H yyr yläis - päivä 5.10.2013 Finlandia-talo Helsinki-sali Järjestäjä: Vuokralaisneuvottelukunta Helsingin kaupungin asunnot Oy www.hekalaiset.fi vnk.hyyrylaispaiva@gmail.com
Ohjelma klo 9.00 Ilmoittautuminen ja aamukahvi 10.00 Hyyryläispäivän avaus Erkki Heinonen, puheenjohtaja Vuokralaisneuvottelukunta 10.10 Ajankohtaista Hekasta Jaana Närö, toimitusjohtaja Helsingin kaupungin asunnot Oy 10.35 Helsingin kaupungin asuntopoliittiset linjaukset Hannu Penttilä, apulaiskaupunginjohtaja Helsingin kaupunki 11.00 Pääomatalouden tulevaisuudennäkymät Kari Olamo, talouspäällikkö Helsingin kaupungin asunnot Oy 11.25 Ajankohtaista asuntopolitiikassa Jouni Parkkonen, asunto- ja viestintäministerin erityisavustaja 12.00 Lounas
13.00 Puhujapaneeli: Kaksi vuotta fuusiosta mikä on muuttunut? Tommy Dahlström, hallituksen jäsen (asukas), Heka-Kantakaupunki Oy Anne Idman, isännöitsijä, Heka-Siilitie Oy Jaana Närö, toimitusjohtaja, Helsingin kaupungin asunnot Oy Hannu Penttilä, apulaiskaupunginjohtaja, kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötoimi Eero Rasijärvi, hallituksen jäsen, sitoutumaton (poliittinen), Heka-Kontula, Heka-Myllypuro, Heka-Vesala Oy Anne Siivonen, talotoimikunnan pj, Vtk:n sihteeri, Vnk:n jäsen, Heka Pikku Huopalahti Oy Mikko Syrjänen, toimitusjohtaja, Heka-Vuosaari Oy 14.30 Katsaus ajankohtaisiin ARA-asumisen teemoihin Hannu Rossilahti, ylijohtaja Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus 15.00 Iltapäiväkahvit 15.30 Kaavoitus, salatiedettä vai osallistuvaa suunnittelua? Olavi Veltheim asemakaavapäällikkö, Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto 16.00 Elekieli tukena vai tukkona?! Kehonkielen ja puheäänen sanaton viestintä vuorovaikutustilanteissa Tuija Piepponen, näyttelijä, ilmaisutaidon opettaja ja luennoitsija 17.00 Tilaisuus päättyy Tilaisuuden juontaja ja paneelin puheenjohtaja: Mirka Saarholma, viestintäpäällikkö Helsingin kaupungin asunnot Oy
5.10.2013 Finlandia-talo Helsinki-Sali Ruokailut Aamukahvi kello 9.00-10.00 Kahvi/tee + juusto/kinkkusämpylä (L) Lounas kello 12.00-13.00 Katkarapusalaattia Vihersalaattia Leipää ja levitettä ** Wallenberginpihvi ja kermakastiketta ** Vadelmamoussea Iltapäiväkahvi kello 15.00-13.00 Kahvi/tee + Rocky Road-kakku (L) HUOM! Tuotteet ovat laktoosittomia tai vähälaktoosisia Lounaalla lounasbufeiden ottopisteissä on menu, joissa joka ruuan kohdalla tarvittavat merkit laktoosittomasta, hylasta tai gluteenittomasta ja tarjoilijoilta saa lisätietoa tarjoilujen sisältämistä aineista. Ruoka-ainerajoitteita etukäteen ilmoittaneet saavat henkilökunnalta itselleen sopivan vaihtoehdon
5.10.2013 Finlandia-talo Helsinki-Sali Ajankohtaista Hekasta Jaana Närö, toimitusjohtaja, Helsingin kaupungin asunnot Oy
Ajankohtaista Hekasta Hyyryläispäivä 5.10.2013 Toimitusjohtaja Jaana Närö 1 Sisältö Tapahtunutta 2012 ja 2013 Tulevaa 2 1
Tapahtunutta 2012-2013 Fuusio 31.12.2011 Fuusion tavoitteet: mahdollisuus päästä tasaamaan pääomakustannukset koko kaupungin laajuisesti toimintatapojen yhdenmukaistaminen tehokkaampi hallinto 3 Pääomavuokran tasaus 4 2
