37501 Lempäälä Sivu 1 / 14 Lähidemokratia teoriasta käytännöksi -hankkeen LOPPURAPORTTI 1.4.-2014 30.9.2015 1. HANKKEEN PERUSTIEDOT Päätöksen numero: Tuen saaja: Yhteyshenkilö: TEM/590/09.01.03/2014 Lempäälän kunta Topi Tolvanen, hallintopäällikkö, puh. 0401337485, topi.tolvanen@lempaala.fi Hankkeen nimi: Lähidemokratia teoriasta käytännöksi -kehittämishanke lähidemokratian toimeenpanosta kunnassa Hankkeen toteutusaika: 1.4.2014-30.9.2015 2. HANKKEEN TOTEUTUS 2.1. Tausta Lempäälässä on tahtotila lähidemokratian kehittämiseksi ja se on kirjattu myös kuntastrategiaan. Kuntaan halutaan luoda uutta toimintakulttuuria niin, että lähidemokratiasta tulee pysyvä ja arkinen osa kunnan toimintaa. Tätä varten Lempäälään on perustettu erityinen lähidemokratiatoimikunta, jonka tehtävä on viedä eteenpäin kuntalaisosallisuutta parantavia asioita. Toimikunta on perustettu ensin määräajaksi vuosille 2014 2015, ja jatkosta päätetään arvioinnin ja kokemusten perusteella. Koska lähidemokratian kehittäminen on nähty niin tärkeänä asiana, päätettiin lähidemokratiatoimikunnan perustamisen lisäksi hakea hanketta. Suomessa on monia lähidemokratiaa toteuttavia alueellisia malleja, mutta Lempäälässä lähidemokratia halutaan nähdä laajempana toimintatapana sisältäen mm. sähköisen vuorovaikutuksen, asiakasraadit ja ns. tekemisen demokratian. 2.2. Tavoitteet Hankesuunnitelman mukaiset tavoitteet: Ihmisten ja yhteisöjen omatoimisuus lisääntyy Kunnan ja yhteisöjen konkreettiselle yhteistyölle löydetään uusia muotoja Kuntalaiset asukkaina, asiakkaina ja yhteisön jäseninä saavat uusia kanavia vaikuttaa omaan lähiympäristöönsä ja he myös kokevat pääsevänsä vaikuttamaan siihen Kunnan palvelujen tuotannon ja muiden toimintojen toimintatavat kehittyvät paremmin kuntalaisten tarpeita vastaaviksi ja siten myös vaikuttavammiksi Edustuksellista demokratiaa täydentävät osallistumisen muodot ja kuntalaisten toimijoina aktivoituminen edesauttavat myös edustuksellisen demokratian vahvistumista, mikä ajan myötä näkyy mm. kuntavaalien äänestysprosenttina.
37501 Lempäälä Sivu 2 / 14 2.3. Toimintatapa Resurssit Hankkeen toteuttaja on Lempäälän kunta. Hankkeeseen palkattiin kokoaikainen työntekijä, joka työskenteli osana kunnan organisaatiota, saaden käyttöönsä työpisteen maaseutuhallinnon tiloista ja työvälineet yleishallinnosta. Projektisuunnittelijaa haettiin avoimen hakumenettelyn kautta ja tehtävässä toimi Anna Kulmakorpi ajalla 4.8.2014 31.8.2015. Toimialaselvityksen käytännön toteutuksesta vastasi projektisihteeri Nina Prusi. Yhdistysselvityksen kyselyineen toteutti korkeakouluharjoittelija Noora Jalonen. Lähidemokratiatoimikunnan ja hankkeen päätavoitteiden ollessa hyvin pitkälle samat, toimi projektisuunnittelija alusta alkaen kiinteässä yhteistyössä toimikunnan kanssa ja osallistui myös sen kokouksiin. Lähidemokratiatoimikunnan voikin ajatella toimineen hankkeen seuranta- ja tukiryhmänä. Erityisesti toimikunnan puheenjohtaja Tuula Linnusmäki toimi aktiivisesti hankkeen projektisuunnitelijan apuna ja tukena. Hallintopäällikkö, hankkeen yhteyshenkilö ja lähidemokratiatoimikunnan esittelijä Topi Tolvanen oli jatkuvassa vuorovaikutuksessa projektisuunnittelijan kanssa, toimien samalla lähimpänä esimiehenä. Hankkeelle nimettiin myös ohjausryhmä, jonka jäsenet olivat Sirpa Seppä (puheenjohtaja) ja Veijo Niemi Lempäälän kunnasta, Jouni Ovaska edustaen Maaseudun Sivistysliittoa, Suomen Kylätoiminta ry:n pääsihteeri Risto Matti Niemi, Ilari Karppi Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoululta ja Ritva Pihlaja YTR:n edustajana. Sihteerinä toimi projektisuunnittelija. Ohjausryhmä kokoontui 4 kertaa hankkeen aikana. Painopisteet Hankesuunnitelmassa oli toistakymmentä toimenpidettä, joilla pyrittiin tavoitteiden toteutumiseen. Hankkeen painopisteitä tarkennettiin perustuen loppukeväästä 2014 toteutettuun toimialakyselyyn, kesällä 2014 toteutettuun yhdistysselvitykseen sekä lähidemokratiatoimikunnan kanssa käytyihin keskusteluihin, ja ne olivat 1) kunnan toimialojen sparraaminen, 2) kolmannen sektorin aktivointi ja 3) tiedotuksen kehittäminen. Ohjausryhmän kokouksessa 25.2.2015 linjattiin, että hankkeen loppuaikana panostetaan enemmän kolmannen sektorin aktivointiin, hankkeen alkupään keskittyessä pääosin toimialoihin. Osa toimenpiteistä toteutettiin sellaisenaan, osaa jalostettiin edelleen niitä käytäntöön tuotaessa sekä edellä mainittujen painopisteiden mukaan. Erityisesti toimialojen kannustaminen osallistamiseen oli enemmänkin niiden omien ideoiden tukemista kuin valmiiden asioiden tarjoamista. Yksi esimerkki tällaisesta oli kunnanjohtajaehdokkaiden paneeli, jossa idea ja aloite tulivat haastatteluryhmältä ja hankkeen puolesta autettiin toteutuksessa. Myös Säijän osayleiskaavan osallistamisessa kaavoittajien ajatuksia ja ideoita jalostettiin yhteistyössä eteenpäin. Toimialat/kunnan toiminta Syksyn mittaan käytiin tapaamassa viranhaltijoita sekä johtoryhmissä että yksittäin. Tapaamisissa käytiin läpi toimialojen osallistavia käytänteitä ja kannustettiin uusiin avauksiin. Päivähoidossa aloitettiin syksyllä 2014 Osallisuusfoorumi -toiminta. Idea ja suunnittelu oli aloitettu varhaiskasvatuksen toimesta jo ennen hankkeen alkua, ja asiaa oli esitelty lähidemokratiatoimikunnalle keväällä 2014. Toimintaa arvioitiin keväällä 2015, ja siitä puolin ja toisin saatujen positiivisten kokemusten myötä toimintaa on päätetty jatkaa. Jatkossa foorumin tiedotukseen ja osallistavaan toimintatapaan kiinnitetään enemmän huomiota. Palautteen perusteella osallistujat ovat kokeneet, että osallisuusfoorumin kautta vanhempien ääntä kuullaan ja keskustelu lisää avoimuutta. Toiminnan kehittämiseksi ehdotetaan mahdollisimman laajaa
