaikat sekä pohjaveden havaintoputket ja niistä mitatut pohjaveden pinnantasot.

9 9/9 3 TUTKIMUKSEN YHTEEN VETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET Koivukumpu A-C:n pohjavesialueet sijoittuvat pidemmän harjujakson levinneisiin hiekkakerros tumiin. Tutkimusten perusteella aines on pohjavesialueilla soraista moreenia ja hienoa hiekkaa sekä paikoin joukossa on myös silttisempää ainesta. Pohjaveden päävirtaussuunta on pohjoi seen/koilliseen. Koivukumpu A, B ja 0 eivät tutkimusten perusteella sovellu yhdyskuntien ve denhankintaan, sillä alueilta ei ole saatavissa riittävästi vettä yhdyskuntien tarpeisiin. Alueet voidaan siten poistaa pohjavesialueluokituksesta. Näätämö A:n pohjavesialue sijaitsee pitkässä harjujaksossa ja sen aines koostuu pääosin hie kasta ja sorasta sekä hiekkaisesta ja soraisesta moreenista. Pohjaveden päävirtaussuunta on pohjavesialueen pohjoisosassa kohti koillista/pohjoista ja alueen keskiosassa vesi virtaa poh joiseen/luoteeseen. Näätämö B sijaitsee A-alueen luoteis/pohjoispuolella ja koostuu pääosin hiekkavaltaisesta aineksesta. Tehtyjen tutkimusten perusteella Näätämö A:n pohjavesialueen keski- ja pohjoisosista on saa tavissa pohjavettä enemmän kuin 100 m3/d ja alueen voidaan siten katsoa soveltuvan yhdys kuntien vedenhankintaan. Tämän perusteella pohjavesialueen luokitus tulee nostaa luokkaan 2. Näätämö B:n pohjavesialueella ei tämän selvityksen yhteydessä tehty maaperäkairauksia, mutta karttatarkastelun perusteella alue on samaa geologista kokonaisuutta pohjavesialueen A kanssa. Pohjavesialueiden luokitusohjeen (SYKE, 2016) mukaisesti samaan geologiseen ko konaisuuteen kuuluvat alueet tulee yhdistää. Yhdistetty alue soveltuu kokonaisuutena yhdys kunnan vedenhankintaan ja luokitellaan siten 2-luokkaan. Rovaniemellä Rakennusmestari Aulis Ruotsalainen Suunnittelija Anne Lindholm