Yhdenmukaistamista ja tehostamista Prosessien kuvaamisen käynnistäminen Asiakkuusprojektin käynnistäminen vaihe 1: asiakkaaksi tuleminen Perinnän yhdenmukaistaminen Oikeuspalvelut ja Lindorff perintäkumppaneiksi Koko perintäprosessin kuvaaminen Lomakkeiston yhdenmukaistaminen 5 Yhdenmukaistamista ja tehostamista Hankintojen kilpailutuksen käynnistys tapaturma- ja kiinteistövakuutukset kodinkonehankinnat Epäedullisimpien vanhojen lainojen konvertointi, vaihe 1 Pääoma n. 130 milj. 6 3
Yhdenmukaistamista ja tehostamista Alueyhtiöiden toimitusjohtajuuksien yhdistämistä Nyt 21 alueyhtiötä ja 11 toimitusjohtajaa Tavoitteena 9 toimitusjohtajan kokonaisuus Alueyhtiöiden hallituksiin 9 kokonaisuutta Heka-konsernin omaa koulutusta hallitustyöskentelystä 7 Yhdenmukaistamista ja tehostamista Yhtenäiset sähköpostiosoitteet käyttöön: etunimi.sukunimi@hekaoy.fi Uudet yhtenäiset nettisivut alueyhtiöille yksilölliset talosivut ja mahdollisuus jättää vikailmoitus sähköisesti kävijöitä yhteensä n. 1250 arkipäivässä, n. 30 000 kuukaudessa mobiilikäyttäjiä paljon, n. 17% 8 4
Muuta tapahtunutta Strategiatyöskentely käynnistyi Hekan mission ja vision vahvistaminen Missio: Tarjoamme turvallista, kohtuuhintaista ja laadukasta asumista Visio: Meillä on Helsingin parhaat vuokrakodit Hekan arvojen (=Helsingin kaupungin arvot) vahvistaminen ja niiden merkityksen avaaminen Hekan toiminnassa 10 5
Muuta tapahtunutta Uusi vd-sääntö hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa Ensimmäisen savuttoman talon suunnittelu käynnistyi Ensimmäiset uudet talot valmistuivat Kalasatamaan, Jätkäsaareen ja Viikinmäkeen 11 Heka lukuina 2012 2013 muutos Asuntoja 31.12. (kpl) 43 494 43 935* +441 Valmistuneita asuntoja (kpl) 345 441* +96 Aloitettuja uusia asuntoja (kpl) 153 268* +115 Aloitetut uudet (milj. ) 39,6 58,2* +18,6 Suurten peruskorjausten (>1 milj. ) aloitukset, (asuntoja, kpl) 1 313 928* - 385 Vuokra keskim. ( /m2/kk) 10,21 10,55 nousu 3,33% * arvio 12 6
Tulevaa 13 Tulevaa, jatkoa Hankintojen kilpailutuksen jatkaminen pesulakoneet, IT-tuki, hissihuollot. Lainakonversion vaihe II Pääoma n. 67 milj., korot n. 3,5 5 % Asiakkuusprojektin vaihe II Asunnon vaihto 14 7
Tulevaa, muutoksia Hekassa Palveluasuntojen fuusio Hekaan 31.12.2013 6 työntekijää siirtyy Hekaan n. 2 200 asuntoa lisää -> Hekalla yli 46 000 asuntoa Palveluasunnot omana laskentayksikkönään kohdekohtainen omakustannusvuokra, ei tasausta Hekan muuhun kantaan 15 Tulevaa, muutoksia Hekassa Taloushallinnon keskittäminen Hekaan keväällä 2014 Kirjanpito, ostoreskontra, laina- ja vakuushallinta sekä palkanlaskenta, n. 30 työntekijää Hekan muutto uusiin toimitiloihin Viipurinkatu 2:een, kevät 2014 Avotoimisto, monitilatoimisto 16 8
Tulevaa, muutoksia Hekassa Aluetoimistojen yhdistämisiä nyt 21 alueyhtiötä ja 21 aluetoimistoa tulevaisuudessa 21 alueyhtiötä ja 9 aluetoimistoa Vallila ja Pihlajisto Kansanasunnot ja Kumpula Roihuvuori, Siilitie, Laajasalo 17 Hekan alueyhtiöt 18 9
