VASTAUS VALTUUSTOALOITTEESEEN 4/2013: Kansalliskielistrategia Kirkkonummen kunnalle Edellisellä valtuustokaudella 8.4.2013 jätetyssä valtuustoaloitteessa valtuutetut, Mikael Gerkman ensimmäisenä allekirjoittajana, vaativat, että Kirkkonummen kunnan on laadittava konkreettinen kansalliskielistrategia. Kunnanhallitus päätti antaa vastauksensa valtuustoaloitteeseen 2.11.2015 355. Kunnanvaltuusto käsitteli vastauksen kokouksessaan 16.11.2015 ja päätti palauttaa asian uuteen valmisteluun. Palauttaessaan asian valtuusto evästi, että aloitteessa on tavoiteltu konkreettisia toimenpiteitä, joihin tulee ottaa kantaa laajemmin ja toiminnallisemmin, eikä hallinnollisena kirjauksena. Vastaus valtuustoaloitteeseen 4/2013 Julkaisut ja painotuotteet Kirkkonummen kunnan keskeiset määräykset kaksikielisyydestä on koottu valtuustoaloitteen jälkeen uusittuun hallintosääntöön. Asukkaiden ja palvelujen käyttäjien kielellisistä oikeuksista on määräykset hallintosäännön 93 :ssä ja kielellisistä oikeuksista kunnan toiminnasta määrätään hallintosäännön 94 :ssä. Valtuustoaloitteen jättämisen ja siihen annetun vastauksen ja sen palautuksen jälkeen oikeusministeriö on laatinut viranomaisille ohjeen Kansalliskielistrategian työvälineet. Ohje perustuu valtioneuvoston vuonna 2012 antamaan periaatepäätökseen kahden elinvoimaisen kansalliskielen strategiasta, ja sitä pidetään ajan tasalla jatkuvasti. Oikeusministeriöllä on yleinen seurantavastuu kansalliskielistrategiasta. Ohjeen tarkoituksena on auttaa viranomaisia ja virkamiehiä soveltamaan konkreettisesti kielilainsäädäntöä työssään siten, että suomea ja ruotsia puhuvien perusoikeudet toteutuvat. Alla listatut konkreettiset toimenpiteet perustuvat oikeusministeriön ylläpitämän ohjeistuksen ratkaisukäytäntöihin. Lukemisen helpottamiseksi alla on kirjattu kursiivilla oikeusministeriön toimenpideohje. Sen jälkeen on todettu, miten ohjetta sovelletaan Kirkkonummen kunnassa. Alla todetun lisäksi on syytä huomioida, että Kirkkonummen kunta kaksikielisenä kunta kunnioittaa ja arvostaa molempia kansalliskieliä ja pyrkii kaikilta osin toimimaan siten, että suomea ja ruotsia puhuvien kuntalaisten perusoikeudet toteutuvat. - aseta yksikieliset julkaisut ja muut painotuotteet saataville siten, että ne ovat yhtä helposti saatavilla niin suomen kuin ruotsin kielellä (HE 92/2002, vp s. 87) - kehitä uutta terminologiaa samanaikaisesti suomen ja ruotsin kielellä. Näin luot käyttöedellytyksiä molemmille kielille.
