LAAJASALO Kruunuvuorenranta Kaitalahti tontit 49182 1-6 LIITE 1
LIITE 2 Sijaintikartta LAAJASALO Kruunuvuorenranta, Kaitalahti tontit 49182/1-6 Mittak. 1:15 000 Opaskartta Helsingin kaupunki
HAVAINNEKUVA Kruunuvuorenranta Laajasalo Tahvonlahti Liite asemakaavaan ja asemakaavan muutokseen nro 11950 / Kslk 17.12.2009
LAAJASALO Kruunuvuorenranta, Kaitalahden omakotialue, näkymä luoteesta, myytävät tontit 49182/1-6 sijoittuvat katkoviivalla rajatulle alueelle Helsingin kaupunki LIITE 4
KORTTELI/TONTIT: KVARTER/TOMTER: N:O 11950/24.4.2013 KARTTALEHTI: 673501a1-3 KARTBLAD: KAUPUNGINGEODEETTI HYV[KSYNYT: GODK[ND AV STADSGEODETEN: N:O 49182/1-6 49. LAAJASALO/DEGERÖ 13.3.2015 12589 672500-02 Tasokoordinaatisto / Plankoordinatsystem: ETRS-GK25 Korkeusjärjestelmä / Höjdsystem: N2000 25501250 6673200 V 1:253 17,00 17,00 24,00 24,00 1:253 17,00 17,00 24,00 49182 17,00 17,00 17,00 24,00 24,00 17,00 17,00 PISTE PUNKT TONTTIJAKOKARTTA TOMTINDELNINGSKARTA 1. 500 KOORDINAATTILUETTELO - KOORDINATF\RTECKNING PISTE HELSINKI HELSINGFORS TONTTIEN MUODOSTUMINEN - TOMTERNAS BILDNING 11 A 12 4 408 m2 A 13 3 408 m2 14 2 408 m2 Hopeakaivoksentie Silvergruvsvägen 4 15 3 V 1 408 m2 2 1 N:O PINTA-ALAT / AREALER $ KIINTEIST\ / FASTIGHET YHTEENS[ KIINTEIST\ITT[IN M[[R[ALOITTAIN OUTBR. OMR. SUMMA ENL. FASTIGH. (LAK.YHTEINEN M[[R[ALA / OUTBRUTET OMRÅDE UPPH[VT SAMF.) 1 408 408 91-412-1-253 STANSVIK 2 408 408 91-412-1-253 STANSVIK 3 408 408 91-412-1-253 STANSVIK 4 408 408 91-412-1-253 STANSVIK 5 408 408 91-412-1-253 STANSVIK 6 414 414 91-412-1-253 STANSVIK TONTTIJAKOALUEELLA VOI SIJAITA MAANALAISIA JOHTOJA Y X PUNKT Y X 1 25501296.120 6673170.0329 25501223.197 6673112.293 2 25501285.966 6673156.39810 25501226.102 6673116.194 3 25501275.812 6673142.76311 25501236.256 6673129.829 4 25501265.659 6673129.12912 25501246.410 6673143.463 5 25501255.505 6673115.49413 25501256.564 6673157.098 6 25501245.351 6673101.85914 25501266.717 6673170.732 7 25501235.197 6673088.22515 25501276.871 6673184.367 8 25501214.768 6673103.439 8 9 10 b=12,25 r=50,75 24,00 25,47 17,00 4,86 6 414 m2 5 408 m2 7 6 17,00 5 6673100 25501300 TONTTIJAKO: KIINTEIST\INSIN\\RIN MÄÄRÄYKSESTÄ POHJAKARTAN HYV[KSYI JA TONTTIJAON LAATI: GODK[NT BASKARTAN OCH UPPGJORT TOMTINDELNINGEN FÖRORDNAD AV FASTIGHETSINGENJÖREN: TOMTINDELNING: KAUPUNGINOSA/STADSDEL: ASEMAKAAVA: STADSPLAN: LASK: PIIRT: EAi R[KN: RIT: TKa JOHTAVA MAANMITTAUSTEKNIKKO: LEDANDE LANTMÄTNINGSTEKNIKER: ARI LAGERSTEDT
