Digiohjausta kaikille! -hankkeen webinaari 5.2.2019 klo 9-10 Opiskelijan digimentoroinnilla uuden sukupolven uravalmiuksia Yliopettaja Irja Leppisaari Aloitamme tasan klo 9!
TERVETULOA
Opiskelijan digimentoroinnilla uuden sukupolven uravalmiuksia Irja Leppisaari
Sisältö mitä tarkoitetaan opiskelijan digimentoroinnilla eamk-hankkeessa eryhmämentoroinnin kehittyvä toimintamalli, jossa yamk-opiskelijat toimivat amk-opiskelijoiden mentoreina digiympäristöjä ja - välineitä hyödyntäen kokemuksia digimentoroinnin käytöstä opiskelijoiden työelämäläheisessä ohjauksessa miten digimentoroinnilla voidaan tukea uuden sukupolven uravalmiuksia
Mentorointi uudistuu digiaikaan Mentorointi ja valmennus tunnistetaan Kampylis ym. (2015) mukaan jatkuvaan ammatilliseen kehittymiseen ohjaavina tapoina digikyvykkäissä koulutusorganisaatioissa. Mentorointi yksi merkittävä toimintatapa oppimisen työelämäläheisissä ekosysteemeissä, joissa keskeistä on kaikkia osapuolia (opiskelijoita, koulutusorganisaatiota ja työelämää) hyödyttävä yhteistyö, asiantuntijuuden jakaminen ja vertaiskehittäminen. Pitkät perinteet oppimisen muotona omaava mentorointi osoittaa joustavuutensa ja muuntautumiskykynsä toimintamallina ja uudistumisprosessien tuloksena voi syntyä toisenlaisia, tänä päivänä käyttökelpoisia mentoroinnin muotoja ja tapoja.
5.2.2019 Kolme mentoroinnin kehittymissuuntaa (Leppisaari 2019a) 1. KEVYEMPIÄ OSUVIA TOIMINTAMALLEJA - yhteiskehitetään kevyempiä, tehokkaita mentoroinnin toimintamalleja + kuunnellaan sekä opiskelijoita että työelämän edustajia + kuunnellaan milleniaaleja - luodaan jatkuvan oppimisen/uranaikaisen osaamisen kehittämisen toimintamalleja 2. KETTERÄÄ JA SULAUTUVAA - yhdistellään erilaisia mentorointimuotoja - mentorointiin osallistutaan sieltä missä liikutaan - pika-/täsmämentorointi - digitaalisuus sulautuu mentoroinnin toimintatapoihin LUO ITSELLESI MENTORIVERKOSTO! (Ericson, 2014) 3. YHTEISÖLLISTÄ - LIIKUTAAN JOUSTAVASTI ERI ROOLEISSA - roolit väljenevät, monenkeskiset oppimisprosessit - osaamiset läikkyvät toisiinsa (vrt. K. Hakkarainen) oppimisen ekosysteemin yhdyspinnoilla - poikkialaisuus, ristiinmentorointi - ryhmämentorointi, käänteismentorointi, vertaismentorointi
Minkälaisella mentorointimallilla parhaiten uravalmiuksia? Koulutuksessa käytetään niitä työtapoja, joita halutaan osallistujien soveltavan omassa uranaikaisessa oppimisessaan. Tulevaisuudessa tarvittavien e-mentorointitaitojen oppiminen osana johtamisosaamista edellyttää uusia, jaettuun asiantuntijuuteen (Hakkarainen ym. 2004) ja vertaisoppimiseen (McManus & Russell 2007) yhteisöllisessä (myös virtuaalisessa) oppimistilassa pohjautuvia opetusmenetelmiä. Työelämä edellyttää työntekijöiltään yhä vahvempaa digiosaamista Mentorointiprosessia voidaan laajentaa digitaalisten työkalujen välityksellä ja muodostaa virtuaalisia mentorointiryhmiä. Tällöin mentorointi on kahdenkeskisen vuorovaikutuksen sijaan monenkeskinen oppimisprosessi eryhmämentoroinnissa voi muodostua oppimistila (learning space) kun osallistujat vaihtavat ajatuksiaan, tietojaan, kokemuksiaan ja tunteitaan reflektiivisellä ja autenttisella tavalla, ks. Docherty ym., 2006).
