Selvitys, pääsijaintikunnaltaan Akaan kaupungin pohjavesialueiden rajausten ja luokitusten

Transkriptio

1 Selvitys 1 (6) Selvitys, pääsijaintikunnaltaan Akaan kaupungin pohjavesialueiden rajausten ja luokitusten tarkistamisesta Tausta en määritelmä sisällytettiin ympäristönsuojelulakiin (YSL 5 ) ja pohjavesialueiden määrittäminen ja luokitus lakiin vesien ja merenhoidon järjestämisestä 2a lukuun Vesienhoitolakia täsmennettiin pohjavesialueen rajojen määrittämisen ja luokituksen perusteiden osalta valtioneuvoston asetuksella vesienhoidon järjestämisestä lisätyssä 2a luvussa. iden luokitus Aiemmin käytössä olleet pohjavesiluokat I (vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue) ja II (vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue) muuttuivat 1 ja 2 luokkaan. Sen lisäksi käytössä ollut IIIluokka (muut pohjavesialueet) poistui. Pirkanmaalla on ainoastaan I ja II luokan alueita. Uuden lainsäädännön mukaan pohjavesialue luokitellaan 1luokkaan, mikäli alueen vettä käytetään tai tullaan käyttämään yhdyskunnan vedenhankintaan taikka talousvetenä enemmän kuin keskimäärin 10 m 3 /d tai yli viidenkymmenen ihmisen tarpeisiin. 2luokkaan luokitellaan pohjavesialue, joka pohjaveden antoisuuden ja muiden ominaisuuksien perusteella soveltuu vedenhankintaan. Alue kuuluu pääsääntöisesti 2luokkaan, kun siellä muodostuu pohjavettä yli 100 m 3 /d, jos se myös muutoin ominaisuuksiltaan soveltuu vedenhankintaan. Uutena luokitukseen tulee mukaan Eluokka. Eluokan pohjavesialueen luokitus perustuu luonnontilaiseen tai luonnontilaisen kaltaiseen un pohjavedestä suoraan riippuvaiseen merkittävään pintavesi tai maain. Uuden lainsäädännön myötä luokkia on nyt viisi; 1, 2, 1E, 2E ja E. iden rajaus iden rajaus perustuu ainoastaan luonnontieteellisiin tekijöihin niiden tietojen pohjalta, jotka ovat käytössä kartoitushetkellä. Rajausmuutokset perustuvat uuteen tutkimustietoon. Valtioneuvoston asetuksessa vesien ja merenhoidon järjestämisessä on tarkennettu, että muodostumisalue rajataan kohtaan, jossa maakerrokset ovat hyvin vettä johtavia ja alueen maaperä mahdollistaa veden merkittävän imeytymisen pohjavedeksi. Suomen ympäristökeskuksen laatimassa ohjeluonnoksessa (et määrittäminen, luokitus ja suojelusuunnitelmat) tarkennetaan vielä, että muodostumisalueen maalajin tulee olla vedenjohtavuudeltaan vähintään hienonhiekan tasoa (D50 = >0,060,2). en raja määritellään kohtaan, jossa pohjavettä johtavien maaperäkerrosten päällä on riittävän tiiviit pohjavettä suojaavat maakerrokset tai jossa pohjavettä johtavat maakerrokset päättyvät kallioon tai vettä huonosti johtavaan maaperään. Ohjeistuksessa mainitaan riittävän tiiviiksi kerroksiksi mm. yli 3 m paksut savi ja/tai silttikerrostumat (D50 = <0,002 mm). iden luokat kertovat alueen vedenkäytöstä ja suojelutarpeesta. iden luokista ja rajoista ei tehdä valituskelpoista päätöstä. iden rajauksella ja luokituksella ei ole laissa itsenäisiä oikeusvaatimuksia, vaan vaikutukset tulevat aina kuten ympäristösuojelulain kautta. Vaikka pohjavesialueiden rajauksella ei ole välittömiä oikeusvaatimuksia, palvelevat ne välillisesti ympäristöä koskevaa lainsäädäntöä. PIRKANMAAN ELINKEINO, LIIKENNE JA YMPÄRISTÖKESKUS Kirjaamo PL 297, Tampere Ytunnus kirjaamo.pirkanmaa@elykeskus.fi