LIITE 6 Asemakaava Laajasalo Tahvonlahti Liite asemakaavaan ja asemakaavan muutokseen nro 11950 / Kslk 17.12.2009 muutettu Ksv 14.2.2013
LIITE 8 Ostotarjous Kaitalahden korttelin 4918 tonteista Tarjoudun/tarjoudumme ostamaan Helsingin kaupungilta tarjouspyynnössä mainituin ehdoin Korttelin 4918 tontti 1 Hopeakaivoksentie 16 (180 k-m²) 2 Hopeakaivoksentie 18 (140 k-m²) 3 Hopeakaivoksentie 20 (140 k-m²) 4 Hopeakaivoksentie 22 (140 k-m²) 5 Hopeakaivoksentie 24 (140 k-m²) 6 Hopeakaivoksentie 26 (140 k-m²) hintaan hintaan hintaan hintaan hintaan hintaan euroa euroa euroa euroa euroa euroa Tarjouksen tekijä/tekijät Yhteyshenkilö Osoite Puhelin Sähköposti Tarjous on voimassa asti 30.4.2016 Paikka ja aika Tarjouksen tekijän allekirjoitus / Nimen selvennys Tarjouksen tekijöiden allekirjoitukset / Nimen selvennys/
Liite 9 L u o n n o s 1 (5) ESISOPIMUS KIINTEISTÖN KAUPASTA MYYJÄ Helsingin kaupunki, jota edustaa kiinteistölautakunta Y-tunnus 0201256-6 PL 2200, 00099 HELSINGIN KAUPUNKI (jäljempänä Kaupunki) OSTAJA (jäljempänä Ostaja) KAUPAN KOHDE Helsingin kaupungin 49. kaupunginosassa (Laajasalo) korttelissa 49182 sijaitsevat tontit (1), (2), (3), (4), (5), (6), Osoite: Hopeakaivoksentie 16, 18, 20, 22, 24, 26. Tontin pinta-ala on xxx m 2. Tontin rakennusoikeus on 140 / 180 k-m 2 ja asemakaavan mukainen käyttötarkoitus erillisten pientalojen korttelialue (AO). SOPIMUKSEN TAUSTA JA TARKOITUS Helsingin kaupungin kiinteistöviraston tonttiosasto järjesti ostotarjouskilpailun mm. kaupan kohteessa mainitusta tontista. Tarjousten jättämiselle varattu määräaika päättyi 13.10.2015. Tarjoukset on avattu xx.10.2015. Ostaja teki tontista tarjouspyynnön mukaisen kiinteistökaupan korkeimman hyväksyttävän ostotarjouksen xxxxxx euroa. Kaupungin tarkoitus on myydä tontti Ostajalle. Lopullinen kauppakirja allekirjoitetaan, kun Kaupungin tontin myyntiä koskevat tarvittavat päätökset ovat lainvoimaisia. Tämä esisopimus on laadittu tarjouspyynnön tavoitteiden ja ehtojen sekä ostotarjouksen toteuttamiseksi. Selvyyden vuoksi todetaan, että edellä mainittu tarjouspyyntö ja Ostajan antama ostotarjous muodostavat kokonaisuudessaan osan tätä esisopimusta ollen siten täysin yhtä velvoittava ja olennainen osa tätä esisopimusta kuin sen mikä muu osa tahansa, vaikka kaikkia tarjouspyynnön tai ostotarjouksen ehtoja ja velvoitteita ei ole välttämättä erikseen kirjattu näkyviin tähän esisopimukseen ja vaikka niihin on saatettu viitata vain tietyiltä osin tässä esisopimuksessa.