5.2.2019 Opiskelijan digimentoroinnin määritelmä eamk-hankkeessa: Digimentorointi määritellään kahden tai useamman henkilön väliseksi yhteistyöksi, jossa osapuolet haluavat kehittyä yhteisellä kiinnostuksen alueella (esim. työelämävalmiudet) ja jakaa osaamistaan hyödyntäen keskinäisessä vuorovaikutuksessaan digimenetelmiä ja -työkaluja. Perustutkinto-opiskelijan mentorina voi toimia YAMK:n opiskelija, alumni tai työelämän edustaja. Mentoroinnissa hyödynnetään erilaisia muotoja, kuten ryhmä- ja vertaismentorointia sekä ristiinmentorointia, jossa osallistujat tulevat eri korkeakouluista, eri organisaatioista ja eri aloilta. (sov. Leppisaari, Vainio, Helenius, Hartnell-Young & Makino 2006; eamk-sanasto)
Ensimmäiset ementorit ja eaktorit Suomessa 21.3.2017 + 19.4.2018 http://ementorit.blogspot.fi/
ementorointikoulutus 3 op / 5 op KAMK:n, Centria-amk:n ja Xamk:n ementoroinnin kehittäminen ammattikorkeakouluopintojen ja työelämän rajapinnassa -hanke (2015 2017) tukea työelämään siirtymisessä ementoroinnin avulla Hankkeessa kehitetty ja toteutettu ementorointikoulutus 5 op ementorit yamk-opiskelijoita ja alumneja eaktoreiden osuus koulutuksesta 3 op 2016 Sitra palkitsi ementorointi ammattikorkeakouluopiskelijoiden tukena -toimintamallin ratkaisuna korkeasti koulutettujen työelämävalmiuksien ja työllisyyden edistämiseksi ementorointikoulutus jatkaa eamkhankkeessa test bedinä 2017-2019 http://ementorit.blogspot.fi/ 48 ementoria ja 43 eaktoria
ementorointimalli 2016-2017 Pari- ja ryhmämentorointi vuorottelivat Ryhmässä - 2 mentoria and 2-4 aktoria eri aloilta A=aktori A 1 M 2 A (ala 2) M (ala2) M (ala 1) A (ala 1) A (ala3) M=mentori A 1 M 2 Monialainen eryhmämentorointi: mentoripari eri aloilta tai asiantuntijuusalueilta. Aktorilähtöiset sisällöt/teemat Yhteistä työskentelyä tukevat digityökalut - ryhmämentorointi, vertaismentorointi, digimentorointi
eryhmämentorointimalli 2017-2018 (Leppisaari 2019) ementorointikoulutus 5 op/3 op Kamk, Centria-amk, Xamk M=mentori A=aktori M1 (ala2) M2 (ala 3) A1 (ala2) A2 (ala 1) M3 (ala 1) Aktori-mentori -ryhmien taustalla toimivat ementorien kollegiaaliset ryhmät Harjoittelussa yhdistettiin ryhmä-, vertais- ja käänteismentorointia sekä hyödynnettiin digivälineitä niiden toteuttamisessa. Reaaliaikaiset videoneuvottelut. Ryhmien monialaisuus: Mentorit edustivat eri asiantuntijuusalueita, samoin aktorit eri koulutusaloilta.