Tulevat aluetoimistot 19 Tulevaa, muuta Omakustannusvuokraa koskeva lakimuutos, uusi luonnos lausunnolla lausunto 18.10.2013 mennessä tavoitteena edistää asumiskustannusten kohtuullisuuden toteutumista uusi luonnos mahdollistaa Heka-konsernin rakenteen Julkisille hankintayksiköille ei velvollisuutta kilpailuttaa in-house hankintoja 20 10
Tulevaa, muuta Asuntopoliittinen uudistus Korkotukilainojen omavastuukorkojen alentuminen 2013-2015 Uustuotanto 1%, peruskorjaus 2,35% Käynnistysavustus uustuotantoon, 10 000 euroa/asunto Käynnistysavustus asuntojen perusparantamiseen, 10% ARAn hyväksymistä kustannuksista -> Hekan korjausohjelman tarkistus 21 22 11
Kiitos 23 12
5.10.2013 Finlandia-talo Helsinki-Sali Helsingin kaupungin asuntopoliittiset linjaukset Hannu Penttilä, apulaiskaupunginjohtaja, Helsingin kaupunki
HELSINGIN KAUPUNGIN ASUNTOPOLIITTISET LINJAUKSET KOTIKAUPUNKINA HELSINKI AM ohjelman ajankohtainen tilanne Helsingissä halutaan asua Helsingin väestönkasvu 1970 2012 ja kasvuennuste vuoteen 2040 asti 21.9.2013 Hannu Penttilä 2 1
Kotikaupunkina Helsinki AM-ohjelma (KV 12.9.12) Helsinki ylläpitää ja kasvattaa HEKA-kantaa kohtuuhintaisina ja turvallisina koteina I MAANKÄYTTÖ II ASUNTOTUOTANTO III ASUINALUEET IV ASUNTOKANTA IV ASUKASRAKENNE Hyvinvoiva ja kasvava Helsinki Elinvoimainen urbaani ympäristö Sosiaalinen, taloudellinen ja ekologinen kestävyys Pääosa uusista asunnoista kaupungin tonteille KHS vahvisti 28.1.2013 uudet tontinvaraukset noin 3 600 uuden asunnon rakentamiseksi (306 000 kem²) Kaupungin maalta oli 31.1.2013 varattuna tontteja 13 700 asunnon rakentamiseksi Varauskanta vastaa laskennallisesti lähes 4 vuoden asuntotuotantoa 5.10.2013 2
Ilman asemakaavoja ei synny asuntoja Vuonna 2012 uusia asemakaavoja lainvoimaisiksi 369 000 kem² Uusi asuinkerrosala (1000 kem2) 700 700 600 540 590 600 500 400 300 200 100 321 300 304 315 291 248 442 322 329 273 416 115 211 75 387 369 500 400 300 200 100 0 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 0 Kslk:n puoltamat kaavaehdotukset Kslk:n puoltamat, 5v. liukuva keskiarvo Lainvoimaistuneet kaavat Lainvoimaistuneet, 5 v. liukuva keskiarvo 5.10.2013 Lähde: kaupunkisuunnitteluvirasto Vuonna 2012 valmistui asuntojen 2000-luvun ennätys 5.10.2013 Lähde: talous ja suunnittelukeskus/asuntotuotantorekisteri 3
ATT rakennuttaa HEKAn lisäksi HASOlle ja Hitasta Att:n tuotanto vuonna 2012 Valmistui 787 asuntoa (345 aravuokra) Alkoi 1178 asuntoa (598 aravuokra) 5.10.2013 Lähde: talous ja suunnittelukeskus/asuntotuotantorekisteri Helsinki toteuttaa seudulliset sopimukset Vuonna 2012 Helsinki ja Espoo ylittivät asuntotuotannon kokonaistavoitteet Vertailussa opiskelija- ja nuorisoasunnot ovat Helsingissä mukana aravuokra-asunnoissa 5.10.2013 Lähde: Kaupungit ja HSY 4
Vuokra asunnot painottuvat pieniin asuntoihin Vuonna 2012 valmistuneet asunnot Omistusasunnot Vuokra-asunnot 5.10.2013 Lähde: tietokeskus Painopiste satamalta vapautuneille alueille Tärkeimmät kaavoituskohteet vuosina 2013-2015: 1. Jätkäsaari 2. Hernesaari 3. Keski-Pasila 4. Kalasatama 5. Koskelan ja Marian sairaala-alueet 6. Koivusaari 7. Kruunuvuorenranta 8. Kuninkaantammi 9. Itäkeskus 10. Meri-Rastilan länsiranta 5.10.2013 apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä 5