2 Selvitys 2 (6) Taulukko 1. Yhteenveto Akaan pohjavesialueiden muutoksista. Rajausmuutos Vanha luokka Uusi luokka Kylmäkoski B Kyllä I 1 Kylmäkoski A Kyllä II 2 Sontula II 1 Nuljunkulma I 1 Lisätietoa pohjavesialueiden rajaamisesta ja luokituksesta: > Vesi > Vesiensuojelu > Pohjaveden suojelu > et > (valitse) Pirkanmaan ELYkeskus et opas määrittämiseen, luokitukseen ja suojelusuunnitelmien laadintaan. Luonnos Britschgi, Rintala ja Puharinen. Laki vesien ja merenhoidon järjestämisestä 2a luku Valtioneuvoston asetus vesienhoidon järjestämisestä 2a luku

3 Selvitys 3 (6) Kylmäkoski B 1luokka Kylmäkosken pohjavesialue kuuluu 1luokkaan, koska alueella on kaksi vedenottamoa. Kummastakaan ottamosta ei ole otettu vuosiin vettä, mutta vedenottamoita ei ole purettu ja ne ovat VEETI:n mukaan käytössä. Kylmäkoski A ja B pohjavesialueiden välistä rajaa siirretään noin 450 metriä idemmäksi vastaamaan paremmin pohjaveden virtausoloja. Pohjavettä purkautuu todennäköisesti Lumijokeen sekä idästä että lännestä. rajautuu Lumijokeen, Jalantijärveen, moreenimuodostumiin ja savikerrostumiin. on osa Akaan läpi kulkevaa melkein itälänsi suuntaista, osittain peitteistä harjua. Alue käsittää Lumijoelta Kylmäkosken kirkonkylän läpi kulkevan harjunosan. Harjun ydinosa on kohtalaisesti pyöristynyttä soraa. Reunaosat ovat hiekkavaltaista ainesta, jossa on kapeita ruosteisia sorakerroksia. Osassa harjua pintakerroksena on hienoainespitoista soraa, mikä heijastuu puuston kuusivaltaisuutena kyseisillä alueilla. Kokonaisuutena aines on harjun lounaisosassa kaakkoisosaa hiekkavaltaisempaa. Lumijokeen rajoittuva harjun osa on huuhtoutunutta soraa. Siten harjulla on todennäköisesti hyvä hydraulinen yhteys Lumijokeen. Harjun leveys on metriä lukuun ottamatta Kylmäkosken kirkon kohdalla olevaa noin 400 metrin levyistä leventymää. Aines on kohtalaisesti lajittunutta, karkeampi aines sisältää myös hienoja lajitteita. Karkearakeiset osat rajoittuvat pääasiassa harjun kapeisiin osiin. Leventymän kohdalla aines on hiekkavaltaista, karkeampia lajitteita esiintyy vain ohuina välikerroksina. Kalpekinharjulla aines on hienoainespitoista. Pohjaveden päävirtaussuunta on länsiosassa länteen kohti Lumijokea ja itäosassa itään kohti Jalantijärveä. Jalantijärveen niemenä pistävän harjunosan liepeet ovat silttiliejukerrosten peittämät, joten pintaveden imeytymistä harjuun ei ilmeisesti tapahdu merkittävissä määrin. Alueen arvioitu antoisuus on 340 m 3 /d. Leventymän kohdalta maaainesta on otettu laajalta alueelta. Ottamisalueet on tasattu ja alueelle on kaavoitettu teollisuusalue. Vuonna 2002 Kalpekinharjun ottamosta otettiin vettä 43 m 3 /d ja sen jälkeen vedenottoa ei ole merkattu VELVET:iin tai VEETI:in. Vuonna 2011 Pappilan vedenottamosta otettiin vettä 132 m 3 /d ja vuonna m 3 /d. HSvedeltä saatujen tietojen mukaan Pappilan vedenottamon purkamista on mietitty mutta ELYkeskuksella ei ole tarkempaa tietoa asiasta.