eryhmämentorointimalli 2018-2019 MR1 Mentori 1 Aktori 1 Mentori 1 MR2 Aktori 2 Mentori 2 Aktori 2 Aktori 1 Mentori 2 Mentori 1 Aktori 1 Mentori 1 Aktori 1 MR3 Aktori 2 Mentori 2 MR4 Aktori 2 Mentori 2 (Kajaanin amk & Centria-amk)
Esimerkki: Miten eryhmä toimi? - 2 mentoria (mentoripari) ja 3 aktoria eri aloilta, 5 x 1,5 h ENNEN - Ennakkotehtävä, esim. kysymykset/testit OneDriveen tai perehtyminen tiettyyn teemamateriaaliin (flipped learning) SESSIO - Tapaaminen videoneuvotteluna (Hangouts/Skype/AC ym.): teemana työelämään siirtyminen, omien vahvuuksien tunnistaminen ym. JÄLKEEN - Session jälkeen yhteinen arviointi (blogi, Flinga, OneDrive, Padlet)
Neljä ulottuvuutta (Leppisaari 2017; 2019a) 1. OSAAMISTAVOITTEET JA SISÄLTÖ 2. MENTOROINTIMALLI JA -MENETELMÄT ONNISTUVAN eryhmämentoroinnin KESKEISET TEKIJÄT a. Osaamistavoitteiden asettaminen ja tavoitteista nousevat sisällöt b. Ryhmän toiminnan jatkuva reflektio ja arviointi a. eryhmämentorointimalli mentorointimuotojen yhdistelmänä b. Suunniteltu eryhmämentorointisession rakenne ja sen joustava strukturointi c. Monipuoliset mentorointimenetelmät 3. VUOROVAIKUTUS a. Luottamus ja avoimuus ryhmässä b. Dialoginen vuorovaikutussuhde ja virtuaalinen läsnäolo c. Ryhmän moninaisuuden ja poikkialaisuuden hyödyntäminen 4. DIGITAALISUUS a. Digiasennetyöskentely ryhmän tuella b. Tavoitteita tukeva kriittisesti valittu työkaluvalikoima c. Yhteisöllinen digivälineiden käytön opettelu ja ongelmanratkaisu ryhmässä
ENNAKKOTEHTÄVÄ: Pohdi videon pohjalta mitä uuden sukupolven uravalmiuksia opiskelijoiden eryhmämentoroinnin toimintamallilla voidaan tukea? Katso video https://youtu.be/5o2dwdmgiwq (kesto 13 min), jolla ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opiskelijat pohtivat kokemuksiaan eryhmämentoroinnista lukuvuoden 2017-2018 aikana. ementorointikoulutus toteutettiin Kajaanin ammattikorkeakoulun, Centria-ammattikorkeakoulun ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun yhteistyönä. Haastateltavat toimivat koulutukseen sisältyvässä ryhmäharjoittelussa ementoreina perustutkintoopiskelijoille. Kirjoita kommenttisi lyhyesti chattiin
eryhmämentorointi 21 vs:n taitoihin peilaten 21. vuosisadan taidot ATC21S 2011 Osa-alueet 1. Tavat ajatella - luovuus ja innovatiivisuus - kriittinen ajattelu - ongelmanratkaisu - oppimaan oppiminen 2. Tavat tehdä työtä - kommunikaatio - yhteisöllinen työskentely/tiimityö - osaamisen jakaminen 3. Työvälineiden hallinta 4. Aktiivinen kansalaisuus - teknologian käyttö - medialukutaito - monikulttuurisuusosaaminen - paikallinen ja globaali kansalaisuus - vastuullinen kehittymisorientaatio Miten ilmenee eryhmämentorointitoimintamallissa? Tutkimusaineistosta (ks. lähteet) nousevat teemat - reflektointitaidot - ongelmanratkaisutaidot - monialainen ajattelu - jatkuva osaamisen kehittäminen - vuorovaikutustaidot - (virtuaali)tiimityöskentely - verkostoitumisen taidot - digitaidot - digivälineiden kriittinen arviointi - keskinäinen digituki - moninaisuusosaaminen - kehittämisosaaminen - asiantuntijana vaikuttaminen