Verkkojulkaisut - käytä kaksikielisen viranomaisen nimeä kaikissa yhteyksissä suomen ja ruotsin kielellä. - käytä mieluiten yhtä suurta kirjainkokoa molemmille kielille (HE 92/2002, vp s. 87) - anna kaksikieliselle viranomaiselle sekä suomen että ruotsinkielinen nimi. Älä yhdistä eri kieliä tai niiden kirjainyhdistelmiä samaan nimeään (EOA, dnrot 2745/4/10 ja 3581/4/10 sekä 3706/4/10) - käytä viranomaisen nimessä kansalliskieliä. Vain englanninkielinen nimi ei riitä (EOA, dnro 4032/4/08) Kirkkonummen kunnassa julkaisut ja painotuotteet laaditaan molemmilla kansalliskielillä. Ne ovat joko yksikielisiä tai kaksikielisiä. Julkaisuissa käytetään samaa kirjasinkokoa molemmille kielille, ja kieliosiot ovat keskenään tasavertaisessa asemassa. Kirkkonummen kunta on toiminut edelläkävijänä viranomaistoimintojen nimeämisessä kahdella kotimaisella kansalliskielellä. Kotimaisten kielten keskus Kotus on ottanut Kirkkonummen positiivisella tavalla esimerkikseen julkaisussaan, jossa se käsittelee mm. elinvoima-sanan käyttöä molemmilla kansalliskielillä. Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisu on luettavissa osoitteessa https://www.kotus.fi/nyt/kotusblogi/satunnaisesti_kirjoittava_kotuslainen/elinvoima_ei_kasva_elinvoimasanaa_viljelemalla.23649.blog Kaksikielisenä kuntana Kirkkonummi käyttää viranomaisen nimeään aina molemmilla kansalliskielillä kaikissa virallisissa yhteyksissään. - käytä internetissä ja sosiaalisessa mediassa sekä suomea että ruotsia, varsinkin jos tämä media toimii viranomaisen pääasiallisena tiedottamiskanavana (HE 92/2002, vp s. 93); kielilain 32 :n edellyttämä tieto annetaan sekä suomen että ruotsin kielellä riippumatta siitä, missä muodossa ja millä tavalla se annetaan Kunnan internet-sivujen uudistamistyö aloitettiin keväällä 2017. Uudistamisen yhteydessä verkkosivujen sisältö päivitettiin täysin. Ennen uudistamista suomen- ja ruotsinkielistä tietosisältöä päivitettiin eri aikaisesti, ja kuntalaisten saatavilla oli eri aikaan erilaista tietoa. Uudistuksen myötä verkossa julkaistavat tiedot päivitetään aina samanaikaisesti molemmilla kansalliskielillä suomeksi ja ruotsiksi. Käytäntönä on, että ennen tiedon julkaisemista kunnan kielenkääntäjät kääntävät tietosisällön. Sosiaalisen median käyttö on kasvanut merkittävästi viime vuosina. Kunta käyttää aktiivisesti facebookia, twitteriä ja instagrammia. Sosiaalinen media tavoittaa tuhansia kuntalaisia, ja viestintä niissä on erittäin aktiivista. Lähtökohtana on, että kaikki sosiaalisessa mediassa julkaistava kunnan virallinen kommentointi tapahtuu molemmilla kansalliskielillä. Pyrkimyksenä on, että myös julkaiseminen tapahtuu molemmilla kielillä samanaikaisesti. Sosiaalisen median käännöstarpeet ovat osa kunnan kielenkääntäjien työnkuvaa.
Sähköpostiviestintä Yhteydet yksityishenkilöihin - käytä ainakin suomea ja ruotsia sähköpostin yhteystiedoissasi (EOA, dnro 3010/4/11) - käytä ainakin suomea ja ruotsia sähköpostien automaattisissa poissaoloilmoituksissa (EOA, dnrot 2575/4/06 ja 63/4/07 sekä 2809/2/08) Henkilökuntaa on ohjeistettu laatimaan sähköpostien yhteystietokentät molemmilla kansalliskielillä suomeksi ja ruotsiksi. Myös poissaoloilmoitukset on ohjeistettu laatimaan sekä suomeksi että ruotsiksi. Henkilökunnalle on tuotettu konkreettisia esimerkkilauseita, joita voi tarvittaessa joko kopioida sellaisenaan tai soveltaa poissaoloviestien laatimisessa. - ota molemmat