Suomen maantiede 2. luento Suomen kallioperä ja maaperä. kehitysvaiheet merkitys alueellinen levinneisyys

Transkriptio

1 Suomen maantiede 2. luento Suomen kallioperä ja maaperä kehitysvaiheet merkitys alueellinen levinneisyys

2 Suomen kallioperän alkuvaiheet vanhaa: Siuruan gneissi 3,5 miljardia vuotta arkeeinen poimuvuoristo kului ja tasoittui Jatulimantereeksi kasautui sedimenttejä

3 Mannerlaattojen törmäys n milj. vuotta sitten muodostui svekofennialainen vuoristo kivet metamorfoituivat maanjäristyksiä

4 Kivisulaa nousi vaipasta syntyi granitoideja kallioperästä tuli paksu (65 km) Rapakivet kiteytyivät n milj. v. sitten Vuoriston kuluessa hiekkaa ja savea kerrostui Satakunnan ja Muhoksen vajoamiin Diabaasi intruusiot n milj. v. sitten

5 Lehtinen, Nurmi, Rämö: 3000 vuosimiljoonaa, Suomen kallioperä

6 Kallioperän myöhemmät vaiheet Poimutuksiin liittyi lohkoliikuntoja rauhallisempia aikoja 1000 milj. v. sitten Kaledoninen poimutus Intruusioita (esim. Sokli) Meteorikraatereita löytynyt 10

7 Kaledonisessa poimutuksessa tunturiliusketta työntyi vanhempien sedimenttikivien päälle (Uusinoka 1980)

8 Suomen kallioperän kehitys Noin 20 % kallioperästä on arkeeista

9 Meteorikraatereita

10 Fossiilit Tervolan stromatoliitti Keminmaalla, syanobakteerit 2000 milj. vuotta sitten 12&id=111&option=com_content&task=vie w Muhoksen savikiven akritarkit (1200 milj. v.) Lauhavuoren hiekkakivessä madon jälkiä (600 milj. vuotta vanhoja) Ahvenanmaan ordivikkikalkki

11 Ahvenanmaalla oikosarvisia Ahvenanmaan koralliriuttaa hautautui sedimentteihin meteorin törmätessä 450 milj. vuotta sitten. Syntyi tsunami. om_content&task=view&id=100&itemid=6

12 Kivihiilikaudella kasvoi sankkoja saniais- ja kortemetsiä. Kosteassa tropiikissa kallio rapautui syvälle, Suomen alue on sijainnut tropiikissa Permi- ja triaskausilla aavikoita Aridissa ilmastossa kääntöpiireillä tuuli- ja vesieroosio paljasti kallioperää rapautuneen maakerroksen alta

13 Jääkaudet (tertiääri- ja kvartääri) Jäätiköt kuluttivat (yhteensä 7-25 m), syvensivät ruhjeita ja kasasivat moreenia

14 Vaellus pallon pinnalla, todisteita rapautumisesta ja eroosiosta Trooppisen rapautumiskerroksen alla olleet muodot ovat tulleet esiin. (Lapissa jäänteitä maannoksesta; tor-muodostumat)

15 Tikkanen 2002: The changing landforms of Finland

16 Fennoskandian mannervaelluksen vaiheita m_content&task=view&id=230&itemid=38

17 Lohkoliikunnat, murrokset Monet tunturit ja Inarin allas ovat syntyneet lohkoliikuntojen tuloksena Lohkoliikunnot ja poimutukset aiheuttavat kallioperään jännityksiä, joiden purkautuessa syntyy helposti rapautuvia murroksia ja ruhjeita -> laaksoja, rotkoja, rinteitä

18 Suomen kallioperässä on runsaasti murroksia

19 Suomen kallioperä (Kartta Tikkasen, ks. myös Lehtinen ym. 1998) Paljaana kallioperästä 3 % Vaaleat syväkivet 52,5 % Tummat syväkivet 8,2 % Migmatiitit 21,8 % Liuskeet 9,1 % Kvartsiitti + hiekkakivi 4,3 % Granuliitit 4,0 % Kalkkikivet 0,1 %

20 Suomen maa-alan jakautuminen korkeusvyöhykkeisiin (Tikkanen) 80 % maa-alasta on alle 200 m mpy, siis alankoa.

21 MAANKAMARA = KALLIOPERÄ + MAAPERÄ Maaperä tasoittaa kallion pinnan muotoja. Murroslaaksot näkyvät maisemassa perättäisinä laaksoina: lahtina, jokina, järvinä, suojuotteina ja peltoina

22 Veikseljäätiköityminen alkoi BP ja oli laajimmillaan vuotta sitten (Punkari 1996)

23 Euroopan kasvillisuudessa vallitsivat mammuttiarot n vuotta sitten

24 Mammuttien fossiilit om_content&task=view&id=98&itemid=6

25 Suomen deglasiaatio Jään reuna I Salpausselällä n v. sitten Reuna perääntyi paikoin 60 km Salpausselältä pohjoiseen ja eteni uudelleen II Salpausselällä n v. sitten Billingenin portti aukesi ja veden pinta laski, Baltian jääjärvi muuttui Yoldiamereksi Sisäsuomen reunamuodostuma syntyi noin v. sitten

26 Jää eteni suurina kielekkeinä (Punkari 1996)

27 Suomen reunamuodostumat: I, II ja III Salpausselkä, Sisäsuomen reunamuodostuma, idässä Rukajärven ja Kalevalan reunamuodostumat (Punkari 1996)

28 SK 1999: Tikkanen & Oksanen Tikkanen & Oksanen 1999

29

30 Ancylus-järvi 9000 BP Karttasarja: Tikkanen & Oksanen SK 1999

31 Litorinameri BP

32 Supraakvaattiset eli aina korkeimman rannan yläpuolella sijainneet alueet

33 Suomen geomorfologiset muodostumat ja jään etenemissuunnat. Sulaessaankin jää liikkui kohti reunaansa (Tikkanen; SK)

34 Jään virtaus muovasi silokallioita, joiden pinnassa on jään liikkeen suuntaisia uurteita Jäätikön aikaansaamat muodostumat

35 Maata peittää pohjamoreeni, joka tekee maaston juovaiseksi (drumliinit ja vakoumat) Jäätikön synnyttämät muodostumat

36 Kuusamon drumliineja

37 Jäätikön synnyttämät muodostumat Jään sulaessa paikalleen syntyi kumpumoreenia, joka on huuhtoutunutta pintamoreenia (Aartolahti 1974)

38 Jäätikkö työnsi eteensä moreenia ja sulamisvedet kasasivat soraa ja hiekkaa Reunamuodostumat (Salpausselät)

39 De Geer moreenit, Björköby

40 Moreenit ovat usein hyvin lohkareisia

41 Sulamisvesien kasaamat harjut, deltat ja sandurit (soraa ja hiekkaa)

42 Harjut ja salpausselät om_content&task=view&id=66&itemid=39

43 Suomen sora ja hiekka muodostumat Hienompi aines laskeutui savikoiksi

44 Kertauskysymyksiä Miksi juuri Raahen ja Laatokan väliseltä vyöhykkeeltä on löytynyt runsaasti malmeja? Miksi Lapin tuntureilla esiintyy tormuodostumia? Missä Suomessa esiintyy laajoja savikoita? Miksi näillä alueilla?