Esikaupunkeihin täydennysrakentamista Tärkeimmät suunnittelukohteet vuosina 2013-2015: 1. Kontula 2. Mellunmäki 3. Patola 4. Ala-Malmi Longinojanlaakson ympäristö 5. Laajasalo 6. Pohjois-Haaga 7. Siltamäki 8. Kontulan keskus 9. Keski-Vuosaari 10. Kaupungin vuokratalokortteleiden lisä- ja täydennysrakennushankkeet (mm. Laajasalo, Konala) 11. Mellunmäen eteläosan uudet pientaloalueet 12. Länsi-Herttoniemen uudet pientaloalueet 5.10.2013 apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä Rakentamisen korkea taso voidaan ylläpitää Ennuste valmistuvista asunnoista 2013-2023 Kotikaupunkina Helsinki Strategiataso 5.10.2013 apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä 6
5.10.2013 Finlandia-talo Helsinki-Sali Pääomatalouden tulevaisuudennäkymät Kari Olamo, talouspäällikkö, Helsingin kaupungin asunnot Oy
Hyyryläispäivä 5.10.2013 Pääomatalouden tulevaisuudennäkymät talouspäällikkö Kari Olamo Sisältö Pääomakulut Tunnuslukuja Tulevaisuus 1
Pääomakulut Pääomakulut Hekassa pääomakuluina käsitellään Lainat Lyhennykset ja korot Tontinvuokrat Heka tasolla tasattavat korjaukset Peruskorjaukset Pääomapuolen varaukset Peruskorjausten omarahoitusosuudet 2
Pääomakulut Vuodelle 2014 pääomakulut jakautuvat seuraavasti: Lainojen hoitokulut 128,2 miljoonaa Tontinvuokrat 26 miljoonaa Varausten muodostaminen 15,6 miljoonaa Liikehuoneistojen osuus - 5,4 miljoonaa Pääomakulujen jakautuminen 9 % 15 % 1 % 1 % Vanha lainakanta Lainat uudistuotanto Lainat peruskorjaus Aluetasattavien korjausten lainat Tontinvuokrat Varausten muodostaminen 74 % 3
Tunnuslukuja Lainat 2 500 000 000,00 2 000 000 000,00 1 500 000 000,00 1 000 000 000,00 500 000 000,00 0,00 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 Ennuste tulevasta lainakehityksestä 4
Lainat /h-m2 900,00 800,00 700,00 600,00 500,00 400,00 300,00 200,00 100,00 0,00 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 Ennuste tulevasta lainakehityksestä 90 000 000,00 80 000 000,00 Vanhan lainakannan lyhennykset, korot ja PTSlainoitus 70 000 000,00 60 000 000,00 50 000 000,00 40 000 000,00 30 000 000,00 20 000 000,00 10 000 000,00 0,00 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 Lyhennykset Korot PTS-lainoitus Ennuste PTS-lainoituksesta 5
Tulevaisuus Mahdotonta ennustaa Tulevaisuutta on mahdotonta ennustaa, mutta varautua täytyy ainakin seuraaviin asioihin: Alhaisen korkotason loppumiseen Inflaation kiihtymiseen Peruskorjauksien määrän lisääntymiseen Tontinvuokrasopimusten tarkistuksiin 6
Peruskorjaukset Peruskorjauksiin on pitänyt vuodesta 2007 alkaen kerätä vähintään 10 % omarahoitusosuutta Omarahoitusosuus tulee nousemaan asteittain seuraavasti 2015 = 13 % 2016 = 16 % 2017 -> = 20 % Haasteet Kokonaisten kaupunginosien saapuminen peruskorjausikään Lainaehdoiltaan muutetut lainat, jotka eivät lyhene nykyisillä maksuohjelmilla Korkojen nousu ja inflaation kiihtyminen 7
5.10.2013 Finlandia-talo Helsinki-Sali Ajankohtaista asuntopolitiikassa Jouni Parkkonen, Asunto- ja viestintäministerin erityisavustaja, Ympäristöministeriö
