MAAKUNNAN VARAUTUMINEN JA ALUEELLISEN VARAUTUMISEN YHTEENSOVITTAMINEN

Samankaltaiset tiedostot
Maakunnan ympäristöterveydenhuollon järjestäminen ja varautuminen. Teppo Heikkilä

Keskeiset muutokset varautumisen vastuissa 2020

POHJOIS-POHJANMAAN MAAKUNTAUUDISTUKSEN KOKONAISVARAUTUMISEN TILANNEKATSAUS. Maakuntauudistuksen johtoryhmä

Yhteinen varautuminen alueella

Maakuntien asema ja rooli varautumisen toimijoina

Kainuun maakunnan alueellisen yhteensovittamisen rakenteet maakunnan yhteinen varautuminen

Maakunnan varautumistehtävien, maakuntakonsernin

Suunnitellut alueellisen varautumisen rakenteet - katsaus valmistelutilanteeseen. Vesa-Pekka Tervo

M A A K U N TA U U D I S T U S Pelastustoimi ja varautuminen vuonna Jaakko Pukkinen, pelastusjohtaja

Pelastustoimen uudistaminen jatkuu - maakuntauudistus etenee. Varautuminen

Maakuntauudistuksen esivalmistelu Satakunnassa Ohjausryhmä Satakunnan maakuntauudistus 1

Varautuminen sotelainsäädännössä

M A A K U N TA U U D I S T U S. Jaakko Pukkinen, pelastusjohtaja

Kooste riskienhallinnan valmistelusta

Turvallisuus ja varautuminen. Vesa-Pekka Tervo Pelastustoimen kehittämispäällikkö Kanta-Hämeen maakuntatilaisuus Hämeenlinna

Maakunta- ja soteuudistuksen tilannekatsaus varautumisen osalta

Ajankohtaista maakunta- ja pelastustoimen uudistuksesta

Varautuminen ja riskienhallinta - alajaosto. Tilannekatsaus Jukka Koponen

Varautuminen ja valmius ITÄ2017-valmiusharjoituksen asiantuntijaseminaari Kansliapäällikkö Päivi Nerg, Kuopio

Varautumisen uudet rakenteet. Vesa-Pekka Tervo pelastustoimen kehittämispäällikkö KUMA 2017, Tietoisku: Varautumisen uudet toimintatavat A 3.

KAINUUN PELASTUSLAITOS

Pelastustoimen ja varautumisen JTS-simulointi

Pelastustoimen uudistus; pelastustoimen järjestäminen. Hankejohtaja Taito Vainio

Turvallisuus ja varautuminen

MAAKUNTAUUDISTUS VARAUTUMISEN TYÖRYHMÄN LOPPURAPORTTI

Varautuminen ja pelastustoimi

Maakuntien varautumistehtävät ja maakuntauudistuksen toimeenpano

YHTEISKUNNNAN TURVALLISUUSSTRATEGIA 2010

Varautuminen ja pelastustoimi Uudenmaan maakunnassa. Tero Suursalmi

LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN VARAUTUMINEN JA VIRANOMAISYHTEISTOIMINTA

Maakunnan järjestäjän rooli valinnanvapauspalveluissa. Kirsi Paasovaara Erityisasiantuntija, STM

POHJOIS-SUOMEN NEUVOTTELUKUNTA HKI Hannu Leskinen

Alueellinen varautuminen. Vesa-Pekka Tervo pelastustoimen kehittämispäällikkö KUMA 2017, Muutostukiklinikka, Alueellinen varautuminen A 3.