37501 Lempäälä Sivu 3 / 14 edustusta ja seurantaa esille tulleiden asioiden eteenpäin viemisestä. Myös pienempiä alueellisia osallisuusfoorumeita ehdotettiin. Lisäksi TK-sairaalaan suunnitellaan omaa asiakasraatia, jonka toteutetaan sairaanhoitajaopiskelijan opinnäytetyönä ja tavoitteena on järjestää ensimmäinen asiakasraati syksyllä 2015. Kimmokkeen raadin toteuttamiseen opinnäytetyönä asianosaiset saivat hankkeessa järjestetystä kuntalaisosallisuus-tilaisuudesta. Kaavoituksessa otettiin käyttöön Otakantaa.fi -palvelu sekä karttapohjainen verkkosovellus liittyen Säijän osayleiskaavan laatimiseen. Otakantaa.fi -palvelu ei ainakaan vielä ole tässä projektissa ottanut oikein tuulta alleen, sen sijaan kartan kautta ovat asukkaat antaneet melko hyvin tietoa kylästään. Toivotaan kuitenkin, että monipuolista, helppokäyttöistä ja maksutonta Otakantaa.fi -palvelua alettaisiin hyödyntää laajemminkin, ja kuntalaiset myös pikkuhiljaa omaksuisivat palvelun käytön. Uuden kirjaston suunnittelun oheen sivistystoimessa suunniteltiin myös Oma kirjasto keskelle kylää -projektia, jossa tarkoituksena oli tehdä opintoretkiä ja perustaa kaksi kuntalaisraatia (toinen lapsille ja nuorille) pohtimaan mm. retkien pohjalta, millainen uudesta kirjastosta pitäisi tulla. Projekti ei kuitenkaan saanut AVI:lta rahoitusta, ja resurssien sekä tiukan aikataulun vuoksi vain retket pystyttiin toteuttamaan, joskin niiden osallistujat olivat pääosin kunnan henkilökuntaa ja luottamushenkilöitä, eikä ns. tavallisia kuntalaisia kuten alun perin oli tarkoitus. Kirjaston suunnittelun osallistumismahdollisuudet herättivät paljon keskustelua lähidemokratiatoimikunnassa, ja sivistystoimelle onkin nyt ehdotettu useita erilaisia osallistumismahdollisuuksia, joiden käyttäminen ei vaadi juurikaan rahallista panostusta, vaan lähinnä hieman aikaa suunnitteluun ja toteuttamiseen. Näiden keinojen (mm. osallisuusseinä, otakantaa.fi, kyselyt ja tilaisuudet) hyödyntämiseen tartutaan heti alkusyksystä. Viranhaltijoille järjestettiin myös kolme tilaisuutta. Joulukuun 2014 alussa kunnan Facebook -sivujen ylläpitäjille pidettiin Some -koulutus, jossa kouluttajana toimi Pauliina Mäkelä Kinda Oy:stä. Koulutuksessa käytiin lyhyesti läpi erilaisia sosiaalisen median kanavia, tutustuttiin tarkemmin Facebookin yhteisösivustojen toimintaan ja siihen, kuinka sosiaalisessa mediassa kannattaa toimia. Tammikuussa 2015 järjestettiin viranhaltijoille ja luottamushenkilöille suunnattu infotilaisuus otsikolla Kuntalaisosallisuus mitä ja miksi? Alustajana toimi tutkija ja erityisasiantuntija Ritva Pihlaja. Tilaisuuteen osallistui 50 henkilöä, pääosin viranhaltijoita ja kunnan työntekijöitä, mutta joukossa oli myös muutamia luottamushenkilöitä. Keskustelun vähyys, joka johtui varmasti osittain tilaisuuden hieman epäonnistuneesta rakenteesta, yllätti järjestäjät, ja sitä jäätiin kaipaamaan myös yleisön puolelta. Palautetta tilaisuudesta antoi 35 osallistujaa ja annetun palautteen perusteella 29/35 piti kuitenkin tilaisuutta melko tai erittäin hyödyllisenä. Selkeä enemmistö oli myös kokenut saaneensa jotain eväitä omaan työhönsä jonkin verran tai melko paljon. Niinpä keskustelun aikaansaamiseksi suunniteltiin vielä työpajatyyppiseksi aiottu tilaisuus otsikolla Kuntalaisosallisuutta käytännössä pidettäväksi 28.5. Siinä oli tarkoituksena syventyä ryhmätyömenetelmin osallistamiseen ajankohtaisten ja oikeiden esimerkkien eli oman työn kautta. Valitettavasti ajankohta pääsi livahtamaan ilmeisesti liian lähelle kesää ja lomakautta, sillä tilaisuus ei toteutunut vähäisten ilmoittautumisten vuoksi ja siirrettiin toteutettavaksi 2.9.2015. Omatoimirahan myöntöperusteiden päivitystyötä ajatellen lähidemokratiatoimikunta ehdotti entistä laajemman työryhmän perustamista. Työryhmä nimettiin ehdotuksen mukaisesti loppuvuodesta, ja se sisälsi myös luottamushenkilöitä. Päivitystyö tehtiin vuoden 2015 alussa ja omatoimirahan jakoehdotuksen teki edellä mainittu työryhmä kahdessa eri haussa. Omatoimirahaa