2(5) Tämän vuoksi tällä kiinteistökaupan esisopimuksella sovitaan Ostajan velvollisuudesta ostaa tontti Kaupungilta. SITOVUUS KAUPPAHINTA Tämä esisopimus sitoo yksipuolisesti vain Ostajaa, eikä velvoita Kaupunkia tontin myyntiin. Kauppahinta on xxxxxxxx euroa. KÄSIRAHA / MAKSUTAPA Kaupanteossa noudatetaan edellä mainittua kauppahintaa 30.4.2016 saakka. Mikäli Kaupunki myöntää Ostajalle kaupan tekemiselle asetettuun määräaikaan pidennystä, kauppahintaa korotetaan sen nykyarvon säilyttämiseksi 1.5.2016 alkaen kaupantekopäivään saakka kolmella prosentilla vuodessa. Ostaja on maksanut käsirahan eli xxxxxxx euroa (10 % kauppahinnasta) Kaupungin pankkitilille nro (maksutunnus To xxxx). Käsiraha on maksettu tämän esisopimuksen ja lopullisen kauppakirjan ehtojen noudattamisen vakuudeksi ja se lasketaan osaksi kauppahintaa. Mikäli kiinteistölautakunta päättää Ostajasta riippumattomista syistä olla myymättä kaupan kohteena olevaa tonttia Ostajalle tai Ostaja kohdassa MUUT EHDOT mainituin perustein luopuu kaupan tekemisestä, Kaupunki palauttaa maksetun käsirahan. Käsirahalle ei makseta korkoa eikä muutakaan korvausta. Loppukauppahinta xxxxxxxx euroa maksetaan edellä mainitulle Kaupungin pankkitilille ennen lopullisen kauppakirjan allekirjoittamista. LOPULLISEN KIINTEISTÖKAUPAN TEKEMINEN PÄÄTÖS TONTIN MYYMISESTÄ Ostaja on velvollinen ostamaan kaupan kohteena olevan tontin Kaupungilta ostotarjoukseensa perustuvaan ja Kaupungin hyväksymään edellä mainittuun kauppahintaan, mikäli Helsingin kaupungin kiinteistölautakunta päättää hyväksyä ostotarjouksen ja tätä koskeva päätös tulee lainvoimaiseksi. Lopullinen kauppakirja allekirjoitetaan viipymättä sen jälkeen kun Kaupungin myyntipäätös on tullut lainvoimaiseksi ja kauppakirja on Kaupungin puolesta allekirjoitettavissa. Lopullinen kauppa on ja kauppakirja allekirjoitettava viimeistään 30.4.2016, ellei Kaupunki myönnä Ostajalle hakemuksesta perustellusta syystä määräaikaan pidennystä. Lopullisesta kiinteistökaupasta sekä mahdollisista kauppakirjaan sisällytettävistä lisäehdoista päättää Kaupungin puolesta kiinteistölautakunta tai muu mahdollinen Kaupungin toimivaltainen päättävä toimielin.