Kokonaisturvallisuus. Ensihoito, kokonaisturvallisuus ja varautuminen Jukka Koponen

VARAUTUMISSEMINAARI VARAUTUMINEN ALUEHALLINNON UUDISTUKSESSA

Maakuntien varautumisen kehittäminen - Riskien arviointi. Varautumisjohtaja Jussi Korhonen Maakuntien kriisiviestintäseminaari

Turvallisuus- ja valmiussuunnittelu

Valmiusharjoituksesta hyödyt irti Häme17 - Sysmä. Taneli Rasmus

Asiakirjasta omistajuuteen

KUJA2: Kuntien ja maakuntien jatkuvuudenhallinta -projekti. Aki Pihlaja Projektipäällikkö STM:n valmiusseminaari

Aluehallintovirastot ja kuntien varautuminen

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä Esko Koskinen

Pelastustoimen kehittäminen. Pelastusylitarkastaja Taito Vainio

Pelastustoimi ja varautuminen vuonna 2019

Virva Juurikkala ja Lasse Ilkka STM

YHTEISKUNNAN TURVALLISUUSSTRATEGIA - KOMMENTTIPUHEENVUORO

Kuntien valmiussuunnittelun tukeminen/koordinointi

Maakunnan kokonaisturvallisuus

Varautumisen ja valmiussuunnittelun yhteensovittaminen keskus-, alue- ja paikallishallinnon tasoilla

Sisäisen turvallisuuden alueellinen yhteistyömalli

Näkökulmia kokonaisturvallisuudesta - Ajankohtaista ja selonteon linjaukset - Kokonaisturvallisuus kunnassa

Varautuminen. Markus Viitaniemi

Pelastustoimi

Väliraportti. Työryhmä: Turvallisuus- ja varautuminen Turvallisuuden osio. Harri Setälä Pelastusjohtaja

Kuntien valmiussuunnittelu ja alueen oppilaitokset. Valmiusmestari Vesa Lehtinen LAHTI

KUJA2: Kuntien ja maakuntien jatkuvuudenhallinta -projekti. Aki Pihlaja Projektipäällikkö

Keskiyön Savotta Vaattunkiköngäs. Ylijohtaja Timo E. Korva. Lapin aluehallintovirasto, ylijohtaja Timo E. Korva

Maakuntien varautumistehtävät ja organisoituminen, esimerkit

Palvelujen järjestäminen

Ensihoitopalvelun ja terveydenhuollon päivystyksen uudistus

KUNTAMARKKINAT. Keskushallinnon varautumisen yhteistyö. Johtava asiantuntija Markus Viitaniemi

Kansallinen varautuminen kriiseihin. Yleissihteeri, Jari Kielenniva

PELASTUSTOIMI JA VARAUTUMINEN

Kuntien varautuminen Timo Reina Varatoimitusjohtaja ITÄ2017 valmiusharjoitus, Kuopio

Järjestäjätoiminto. Muutosjohtaja (sote järjestäminen), Harri Jokiranta Sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntija (sote järjestäminen), Päivi Saukko

Palveluiden häiriöttömyys ja toimitusvarmuus. Varautuminen?

KUJA2: Kuntien ja maakuntien jatkuvuudenhallinta -projekti

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON VALMIUS JA VARAUTUMINEN TULEVAISUUDESSA

Maakunnan pelastustoimen ja ympäristöterveydenhuollon organisointi sekä varautumisen valmistelun tilanne

JTS-prosesi pelastustoimen näkökulmasta. Hankejohtaja Taito Vainio

Tilannekuvia kriisityöstä 2015 EKTURVA. yhteistoimintaa Etelä-Karjalassa. Valmiuspäällikkö Joni Henttu EKTURVA

Sote-valvontaviranomainen ja varautuminen: Kohti uutta LUOVAa

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys

Pohjois-Savon ELY-keskus, Kallanranta 11, Kuopio, kokoushuone Majakka

Sosiaali- ja terveydenhuollon valmiussuunnitteluohjeistus

Huomioita varautumisesta ja pelastustoimesta sosiaalihuollon näkökulmasta.