4 Selvitys 4 (6) Kylmäkoski A 2luokka Kylmäkoski A pohjavesialue kuuluu 2luokkaan, koska alueella ei ole vedenottamoita tai suunnitteilla vedenottoa. Kylmäkoski A ja B pohjavesialueiden välistä rajaa siirretään noin 450 metriä idemmäksi vastaamaan paremmin pohjaveden virtausoloja. Pohjavettä purkautuu todennäköisesti Lumijokeen sekä idästä että lännestä. rajautuu savikerrostumiin. Alue on osa Akaan läpi kulkevaa melkein itälänsi suuntaista, osittain peitteistä harjua. Kylmäkoski A pohjavesialue käsittää Lumijoen länsipuolisen joen rantaa seuraavan harjun. Harjun ydinosa on kohtalaisesti pyöristynyttä soraa. Reunaosat ovat hiekkavaltaista ainesta, jossa on kapeita ruosteisia sorakerroksia. Osassa harjua pintakerroksena on hienoainespitoista soraa, mikä heijastuu puuston kuusivaltaisuutena kyseisillä alueilla. Kokonaisuutena aines on harjun lounaisosassa kaakkoisosaa hiekkavaltaisempaa. Lumijokeen rajoittuva harjun osa on huuhtoutunutta soraa. Siten harjulla on todennäköisesti hyvä hydraulinen yhteys Lumijokeen. Pohjavettä purkautuu Lumijoen uoman läheisyydessä Lumijoen suuntaan. Maaaineksenotto on loppunut alueella. Alueen arvioitu antoisuus on 230 m 3 /d. Ottamisalueet ovat osittain metsittyneet ja niitä on paikoin peitetty pintamailla.

5 Selvitys 5 (6) Sontula luokka nostetaan 1luokkaan, koska alueella on yksityinen vedenottamo, josta otetaan talousvettä muutamalle läheiselle kiinteistölle sekä läheisen yrityksen käyttövedeksi. rajautuu savi ja silttikerrostumiin. Alue on matalahko itälänsi suuntainen harju. Harjun aines on kohtalaisesti lajittunutta ja pyöristynyttä soraa. Harjun reunaosissa aines saattaa olla hiekkaa. Harjun mataluudesta johtuen harjua ympäröivät tiiviit silttisavi liepeet ulottuvat paikoin melkein harjun päälle. Osissa harjua harjuaines on ruosteista. Harjun ydinosa on kaivettu vedenottamon läheltä melkein kokonaan pois. Näkyvillä oleva aines on pyöristynyttä kiveä (halkaisija n. 10 cm). Alue rajoittuu enimmäkseen peltoihin. Pohjavettä purkautuu vedenottamolta ja sen läheisyydestä lähteestä. Alueen arvioitu antoisuus on 140 m 3 /d. Vedenottamosta otetaan vettä 78 omakotitalolle sekä läheisen yrityksen henkilöstön (n. 80 hlö) tarpeisiin työvuoron aikana.

6 Selvitys 6 (6) Nuljunkulma A 1luokka Nuljunkulman pohjavesialue kuuluu 1luokkaan, koska alueella sijaitsee kolme KymppiMaukkaat Oy:n kallioporakaivoa. Kaivot eivät ole käytössä ja pumput sekä johdot ovat poistettu. Kymppi Maukkaat Oy:llä on edelleen voimassa oleva vedenottolupa ja kaivot ovat varavedenlähteinä. rajautuu savi ja moreenikerrostumiin. Ei rajausmuutoksia. Alue liittyy itä länsisuuntaiseen Rapolanharjun saumamuodostuman syöttöharjuun. Harjun aines on kiviä ja lohkareita sisältävää huonosti lajittunutta soraa. Alueeseen kuuluu myös harjun pohjoispuolella hienojakoisten ainesten ja hiekkamoreenin peittämää aluetta, jolla on myös kalliopaljastumia. Kallioperä on kiilleliusketta, jossa liuskeisuuden kulku on luodekaakko suuntainen ja kaade lähes pysty. Tehtaan käyttämien kallioporakaivojen vesi kertynee lähinnä alueen koillisosan moreenipeitteisiltä kallioalueilta sekä harjun länsiosasta. Alueen arvioitu antoisuus on 200 m 3 /d. Alueen vedenottamoa pidetään varavesilähteenä. LIITTEET Karttaaineisto kaikkien pohjavesialueiden osalta, josta käy ilmi alueen rajaus ja, jos kyse on muutoksesta, eroavaisuus aikaisempaan rajaukseen punaisella rajauksella.