3(5) Asia pyritään saattamaan kiinteistölautakunnan päätettäväksi mahdollisimman pian tämän esisopimuksen allekirjoittamisen jälkeen. Kaupunki ei vastaa Ostajalle mahdollisesti aiheutuvista vahingoista, haitoista eikä kustannuksista, kuten esimerkiksi suunnittelukuluista, mikäli kiinteistölautakunta päättää olla myymättä tonttia Ostajalle tai mikäli po. myyntiä koskeva päätös ei tule lainvoimaiseksi tai mikäli hankkeen toteuttamisen edellyttämät rakennus- tai muut luvat eivät tule lainvoimaiseksi tai niiden myöntäminen pitkittyy tai estyy tai mikäli tontin myyminen viivästyy tarjouspyynnössä mainitusta syystä tai Kaupungista riippumattomista syistä. KAUPASSA NOUDATETTAVAT MUUT EHDOT 1 Omistus- ja hallintaoikeus tonttiin siirtyvät Ostajalle lopullisen kauppakirjan allekirjoittamisella. 2 Tontti myydään kiinnityksistä ja muista rasituksista vapaana. 3 Kaupunki vastaa kaikista tonttiin kohdistuvista veroista ja maksuista, jotka koskevat aikaa ennen kauppakirjan allekirjoituspäivää, vaikka ne erääntyisivät maksettavaksi vasta kauppakirjan allekirjoituspäivän jälkeen. Kaupunki vastaa tontista kaupantekovuodelta maksuun pantavasta kiinteistöverosta. Ostaja vastaa kaupan perusteella suoritettavasta varainsiirtoverosta. 4 Ostaja on tutustunut seuraaviin kiinteistöä koskeviin asiakirjoihin: - lainhuutotodistus - rasitustodistus - kiinteistörekisteriote - kaavakartat ja -määräykset - ostotarjouskilpailun kilpailuohjelma liitteineen. Ostaja on tietoinen millaiseen tarkoitukseen naapurikiinteistöt on asemakaavassa osoitettu. 5 Kaupunki ilmoittaa käytettävissään olevien tietojen perusteella, ettei myytävällä tontilla ole harjoitettu toimintaa, joka olisi aiheuttanut tai saattaisi aiheuttaa maaperän tai pohjaveden pilaantumista.
4(5) Jos tontin maaperässä kuitenkin havaitaan pilaantumista, Ostajan tulee ottaa ennen toimenpiteisiin ryhtymistä yhteyttä kiinteistöviraston tonttiosastoon. Kaupunki korvaa pilaantumisesta aiheutuvat tavanomaisiin maanrakennuskustannuksiin nähden ylimääräiset kustannukset ainoastaan siinä tapauksessa, että kaikista puhdistamiseen liittyvistä toimenpiteistä on sovittu tonttiosaston kanssa ennen niiden toteuttamista. Kaupunki ei vastaa Ostajalle viivästyksestä johtuvista kustannuksista ja vahingoista, joita Ostajan hankkeelle tai muutoin saattaa aiheutua tontin maaperän puhdistamisesta. Mikäli rakentamisen yhteydessä tontilta löytyy vanhoja rakenteita, rakennus- tai muuta jätettä, kuten johtoja, putkia, pylväitä, asfaltoinnin perustuksia tai muuta vastaavaa, niiden poistamisesta huolehtii Ostaja omalla kustannuksellaan. Kaupunki ei vastaa Ostajalle viivästyksestä johtuvista kustannuksista ja vahingoista, joita Ostajan hankkeelle tai muutoin saattaa aiheutua tontilla tai sen maaperässä olevien rakenteiden, jätteiden tai muiden vastaavien poistamisesta. 6 Tontin kaupassa noudatetaan myös Kaupungin tavanomaisesti käyttämiä kiinteistökaupan ehtoja sekä muita tarjouspyynnön ja ostotarjouksen ehtoja sekä kiinteistölautakunnan mahdollisesti päättämiä lisäehtoja. Kaupunki pidättää oikeuden tehdä mainittuihin ehtoihin muutoksia, lisäyksiä ja tarkistuksia. Mikäli Kaupungin toimivaltainen päättävä toimielin päättää sellaisista merkittävistä ehtojen muutoksista, lisäyksistä tai tarkistuksista, jotka eivät ole olleet Ostajan tiedossa tätä esisopimusta allekirjoitettaessa ja joilla voidaan objektiivisesti arvioida olevan Ostajan kannalta olennainen merkitys kiinteistökaupan tekemiseksi, Ostajalla on oikeus seuraamuksitta luopua kiinteistökaupan tekemisestä. Kaupunki ei tällöin vastaa mistään luopumisesta mahdollisesti aiheutuvista vahingoista, haitoista eikä kustannuksista. 7 Mikäli Ostaja ei osta kaupan kohdetta tämän esisopimuksen mukaisesti tai ei muutoin noudata esisopimuksen tai lopullisen kauppakirjan ehtoja ja velvoitteita, Ostaja on velvollinen suorittamaan Kaupungille mahdollisen vahingonkorvauksen lisäksi sopimussakkoa kulloinkin enintään edellä mainitun käsirahan määrän. 8 Ostajalle ei ole oikeutta siirtää tässä esisopimuksessa sovittuja oikeuksia tai velvoitteita edelleen kolmannelle ilman Kaupungin erikseen antamaa suostumusta.