Päijät-Hämeen maakuntauudistuksen varautuminen ja turvallisuus alatyöryhmän kokous

Häiriötilanteisiin varautuminen vesilaitoksilla

Sosiaali- ja terveydenhuolto, turvallisuus ja varautuminen & hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Satakunnan kuntapäivä

Vesihuoltolaitoksen häiriötilanteisiin varautuminen

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys

Sosiaali- ja terveydenhuollon valmiussuunnitteluohjeistus

POHJOIS-POHJANMAAN MAAKUNTAUUDISTUKSEN PELASTUSTOIMEN JA VARAUTUMISEN VALMISTELU PELASTUSTOIMEN ASEMOINTI JA ORGANISOINTI MAAKUNNASSA

Helsingin valmiussuunnitelma

Paloturvallisuuden varmistaminen sosiaali- ja terveysalalla ja tuetussa asumisessa Tapaturmien ehkäisyn yksikkö

Pelastustoimi

1. Perusvalmius on valmiustila, jossa toimitaan normaaliaikana.

Turvallisuussuunnittelu, varautuminen vai molemmat? Varautumisjohtaja Jussi Korhonen

Vammaisasiain yhteistyöryhmä seminaari. Pelastusalan lainsäädäntöä Pelastustoimen maakuntauudistus

Pelastustoimen uudistus

Sote-uudistus. Sinikka Salo muutosjohtaja, STM Sinikka Salo

Valmius ja jatkuvuudenhallinta soterakenteissa Sari Vuorinen. Projektipäällikkö Kuntaliitto

Organisaation turvallisuusvelvoitteet - Mitä lainsäädäntö ja sopimukset edellyttävät?

Hyvinvointi ja turvallisuus - Varautumisen toimintamallin kuvaus. Maakuntauudistus Pohjois-Karjalassa

Maakuntauudistuksen tilannekatsaus ja sen vaikutus työsuojeluhallintoon Työsuojelulautakuntien seminaari

Pelastustoimen uudistus. Hankejohtaja Taito Vainio

Hyte tulevien maakuntien organisaatioissa

Varautuminen yksityisessä palvelutuotannossa Valmiusseminaari

EKTURVA VIESTINTÄ HELSINKI

toimeenpanon tukeminen

Transkriptio:

MAAKUNNAN VARAUTUMINEN JA ALUEELLISEN VARAUTUMISEN YHTEENSOVITTAMINEN Lapin alueellinen maanpuolustuskurssi nro 53 31.1.2019 30.1.2019 Martti Soudunsaari Prosessisuunnittelija / maakuntauudistuksen valmistelu Pelastusjohtaja / Lapin pelastuslaitos

30.1.2019

Valmiusfoorumi: strateginen taso 1. Toimii maakunnan ylimmän johdon suunnittelu- ja tiedonvaihtofoorumina turvallisuus- ja valmiusasioissa 2. Koordinoi maakunnassa toteuttavan kokonaisturvallisuuden yhteistoimintamallin muodostamista 3. Määrittää maakunnan valmiussuunnittelun painopisteet, tavoitteet ja aikataulut (valvoo, seuraa, johtaa) 4. Yhteen sovittaa maakunnan kokonaisvarautumista. Valmiustoimikunta: operatiivinen taso (sisällön tuottaminen ja yhteen sovittaminen / vrt. sihteeristö) 1. Järjestää alueellisesti merkittävien riskien poikkihallinnollisen arviointityön (seuranta- ja arviointi johtopäätökset, esitykset, toimeenpano) 2. Ylläpitää maakunnan valmiussuunnittelussa tarvittavia yhteistyörakenteita. 3. Valmistelee valmiusfoorumin asiat. Valmistelee maakunnan valmiussuunnittelun painopisteet ja yhteiset tavoitteet (seuraa, arvioi valmiussuunnittelun etenemistä / valmiustilannetta). 4. Toteuttaa maakunnan valmius- ja häiriötilanneharjoitusten suunnitteluprosessin (harjoituksen järjestäjä muodostuu kunkin harjoituksen aiheen, sisällön ja tavoitteiden mukaan). Lapin maakunnan tilannekeskus: 1. Toimii sosiaali- ja terveystoimen / ensihoidon toimialakohtaisena tilannekeskuksena 2. Toimii pelastustoimen tilannekeskuksena (tarvittaessa viranomaisten johtokeskuksena) 3. Käynnistää uhka-arvion edellyttämät valmiuden kohottamistoimenpiteet maakunnan alueella 4. Toimii onnettomuus- / häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa maakunnan johtokeskuksena 5. Toteuttaa kokonaisturvallisuuteen vaikuttavan toimintaympäristön poikkihallinnollisen seuranta ja arviointityön reaaliaikaisesti