37501 Lempäälä Sivu 4 / 14 vuonna 2015 haettiin edellisvuosia vähemmän, joskin hakemusten lukumäärä pysyi suunnilleen samana. Omatoimirahaa haettiin kuitenkin uudenlaisiin kohteisiin, joten siinä mielessä myöntöperusteiden päivitys onnistui tavoitellusti. Omatoimiraha lienee kuitenkin edelleen liian heikosti tunnettu muiden kuin kyläyhdistysten keskuudessa, eli tiedotukseen tulee kiinnittää huomiota jatkossakin. Maaseudun kehittämisohjelmasta käytiin vuoden mittaan paljon keskustelua. Lähidemokratiatoimikunnassa päädyttiin jo kertaalleen siihen, että varsinaiseen päivitykseen ei ryhdytä vaan keskitytään ohjelman jalkauttamiseen. Kuitenkin, kun käärittiin hihat konkretisointia varten, havaittiin, että ohjelma on kuin onkin kipeästi päivityksen, uudelleen jäsentämisen ja priorisoinnin tarpeessa. Näin ollen, kun työhön löytyi vielä lisäresurssia maaseudun kehittämisvaroista, aloitettiin päivitystyö marraskuussa 2014. Päivitystyö ostettiin Kantri ry:ltä ja käytännön työstä vastasi YTM Eliisa Vesisenaho. Päivitystyölle nimettiin ohjausryhmä, johon kuuluivat maaseutupäällikkö Timo Perälampi, lähidemokratiatoimikunnan jäsen Hannu Tiensuu ja lähidemokratiahankkeen projektisuunnittelija Anna Kulmakorpi. Viranhaltijahaastatteluiden lisäksi kuultiin kuntalaisia kolmen asukasillan yhteydessä pidetyissä työpajoissa sekä sähköisellä kyselyllä, jolla sai arvioida toimenpiteitä. Luonnos lähetettiin lausuntokierrokselle toimielimille. Lausuntokierroksesta ei saatu irti aivan sitä mitä oli toivottu, eli ehdotuksia aikatauluihin, vastuutahoihin ja osallistettaviin tahoihin. Lopulta työ valmistui 2015 huhtikuussa, lausuntokierroksen venytettyä alkuperäistä aikataulua parilla kuukaudella. Lopputulos oli kuitenkin selkeästi tiiviimpi ja selkeämpi kuin alkuperäinen ohjelma, ja kunnanhallitus hyväksyi päivitetyn toimenpidesuunnitelman kesäkuussa 2015. Sivistyslautakunta päätti lokakuussa 2014, että se kehittää yhteistyössä lähidemokratiatoimikunnan kanssa kasvatus- ja opetuspalveluiden matalan kynnyksen osallistumismahdollisuuksia. Tätä varten koottiin mahdollisimman hyvin eri sidosryhmiä sekä kunnan eri alueita ja eri kouluja edustava työryhmä, joka selvittää nykyisen johtokuntamallin ja vaihtoehtoisten mallien hyviä ja huonoja puolia ja tekee ehdotuksen eri vaihtoehdoista, joista kasvatus- ja opetuslautakunta voi päättää. Projektisuunnittelija oli mukana saattamassa työryhmän toimintaa alkuun. Selvitystyö ja ehdotus on tavoitteena saada valmiiksi syksyn 2015 aikana. Kunnan intranetiin koottiin viranhaltijoille ja työntekijöille avuksi tarkoitettu osallistamisen sähköinen työkalupakki. Siihen valittiin muutamia hyviä jo olemassa oppaita osallistamisesta, listattiin hyödynnettävissä olevia menetelmiä sekä perusasioita tiedottamisesta. Kolmas sektori Yleishyödyllisten yhteisöjen aktivointi keskittyi hyvin pitkälti asukas-, omakoti- ja kyläyhdistyksiin. Kesällä 2014 toteutettu yhdistysselvitys kyselyineen kohdistettiin niille, joskin siihen tuli muutamia vastauksia myös muilta yhdistyksiltä. Yhdistystapaamisia järjestettiin yhteensä kolme, kaksi syksypuolella ja yksi keväällä. Ensimmäiseen tapaamiseen osallistui 17 yhdistystoimijaa edustaen kymmentä eri yhdistystä tai aluetta. Aiheina olivat yhdistysselvityksen tulokset ja yhteistyön tarvetta. Toisessa osallistujia oli 12 yhdeksästä eri yhdistyksestä, ja siinä pohdittiin omatoimirahan kehittämistä ja yhteistyötä käytännön tasolla. Kolmannessa tapaamisessa varsinaisia kylän edustajia ei ollut enää kuin kourallinen, joten siellä ei kovin pitkälle saatu asioita vietyä. Ilmeisesti kuitenkaan yhdistystapaamisilla ei onnistuttu vastaamaan yhdistysten tarpeisiin, joten yhteydenpitoa jatkettiin loppuhankkeen ajan pääosin sähköpostin kautta. Kaikissa yhdistystapaamisissa oli mukana Pirkan Kylien Kyläasiamies Marja Vehnämaa sekä lähidemokratiatoimikunnan edustus. Viimeisimmän yhdistystapaamisen yhteydessä pidettiin myös rahoitusinfo, ja Kari Kylkilahti Kantri ry:stä oli kertomassa alkaneen ohjelmakauden Leader-rahoituksesta.
37501 Lempäälä Sivu 5 / 14 Toukokuussa 2015 järjestettiin Lempäälän yhteinen talkoopäivä. Päivä päädyttiin järjestämään kansallisen talkoopäivän yhteydessä 16.5. Laajan osallistumisen mahdollistamiseksi (esim. koulut), haluttiin kuitenkin aikaraamia väljemmäksi, joten kyseinen viikko nimettiin talkooviikoksi. Tapahtuma paisui lopulta kuitenkin talkookuukaudeksi. Yhdistystapaamisissa poissaolollaan loistaneet yhdistykset yllättivät aktiivisuudellaan, lopulta pitkälti yli kolmekymmentä yhdistystä ja tahoa ilmoittautui mukaan talkoopäivän tapahtumaan. Ilmeisesti tämä tekemisen demokratian muoto on kuitenkin mieluisampia Lempäälän yhdistyksille. Yhteensä Lempäälässä talkoiltiin toukokuussa 347 ihmisen toimesta 1500 tuntia, talkoopäivänä niistä n. 450 tuntia. Talkoopäivä ry huomioi tempauksemme ja nimesi Lempäälän Suomen talkoohenkisimmäksi kunnaksi vuonna 2015. Talkoopäivällä siis ainakin voi todeta olevan valtakunnallista merkitystä ja näkyvyyttä. Tiedotus Kunnan internetsivujen osana olevia Osallistu ja vaikuta -sivuja kehitettiin selkeämmiksi ja mm. tehdyt kuntalaisaloitteet vastauksineen laitettiin sivuille näkyviin. Päätösvalmistelun vuosikello tehtiin sivuille, jotta kuntalaiset voivat nähdä, mihin asioihin toimialoilla on ajankohtaista ottaa kantaa ja miten. Vuosikello tarvitsee vielä jatkokehittelyä. Kuntalaisaloite.fi palvelu otettiin käyttöön, samoin kuin Otakantaa.fi Säijän osayleiskaavan yhteydessä. Sosiaalisen median hyödyntämisessä otettiin merkittävä askel eteenpäin, kun kunnan Facebook -sivu perustettiin joulukuun 2014 alussa. Siihen valmistauduttiin varsin perusteellisesti: sosiaalisen median ohje päivitettiin, FB -sivun ylläpitäjät vastuutettiin ja koulutettiin. Puolessa vuodessa sivuille tuli 1000 tykkääjää täyteen, ja päivityksiä tulee lähes päivittäin. Kuntalaisten julkaisuja, lähinnä lyhyiden palautteiden