ROKUA - JÄÄKAUDEN TYTÄR

Transkriptio

1 ROKUA - JÄÄKAUDEN TYTÄR Jari Nenonen Geologian päivä Rokua Geopark

2 Rokua on Osa pitkää Ilomantsista Ouluun ja Hailuotoon kulkevaa harjujaksoa, joka kerrostui mannerjäätikön sulaessa noin vuotta sitten.

3 Rokuan hajukso kulkee luoteessa hiekka-savikivestä koostuvan Muhos muodostuman läpi. Sulavan jäätikön sulamisvesivirta irrotti heikosti kulutusta kestävästä kallioperästä kiviainesta, kuljetti, kulutti ja kerrosti sen hyvin vähäkiviseksi punertavahiekkaiseksi harjuksi. Lajittuneet kerrostumat Suomessa.

4 Geologia maisemapalapelinä: Yhdeksän palaa tuhansia maastomuotoja Maisema on erilaisten geologisten maastomuotojen yhdistelmä Maastomuodot lomittuvat toisiinsa palapelin tavoin Syntytavan ja iän mukaan ryhmiteltynä maisemapalat kertovat luonnon kehitystarinan *** Palapeli on Geopark-alueen geologian kuvallinen sisällysluettelo. Se sijoittaa maastossa satunnaisessa järjestyksessä eteen tulevat ja syntyhistorialtaan erilaiset luontokohteet ikäjärjestykseen ja geologisen kehitystarinan osiksi. Jari Nenonen ja Tapani Tervo

5 Kallioperä (Pääosin irtonaisista maalajeista koostuvan maaperän peittämä) 2600 miljoonaa vuotta vanha gneissi (Manamansalo) Jari Nenonen ja Tapani Tervo

6 1) Muinaismanner ( ). 1 - Pirunkalliot (graniittigneissi, kirkon kivijalka) - Kilonniemen rantakalliot (gneissi, 2600) - Kilonniemen rantakalliot (gneissi, 2600) - Aron- ja Harmaalankalliot (suonigneissi) - Pieni Petäiskangas (gneissi & juonia) - Oulujärven retkeilyalue saaret (kalliorannat)

7

8 2) Meri, vuorijono ( ) - Pyhäkoski (graniitti) - Väätäjänniemi siirtolohkare (pegmatiittigraniitti) - Isterinkoski (metagrauvakka) - Liimanninkoski (graniitti) 2

9 2) Meri, vuorijono ( ) 2 - Pyhäkoski (graniitti) - Väätäjänniemi siirtolohkare (pegmatiitti) - Isterinkoski (metagrauvakka) - Liimanninkoski (graniitti) Uurteinen kallio

10 3) Meri ja jokisuisto (1200-) Muhos-muodostuma, konglomeraatti 3

11 Muhoksen hiekka-, siltti ja savikivimuodostuma Kuva: Aaltoväreitä hiekkakivessä Muhoksen taajaman alla 441 metrin syvyydessä Jari Nenonen ja Tapani Tervo

12

13 Jäätikkösyntyiset muodostumat

14 4) Mannerjäätikkö: 4 - Uonua, drumliinit - Kaivanto, reunamoreenit (De Geer) - Kankari, kumpumoreenit - Petäjälahti, kumpumreenit - Isokivi (Rajakivi) siirtolohkare - Väätäjänniemen siirtolohkare - Uurteet - Rokuan lohkarekummut - Vaulujärvi jään kontaktirinne

15 Drumliinit

16 Jari Nenonen & Tapani Tervo 16

17 uurteet siirtolohkareet drumliinit

18 4) Mannerjäätikkö: 4 - Uonua, drumliinit - Kaivanto, reunamoreenit - Kankari, kumpumoreenit - Petäjälahti, kumpumreenit - Isokivi (Rajakivi) siirtolohkare - Väätäjänniemen siirtolohkare - Uurteet - Rokuan lohkarekummut - Vaulujärvi jään kontaktirinne