LAPIN MAAKUNNAN TILANNE- ja ASIAKASPALVELUKESKUS = LAP TIKE Toiminta-ajatuksena on tuottaa Lapin maakunnan alueella luotettavia ympärivuorokautisia asiakas-, päivystys- ja valvontapalveluja sekä tukea toimivaltaisten viranomaisten toimintaa ja johtamista. LAP TIKE pitää yllä maakunnan tilannekuvaa ja seuraa kuntiin ja muuhun yhteiskuntaan vaikuttavia häiriötilanteita Lapissa ja lähialueilla. LAP TIKE tuottaa tukipalveluja Lapin kunnille häiriötilanteissa ja tarvittaessa käynnistää häiriötilanteen aikaisten kuntien johtoryhmien ja avainhenkilöiden hälyttämisen. 30.1.2019

141 Varautuminen häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin Maakunnan on valmiussuunnitelmin ja normaaliolojen häiriötilanteissa tai poikkeusoloissa tapahtuvan toiminnan etukäteisvalmisteluin sekä muilla toimenpiteillä huolehdittava siitä, että sen toiminta jatkuu mahdollisimman häiriöttömästi normaaliolojen häiriötilanteissa sekä poikkeusoloissa. maakunnalle varautumisvelvollisuus koskee maakuntakonserniin ja maakunnan toimintaan kuuluvia organisaatioita maakunnan tulee varmistaa, että siltä osin kuin on kysymys palvelujen hankinnasta ulkopuolisilta tahoilta, hankintaa koskeviin sopimuksiin on otettu tarvittavat määräykset ostettujen palvelujen turvaamisesta häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. MITEN VARAUDUTAAN? 141 perusteluissa; valmiussuunnitelmat etukäteisvalmistelut: teknisiä ja rakenteellisia ratkaisuja muilla toimenpiteillä: koulutusta ja harjoituksia sekä tilojen ja kriittisten resurssien varauksia. myös viestinnän ja tietoliikenteen suunnittelu on osa varautumista. ohjeiden antaminen ilman eri valtuutusta

142 Alueellisen varautumisen yhteensovittaminen Maakunnan on huolehdittava seuraavista alueella toimivien viranomaisten, kuntien, elinkeinoelämän ja järjestöjen yhteiseen varautumiseen liittyvistä tehtävistä: 1) Alueellisesti merkittävien riskien poikkihallinnollisen arviointityön järjestäminen; 2) Turvallisuuteen vaikuttavien toimintaympäristön muutosten poikkihallinnollisen seuranta- ja arviointityön järjestäminen; 3) Varautumisen suunnittelussa tarpeellisen yhteistoiminnan järjestäminen; 4) Maakunnan alueen valmius- ja häiriötilanneharjoitusten järjestäminen. Maakunnan on ylläpidettävä yhteistyössä 1 momentissa mainittujen tahojen kanssa yhteensovittamisessa tarvittavia yhteistyörakenteita. Huoltovarmuuden turvaamisesta säädetään erikseen. MITEN YHTEENSOVITETAAN? 142 perusteluissa; :ssä säädetään monialaisesta ja horisontaalisesta varautumistehtävästä alueen yhteisessä varautumisessa on kysymys yhteistyöstä, horisontaalisesta verkostoitumisesta ja laaja-alaisesta varautumisen yhteensovittamisesta. elinkeinoelämällä tarkoitetaan tässä yhteydessä yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen kannalta kriittisiä yrityksiä.