1. Tavat ajatella 1/3 - reflektointitaidot - ongelmanratkaisutaidot - monialainen ajattelu - jatkuva osaamisen kehittäminen Olemme ryhmämentoroinnissa tehneet arviointia keskustelemalla vuorovaikutuksemme toimivuudesta jokaisen tapaamiskerran jälkeen sekä siitä kuinka olemme päässeet asettamiimme tavoitteisiin (R 8). Mentorointiin liittyy mielestäni läheisesti itsereflektointi. Olen YAMK koulutukseni aikana oppinut tarkkailemaan itseäni työtehtävissäni ja arvioimaan sitä, miksi teen tiettyjä asioita tietyllä tavalla. Tämä on antanut minulle mahdollisuuden kehittää työskentelytapojani ja paremmin perustella teoriaan pohjautuen omaa toimintaa tehdä asioita tietyllä tavalla. Perustellun ja itsereflektoidun osaamisen jakaminen on helpompaa, toisille henkilöille. (M9) Olen oppinut myös aktoriltani paljon ja olemme päässeet syvällisiin keskusteluihin. Huomaan hänen hakeneen itselleen varmuutta tehdä jatko-opiskelupäätöksiä ja oikeita ratkaisuja, jotka vievät uraa eteenpäin. En ole antanut valmiita vastauksia vaan olen antanut aktorilleni vaihtoehtoja pohdittavaksi (M9)
1. Tavat ajatella 2/3 - reflektointitaidot - ongelmanratkaisutaidot - monialainen ajattelu - jatkuva osaamisen kehittäminen Ryhmämme kohdannut digikompasteluja, mutta on se vaan hienoa, kuinka ryhmähengellä ja ryhmän moninaisuutta hyödyntämällä ongelmista on joka kerta selvitty (R1). Koulutuksen toteutustapa ja anti vaikuttivat ajattelu- ja havainnointitapaan: Heti koulutuksen alussa tuli ajatus tasa-arvoisuudesta, pyöreästä pöydästä, jossa mentori ja mentoroitava aktori ovat yhdenvertaisia kollegoja. (M3) Tiettyjen mentorointiin liittyvien käytäntöjen havainnointi muuttui arjessa automaattiseksi (M5)
1. Tavat ajatella 3/3 - reflektointitaidot - ongelmanratkaisutaidot - monialainen ajattelu - jatkuva osaamisen kehittäminen Poikkialaisuus toi tälle tapaamiskerralle paljon hyviä huomioita, hieman eri näkökulmista katsottuna. Tämä nähtiin suureksi rikkaudeksi, koska käytänteet voivat olla eri aloilla hieman erilaiset, mutta kuitenkin sellaisia mitä voitaisiin ottaa käyttöön millä alalla tahansa, jos vain tiedettäisiin niiden olemassaolosta (R9). Se oli insinööriopiskelijalle, joka opiskelee muiden insinööriopiskelijoiden keskellä insinöörimäisin ajatuksin, suoranainen kulttuurivallankumous. Oma katsanto kun saattaa toisinaan olla melko suoraviivainen ilman välivaiheita, niin yhdessä muiden alojen osallistujien kanssa keskusteleminen avasikin uusia reittejä pohtia yhteistä asiaa (R4). Poikkialaisuus on koettu vahvuutena. Olemme oppineet toisiltamme paljon ja saaneet uusia ideoita omaan työhön ja sen kehittämiseen. (R9)