ja kysymysten muodossa, tulee joitain kuukaudessa. Pelko siitä, että sivut näivettyisivät sisällön puutteesta, on osoittautunut turhaksi. Lisäksi sivusto kokoaa yhteen kunnassa jo olemassa olleet, mm. kulttuuri- ja nuoripalveluiden Facebook sivut. Facebookiin perustettiin myös Lempäälän Ideapaja-niminen keskusteluryhmä. Ajatuksena oli kokeilla, toimisiko tällainen ryhmä kuntalaiskeskustelun kanavana, kun se tehdään sinne, missä ihmiset jo valmiina ovat sen sijaan, että otettaisiin käyttöön erillinen palvelu tai sovellus. Ryhmään on liittynyt hankkeen loppuun mennessä 62 jäsentä, ja muutamia rakentavia keskustelunaloituksiakin on ollut, lähinnä parin aktiivisen henkilön toimesta. Ryhmä tarvitsisi aktiivista moderointia, haastamista ja keskustelunaloitusta lähteäkseen vauhtiin, mutta siihen ei valtavan paljoa panostettu, koska merkittävämpää sen kehittymisen kannalta on, että jäsenet itse ottavat vastuuta sen toiminnasta. Valtuuston kokousten videointikokeilu aloitettiin vuoden 2015 alusta ja sitä jatkettiin kuuden kokouksen ajan. Kokoukset lähetettiin livestreamina, jonka lisäsi myös tallenteet ovat olleet katsottavissa verkossa. Katselumäärät kokouksille vaihtelivat 550 960 välillä. Haasteena oli lähetysten tekninen laatu; äänen kuuluvuus vaihteli johtuen mm. valtuuston kokoustilasta ja yhteyksistä. Valtuutetuilta ja kuntalaisilta on kysytty palautetta videointikokeilusta, ja palaute vaihtelee suuresti. Erityisesti osa valtuutetuista tuntuu vastustavan asiaa ankarasti, perusteluina teknisten ongelmien lisäksi myös mm., että kuvaaminen jäykistää ja häiritsee kokoustyöskentelyä, kamerat voivat olla jollekin kynnyskysymys pitää puheenvuoroa ja taas toisaalta lisää turhien puheenvuorojen määrää esiintymishalukkaammilta valtuutetuilta. Suurin osa palautetta antaneista valtuutetuista kuitenkin suhtautui videointiin positiivisesti tai neutraalisti. Kuntalaisilta saatu palaute oli kokonaisuudessaan myönteisempää, ja siinä kiiteltiin mm., että liikuntarajoitteiset voivat seurata kokousta kotoa käsin, valtuutetut ja viranhaltijat tulevat tutummaksi kuntalaisille ja voi seurata myös, että äänestys sujuu luotettavasti.
37501 Lempäälä Sivu 6 / 14 Yksi hankkeen toteutusajalle sattunut mielenkiintoinen tapahtuma lähidemokratiankin kannalta oli uuden kunnanjohtajan valinta Lempäälään. Prosessissa haluttiin myös huomioida kuntalaisia, joten haastatteluryhmän aloitteesta ennen valtuuston päätöstä järjestettiin julkinen kunnanjohtajaehdokkaiden paneeli, joka myös videoitiin. Tilaisuus onnistui kaikin puolin hyvin. Siihen osallistui paikan päällä n. 70 henkeä ja verkon kautta tilaisuutta seurasi suorana noin 400 henkeä, tallenteellekin riitti katsojia useita satoja. Yhteistyö paikallismedian kanssa on hankkeessa sujunut hyvin. Lempäälän-Vesilahden Sanomat teki syksyn 2014 aikana lähidemokratia-teemoihin liittyen kaksi juttua, joissa projektisuunnittelija on suoraan ollut mukana. Lisäksi joka viikko lehdessä on julkaistu ns. kunta-suomi-sanakirjaa, jonka avulla on tuotu lähidemokratiaan ja kunnan toimintaan liittyviä termejä tutummaksi. Keväällä 2015 talkoopäivästä julkaistiin useampia juttuja ennen ja jälkeen tapahtuman. Lisäksi lähidemokratiaan liittyen kirjoituksia oli mm. omatoimirahasta sekä lasten ja nuorten osallisuudesta. Lempäälän-Vesilahden Sanomat vastasi myös hankkeen päätösseminaarin videoinnista ja some-seinästä. Hankehallinnointi Hankkeessa tehtiin muutoshakemus, jossa haettiin toteutukselle lisäaikaa 30.9.2015 saakka. Samalla muutettiin budjettia niin, että 3000 euroa muista menoista siirrettiin palkkioihin ja ostopalveluihin. Muutospäätös saatiin 12.1.2015 hakemuksen mukaisena. Ensimmäinen maksatushakemus tehtiin vuoden 2014 osalta, päätöstä siihen ei ole vielä saatu (tilanne 13.8.2015). Hankkeen ohjausryhmä kokoontui syksyn 2014 aikana kaksi kertaa sekä vuoden 2015 puolella helmikuussa ja elokuussa. Kokouksissa on käyty vilkasta keskustelua hankkeen toteutuksesta ja lähidemokratiasta yleensä, kannustavassa hengessä. Hankkeella on oma sivu kunnan internetsivuilla, ja tiedotusta varten perustettiin lokakuussa 2014 myös blogi, jossa käsitellään lähidemokratiaan liittyviä teemoja ja seurataan hankkeen etenemistä. Blogia on päivitetty noin kerran viikossa, ja kirjoituksia on ajalla lokakuu 2014 - heinäkuu 2015 kertynyt 45 ja katselukertoja 1979 31.8.2015 mennessä. Projektisuunnittelija on hankkeen aikana vieraillut lukiolla, seniorineuvoston kokouksessa, Lempäälän Työväenyhdistyksen vuosikokouksessa, Starttipajalla ja Kulttuurikeskus Piipoolla kertomassa hankkeen toiminnasta ja lähidemokratia-asioista. Hankkeen väliraportin pohjalta infottiin kunnanvaltuustoa maaliskuun kokouksessa. Päätösseminaari Hankkeessa saatujen kokemusten ja toimintatutkimuksen puitteissa tehtyjen havaintojen jakamiseksi järjestettiin 25.8.2015 Ideaparkin Kotka-salissa iltapäivän mittainen seminaari otsikolla Ei lukemalla uimaan opi, veteen on mentävä - käytännön kokemuksia lähidemokratiasta. Seminaarin ohjelma suunniteltiin niin, että se sisältäisi useita eri näkökulmia osallisuuteen ja lähidemokratiaan. Tilaisuuden avaussanat kuultiin Lempäälän kunnanhallituksen puheenjohtajalta Tuula Petäkoski-Hultilta. Ht, yliopistonlehtori Jenni Airaksinen Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoululta puhui osallisuudesta palveluiden kehittämisessä, kuntalaisen näkökulmaa toi puheenvuorollaan Lempäälän varhaiskasvatuksen osallisuusfoorumin jäsen Kalle Oinas ja nuorisovaltuuston puheenjohtaja Heidi Hannula puhui nuorten puolesta. Viranhaltijan näkökulmaa