kielet mukaan palveluprosessien suunnitteluun - tee valmiiksi kaksikielisiä malleja (esim. kirjepohjat ja muut aineistot) - selvitä etukäteen, kenelle asiakas ohjataan, jollei substanssivirkamiehellä ole riittävää suomen ja ruotsin kielen taitoa vastata kysymyksiin tai auttaa asiakasta hänen asiassaan - huolehdi siitä, että jokainen tietää, mistä hän saa palvelua suomeksi tai ruotsiksi, jos palvelua ei anneta samassa paikassa molemmilla kielillä (HE 92/2002, vp s. 87) - käytä kylttejä, lippuja tai muita symboleja, jotka selkeästi osoittavat, mitä kieliä käytät. Auta asiakasta valitsemaan haluttu kieli - kysy epävarmoissa tilanteissa, kumpaa kansalliskieltä asiakas haluaa käyttää - luo etukäteen oman alasi asiasanastoa sisältäviä termilistoja ja fraasilistoja, esimerkiksi tervehdyksistä. Tämä helpottaa esimerkiksi puhelinpalvelua ja muuta työtä vähemmän käytetyllä kielellä - ohjeista myös ulkoista henkilöstöä käyttämään niin suomea kuin ruotsia (esimerkiksi tervehdyksissä) - käytä suomea ja ruotsia automaattisissa puhelinvastauksissa (EOA, dnrot 1891/4/10 ja 633/4/07) - ota yhteyttä yksityishenkilöön hänen omalla kielellään, hänen aikaisemmin käyttämällään kielellä tai sekä suomeksi ja ruotsiksi. Tämä koskee kaksikielisiä viranomaisia (kielilaki 19 3 mom ja 23 3 mom). Palveluprosessit suunnitellaan lähtökohtaisesti siten, että kuntalainen voi asioida kunnassa kummalla kansalliskielellä tahansa. Kunnan käytössä olevat asiakirjapohjat on suunniteltu siten, että ne ovat joko kaksikielisiä tai käytettävissä kummalla tahansa kansalliskielellä. Kaksikielisyys on huomioitu kunnan graafisen ilmeen ohjeistuksessa. Substanssivirkamiehiltä edellytetään aseman mukaista kielitaitoa suomeksi tai ruotsiksi. Vaatimus sisältyy kulloinkin käytettävään kelpoisuusehtoon, josta päättää kunnanhallitus vakanssin perustamisen tai sen muuttamisen yhteydessä. Esimerkiksi soveltuva korkeakoulututkinto kelpoisuusvaatimuksena tarkoittaa myös sitä, että rekrytoitavalta edellytetään tutkintoon pakollisena sisältyvää kielitutkintoa.
Oikeusministeriön ohjeessa mainittu henkilökunnan kielitaidon osoittaminen erilaisin symbolein on kehittämiskohde, joka tällä hetkellä ei ole kunnassa käytössä. Joissakin organisaatioissa kielitaito osoitetaan henkilökortissa näkyvällä tarralla (esim. ruotsinkielen taito voidaan osoittaa Ruotsin lipun symbolilla). Kielitaidon osoittaminen on mahdollista toteuttaa esimerkiksi henkilökortteja seuraavan kerran uudistettaessa. Henkilökuntaa kannustetaan molempien kotimaisten kansalliskielten käyttämiseen. Säännöllisin väliajoin järjestetään sekä yleisiä että ammattikohtaisia kielikursseja ja keskusteluryhmiä kirjoitetun ja puhutun kielen vahvistamiseksi. Julkiset esiintymiset ja kokoukset ja kielitaidon kohentaminen - käytä sekä suomea että ruotsia julkisissa esiintymisissä, esimerkiksi puheissa ja tervehdyksissä. Tämä on viestinnällisesti tehokasta, saa kaikki tuntemaan itsensä tervetulleiksi ja lisää kielten rinnakkaista läsnäoloa julkisuudessa. - huolehdi siitä, että monijäsenisen toimielimen jäsenet tuntevat oikeutensa käyttää suomea ja ruotsia kokouksissa - lähetä kokousmateriaali mahdollisuuksien mukaan suomeksi ja ruotsiksi, tai osittain kummallakin kielellä - käytä suullisissa esityksissä yhtä kieltä ja esitystä tukevassa kalvoesityksessä toista kieltä. Tämä kehittää myös osallistujien ammattisanastoa molemmilla kielillä. - käytä