2. Tavat tehdä työtä 1/3 - vuorovaikutustaidot - (virtuaali)tiimityöskentely - verkostoitumisen taidot - menetelmäosaaminen Vuorovaikutustaidot ovat aina olleet "vahvin lajini", mutta digitaalinen yhteydenpito antoi tällekkin taidolle uuden ulottuvuuden ja haasteen Olen sisäistänyt paljon asioita verkkokeskusteluun osallistumisesta, sanattomista, digitaalisista nyökkäyksistä ja ymmärtävistä hymähtelyistä ja huomaan niitä nykyisin verkkopalavereihin osallistuessa havainnoivani muilta osallistujilta. (M16) Sekä pari- että ryhmämentoroinnin aikana huomasimme, ettei verkko keskustelun välissä ole este luottamuksen syntymiselle (R1). Opin kuuntelemaan paremmin muita sen sijaan, että pyrkisin itse koko ajan olemaan äänessä ja neuvomaan mitä pitäisi tehdä. (R14) Kun keskustelimme, uskalsimme nostaa esille sellaisiakin asioista, joissa emme ole vahvoilla. Tämä osoittaa sen, kuinka hyvin ryhmämentorointisuhteemme toimi Välillä keskustelun sävy oli vakavaa, välillä nauroimme yhdessä. (R9)
2. Tavat tehdä työtä 2/3 - vuorovaikutustaidot - (virtuaali)tiimityöskentely - verkostoitumisen taidot - menetelmäosaaminen Mielestäni yksi kurssin merkittävämpiä hyötyjä oli juuri verkostoituminen. Yhteydenpito eri tekijöiden kanssa loi vakaampaa pohjaa yhteistyölle sekä antaa uusia ajatuksia ja ideoita. (A1) E-mentorointi koulutuksesta on hyötyä nykyisessä työssäni. Saan uusia näkökulmia oman osaamiseni kehittämiseen ja tietoa erilaisista mentorointimenetelmistä sekä työkaluja johtajuusosaamisen kehittämiseen. (M9) Minulle mentorointikoulutuksen aikana on vahvistunut tunne, että tarvitsemme verkostoitumista eri aloilla työskentelevien ihmisten kanssa ja moninaisuus on rikkaus. Opintojakson aikana kohtaamiemme erilaisten ihmisten avulla voimme oppia huomaamaan omaan alaan liittyviä tapoja tehdä työtämme ja saamme jakaa erilaisia osaamisen kokemuksia. Meillä voi olla erilaista koulutustaustaa, tietoja, taitoja ja kokemusta, mutta jokin asia voi yhdistää meitä hetkellisesti. (M9)
2. Tavat tehdä työtä 3/3 - vuorovaikutustaidot - (virtuaali)tiimityöskentely - verkostoitumisen taidot - menetelmäosaaminen Työni on myös tiimityötä olen pystynyt havaitsemaan ja tuomaan mentoroinnin roolimalleja työyhteisööni. (M11) Ryhmämentoroinnista opin, että asioita, hyviä käytänteitä ja toimintatapoja voidaan oppia myös muiden alojen edustajilta (R2). Meillä on ollut myös tätä vertaismentorointia ja sitten meillä on ollut käänteismentorointia, että jokainen on sitten saanut sen kaiken hyödyn toinen toisestaan, aktori on mentoroinut mentoreita ja mentorit toisiaan. (R4) Ryhmämentorointi oli erittäin mieluisa kokemus, koska itse tulen hyvin insinöörimäisestä teknisestä maailmasta. Yhteistyö ja mentorien erilaisten vahvuuksien hyödyntäminen ryhmämentoroinnissa osoittautui erittäin toimivaksi tavaksi.