37501 Lempäälä Sivu 7 / 14 avasi hallintopäällikkö Topi Tolvanen ja luottamushenkilön roolia pohti lähidemokratiatoimikunnan puheenjohtaja Tuula Linnusmäki. Hankkeen kokemuksista kertoi projektisuunnittelija Anna Kulmakorpi. Lempäälän kunnanjohtajana elokuun alussa 2015 aloittanut Heidi Rämö valotti loppupuheenvuorossaan tulevaisuuden näkymiä. Lisäksi Petri Vilén ja Juho Kokkola Talkoopäivä ry:stä tulivat seminaariin luovuttamaan Lempäälälle myöntämänsä Suomen talkoohenkisin kunta 2015 -palkinnon. Koska puheenvuoroja oli paljon ja aikataulu tarkkaan mitoitettu, haluttiin seminaarin sujuvuuden turvaamiseksi mukaan ammattitaitoinen juontaja. Niinpä tilaisuutta juontamaan pyydettiin lempääläläinen toimittaja Pertti Salovaara. Seminaari videoitiin ja lähetettiin livestreamina verkon kautta Lempäälän-Vesilahden Sanomien toimesta. Kokeilumielellä käytössä oli myös some-seinä, jonka kautta seminaaria seuraavat saattoivat lähettää kommentteja ja kysymyksiä paikan päältä tai muualta käsin. Seminaariin osallistui paikan päällä järjestäjäpuoli mukaan lukien noin 40 henkilöä. Livenä verkossa seminaaria seurasi myös noin 40 katselijaa. Vajaassa viikossa seminaarille kertyi katselukertoja yli 500 (sis. live ja tallenne). Tilaisuudesta kerättiin palautetta paikan päällä. Pieniä teknisiä asioita lukuun ottamatta järjestelyiden arvioitiin onnistuneen hyvin. Sisällön monipuolisuutta kiiteltiin, samoin kuin hyviä puheenvuoroja ja erityisesti Jenni Airaksisen esityksestä oltiin pidetty, samoin kuin Heidi Hannulan puheenvuorosta. Myös napakka ja sujuva juonto sai kiittävää palautetta. Muuta Oppia ja kokemuksia on käyty hakemassa myös oman kunnan ulkopuolelta; projektisuunnittelija sekä lähidemokratiatoimikunnan jäsenet Tuula Linnusmäki, Heikki Konsala, Katja Korpela ja Marja Sundström osallistuivat Pirkanmaan liiton järjestämään Osallisuusiltaan syyskuussa 2014 Tampereella. Samalla kokoonpanolla suunnattiin myös Kuntaliiton Demokratiapäivään 2014, joka järjestettiin Helsingissä lokakuussa. Lokakuussa 2014 projektisuunnittelija ja suunnittelija Tuula Salminen sosiaali- ja terveystoimen hallinnosta vierailivat Synergoksessa kuulemassa mm. Tampereen osallistumismalleista ja Pirkkalan asiakasfoorumeista. Lisäksi projektisuunnittelija kävi marraskuussa 2014 vierailulla Hämeenlinnassa tutustumassa alueyhteistyöhön mm. Hauhon osalta ja Elävä Janakkala yhteistyöhön. Kevään ja alkukesän 2015 aikana Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulun vieraileva tutkija tohtori Katarzyna Radzik kävi haastattelemassa projektisuunnittelijaa ja muutamia Lempäälän kunnanvaltuutettuja paikallisdemokratiaa koskevaa tutkimustaan varten. Lempäälän kunnan tapa kehittää demokratiaa kiinnosti häntä kovin ja hän osallistui myös yhteen alkuvuonna järjestelyistä asukasilloista.
37501 Lempäälä Sivu 8 / 14 Hankkeen toimenpiteet huhti-toukokuu 2014 Toimialakyselyn toteutus Yhdistysselvityksen teko alkaa (korkeakouluharjoittelija Noora Jalonen ajalla 9.5. 4.8.) kesä-heinäkuu 2014 Toimialakyselyn tulosten koonti Yhdistysselvitys kyselyineen elokuu 2014 Yhdistysselvitys valmistuu Projektisuunnittelija aloittaa Tapaamisia viranhaltijoiden kanssa ja vierailuja johtoryhmiin Lähidemokratiatoimikunnan tapaaminen 13.8. Juttu Lempäälän-Vesilahden Sanomiin (hanke ja valtuuston videointi) Osallistu ja vaikuta sivujen työstöä Teemaryhmät kokoontuvat syyskuu 2014 Viranhaltijatapaamiset ja teemaryhmien kokoontumiset jatkuvat Some-koulutuksen ja valtuuston videoinnin selvitystä Juttu Lempäälän-Vesilahden Sanomiin (some ja asukasnäkökulma) Lähidemokratiatoimikunnan kokous 10.9. Hankkeen esittely Kantri ry:lle 11.9. Yhdistystapaaminen 16.9. YTR-tapaaminen 23.9. Pirkanmaan liiton Osallisuusilta 25.9. lokakuu 2014 Teemaryhmien kokoontumiset Maaseutuohjelman jalkautuksen/päivityksen suunnittelu Kuntalaisosallisuus -tilaisuuden suunnittelua ja järjestelyt Ohjausryhmän kokous 1.10. Seniorineuvoston kokous 7.10. Lähidemokratia-blogin suunnittelua ja perustaminen 9.10. Synergos-tapaaminen 10.10. Demokratiapäivä 2014 Helsingissä 14.10. Lähidemokratiatoimikunnan kokous 29.10. marraskuu 2014 Osallistuva budjetoinnin soveltamismahdollisuuksien selvittäminen kulttuurin ja nuorison yhteistyönä Kuntalaisaloiteprosessin näkyvämmäksi saamisen työstäminen Omatoimirahan myöntöperusteiden päivityksen käynnistely Maaseudun kehittämisohjelman päivityksen ohjaus Lukiolla lähidemokratiateeman esittelyä 6.11. Lähidemokratiatoimikunnan kokous 19.11. Yhdistystapaaminen 20.11. Tutustumisvierailu Hämeenlinna-Janakkala 28.11. joulukuu 2014 Facebook -keskusteluryhmän perustaminen Maaseudun kehittämisohjelman päivityksen ohjaus Asukasiltojen suunnittelu ja järjestelyt Toiminnan suunnittelua vuodelle 2015 FB-koulutus 2.12. Starttipajan vaikuttamispäivä 4.12. Ohjausryhmän kokous 11.12. Lähidemokratiatoimikunnan kokous 18.12.