Ajankohtaista asuntopolitiikassa Jouni Parkkonen Asunto ja viestintäministerin erityisavustaja Helsingin kaupungin vuokralaisneuvottelukunnan Hyyryläispäivä 5.10.2013 Asuntopoliittinen uudistus Hallitus päätti kevään 2013 kehysriihessä osoittaa 150 miljoonaa euroa lisää asuntopolitiikkaan vuosina 2013 2015 Toimenpiteitä koko asuntotuotantoketjuun Uudistuksen fokus Helsingin seudulla, jossa on merkittäviä ongelmia asumisen kohtuuhintaisuudessa Asumisen kalleus vaikeuttaa työvoiman liikkuvuutta ja saatavuutta sekä haittaa talouskasvua Erityisenä tavoitteena lisätä ns. normaalien valtion tuella rakennettavien vuokra asuntojen määrää Helsingin seudulla Uudistuksessa on kuitenkin toimia, joilla vaikutetaan myös Helsingin seudun ulkopuolisten alueiden asuntopolitiikkaan Jouni Parkkonen 2 1
Omavastuukorkojen alentaminen Alennetaan korkotukilainoituksen omavastuukorkoja määräaikaisesti vuosina 2013 2015 Nykyisen korkotukilainajärjestelmän omavastuukorkoa alennetaan uudistuotannon osalta nykyisestä 1,7 %:sta 1 %:iin Koskee vain ns. normaaleja vuokra asuntoja Perusparannuslainojen osalta omavastuukorkoa alennetaan nykyisestä 3,4 %:sta 2,35 %:iin Koskee myös erityisryhmäkohteita Koskee lainoja, joiden kohteena olevien asuntojen rakennussuunnitelmat ja kustannukset on hyväksytty aikaisintaan 1.4.2013 ja jotka hyväksytään korkotukilainoiksi 31.12.2015 mennessä Jouni Parkkonen 3 Lisämäärärahat asuntotuotannon tukemiseen A Kruunu Oy:n pääomittaminen 30 milj. eurolla A Kruunu alkaa tuottamaan ja omistamaan kohtuuhintaisia vuokraasuntoja ARA:n korkotuella Helsingin seudulla Käynnistysavustuksia Helsingin seudulle yhteensä 10 milj. euroa Avustuksia myönnetään kohteille, joiden rakennussuunnitelmat ja kustannukset on hyväksytty aikaisintaan 1.4.2013 Avustuksen suuruus on 10 000 euroa per asunto Avustus vähentää kohteen oman pääoman tarvetta Erityisryhmien investointiavustuksen myöntämisvaltuus 120 milj. euroon Avustusten myöntämisvaltuutta lisättiin 10 milj. euroa/vuosi Kunnallistekniikka avustuksen myöntämisvaltuus nostettiin 10 milj. eurosta 15 milj. euroon vuodessa Jouni Parkkonen 4 2
ARA asumisen kohtuuhintaisuuden edistäminen Luonnos hallituksen esitykseksi valtion tukemien vuokraasuntojen ja asumisoikeusasuntojen vuokria ja käyttövastikkeita koskevien säännösten muuttamiseksi Esityksellä ehdotetaan säännöksiä muutettavaksi siten, että tavoite vuokrien ja vastikkeiden kohtuullisuudesta toteutuisi nykyistä paremmin Keskeisiä ehdotuksia: Varautuminen rajattaisiin vain kohtuullisiin perusparannuskustannuksiin Vuokrien ja käyttövastikkeiden valtakunnallista tasaamista rajoitettaisiin Omille varoille maksettavaa enimmäiskorkoa alennettaisiin Omakustannusvuokrien valvonta siirrettäisiin kunnilta ARA:n tehtäväksi Esitys oli lausunnolla 2.7.2013 asti Hallituksen esitys eduskunnalle loka marraskuussa 2013 osana laajempaa lakipakettia Jouni Parkkonen 5 Poimintoja syksyn 2013 asuntopolitiikan agendalta ARA asumisen kohtuuhintaisuutta edistävän lakipaketin viimeistely ja eduskuntakäsittely 20 vuotisen korkotukijärjestelmän valmistelu ja eduskuntakäsittely Yleishyödyllisyyden kehittäminen Jouni Parkkonen 6 3