suomea ja ruotsia samanaikaisesti epävirallisissa keskusteluissa. Tämä edistää henkilöstön kielitaidon ylläpitoa ja molempien kielten luontevaa käyttöä - pidä sekä suomen- että ruotsinkielisiä päivälehtiä ja muuta luettavaa näkyvillä - kaksikielisessä kunnassa kunnan toimielimen jäsenellä on oikeus käyttää kokouksissa suomea tai ruotsissa. Jäsen voi jättää myös kirjallisen lausunnon tai mielipiteensä, esimerkiksi eriävän mielipiteen, pöytäkirjakielestä poikkeavalla omalla äidinkielellään suomeksi tai ruotsiksi. Mikäli tällainen liitetään pöytäkirjaan, se on käännettävä pöytäkirjakielelle. - kielilain mukaan kaksikielisen kunnanvaltuuston kokouskutsut ja pöytäkirjat on laadittava molemmilla kansalliskielillä. Muiden toimielinten kokouskutsujen ja pöytäkirjojen kielestä päättää kunta. - asianosaisasioissa päätös on annettava käsittelykielellä. Mikäli pöytäkirjanotetta pyytää muu kuin asianosainen, se on annettava sillä kielellä, millä pöytäkirja on laadittu. Mikäli pöytäkirja on laadittu molemmilla kielillä, pöytäkirjanote on annettava sillä kielellä, millä ote on pyydetty. Vuoden 2018 talousarviosta päätettäessä kunnanvaltuusto linjasi, että kaikkien toimielinten, kielijaostoja ja perusturvajaostoa lukuun ottamatta, esityslistat ja pöytäkirjat tuotetaan molemmilla kansalliskielillä. Toimielinten pöytäkirjat laaditaan kielijaostoja lukuun ottamatta suomeksi ja käännetään ruotsiksi. Käännökset tilataan ostopalveluina silloin, kun kunnan omien kielenkääntäjien resurssi ei siihen riitä. Ulkoisilla käännöspalveluilla tuotetaan hallinnollisia asiakirjoja, esityslistoja sekä tarvittaessa myös tiedotus- ja markkinointiviestintää.
Tietojärjestelmät Kunnan työkieli on suomi, ja suurin osa kunnan työntekijöistä on äidinkieleltään suomenkielisiä. Henkilökunnan taukotiloissa on luettavana ammatti- ja päivälehtiä molemmilla kansalliskielillä. Asianosaiselle annetaan päätös käsittelykielellä ja pöytäkirjanote sillä kielellä, millä se on pyydetty. - huolehdi siitä, että yhtä ja samaa kieltä voi käyttää kaikissa vaiheissa tietojärjestelmää käytettäessä. Tämä on tärkeää varsinkin kun eri ohjelmia yhdistetään ja päivitetään (EOA, dnrot 212/4/08 ja 2523/4/08) - ajattele verkkoviestinnässä yksikielisen henkilön näkökulmasta: saako hän kaiken oleellisen tiedon omalla kansalliskielellään ja pystyykö hän siirtymään sivustolla vaihtamatta kieltä? - muista niin suomen kuin ruotsin kieli hankintavaiheessa (ks. tarkemmin kohta hankinnat ) - muista niin suomen kuin ruotsin kieli kaikissa automaattisesti tuotetuissa teksteissä - luo viranomaiselle internet-osoite, joka koostuu kokonaisista suomen- ja ruotsinkielisistä viranomaisen nimeen perustuvista sanoista. Tämä edistää kielellisten oikeuksien tasavertaista toteutumista kielilain 35 :n tarkoittamalla tavalla (EOA, dnro 3802/4/07) - tee verkkolomakkeet kaksikielisiksi Tietojärjestelmiä hankittaessa ja niitä käytettäessä pyrkimyksenä on, että järjestelmän käyttökielenä voi olla kumpi tahansa kotimaisista kansalliskielistä (ks. alla kohta hankinnat ). Ajoittain järjestelmätoimittajilla on ollut vaikeuksia tämän vaatimuksen toteuttamisessa. Vähän aikaa sitten toteutetussa kirjastojärjestelmän hankinnassa esimerkiksi määriteltiin hankinnan kohde siten, että järjestelmän käyttäjälle (kirjaston asiakkaalle) käyttöliittymän kielivaihtoehdot ovat olemassa. Samoin määriteltiin kirjaston lainaus- ja palautusautomaateille