5(5) 9 Ostaja on tarkastanut tontin ja sen alueen. Ostaja on todennut tontin ominaisuuksiltaan vastaavan siitä esitettyjä asiakirjoja ja annettuja tietoja. 10 Muilta osin lopullisessa kauppakirjassa noudatetaan myös niitä tarjouspyynnön ja ostotarjouksen mukaisia ehtoja, joita ei ole tähän esisopimukseen erikseen kirjattu tai joihin ei ole tässä erikseen viitattu, sekä myöhemmin sovittavia ehtoja ja Kaupungin tavanomaisesti käyttämiä kiinteistökaupan ehtoja. 11 Tätä esisopimusta koskevat riidat pyritään ensisijaisesti ratkaisemaan sopijapuolten välisin neuvotteluin. Mikäli neuvotteluissa ei päästä asiasta yksimielisyyteen, annetaan esisopimuksesta aiheutuvat riidat Helsingin käräjäoikeuden ratkaistaviksi. 12 Ostaja maksaa tämän esisopimuksen ja lopullisen kauppakirjan vahvistamisesta kaupanvahvistajan perittävän maksun ha vastaa myös muista mahdollisista viranomaismaksuista. Tätä esisopimusta on tehty kolme yhtäpitävää kappaletta, yksi Kaupungille, yksi Ostajalle ja yksi kaupanvahvistajalle. Helsingissä kuun päivänä 2015 Helsingin kaupunki Ostaja Myyjä KAUPANVAHVISTAJAN TODISTUS
LIITE 10 Helsingin kaupunki Kaupunkisuunnitteluvirasto HELSINGIN KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTON ASEMAKAAVAOSASTO 19.5.2011 Kruunuvuorenranta Hopealaakso ja Kaitalahden laajennus AO-kortteleiden rakentamistapaohje asemakaavan nro 11950 alueelle Kaitalahden laajennuksen korttelien 49180, 49181, 49182, 49184, 49178 tonttien 35-50 rakentamistapaohjeilla täydennetään alueen asemakaavaa ja siinä olevia merkintöjä ja määräyksiä. Rakentamistapa ohjeiden yleistavoitteena on varmistaa, että alueesta muodostuu korkeatasoinen, riittävän yhtenäinen ja ympäristöön sopiva. Rakentamistapaohjeet sitovat rakennusluvan hakijaa/suunnittelijaa. Sitovat ohjeet esitetty kursiivilla. Niiden noudattamisesta on määrätty tontinluovutuksen ehdoissa. Nämä rakentamistapaohjeet on hyväksytty rakennuslautakunnassa 15.3.2011. Hyväksyntä perustuu Helsingin kaupungin rakennusjärjestyksen (1.11.2010) 2 :ään. Rakennusjärjestyksen tarkoittamina rakentamistapaohjeina hyväksyttävät ohjeet merkitty punaisella pallolla ja kursiivitekstillä Yhteystiedot Rakennusvalvontavirasto (rakennuslupa-asiat) p. (09) 310 2611 www.rakvv.hel.fi Kiinteistövirasto (tontinvuokra-asiat) (09) 310 1671 www.hel.fi/kv Kaupunkisuunnitteluvirasto (asemakaava-asiat) p. (09) 310 1673 www.hel.fi/ksv
Hopeakaivoksentien puoleisille tonttirajoille tulee rakentaa puurakenteinen aita. Asuin- ja talousrakennusten julkisivut voivat olla puuverhoiltuja tai muurattuja ja rapattuja. Hopeakaivoksentien läntinen katujulkisivuote Suunnittelulle asetettavat vaatimukset kortteli 49184 tontit 1-6 kortteli 49178 tontit 35-38 kortteli 49180 tontit 1-9 kortteli 49178 tontit 39-40 kortteli 49181 tontit 1-6 kortteli 49178 tontit 41-50 kortteli 49182 tontit 1-6 Erillispientalojen korttelialueet muodostuvat 43 tontista, jotka sijoittuvat maastomuodoltaan vaihtelevalle metsäalueelle. Tonttien koko on keskimäärin noin 550 m2 ja tonttitehokkuus e = 0,28. Tonteilla on rakennusoikeutta 120 200 k-m2. Kaksikerroksisten omatonttisten pientalojen mitoitusperiaatteena