Elvytystoimet asuntosektorilla Hallitus hyväksyi elokuun 2013 budjettiriihessä ehdotuksensa valtion 2. lisätalousarvioksi vuodelle 2013 (LTA2013) ja valtion talousarvioksi vuodelle 2014 (TA2014) Asuinrakennusten suhdanneluonteiseen perusparannukseen yhteensä +115 miljoonaa euroa, josta 15 miljoonaa euroa LTA2013 100 miljoonaa euroa TA2014 Asuinalueiden kehittämisohjelman investointeihin +4 miljoonaa euroa LTA2013 Avustuksilla voidaan saada käyntiin noin 1,15 miljardin euron investoinnit, joiden työllisyysvaikutus on yhteensä noin 18 500 HTV:a! Jouni Parkkonen 7 Perusparannuksen käynnistysavustus Valtionavustus kohdennetaan erityisesti lähiöiden asuinrakennusten kunnostamiseen valtakunnallisesti Avustuksen määrä on 10 % ARA:n hyväksymistä kustannuksista Avustettavia toimenpiteitä ovat mm. putkiremontit sekä ikkunoiden, ovien ja parvekkeiden uusimiset Avustuksia voidaan myöntää niille vuokrataloille, ASO taloille ja asunto osakeyhtiöille, jotka voisivat saada perusparannuslainaa Lainan nostaminen ei kuitenkaan ole avustuksen saamisen edellytyksenä ARA myöntää avustukset ja ne maksetaan ARA rahaston varoista Avustus voimassa vuodet 2013 2014 Jouni Parkkonen 8 4
Asuinalueiden kehittämisohjelman investoinnit Lähiöiden ja asuinalueiden kehittämistä ja viihtyisyyttä parantavien investointien tukeminen kunnissa Esimerkiksi leikkipuistojen ja ulkoilureittien rakentaminen Valtionavustuksen määrä on enintään 25 % toteuttamiskustannuksista ARA myöntää avustukset kunnille ja ne maksetaan ARA rahaston varoista Haettavissa vain syksyn 2013 ajan siten, että ARA:n on tehtävä päätös (myönteisestä) avustuksesta vuoden 2013 puolella! Jouni Parkkonen 9 Muuta huomionarvoista hallituksen budjettiriihestä Hallituksen budjettiriihen yhteydessä hyväksytyssä rakennepoliittisessa uudistuksessa sovittiin, että valtion tukemien vuokra asuntojen uustuotantoon tarkoitettu käynnistysavustus kohdistetaan tasasuuruisena kaikille toimijoille (10 000 euroa per asunto) Aiemmin käynnistysavustus oli julkisyhteisöjen omistamille vuokrataloyhtiöille 5 000 euroa per asunto ja muille 10 000 euroa per asunto Jouni Parkkonen 10 5
Lähiöiden kehittäminen Miksi lähiö? Lähiö on noin 1,5 miljoonan suomalaisen koti Yhä useamman juuret ja identiteetti ovat lähiössä Moni lähiö tulossa peruskorjausikään samalla mahdollisuus kehittää niin rakennuksia kuin kokonaisia asuinalueita Asuinalueiden eriytymisen kehityskulku, johon pitää puuttua Kehittäminen ja uudet avaukset vaativat 1. YHTEISTYÖTÄ 2. UUSIA TOIMINTATAPOJA 3. TALOUDELLISIA RESURSSEJA Jouni Parkkonen 11 Ministeri Viitasen lähiöviitoset 1. Kehittyvä lähiö 2. Elävä lähiö 3. Kaikkien lähiö 4. Turvallinen lähiö 5. Tulevaisuuden lähiö Jouni Parkkonen 12 6
Näkökulma 1: Kehittyvä lähiö Kehittyvässä lähiössä on kohtuuhintaisia koteja. Kohtuuhintaisten asuntojen rakentaminen on samalla lähiöiden kehittämistä. Myös kansallisomaisuudesta tulee pitää huolta. Lähiöissä on valtava korjausvelka. Siksi lähiöitä on korjattava ja uudistettava. Jouni Parkkonen 13 Näkökulma 2: Elävä lähiö Elävä lähiö tarvitsee hyvät palvelut. Lapsille tasaarvoinen koulu, tuttu lähikauppa ja kirjasto, jossa käydä ja viettää aikaa. Lähiöitä tulee kehittää tulevaisuudessakin sellaisiksi, että palvelut voidaan turvata. Jouni Parkkonen 14 7