37501 Lempäälä Sivu 9 / 14 tammikuu 2015 Kuntalaisosallisuus- tilaisuus 8.1. asukasillat 13.1., 14.1., 22.1. Maaseudun kehittämisohjelman päivityksen ohjaus väliraportin kirjoittaminen tiedotusasiat: kunta-suomi-sanasto, blogi ja facebook lähidemokratia-asioiden esittely ikäihmisille/piipoo 27.1. helmikuu 2015 Lähidemokratiatoimikunnan kokous 4.2. vierailu nuorisovaltuuston kokoukseen 10.2. hankejuttu Maaseutuplus -lehteen TK-sairaalan asiakasraadin suunnittelu talkoopäivän tapahtuman suunnittelu alkaa hankkeen väliaikakatsaus valtuustolle ohjausryhmän kokous 25.2. maaliskuu 2015 talkoopäivän suunnittelua lähidemokratiatoimikunnan kokous 5.3. Säijän kaavoituksen osallistamisen suunnittelua Maaseudun kehittämisohjelman päivityksen ohjaus otakantaa.fi -palveluun tutustuminen ja käyttöönotto Yhdistystapaaminen ja rahoitusinfo 19.3. huhtikuu 2015 lähidemokratiatoimikunnan kokous 1.4. hankkeen maksatushakemuksen valmistelu talkoopäivän järjestelyt Maaseudun kehittämisohjelman päivityksen ohjaus kirjastohankkeen opintoretkien kyselyissä avustaminen kunnanjohtajaehdokkaiden paneeli 28.4. toukokuu 2015 talkoopäivän järjestelyt lähidemokratiatoimikunnan kokous 6.5. talkooviikko 11.5. 17.5., Lempäälän yhteinen talkoopäivä 16.5. tiedotus, mm. talkoopäivään liittyen intran osallistamisosio Kuntalaisosallisuutta käytännössä -tilaisuuden valmistelut seminaarin suunnittelua kesä-heinäkuu 2015 seminaarin suunnittelua kirjaston osallistamisen ideointi ja palaverit lähidemokratiatoimikunnan iltapäivä ja kokous 16.6. toimintatutkimuksen ja hankkeen raportointi yhteisökoordinaattorihankkeen suunnittelua kesäloma 6.7. 2.8. elokuu 2015 toimintatutkimuksen ja hankkeen raportointi seminaari 25.8. ohjausryhmän kokous 27.8. lähidemokratiatoimikunnan kokous 27.8. maksatus syyskuu 2015 Esimiesiltapäivä Kuntalaisosallisuutta käytännössä 2.9. hanke päättyy
37501 Lempäälä Sivu 10 / 14 2.4. Tulokset Hanke toteutettiin hankesuunnitelman mukaisesti, tarkentaen toimintaa hankkeen kuluessa ohjausryhmässä sovituilla painopisteillä. Toimialojen kanssa työskentelyssä päästiin hyvin eteenpäin, ainakin niin hyvin kuin tällaisessa ajassa realistisesti mahdollista on päästä. Olemassa olevat osallistamiskäytänteet saatiin kartoitettua melko hyvin, ja uusia ideoita ja avauksiakin syntyi ja osa on ehtinyt edetä toteutukseen saakka, esim. asiakasraadit ja Säijän kaavoitukseen liittyvä osallistaminen. Merkittävimmästä muutoksesta eli uuden ajattelutavan omaksumisesta - asian oivaltamisesta, joka lienee edellytys toimintatavan muutokselle - on havaintoja saatu useampien viranhaltijoiden osalta, jotka toivottavasti toimivat jatkossa muutosagentteina omilla tehtäväalueillaan ja yksiköissään. Näiden havaintojen sekä mm. Kuntalaisosallisuus -tilaisuuden palautteen perusteella voidaan sanoa, että lähidemokratiatoimikunnan ja hankkeen toiminta sekä niiden ympärillä syntynyt keskustelu ovat antaneet viranhaltijoille ja luottamushenkilöille uutta näkökulmaa kuntalaisten huomioimiseen. Yhdistysselvityksen ansiosta yhteystiedot omakoti- asukas- ja kyläyhdistyksiin saatiin kiitettävästi ajan tasalle ja kunnassa on paremmin tietoa niiden tarpeista. Yhdistystapaamisten ja erityisesti talkoopäivän tapahtuman myötä saatiin kontakteja eri yhdistyksiin ja tekemisen demokratiaan kannustaminen toteutui talkoopäivän teeman kautta hyvin. Kunnan puolelta annettiin talkoiden järjestäjille tukea mm. roskasäkkien, hanskojen ja talkoovakuutuksen muodossa. Lisäksi projektisuunnittelija ja lähidemokratiatoimikunnan jäsen Katja Korpela kiersivät katsomassa talkoita talkoopäivänä ja kiittämässä talkoiden järjestäjiä. Tätä tukea ja huomiota yhdistykset tuntuivat arvostavan. Sähköisen tiedotuksen ja sosiaalisen median hyödyntämisessä edistyttiin hyvin. Kunnan kotisivujen Osallistu ja vaikuta -osiota laajennettiin, Kuntalaisaloite.fi- ja Otakantaa.fi -palvelut otettiin käyttöön. Kaavoituksessa hyödynnettiin karttapohjaista sovellusta tiedonkeruuta varten. Kunnalle tehtiin Facebook -sivu, ja lisäksi hankkeen puitteissa perustettiin Lempäälän Ideapaja -niminen ryhmä kuntalaiskeskustelua varten ja Lähidemokratiaa Lempäälässä -niminen blogi pääasiassa hankkeen tiedotusta ajatellen. Valtuuston kokousten videointikokeilu toteutettiin ja siitä kerättiin palautetta. Erilaisia kyselyitä tehtiin ja niitä markkinoitiin mm. Facebookin kautta. Määrällisiä mittareita: Yhteensä eri tilaisuuksiin osallistujia 617 yhdistystapaaminen I: 17 yhdistystapaaminen II: 12 yhdistystapaaminen III: 5 Some-koulutus: 15 Kuntalaisosallisuus - mitä ja miksi?: 50 Asukasilta teemalla Kulttuuri ja vapaa-aika: 5 Asukasilta teemalla Sosiaali- ja terveyspalvelut: 16 Asukasilta teemalla Keskustan kehittäminen ja maankäytön suunnittelu yleisesti: 38 Kunnanjohtajaehdokkaiden paneeli: 70 talkoopäivän tapahtuma: 347 Seminaari: 42 + 573 videon katselua (live+tallenne 31.8.2015 mennessä) Talkootunteja kertyi 1500 Kuntalaisaloitteita tehtiin 13 vuonna 2014 Facebook-tykkäykset 1113 (joulukuu 2014-elokuu 2015) Blogin katselukerrat (1979 31.8.2015)