kielivaihtoehdot. Omatoimikirjaston ratkaisussa on vaadittu sisäänkirjautumisyksiköiden asiakasnäytöt henkilön äidinkielellä. Verkkoviestinnässä on tehostettu kielellisten oikeuksien toteutumista. Asianhallintajärjestelmän ominaisuuksista johtuen päätösten julkaiseminen verkossa ja eteneminen omalla äidinkielellä sivustolta toiselle ei aina ole mahdollistunut toivotulla tavalla. Asiaan on pyritty aktiivisesti löytämään ratkaisuja yhteistyössä järjestelmätoimittajan kanssa. Kunnan internet-osoite toimii molemmilla kansalliskielillä: www.kirkkonummi.fi ja www.kyrkslatt.fi. Työryhmät ja hankkeet
- työryhmien ja hankkeiden asettamispäätöksiin tulee kirjata alla mainitut asiat - tarkistuslista: maininta hankkeen kielellisten vaikutusten arvioinnista osana tehtävää ja maininta siitä, että kielellisten vaikutusten arviointi otetaan huomioon lopputuloksessa - kuuleminen työn edistyessä: maininta työryhmän tai hanketyön kannalta keskeisten yhteistyötahojen kuulemisesta (esim. ruotsinkielisten palveluiden tuottamisen asiantuntijat) - työsuunnitelma: maininta siitä, missä vaiheessa kielellisten vaikutusten arviointi suoritetaan ja maininta siitä, että työn aikatauluissa varataan riittävä aika käännösten tekemiselle - lopputuloksen sisällön on mahdollistettava kielellisten oikeuksien toteutuminen: vähintään tiivistelmän ja mahdollisten säädösehdotusten on aina oltava suomen ja ruotsin kielellä (kielilaki 31-32 ) - seurantavastuut tulee määritellä siten, että kielellisten oikeuksien toteutumista seurataan: määritetään, miten ja millä aikavälillä seurataan ja kenen tehtävänä on seurata, ja millaisilla seurantamittareilla tuloksen kielellisiä vaikutuksia seurataan. Hankkeissa ja työryhmätyöskentelyissä ei ole ollut käytäntönä tehdä erillistä kielellisten vaikutusten arviointia. Vaikuttavan osallistamisen kehittämistä tulee myös jatkossa edistää. Kunnan kielenkääntäjäresurssit on valtuuston päätöksen mukaisesti kohdennettu lähinnä toimielinten kokousviestintään. Sen lisäksi käännetään kunnan virallisen vuorovaikutuksen edellyttämää aineistoa. Kuntaorganisaation sisäisessä työskentelyssä käytetään suomea. Sisäisiä ohjeita ei lähtökohtaisesti käännetä. Hankinnat - hankintamenettelyyn sovelletaan pääsääntöisesti julkisista hankinnoista annettua lakia (348/2007). Hankinnan tuloksen, esimerkiksi palvelun tai tuotteen, on kuitenkin oltava sellainen, että se turvaa suomen- ja ruotsinkielisten kansalaisten perusoikeudet kielilain edellyttämällä tavalla. - valtion viranomaisten, samoin kuin kaksikielisten kuntien ja kuntayhtymien on tuotettava palveluja suomen ja ruotsin kielellä. Jos viranomaiselle kuuluva tehtävä annetaan yksityiselle, on viranomaisen varmistettava, että tehtävää hoidettaessa annetaan saman tasoista kielellistä palvelua (kielilain 25 ) - hankinnan määrittelyvaiheessa tulee suorittaa arviointi, millä kielellä tai kielillä hankittavan tuotteen tai palvelun on toimittava - kaksikielisen kunnan ja kuntayhtymän on huolehdittava siitä, että ostopalvelun tulos turvaa niin suomen- kuin ruotsinkielisten kansalaisten kielelliset oikeudet - jos se, että hankinnan tuloksen on toimittava eri kielillä, otetaan huomioon vasta hankkijaa sitovassa tarjouspyyntö- ja tarjousvaiheissa, voivat kustannukset nousta huomattavasti. Määrittelyvaiheen tehty kielellisten vaikutusten arviointi puolestaan voi myöhästyttää koko hankintaprosessia ja vaikuttaa myös muihin prosesseihin. Hankinnan määrittelyssä ja budjetissa on otettava huomioon, että lisäominaisuus tietojärjestelmässä maksaa yleensä enemmän kuin vakioominaisuus. - hankintamenettelyn kieli koskee vain menettelyä, ei hankinnan tulosta. Tarjouspyynnön ja tarjouksen kieli ei saa vaikuttaa kielteisesti hankittavan tuotteen