3. Työvälineiden hallinta 1/2 - digitaidot - digivälineiden kriittinen arviointi - keskinäinen digituki Emme tavanneet kertaakaan kasvokkain eikä tälle ollut edes tarvetta toimivan vuorovaikutussuhteen luomiseksi. Ryhmämme osaa hyödyntää sujuvasti digivälineitä ja kykenee aitoon ja toimivaan kommunikaatioon virtuaalimaailmassa. (R6) Suurena haasteena onkin se, kuinka välittää tunteen, että on aidosti läsnä eikä vain paikalla ruudun takana. (M3) Kun kaikki osallistujat näkyivät ruudulla, ja äänessä olevan hiukan isommalla, se toi tapaamiseen enemmän läsnäolon tunnetta. (R1) olen jollakin tavalla, jota en osaa selittää, oppinut tunnistamaan erilaisia ja oikeita lähestymistapoja entuudestaan tuntemattomien ihmisten seurassa. Ehkäpä se on näiden etäistuntojen ansiota, koska täytyy tutustua henkilöihin äänen ja videokuvan perusteella. (M2)
3. Työvälineiden hallinta 2/2 - digitaidot - digivälineiden kriittinen arviointi - keskinäinen digituki Mentorointihankkeen myötä minulla on laajempi näkemys uusiin työkaluihin (menetelmiin) ja taitoja hyödyntää niitä. Uudet digityökalut myös rikastuttavat työkalujen palettia, joita jo käytän tälläkin hetkellä töissä. (M14) Pitää osata käyttää oikeita välineitä oikeaan tarkoitukseen. (M15) Tämä ementorointi-koulutus on toiminut mielestäni hyvänä valmentautumisena työelämää ajatellen virtuaalitiimissä toimimisen ja nettipalaverien näkökulmasta. Kyseiset työskentelytavat ovat yleistymässä varsinkin kansainvälisissä yrityksissä, mutta myös pienissä yrityksissä, jotka toimivat tiiviissä yhteistyössä toistensa kanssa (R9). Kaikista näistä digimenetelmistä saadut kokemukset ovat arvokasta pääomaa tulevaisuuden työmarkkinoilla, kun tietää että välillä voi mennä rohkeasti kohti uutta ja tuntematonta (M1)
4. Aktiivinen kansalaisuus - moninaisuusosaaminen - kehittämisosaaminen - asiantuntijana vaikuttaminen Moninaisuus saatiin parhaiten esiin ja hyödynnettyä ryhmämentoroinnissa, jossa eri alojen eri-ikäiset työntekijät ja opiskelijat keskustelivat päivän teemasta (R6). Vaikka ryhmämme olikin hyvin heterogeeninen iän, sukupuolen, asuinpaikan, ammatin ja jopa kulttuurin suhteen, niin kommunikointi oli tasavertaista ja ryhmän jäsenet pystyivät kaikki oppimaan toisiltaan. (M20) Ilman erilaisia näkemyksiä, kokemuksia ja ajatuksia olisimme jääneet yhtä näkökulmaa vaille, emmekä olisi päässeet niin laaja-alaisesti pohtimaan kaikkia meitä askarruttavia asioita. Ryhmämentorointitapaamisissa hyödynsimme kaikkien osallistujien asiantuntijuutta ja työkokemusta. Pystyimme tarkastelemaan esimerkiksi urasuunnittelua monesta eri näkökulmasta (R9). Nyt voimme tituleerata itseämme ementoroinnin edelläkävijöiksi. Toivotaan tällaisen mentoroinnin ja coachauksen lisääntyvän Suomessa, niin työelämässä kuin oppilaitoksissakin. Tällainen vauhdittaa parhaimmassa tapauksessa valmistumista ja työelämään pääsemistä. (R3)
Opiskelijan digimentoroinnin tuoreet arviointikriteerit uravalmiuksien tukena, nostoja Opiskelijan näkökulmasta (21 kohtaa) - Opiskelija tutustuu digimentorointiin jatkuvaa oppimista tukevana osaamisen kehittämisen menetelmänä. - Opiskelija saa kokemuksia monipuolisesta mentorointimuotojen käytöstä (esim. ryhmä-, vertais-, ristiin- ja käänteismentorointi). - Opiskelija käyttää digityökaluja ja kehittää digitaitojaan mentoroinnissa. - Opiskelija käyttää menetelmiä, joilla vahvistetaan etäläsnäoloa. - Opiskelija luo mentoriverkostoa ja hyödyntää sitä osaamisensa kehittämisessä. - Opiskelija osallistuu mentoroinnin kehittämiseen digitaalisissa oppimis- ja toimintaympäristöissä. Korkeakoulun näkökulmasta (25 kohtaa) - Korkeakoulu tunnistaa digimentoroinnin merkityksen opiskelijan urasuunnittelu- ja työelämävalmiuksien kehittymiselle. - Korkeakoulu tunnistaa digimentoroinnin hyödyt ja mahdollisuudet opiskelijoiden ja opettajien digikyvykkyyden kehittämisessä. - Korkeakoulu tarjoaa jokaiselle opiskelijalle tasavertaisen mahdollisuuden käyttää digimentorointia osana ohjauspolkuaan. - Korkeakoulu hyödyntää poikkialaisuutta opiskelijan työelämäosaamista tukevan digimentoroinnin voimavarana. - Korkeakoulu osallistaa opiskelijat digimentoroinnin kehittämistyöhön.