37501 Lempäälä Sivu 11 / 14 Valtuuston kokousten videoinnin katseluja (live+tallenne) 3590 tammikuun kokous 960 helmikuun kokous 551 maaliskuun kokous 560 huhtikuun kokous 899 toukokuun kokous 620 kesäkuun kokous > 500 Tavoite Ihmisten ja yhteisöjen omatoimisuus lisääntyy. Kunnan ja yhteisöjen konkreettiselle yhteistyölle löydetään uusia muotoja. Näytöt tavoitteen toteutumisesta Omatoimirahan myöntöperusteet päivitettiin, mikä mahdollisti omatoimirahan käytön entistä laajemmin ja rahaa myös haettiin uudenlaisiin kohteisiin. Talkoopäivän tapahtuman yhteydessä kunnassa tehtiin 1500 tuntia talkoita, minkä johdosta Lempäälä sai Vuoden talkoohenkisimmän kunnan palkinnon Talkoopäivä ry:ltä. Asukasilloissa käytiin läpi yhteistyön mahdollisuuksia. Talkoopäivän tapahtuma toteutettiin yhteisöjen ja kunnan eri toimialojen yhteistyönä. Yhteisökoordinaattori-hankeaihion yhtenä mahdollisuutena on yhdistysstrategian laatiminen. Kuntalaiset asukkaina, asiakkaina ja yhteisön jäseninä saavat uusia kanavia vaikuttaa omaan lähiympäristöönsä ja he myös kokevat pääsevänsä vaikuttamaan siihen. Kunnan palvelujen tuotannon ja muiden toimintojen toimintatavat kehittyvät paremmin kuntalaisten tarpeita vastaaviksi ja siten myös vaikuttavammiksi. Edustuksellista demokratiaa täydentävät osallistumisen muodot ja kuntalaisten toimijoina aktivoituminen edesauttavat myös edustuksellisen demokratian vahvistumista, mikä ajan myötä näkyy mm. kuntavaalien äänestysprosentissa. Päivähoidon osallisuusfoorumi ja suunnitteilla oleva TK-sairaalan asiakasraati. Osallisuusfoorumi-toiminnasta on hyviä kokemuksia ja vastaavia asiakasraateja tullee käyttöön enemmänkin. Kuntalaisaloite.fi, Otakantaa.fi, Facebook. Kunnanjohtajaehdokkaiden paneeli ja mahdollisuus esittää kysymyksiä siinä. Kunnanvaltuusto on linjannut kuntalaisaloitteen vastaamisajan 3 kuukauteen, ja muutenkin palautteisiin reagointiin on kiinnitetty huomiota. Toimialoilla on tehty uusia avauksia kuntalaisnäkökulman huomioimiseksi laajemmin ja myös aikaisemmassa vaiheessa (esim. kaavoitus, kirjasto, tiedotus). Osallisuusfoorumi/asiakasraatitoiminta Valtuuston kokousten videointikokeilu toi päätöksentekoa avoimemmaksi kuntalaisille. Äänestysaktiivisuuden lisääntyminen jää nähtäväksi, ainakin edustuksellisen demokratian ja lähidemokratian suhteesta ja limittäisyydestä on herännyt paljon keskustelua.
37501 Lempäälä Sivu 12 / 14
37501 Lempäälä Sivu 13 / 14 3. RAHOITUS 3.1. Kustannukset Kustannuslaji Päätös Muutos Toteuma 2014 Toteuma 2015 Yhteensä Palkat 48 600 48 600 20 777,10 21 861,67 42 638,77 Palkkiot, ostopalvelut 0 3 000 620,00 0 620,00 Matkat 2 000 2 000 290,70 475,85 766,55 Yleiskustannukset 4 400 4 400 581,75 859,52 1 441,27 Muut menot 9 500 6 500 2 817,24 1 302,90 4 120,14 Yhteensä 64 500 64 500 25 086,79 3.2. Rahoitus Huom! Tilanne 31.7. Kustannukset vuoden 2014 osalta: 25 086,79 Kustannukset vuoden 2015 osalta: Kokonaiskustannukset: Hankkeen tulot 2014 (Noora Jalosen harjoittelutuki, Tampereen yliopisto): 1 100,00 (vähennetään) Maaseudun kehittäminen (90%): Kunnan oma osuus (muu rahoitus, 10%) : 4. TULOSTEN ja VASTOINKÄYMISTEN ARVIOINTI JA ANALYYSI Hankkeen melko kunnianhimoisena tavoitteena oli koko kunnan kattava toimintatavan muutos. Painopisteiden määrittely oli tärkeää, jotta näin lyhyt hankeaika saataisiin hyödynnettyä järkevästi ja tehokkaasti. Toimialat nousivat käytännössä päällimmäiseksi kehittämiskohteeksi, sillä suurimman muutostarpeenkin nähtiin olevan siellä vaikka kuntalaisilla halua osallistumiseen ja vaikuttamiseen olisikin, on se käytännössä turhaa, jos eivät viranhaltijat ja luottamushenkilöt ole valmiita kuulemaan, kysymään ja ottamaan vastaan. Lähidemokratian toteutumisen haasteita Lempäälän kokoisessa kuntaorganisaatiossa on ohueen viestintään liittyvä luottamuspula. Lääke luottamuspulan selättämiseen ovat vuorovaikutus, selkeäkielinen viestintä ja asioiden sopiva paketointi. Kuntaorganisaatiolla pitää olla käytössä arjessaan välineet osallistaa, mutta niitä oleellisempaa on tapa ajatella osallisuutta, kuulemista ja kunnan kehittämistä. Kuntaorganisaation oikeus ja toisaalta velvollisuus on toteuttaa ja pikemminkin mahdollistaa lähidemokratiaa. Viranhaltijat koetaan usein vastuullisiksi lähidemokratian toteutumisesta, vaikka sen tulisi perustua kaikkien eri osapuolten väliselle vuorovaikutukselle. Kuntalaisten halukkuutta osallistua on vaikea ennakoida. Kuntaorganisaation tulee kehittää ns. lähidemokratiaherkkyys, jotta se tunnistaisi paremmin asioita, joihin kuntalaiset voivat osallistua ja vaikuttaa. Oleellinen osa lähidemokratiaherkkyyttä on valmius ottaa vastaan kuntalaisten oma-aloitteinen aktiivisuus, tarttua siihen ja hyödyntää sitä vuorovaikutuksen keinoin. Vuorovaikutuksen välineitä tulisi käyttää tarpeen mukaan sopivassa määrin ja sallia asioiden valmistelussa tietynlainen liikkumavara. Tämä voi tarkoittaa totutuista toimintatavoista poikkeamista ja valmisteluprosessin alkupäässä oleviin asioihin liittyvän kuntalaiskeskustelun aktivoimista. Tällöin voidaan huomioida asiakohtaisesti erilaiset vaihtoehdot osallistaa kuntalaisia ja mahdollistaa alhaalta ylöspäin nousevaa aktiivisuutta.