19 Kumpumoreenit Jään hioma kallio Jäätikköjää virtaa ja kuluttaa alustaansa, vaikka jäätikön reuna pysyy samassa paikassa tai vetäytyy

20 Jari Nenonen & Tapani Tervo 20

21 5) Jäätikköjoki - Rokuan kame-alueet - Syvyydenkaivon suppa - Loukkojärven suppa - Rokuan pohjoisrinne (jään kontakti) - Manamansalon retkeilyalue - Säräisniemi - Kuoston harjusaari 5

22 Harjun ja suppakuoppien synty Jari Nenonen 22

23

24 Suppalammissa vesi on kristallinkirkasta ja kylmää Foto: I.Karttunen Kolmoset Salminen

25 Syvyyden kaivo Suomen syvin suppa (noin 50 m) Foto: I.Karttunen

26 6) Maankohoaminen, Muinaisrannat 6 - Soiluanniemi (tombolo) - Paljakantörmä (eroosiotörmä) - Rytölahden rantadyynivallit - Ahmaksen rantavallit - Multakankaan muinaisranta - Autionkankaan rantatörmä, - Hietaranta (rantadyyni, raviinit) - Rokuan soistuneet rantavallit - Säräisniemen rantavallit Valok: L. Koutaniemi

27 Maankohoaminen Pookivaara 194,4 m mpy

28 Rantavallit ja kaarrot Foto: I.Karttunen Jari Nenonen & Tapani Tervo 28

29 Jari Nenonen & Tapani Tervo 29

30 Jari Nenonen & Tapani Tervo 30

31 Jari Nenonen & Tapani Tervo 31

32 Kuoston harjusaari

33 7) Tuulen tuottamat maastomuodot - Rokuan kasvillisuuden sitomat dyynit - Multipakka, tuulipurto - Ruutilamminkankaan (tuuli- ja rantakerrostumat) - Multimäki (tuuli- ja rantamuodostumat) - Rokuanjärven dyyni 7 Savonlinna

34 Dyynialueet (Paraabelidyynit ja rantadyynit) Moreenialueet Vesistö Pikku-Rokuan paraabelidyynejä Jari Nenonen ja Tapani Tervo

35 Jari Nenonen & Tapani Tervo 35

36 Suomen korkein dyyni 25 m, Pikku Rokua

37 Dyynejä, kulutusaltaita ja lentohiekkaa

38 8) Virtaava vesi - Nuojuan raviinit - Siirasojan raviini - Syvyydenkaivon uomat - Oulujoen voimalaitokset - Muhos-joen meanderit 8

39 Jokialueet (Raviinit, juoluat ja deltat) Moreenialueet Vesistö Nuojuan raviineja Jari Nenonen ja Tapani Tervo

40 Muhoksen delta (Sininen viiva = ranta n vuotta sitten) Jokialueet (Raviinit, juoluat ja deltat) Jari Nenonen ja Tapani Tervo

41 Laserkeilauskorkeusmalli Muhosjoen meandereista ja juoluoista

42 9) Soistuminen - Kuvajan aapasuo - Rokuan suppasuot - Kuostonsaaren suo 9

43 Suppasoiden synty Piirros Harri Kutvonen GTK

44 Suoalueet Kuvajan aapasuo Kaakkuri 1) Suurin turvesyvyys (2,8 m) 2) Jänteitä 3) Rimpiä 4) Avovesialueita Jari Nenonen ja Tapani Tervo

45 Kasvillisuus Viimeisen vuoden aikana Rokualle on kehittynyt alueelle tyypillinen kasvillisuus. Herbs Stages of vegetation on Oulujoki-river area Alnus Picea Ulmus Corylus Pinus Betula

46

47

48 Jari Nenonen & Tapani Tervo 48

49

50 KIITOS! Jari Nenonen 50