Johtopäätöksiä eryhmämentorointimalli (yamk & amk) näyttää lupaavalta toimintamallilta uusissa työelämäläheisissä ja digitaalisissa oppimisen ekosysteemeissä Työelämän nopea muutos edellyttää, että oppimisen on jatkuttava läpi koko työuran. Tähän digiaikaan uudistuva mentorointi tuottaa toimintamalleja, joita voidaan harjoitella jo opiskeluaikana. eryhmämentorointi tulee toteuttaa monialaisesti, jotta se tukee 21. vuosisadan taitoja. (Leppisaari 2018) Myös korkeakoulujen haastattelussa (Leppisaari 2019a) nimenomaan monialaisen opiskelijamentoroinnin nähtiin tukevan tehokkaasti työelämän metataitojen oppimista. eryhmämentorointi tuki verkostoitumista, monipuolisen tiedon omaksumista, reflektiota, vuorovaikutustaitojen, työtapojen ja digitaitojen oppimista. Näiden osaamisten ja taitojen hyödynnettävyys työelämässä tunnistettiin selkeästi. (Leppisaari 2018) Monialainen eryhmämentorointi -konsepti tukee uuden sukupolven uravalmiuksia autenttista oppimista tukevilla pedagogisilla ratkaisuilla uravalmiuksia kampuksella ja verkossa
Johtopäätöksiä Toimintamalli antaa viitteitä siitä, että oppimisen uuteen maisemaan kuuluu oleellisesti osaamisen läikkyminen eri tahojen välillä tässä se tapahtuu sekä työelämästä koulutukseen että myös koulutuksesta työelämään päin (ks. Hakkarainen, 2018). eryhmämentorointimalli: rajoja ylittävä uuden sukupolven korkeakoulun toimintatapa digitalisoituvissa työelämäläheisen oppimisen ekosysteemeissä. Sujuva liikkuminen fyysisissä ja virtuaalisissa verkostoissa ja erilaisten osaamisten joustava, poikkitieteellinen integroiminen ja jakaminen. Yamk- opiskelijat olivat ementoreina myös oppimistilanteiden kehittäjän roolissa (Healey, Flint & Harrington, 2014). Opiskelijat kehittivät eryhmämentorointitoimintamallia ja tarvelähtöisiä ryhmäkohtaisia työtapoja. Konsepti tukee myös mentoroinnin urapolkua. Parhaimmillaan amk-opiskelija voi toimia perustutkintovaiheessa eaktorina ja myöhemmin yamk-opinnoissa ementorina. Mentorointitoiminta ja vertaisoppiminen vakiintuvat systemaattiseksi osaksi digitalisoituvaa uuden sukupolven amk-koulutusta ja opiskelijat vievät digimentorointiosaamista ja toimintamalleja mukanaan työelämään uranaikaisen osaamisen kehittämiseen.