Näkökulma 3: Kaikkien lähiö Eriarvoistumisen ehkäisy on yksi hallituksen tärkeistä tavoitteista. Asuinalueiden tasa arvoisuus, yhteisöllisyys ja osallistuminen oman asuinalueen kehittämiseen ovat avainasemassa eriarvoistumisen ehkäisyssä. Jouni Parkkonen 15 Näkökulma 4: Turvallinen lähiö Turvallinen ja terveellinen lähiö on viihtyisä elinympäristö liikkua ja elää. Kun jokainen kokee alueen omakseen, se tuntuu myös turvalliselta. Jouni Parkkonen 16 8
5. Tulevaisuuden lähiö Uudet älykkäät teknologiat mahdollistavat palveluiden käyttämisen ja edistävät lähiöiden peruskorjaamista laadukkaiksi ja energiatehokkaiksi. Jouni Parkkonen 17 Näitä ministeri Viitanen vie eteenpäin osana Lähiöviitosia Lisää kohtuuhintaisia asuntoja Remonttiryhmä määrittelemään lähiöiden korjaamisen pitkä kaari ja tekemään konkreettinen suunnitelma korjausten toteuttamisesta lähiöissä (asetettu 8/2013) Lisää tukea lähiöiden peruskorjaamiseen (LTA2013 ja TA2014) Vahvistetaan asuinalueiden kehittämisohjelman 2013 2015 toimintamahdollisuuksia (LTA2013) Edistetään lähiöiden täydennysrakentamista lähipalveluiden turvaamiseksi MAL aiesopimuksia kehitetään jatkossa niin, että niissä huomioidaan lähiöiden liittäminen osaksi toiminnallista kaupunkia Sosiaalitalkkaritoimintaa kehitetään ja laajennetaan mahdollisimman moneen lähiöön Kosteus ja hometalkoita jatketaan ja turvataan resurssit (TA2014) Koulutusta kehitettävä: kosteusongelmat ja energiatehokkuus Jouni Parkkonen 18 9
Ministeri Viitasen lähiökiertue elo syyskuussa 2013 16.8. Kotka 2.9. Lahti 6.9. Turku 9.9. Vantaa 13.9. Tampere Jouni Parkkonen 19 Kiitos! 10
5.10.2013 Finlandia-talo Helsinki-Sali Katsaus ajankohtaisiin ARA-asumisen teemoihin Hannu Rossilahti, ylijohtaja, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus
Katsaus ARA-asumisen ajankohtaisiin teemoihin Hannu Rossilahti 5.10.2013 Finlandia-talo johtaja Jarmo Lindén, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus 19.11.2009 Aiheita ARA-asunnot osana asuntotarjontaa Lainoituksen ajankohtaisia asioita Vaikuttaako kuntatalouden haasteet kuntaomistajuuteen? 1
ARA-asuntokanta osana asuntotarjontaa johtaja Jarmo Lindén, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus 19.11.2009 ARA asuntojen eli rajoitusten alaisten asuntojen määrä oli 423 000 asuntoa v. 2012 lopussa Tavalliset vuokra-asunnot 295 000 Joista kuntaomisteiset 209 000 (71 %) Vanhusten asunnot 47 000 Opiskelija-asunnot 43 000 Muut erityisryhmät 7 000 VUOKRA-ASUNNOT YHTEENSÄ 385 000 Asumisoikeusasunnot 38 000 ARA-ASUNNOT YHTEENSÄ 423 000 2
ARA-asuntojen määrä 2002-2012 Kaikissa kunnissa on ARA-asuntoja, niiden merkitys on kuitenkin suurin isoimmissa kaupungeissa Helsinki 23 % Espoo 21 % Vantaa 21 % Tampere 20 % Oulu 21 % Jyväskylä 23 % Kuopio 22 % Yli puolet kunnista noin 10 % 3