37501 Lempäälä Sivu 14 / 14 Lyhyen hankeajan huomioiden saatiin asioita paljon alulle ja toteutukseenkin asti. Lähidemokratiatoimikunnan ja hankkeen myötä lähidemokratia on ollut pinnalla ja keskustelunaiheena. Keskustelut eri yhteyksissä ovat mahdollistaneet oivalluksia, jotka ovat tarpeellisia asian omaksumisen kannalta. Tärkein tavoiteltu muutos eli asenteiden ja ajattelutavan kehittyminen niin, että lähidemokratia voi tulla myös käytännön toimintatavaksi, on saatu ainakin alulle. Useamman ihmisen suhtautumisen muuttuminen lähidemokratiamyönteisemmäksi ja sen näkyminen puheissa ja toimissa ovat olleet tärkeitä onnistumisia. Osallistumisen keinojen lisääminen ja kehittäminen on helpompaa, joskin välillä resurssien puute haittaa kehitystä. Hankkeen tiedotustapojen kehittämisen jäljiltä voidaan todeta, että asukkaat saavat nyt monipuolisemmin tietoa kunnan asioista mm. sosiaalisen median ansiosta kuin ennen hanketta. Mutta, vaikka tiedon saatavuus onkin tällä saralla parantunut, ovat tiedotuksen haasteena kuitenkin edelleen ne kuntalaiset, jotka eivät syystä tai toisesta ole sähköisen tiedottamisen piirissä, eivätkä lue paikallislehteä. Kolmannen sektorin aktivoinnissa keskityttiin omakoti- asukas- ja kyläyhdistyksiin, ja yhdistystapaamiset kohdistettiin pääosin niille. Talkoopäivään haastettiin yhdistyksiä ja muita toimijoita laajemmin. Yhdistystapaamisiin yhdistysten osanotto oli vaihtelevaa, sen sijaan talkoopäivän tapahtumaan yhdistykset lähtivät varsin aktiivisesti mukaan. Yli kolmekymmentä yhdistystä ja muuta tahoa järjesti talkoot. Kunnan puolelta talkoita tuettiin tarjoamalla mm. roskasäkkejä, hanskoja ja talkoovakuutus. Tämän lisäksi talkoiden järjestäjiä käytiin kiittämässä mahdollisuuksien mukaan myös paikan päällä. Tätä kiinnostusta sekä tapahtuman organisointia kunnan puolelta kiiteltiin yhdistysten toimesta. Erityisesti tunnuttiin arvostavan sitä, että kunnan edustaja tuli talkoisiin paikan päälle katsomaan talkoita ja keskustelemaan yhdistysten toiminnasta. Jotta lähidemokratialle tärkeä omaehtoisuus toteutuisi, tulee paikallisten yhdistysten aktiivisuutta tukea. Jo pienet tavat osoittaa arvostusta yhdistyksiä kohtaan riittävät pitkälle. Kaikkia hankkeessa tehdyn työn tuloksia ei vielä näin välittömästi hankkeen päätyttyä pystytä näkemään ja arvioimaan. Vaikka hanke päättyy, tehty työ jää toivon mukaan hyväksi kasvualustaksi, josta voi lähteä versomaan uusia alkuja. Näin saadut tulokset voivat olla nähtävissä ehkä vasta vuosien päästä. 5. KEHITTÄMIS- JA TOIMENPIDE-ESITYKSET Toimialojen sparrauksen jatkuminen on tärkeää. Lempäälän kunnassa on paljon asiasta innostuneita viranhaltijoita ja luottamushenkilöitä, jotka tarvitsevat tukea kehittää ja viedä eteenpäin toimintatapoja kuntalaisten osallisuuden mahdollistamiseksi. Lähidemokratiaherkkyyden kehittyminen edellyttää vielä keskustelua, kokeiluja ja uusia avauksia. Toimintakulttuuri ja ilmapiiri tarttuvat herkästi ja esimerkin voima on suuri. Tämän vuoksi erityisesti esimiesten osallistamisosaamista tulee kehittää ja kannustaa. Yhdistysten ja asukkaiden aktiivisuus on voimavara, josta tulee pitää huolta. Talkoopäivän tapahtuman viestintä yhdistysten kanssa ja siitä saadut kokemukset, sekä yhdistysten kokema arvostus että järjestäjien puolelta koettu aktiivisuus on huomionarvoista. Talkoopäivän tapahtuman järjestämistä kannattaakin jatkaa, sillä sitä kautta saattaa myös avautua uusia yhteistyömahdollisuuksia, onnistuneen vuorovaikutuksen kautta. Yksi mahdollisuus selkeyttää yhteistyötä ja roolitusta voisi olla yhdessä yhdistysten kanssa laadittava yhteistyösuunnitelma. Toimiva viestintä, tiedonsaanti ja avoimen keskustelun mahdollistaminen ovat nousseet toistuvasti esiin hankkeen aikana. Keskusteluun ja vuorovaikutukseen tulisi kiinnittää huomiota kaikkien lähidemokratian toteuttajien välillä, sekä kuntalaisten, viranhaltijoiden, luottamushenkilöiden, yhteisöjen ja yritysten kesken. Huomiota tulisi kiinnittää selkeäkielisyyteen ja monipuolisiin
37501 Lempäälä Sivu 15 / 14 viestintäkanaviin. Sähköisen ja sosiaalisen median hyödyntämistä kannattaa jatkaa, kuitenkaan unohtamatta perinteisempiä tiedotuskanavia, kuten printti-ilmoituksia ja tiedotteita. Lähidemokratiatoimikunta tekee syksyn mittaan kunnanhallitukselle esityksen, millaisena lähidemokratiatyö voisi jatkua vuonna 2016. 6. ALLEKIRJOITUKSET Lempäälässä..2015 Anna Kulmakorpi, projektisuunnittelija Topi Tolvanen, hankkeen yhteyshenkilö