Lopuksi
Lähteet Leppisaari, I. & Åkerlund, H. 2016. Designing ementoring Training through Authentic Learning Principles at the Interface of Higher Education Studies and Working Life. In Proceedings of E-Learn: World Conference on E- Learning in Corporate, Government, Healthcare, and Higher Education 2016 (pp. 1165 1174). Chesapeake, VA: Association for the Advancement of Computing in Education (AACE). Leppisaari, I. 2017. Autenttinen oppiminen motivoi ementorointiopiskelijoita. Teoksessa L. Segler-Heikkilä & J. Hakala (toim.) Mikä saa meidät innostumaan? Motivaatio korkeakouluopetuksessa. Centria, Puheenvuoroja, 12. Centria-ammattikorkeakoulu. Kokkola, 42 56. Leppisaari, I. 2017. Opiskelijoiden kokemuksia onnistuvaan eryhmämentorointiin liittyvistä tekijöistä ementorointikoulutuksessa Teoksessa S. Ala-Tommola, T. Rajander, I. Leppisaari, R. Leinonen, A. Kuparinen, J. Ansamäki, K. Latokangas, E-L. Kemppainen, H. Arffman, M. Forsell, M. Pilli-Sihvola (2017). Jokainen opiskelija ansaitsee ementorin! - ementoroinnin kehittäminen ammattikorkeakouluopintojen ja työelämän rajapinnassa. Kajaanin ammattikorkeakoulun julkaisusarja B 78 / 2017. Leppisaari, I. 2018. Exploring Principles of Successful egroup Mentoring on the Interface of Higher Education and Working Life. Journal of Educational Multimedia and Hypermedia 27(4), 481-505. Leppisaari, I. 2018. Digitalisaatio tuo mahdollisuuksia mentoroinnin toimintatapojen uudistamiseen. Centria Bulletin 4/2018. https://centriabulletin.fi/digitalisaatio-tuo-mahdollisuuksia-mentoroinnin-toimintatapojenkehittamiseen/#more-4579. Leppisaari, I. 2018. Opiskelijan digimentoroinnilla kartutetaan arvokasta pääomaa tulevaisuuden työmarkkinoille. Digipölytys-blogi. eamk-hanke. https://www.eamk.fi/fi/digipolytys/opiskelijan-digimentoroinnilla-kartutetaanarvokasta-paaomaa-tulevaisuuden-tyomarkkinoille/ Leppisaari, I. 2019a. (forthcoming). Exploring Emerging Mentoring Practices in New Ecosystems of Learning in Finland. Leppisaari, I. 2019b (forthcoming). egroup Mentoring an Evolving Operational Model in New Ecosystems of Tertiary Learning.
Lähteet ja julkaisut: Docherty, P., Boud, D. & Cressey, P. 2006. Lessons and issues for practice and development. In Boud, D., Cressey, P. & Docherty, P. (Eds.) Productive reflection at work. London and New York: Routledge, 193 206. Erickson, T. 2014. Mentoring for Gen Xers. In HBR Guide to Getting the Mentoring You Need. (pp. 143 149). Boston: Harvard Business Review Press. Hakkarainen, K. 2018. Tulevaisuuden oppimisen haasteita. Haettu 29.1.2019: https://asiakas.kotisivukone.com/files/ottu3.kotisivukone.com/hakkarainen_kai_oppimisen_tulevaisuu den_haasteita_22.3.2018_final.pdf. Haeley, M., Flint, A. & Harrington, K. 2014. Engagement through partnership: students as partners in learning and teaching in higher education. Higher Education Academy. Haettu 29.1.2019: https://www.heacademy.ac.uk/system/files/resources/engagement_through_partnership.pdf. Kampylis, P., Punie, Y. & Devine, J. 2015. Promoting Effective Digital-Age Learning A European Framework for Digitally Competent Educational Organisations. European Union. Retrieved 2.9.2018 from: http://publications.jrc.ec.europa.eu/repo. Lewis, D. & Allan, A. 2005. Virtual Learning Communities. A Guide for Practitioners. Open University Press. Berkshire: McGraw-Hill Education. Lunsford, L. G., Crisp, G., Dolan, E. L. & Wuetherick, B. 2017. Mentoring in Higher Education. In D. A. Clutterbuck, F. K. Kochan, L. G. Lunsford, N. Dominguez & J. Haddock-Millar (Eds.). The SAGE Handbook of Mentoring (pp. 316 334). London: SAGE Publications Ltd. McManus, S. E. & Russell, J. E. A. 2007. Peer Mentoring Relationships. In B. R. Ragins & K. E. Kram (Eds.) The Handbook of Mentoring at Work (pp. 273 297). Thousand Oaks: Sage.