tai palvelun kieleen tai kieliin ja siten kansalaisen kielellisten oikeuksien toteutumiseen. Hankintamenettelyn kielivalinnalla ei saa sulkea pois potentiaalisia tarjoajia jatkovaiheissa. Kaksikielisissä kunnissa yksikielisilläkin palveluntarjoajilla tulee olla mahdollisuus jättää tarjouksensa omalla kielellään. - hankittavan tuotteen tai palvelun tarkistuslista: voiko tietojärjestelmästä tulostaa asiakirjoja vastaanottajan kielellä suomeksi tai ruotsiksi, voiko tietojärjestelmää käyttää ruotsiksi Hankintamenettelyssä noudatetaan julkisista hankinnoista annettua lakia. Kielilaissa säädetään mm. valtion kaksikielisen viranomaisen ja kaksikielisten kuntien velvollisuudesta tiedottaa molemmilla kansalliskielillä. Nämä säännökset koskevat yleisölle suunnattua tiedottamista. Kielilaissa säädetyt kielelliset oikeudet ymmärretään lähinnä yksityishenkilöiden oikeuksiksi. Kielilain 11 :n mukaan oikeushenkilöillä, kuten hankintojen kyseessä ollessa tarjouskilpailuun osallistuvilla yrityksillä, on kuitenkin soveltuvin osin sama oikeus kuin yksityishenkilöillä käyttää omaa kieltään. Julkisista hankinnoista annetun lain mukaan tarjouskilpailu kohdistetaan yrityksiin ja yhteisöihin. Näin ollen kielilain säännökset yleisölle suunnatusta tiedottamisesta eivät oikeusministeriön käsityksen mukaan suoraan sovellu julkisissa hankinnoissa suoritettavaan tarjouskilpailuun. Julkisista hankinnoista annetussa laissa ei ole myöskään säännöksiä hankintailmoituksen tai tarjouspyynnön kielestä. Lain esitöissä todetaan kuitenkin, että tarjouspyyntö voidaan laatia suomen tai ruotsin kielellä taikka jollakin muulla Euroopan unionin virallisella kielellä (HE 50/2006 vp, s. 87). Oikeusministeriön mukaan hankintayksiköllä on kielilain ja julkisista hankinnoista annetun lain säännösten valossa näin ollen lähtökohtaisesti mahdollisuus päättää kielestä tai kielistä, joilla tarjouspyyntö tai hankintailmoitus laaditaan. Kirkkonummen kunnassa tarjouspyynnöt julkaistaan pääosin suomenkielisinä. Tarjoukset ja tarjouksiin liittyvät selvitykset ja todistukset on pyydetty jättämään suomenkielisinä. Sinällään kaksikielisessä viranomaisessa on kuitenkin velvollisuus käsitellä myöskin ruotsinkielisenä toimitettu asiakirja. Asiakirjojen laatiminen yhdellä kielellä on perusteltua. Kaksikielinen toteutus vaatii jaettua työpanosta ja lisäresursointia. Yleiset sopimusehdot ovat olemassa molemmilla kansalliskielillä (JYSE2014 ja JIT2015). Julkisista hankinnoista annetun lain mukaan hankintayksikön tulee kohdella hankintamenettelyyn osallistujia tasapuolisesti ja syrjimättä. Hankintalain painotus tasapuolisesta ja syrjimättömästä kohtelusta koskee myös tarjouskilpailuun liittyviä asiakirjoja. Vaikka tarjouskilpailuun liittyvien asiakirjojen käännättäminen suomen kielestä ruotsin kielelle tai päinvastoin parantaisikin kielilain tavoitteiden saavuttamista, käännätystyö lisäisi teknisiä haasteita sen vuoksi, että julkaistavien tarjouspyyntöjen tulee olla sisällöltään täysin yhteneväiset, jotta suomenkielisen tarjouspyynnön perusteella tarjousta tekevät tarjoajat olisivat yhdenvertaisessa asemassa ruotsinkielisen tarjouspyynnön perusteella tarjousta tekevien tarjoajien kanssa ja päinvastoin. Tarjouspyynnön ja siihen liittyvien asiakirjojen laajuus vaihtelee hankinnasta riippuen muutamasta sivusta useisiin kymmeniin sivuihin. Ostopalveluna tuotettavissa tarjouspyynnön ehdoissa on otettu kantaa ostopalvelun tuottamiseen osallistuvan henkilöstön kielitaitoon siten, että kieliryhmien väli-