on Helsinki-pientalo, joka on suunniteltu sopimaan pienille tonteille. Helsinki pientalosta on saatavana erillinen esite. Alueen pientalojen rakennuslupahankkeissa arkkitehtisuunnittelun (rakentamismääräyskokoelman osan A2 taulukon 4.2.1 mukaisen ARK-rakennussuunnittelun) suunnittelijapätevyyden on oltava luokkaa A, mikä tarkoittaa arkkitehtia, rakennusarkkitehtia tai vastaavaa suunnittelupätevyyttä. Tämä siksi, että alueen pientalokortteleiden tontit ovat pieniä, rakentaminen on tiivistä sijoittuen monin osin naapuritontin rakennusten välittömään läheisyyteen ja paikoin maastonmuodot asettavat rakentamiselle erityisiä haasteita. Lisäksi asemakaavassa ja rakentamistapaohjeissa korostuu korttelikohtaisten suunnitelmien koordinoinnin tarpeellisuus. Kaupunkikuvallisen yhtenevyyden varmistamiseksi tulee kaikkien pientalotonttien lupahakemusten liitteenä olla yhdistetty katujulkisivupiirustus, jossa osoitetaan miten lupahakemuksen rakennus sopii naapurirakennusten yhteyteen. Yhdistetyssä katujulkisivupiirustuksessa on esitettävä paitsi oman ja viereisten tonttien rakennukset, myös vajat, aidat ja muut rakennelmat sekä rakennusten ja rakennelmien väritys sillä tarkkuudella kuin ne ovat tiedossa. Tonttiryhmät Korttelin 49178 tontit 35-50 ja korttelin 49182 tontit 1-6 tontit muodostavat kahden tai neljän tontin tonttiryhmiä, jossa kullakin tontti-ryhmällä on yksi yhteinen ajoyhteys. Yhtenäisen rakentamistavan varmistamiseksi tonteista voidaan järjestää tontinluovutuskilpailu tai rakentaminen tulee toteuttaa ryhmärakentamisena, rakennuttajakonsulttivetoisesti tai siten, että rakennusluvat kaikille tonttiryhmään kuuluville tonteille haetaan yhtäaikaisesti. Rakennuslupahakemusten suunnitelmat tulee sovittaa toisiinsa ja tonttien yhteisessä asemapiirustuksessa sekä tontinhaltijoiden allekirjoittamassa yhteisjärjestelysopimuksessa tulee määrittää tonttien kesken sovitut yhteisjärjestelyt. Oleva luonnonympäristö Olevaa kasvillisuutta tulee pyrkiä säilyttämään mahdollisimman paljon. Tontilla olevat halkaisijaltaan yli 10 cm puut tulee kartoittaa ja esittää asemapiirustuksessa säilytettävät, kaadettavat ja istutettavat puut. Rakennusten sijoitus Hopealaakso ja Kaitalahden laajennus kuuluvat samaan asemakaava-alueeseen. Hopealaakso muodostaa Kruunuvuorenrannan kaupunkirakenteen pohjoisosan, johon sijoittuu kerrostalokortteli, koulu- ja päiväkoti-yksikkö sekä koko Kruunuvuorenrantaa ja lähiympäristöä palveleva korkeatasoinen liikuntapuisto. Puisto liittyy osaksi keskuspuistomaista pohjois-eteläsuuntaista viheryhteyttä. Kadunvarren rakennukset ja rakennelmat tulee rakentaa kiinni rakennusalan kadunpuoleiseen rajaan, jolloin katutilasta tulee yhtenäinen. Rakennusten suunnittelussa on otettava tontin maastomuoto huomioon. Tasamaalle suunniteltu rakennus ei sellaisenaan sovi rinteeseen. Rinteessä oleva rakennus on porrastettava rinteen mukaisesti niin, ettei alarinteen puolelle synny korkeita sokkelipintoja. Asemakaavassa rinnetonteille on annettu mahdollisuus sijoittaa asuintiloja kellarikerroksen tasolle ja kerrosalaa on siksi hieman enemmän kuin vastaavalla rakennusalalla tasamaalla.