MAAKUNNAN VARAUTUMINEN JA KONSERNIN SISÄISTEN TURVALLISUUSTEHTÄVIEN ORGANISOINTI Varautumista ja turvallisuutta johdetaan. Toteutetaan kaikilla tasoilla (johdetaan keskitetysti, toteutetaan hajautetusti). Maakunnan varautuminen ja jatkuvuudenhallinta Alueellisen varautumisen yhteensovittaminen Konsernin riskienhallinta ja organisaatioturvallisuus Konsernin oma varautuminen, häiriötilanteiden hallinta Maakunnan on valmiussuunnitelmin ja etukäteisvalmisteluin sekä muilla toimenpiteillä huolehdittava siitä, että sen toiminta jatkuu häiriöttömästi. Varautumisen velvoite koskee konserniin ja maakunnan toimintaan kuuluvia palveluntuottajia. Poikkihallinnollinen verkostomainen yhteistoiminta alueen toimijoiden kanssa Riskienhallinta ja turvallisuustoiminnot toteutetaan läpileikkaavasti kaikissa yksiköissä. Rh ja organisaatioturvallisuuden johtaminen ja valvonta. Tavoitteena hyvin yhteen sovitettu ja johdettu valmiussuunnittelu ja varautuminen säädösperusta HE 15/2017; 9 Tuottamista koskevan vastuun toteuttaminen ja sen valvonta, 141 Varautuminen häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin. HE 16/2017 2 Järjestämisvastuu pelastustoimessa. Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä HE 15/2017; 6 Maakunnan tehtäväalat, 142 Alueellisen varautumisen yhteensovittaminen, 52 Maakunnan liikelaitoksen asema ja tehtävät, 78 Hallintosääntö HE 15/2017 16 Maakuntavaltuuston tehtävät (riskienhallinnan perusteet), 37 Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestäminen, 54 Liikelaitoksen johtokunnan tehtävät (sisäisen valvonnan, tarkastuksen ja riskienhallinnan järjestäminen), 78 Hallintosääntö (sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan määräykset) HE 15/2017; 4 Maakuntakonserni ja maakunnan toiminta, 6 Maakunnan tehtäväalat, 16 Maakuntavaltuuston tehtävät, 43 Maakunnan tytäryhteisöjen toiminta ja konserniohje, 78 hallintosääntö

MAAKUNNAN VARAUTUMINEN JA ALUEELLISEN VARAUTUMISEN YHTEENSOVITTAMINEN Varautumista ja turvallisuutta johdetaan. Toteutetaan kaikilla tasoilla (johdetaan keskitetysti, toteutetaan hajautetusti). Maakunnan varautuminen ja jatkuvuudenhallinta Alueellisen varautumisen yhteensovittaminen Maakunnan eri toimialojen varautumisen johtaminen, koordinointi ja valvonta. Ulkoistettujen palveluiden sekä sopimusperusteisen palveluntuotannon ja -tuottajien varautumisen yhteensovittaminen ja valvonta (mk tulee varmistaa ). Valmiussuunnitelmat, etukäteisvalmistelut (ml. tekniset ja rakenteelliset ratkaisut), koulutusta ja harjoituksia, tilojen ja kriittisten resurssien varaukset, viestinnän ja tietoliikenteen suunnittelu jne. 1) alueellisesti merkittävien riskien poikkihallinnollisen arviointityön järjestäminen 2) turvallisuuteen vaikuttavien toimintaympäristön muutosten poikkihallinnollisen seuranta- ja arviointityön järjestäminen 3) varautumisen suunnittelussa tarpeellisen yhteistoiminnan järjestäminen 4) maakunnan alueen valmius- ja häiriötilanneharjoitusten järjestäminen. HE 15/2017; 9 Tuottamista koskevan vastuun toteuttaminen ja sen valvonta, 141 Varautuminen häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin. HE 16/2017 2 Järjestämisvastuu pelastustoimessa. Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä HE 15/2017; 6 Maakunnan tehtäväalat, 142 Alueellisen varautumisen yhteensovittaminen, 52 Maakunnan liikelaitoksen asema ja tehtävät, 78 Hallintosääntö