nen tasa-arvo säilytetään. Eräiltä osin ruotsinkielisten palveluiden saatavuus ostopalveluna rajoittaa ostopalveluiden käyttöä tai heikentää kielilain tavoitteiden mukaista mahdollisuutta käyttää molempia kotimaisia kieliä tasapuolisesti. Tarjouspyyntöä laadittaessa arvioidaan palvelun tuottamiskieleen liittyvät vaatimukset siten, että molempien kieliryhmien oikeudet kyetään turvaamaan mahdollisimman hyvin. Tarjouspyynnöin tehtävät hankinnat rahoitetaan vuotuiseen talousarvioon budjetoiduin määrärahoin. Talousarvioon otettujen hankintamäärärahojen suuruusarviot perustuvat hankinnan kohteen volyymiin, toimintaympäristöön ja tarpeisiin (esim. palvelun käyttäjien äidinkieli/kielitaito). Kirkkonummen kunnassa hankinnat on kyetty kohtuullisen hyvin toteuttamaan niille varatuin määrärahoin. Tarjouspyyntöihin liittyvät asiakirjat ovat tulostettavissa suomen kielellä. Hankintojen valmisteluun ja toteuttamiseen liittyvissä tietojärjestelmissä (Cloudia ja CaseM) voidaan valmistelijan kieleksi valita suomi tai ruotsi. Kunnan tarjouspyyntöjen sähköisistä julkaisukanavista ainakin tarjouspalvelu.fi ja Hilma-palvelu mahdollistavat kielen valitsemisen molemmilla kansalliskielillä. Rekrytointi - ilmoituksessa, joka koskee viran tai muun palvelussuhteen haettavana tai avoimena olemista, on mainittava mahdollisista kielitaitoa koskevista kelpoisuusvaatimuksista sekä työtehtävien edellyttämästä taikka palvelukseen otettaessa eduksi luettavasta kielitaidosta (kielilaki 4 ) - virkaa täytettäessä ja muuhun palvelussuhteeseen otettaessa on varmistauduttava siitä, että palvelukseen otettavalla on työtehtävien edellyttämä kielitaito (kielilaki 3 ) - suomen ja ruotsin kielten taitoa koskevasta kelpoisuusvaatimuksesta on aina säädettävä, jos henkilöstön tehtäviin kuuluu yksilön oikeuksien ja velvollisuuksien kannalta merkittävää julkisen vallan käyttöä - kielitaidon huomioon ottaminen työhönottomenettelyssä: tehtävänkuvaa laadittaessa arvioidaan, minkä kielten taitoa ja millä tasolla tehtävässä tarvitaan. Kielitaitovaatimukset ja eduksi luettava kielitaito on mainittava virkailmoituksessa. Haastattelussa varmistetaan muodollinen ja käytännön kielitaito. Kelpoisuusvaatimukset ja ansiot on eriteltävä esittelymuistiossa. Kelpoisuusehdot määritellään vakanssia perustettaessa tai sitä muutettaessa. Kunnanhallitus päättää kelpoisuusehdoista. Kielitaitoa koskevat kelpoisuusvaatimukset määritetään erillisenä mainintana vakanssin yleisen kelpoisuusehdon yhteydessä, mikäli kyse on sellaisesta vakanssista, jossa käytetään yksilön oikeuksien ja velvollisuuksien kannalta merkittävää julkista valtaa. Tehtävänkuva määrittää, minkälaista ja minkä tasoista kielitaitoa siinä edellytetään. Kielitaitovaatimukset ja mahdolliset eduksi katsottavat kielitaidot mainitaan rekrytointi-ilmoituksessa, ja ne eritellään ansiovertailussa. Jos kielitaitovaatimus tai eduksi katsottavaksi ilmoitettu kielitaito mainitaan rekrytointi-ilmoituksessa, sen toteutuminen testataan rekrytointihaastattelussa.