Hopeakaivoksentien itäinen katujulkisivuote Asuinrakennusten, talousrakennusten ja rakennelmien kadun puoleisissa julkisivuissa on oltava ikkunoita. Tonttien ajoaukkojen leveys saa olla enintään kolme metriä. Julkisivut, materiaalit ja värit Alueella tulee käyttää nykyaikaisen rakennussuunnittelun perusratkaisuja; suomalaiselle tämän ajan pientaloarkkitehtuurille ominaista muotojen ja materiaalien vähä lukuisuutta ja harmoniaa. Ulkomaisia tyylilainoja, lavastevaikutelmia ja ns. uusvanhoja yksityiskohtia ei tule käyttää. Rakennusten julkisivujen tulee olla puuverhottuja tai muurattuja ja rapattuja. Pientalojen julkisivujen tulee olla yksinkertaisia seinäpintoja ja niiden tulee olla vain yhtä materiaalia ja värisävyä. Julkisivuissa mahdollisesti olevat elementtisaumat eivät saa näkyä. Rakennuksissa käytettävä puuverhoilu on toteutettava siten, että laudan suunta on koko rakennuksen osalla joko pysty- tai vaakasuuntainen. Rakennuksen julkisivua täydentävissä osissa, kuten nurkkalaudoissa, katoksissa, syöksytorvissa jne. tulee käyttää julkisivun väriin liittyviä sävyjä. Luonnonläheisillä maaväreillä syntyy väritykseltään lämminhenkinen ympäristö. Rakennusten tulee olla lämpimiä punaisen, keltaisen, vihertävän, ruskean, valkoisen tai mustan sävyisiä. Vierekkäisten asuinrakennusten on oltava keskenään eri sävyisiä. Katemateriaalin tulee olla tumma ja sileä; esim. rivisaumattua peltiä tai huopaa. Katolle saa rakentaa lappeensuuntaisia aurinkopaneeleja, -keräimiä tai vastaavia laitteita. Rakennusten muoto, vesikattojen kaltevuudet Selkeä ja yksinkertainen suorakaiteen muotoinen päärakennuksen perusmuoto antaa hyvät lähtökohdat suunnittelulle. Kaikkien pientalotonttien asuinrakennusten rakennusalat ovat kapeita, 8 m. Pientalojen mitoitusperiaatteena on ollut Helsinki-pientalo, josta on saatavilla erillinen esite. Kaupunkikuvan kannalta sekä sisätilojen toimivuuden ja valoisuuden kannalta kapea rakennusmassa on eduksi. Myös talousrakennusten rakennusalat ovat samasta syystä kapeita. Asuinrakennuksissa on oltava harjakatto. Pientalokorttelin samalla katuosuudella päärakennusten kattokaltevuuksien tulee olla yhteneviä, 1:1,5. Tämä yhtenevyys tulee esittää yhdistetyssä katujulkisivupiirustuksessa. Yhtenevät kattokaltevuudet ja rakennusten leveydet antavat pientalokortteleille rauhallisen ilmeen, vaikka rakennuksissa muuten on vaihtelua. Asuinrakennuksissa on oltava harjakatto, jonka kaltevuus on 1:1,5. Katemateriaalin tulee olla tumma ja sileä. Rakennukseen saa rakentaa kerrosalaan kuulumatonta kuisti-, kasvihuone- tms. tilaa enintään 6% rakennusoikeudesta sekä pieniä parvekkeita. Rakennusten tulee olla lämpimän punaisen, keltaisen, vihertävän, ruskean, valkoisen tai mustan sävyisiä. Vierekkäisten asuinrakennusten on oltava keskenään eri sävyisiä.