MAAKUNTAKONSERNIN SISÄISET TURVALLISUUSTEHTÄVÄT JA NIIDEN ORGANISOINTI Turvallisuutta johdetaan ja toteutetaan kaikilla tasoilla (johdetaan keskitetysti, toteutetaan hajautetusti). Konsernin riskienhallinta ja organisaatioturvallisuus Konsernin oma varautuminen / häiriötilanteiden hallinta Riskienhallinta, turvallisuusjohtamisen järjestelmä, tietoturvallisuus, ympäristöturvallisuus, työsuojelu, työturvallisuus, työhyvinvointi Henkilöturvallisuus, kiinteistö- ja toimitilaturvallisuus, rikosturvallisuus, kiinteistöjen ja laitosten omatoiminen varautuminen, tuotannon ja toiminnan turvallisuus Konsernin omaa sisäistä häiriötilanteiden hallintaa koskeva valmius- ja/tai johtamissuunnitelma ja sen mukaiset tarvittavat toiminnalliset järjestelyt, hallintosääntö, konserniohje. Konsernin sisäinen toimialojen, yksiköiden yms. valmiuden ja varautumisen yhteensovittaminen. Yhteistoimintaa koskevat valmiussuunnitelmat muiden maakuntien kanssa. HE 15/2017 16 Maakuntavaltuuston tehtävät (riskienhallinnan perusteet), 37 Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestäminen, 54 Liikelaitoksen johtokunnan tehtävät (sisäisen valvonnan, tarkastuksen ja riskienhallinnan järjestäminen), 78 Hallintosääntö (sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan määräykset) HE 15/2017; 4 Maakuntakonserni ja maakunnan toiminta, 6 Maakunnan tehtäväalat, 16 Maakuntavaltuuston tehtävät, 43 Maakunnan tytäryhteisöjen toiminta ja konserniohje, 78 hallintosääntö

PALVELUJEN SAATAVUUDEN JA RAHOITUKSEN RIITTÄVYYDEN ARVIOINTI Lähde: Pelastustoimen järjestämislakiluonnos Maakunta Laatii vuosittain raportin pelastustoimen palvelujen saatavuudesta ja kustannuksista Valtion ja maakuntien neuvottelu Johtopäätökset kustannusten kehittymisestä, toimenpiteistä, investointien yhteensovittamisesta Laillisuus valvonta Valtion lupaja valvontavirasto Maakunnan raportti Tiedot laillisuusvalvonnasta Sisäministeriö Laatii maakuntien raporttien perusteella arvion pelastustoimen palvelujärjestelmän toimivuudesta, tehtävistä ja niiden kustannuksista vastaako pelastustoimen palvelutaso kansallisia, alueellisia ja paikallisia tarpeita ja onnettomuusuhkia sekä toteutetaanko palvelut kustannusvaikuttavasti Valtioneuvosto julkisen talouden suunnitelmassa tapahtuva valtioneuvoston päätöksenteko maakuntien taloudellinen ohjaus Sisäministeriön arviointi

Tärkeää on oivaltaa... Rahoituksen perusta Lapilla on 35 miljoonan euron vaje nykykustannuksiin nähden! (laskennallisesti Lapin pelastuslaitos -18%) Maakunnille itsehallinto tiukassa VM:n ohjauksessa!

Kiitos! On todennäköistä, että epätodennäköinen tapahtuu! Martti Soudunsaari prosessisuunnittelija Lapin maakuntauudistuksen valmistelu pelastusjohtaja Lapin pelastuslaitos martti.soudunsaari@lapinmaakunta.fi martti.soudunsaari@lapinpelastuslaitos.fi 30.1.2019 www.lapinmaakunta.fi www.lapinpelastuslaitos.fi Twitter: @Lapinmaakunta @lapinpelastuslaitos