Talousrakennukset, autosuojat, jätesäilytys ja varastovajat Pientalokortteleiden talousrakennusten, autosuojien ja muiden rakennelmien katemateriaali tulee olla sama kuin asuinrakennuksissa. Kattomuoto tulee olla harja- tai pulpettikatto ja julkisivun värityksessä tulee käyttää päärakennuksen julkisivun väriä tai siihen liittyviä sävyjä. Autosuojarakennuksen sijoittuessa kadun varteen tulee sen kadunpuoleisessa julkisivussa olla ikkunoita. Tontin jätesäilytys tulee sijoittaa kadunvarren rakennusten ja rakennelmien yhteyteen näkösuojaan. Rakenteelliset yksityiskohdat Pientalojen ulko-oleskelu sijoitetaan pihalle. Jos asuntoon halutaan parveke, sen tulee olla pieni ja ilmeeltään keveä. Katettu ja mahdollisesti myös lasitettu parveke ei saa olla rakennusrungosta ulkoneva. Osoitenumeroinnin samankaltaisuus pientalokortteleissa, esimerkiksi samalle korkeudelle kadunvarsirakennuksen seinään asennettu numerollinen valaisinkuutio, tuo kadun varteen yhtenäisyyttä ja rytmikkyyttä myös pimeän aikaan. Aitaus Avoräystäs Talousrakennuksessa voi olla sauna työtila varasto autosuoja Hopeakaivoksentien puoleisille tontinrajoille tulee rakentaa puurakenteinen aita. Tonttien ajoaukkojen leveys saa olla enintään kolme metriä. Tiiviissä rakentamisessa rakennusten sijoittuessa kadun välittömään läheisyyteen, julkisen katutilan ja yksityisen pihan rajaus tulee tehdä aitaamalla ja porttirakenteella. Aidan korkeuden tulee olla keskimäärin 1,2 m ja sen tulee olla ilmeeltään umpinainen, mielellään pystylaudoitusta. Aitarakenteet sijoitetaan korttelissa 49182 Hopeakaivoksentien varressa rakennusalan rajalinjalle siten, että ne liittyvät tontilla oleviin rakennuksiin. Aitojen värityksessä tulee käyttää päärakennuksen julkisivun väriin liittyviä sävyjä. Värityksessä ja korkeudessa tulee ottaa huomioon myös yhtenevyys naapuritonttien aitaratkaisujen kanssa. Puiston puoleisille tonttirajoille ja tonttien välisille rajoille voi rakentaa puurakenteisen enintään keskimäärin 1,2 m korkean säleaidan tai istuttaa pensasaidan. Korttelin 49178 tonttien 36, 37 ja 39 Hopeakaivoksentien puoleinen aita ei saa olla yli 80 cm korkea eikä siinä saa olla muita näköesteitä turvallisen näkemäalueen varmistamiseksi. Pystysuuntainen puuaita Pihojen käsittely Tontin kadun puoleiseen osaan tulee istuttaa puita ja pensaita. Tontille istutettavista puista vähintään yhden tulee olla suurikokoiseksi kasvavaa lajiketta ellei tontilla säily nykyisiä vastaavankokoisiksi kasvavia puita. Kadun puoleisen tontinreunan pintamateriaaliratkaisut tulee suunnitella katuympäristöön sopivaksi. Luonnonkivipinnat kadulle näkyvien sisäänkäyntien yhteydessä ovat suositeltavia.