Viime vuosina ARA-tuotanto on keskittynyt aiempaa harvempiin kuntiin Vuosina 2008-2012 on uusia ARA-asuntoja on rakennettu 160 kunnan alueelle, suurimmassa osassa kuntia ei yhtään hanketta Normaaleja vuokra-asuntoja noin 10 000 asuntoa yhteensä 54 kuntaan Painotus voimakkaasti pääkaupunkiseudulla yht. 4 400 as ja sen lähialueella 800 as.. Muut suuret keskuskunnat (Tampere, Turku, Oulu, Jyväskylä, Kuopio, Lahti) 2 600 as. Muu normaali vuokratuotanto on pääosin yksittäisiä kohteita liittyen asuntokannan kehittämiseen Pelkästään eritysryhmien hankkeita 106 kunnassa Vuokrat kasvukeskuksissa 16,00 14,00 12,00 10,00 8,00 6,00 4,00 2,00 0,00 ARA-vuokra-asunnot Vapaarahoitteiset 3.10.2013 4
Vuokrat maakuntakeskuksissa 12,00 10,00 8,00 6,00 4,00 2,00 0,00 ARA-vuokra-asunnot Vapaarahoitteiset 3.10.2013 Havaintoja vapaarahoitteisten ja ARAvuokrien välisistä eroista ARA-asuntojen ja vapaarahoitteisten vuokrien väliset erot ovat suurimmat isoissa kaupungeissa 10. suurimmasta kaupungista vain Turussa ARA-asuntojen ja vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen ero on alle 10 % Helsingissä eroa on 34,9 %, Kasvukeskusten ulkopuolella vapaarahoitteisten ja ARA-asuntojen väliset vuokraerot tasoittuvat Kelan 1/2012 aineiston mukaan Suomessa on 179 kuntaa (56 % Suomen kunnista) joissa vapaarahoitteiset vuokra-asunnot ovat halvempia kuin ARA-vuokra-asunnot 3.10.2013 5
Normaalien vuokra-asuntojen aloitukset 3.10.2013 Kuntayhtiöiden osuus alueen normaalista ARA-vuokratuotannosta vuosina 2008-2012 % alueen normaaleista Aravuokra asunnoista As.kpl Kuntayhtiöt* Pääkaupunkiseutu 4 191 3 027 72 % Helsinki 1 953 1 731 89 % Espoo 1 294 885 68 % Vantaa 889 411 46 % PKS:n lähialue 672 505 75 % Tampereen seutu 1 445 809 56 % Tampere 880 513 58 % Tampereen ympäryskunn 565 296 52 % Turun seutu 825 379 46 % Kuopion seutu 321 118 37 % Oulun seutu 324 80 25 % Jyväskylän seutu 225 168 75 % Lahden seutu 142 56 39 % Seinäjoen seutu 133 133 100 % Muu Suomi 1 270 954 75 % Yhteensä 9 548 6 229 65 % *=mukaan luettuna YH kodit Oy ja Lakea Oy 6
Vaikuttaako kuntatalouden haasteet kuntaomistajuuteen? johtaja Jarmo Lindén, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus 19.11.2009 Eri näkökulmia kunnan vuokra-asuntojen omistamiseen Pitääkö kunnan omistaa vuokra-asuntoja? Elinkeinopolitiikan välineenä Eritysryhmien asumisen järjestäminen Pienituloiset Vuokratalot taloudellisena investointina Vuokratalot konsernitaseessa (velat, varallisuus, riskit, tuotto omistajalle) Hallinto, ylläpito ja hoito Kunnan asumisen kehittäminen 7
Omistaminen ja tuotontuloutus Kunnat omistajina ovat sijoittaneet vuokrataloihin pääomia ja voineet myös muutoin tukea vuokrataloyhtiöitä Omille varoille tai lainoille maksettava korko voi olla enintään 8 % Kunnat ja muut omistajat eivät kuitenkaan ole tulouttaneet täysimääräisesti Kuntien väliset erot ovat suuria: Monissa kunnissa ei ole mahdollistakaan tulouttaa omille varoille korkoa (asuntomarkkinatilanne) Osassa kunnissa tämä olisi mahdollista, mutta niin ei ole tähän asti tehty Kuntien taloustilanne heijastunee myös vuokra-asunto-omistamiseen Kuntatalous suurien haasteiden edessä: mistä miljardit? Kunnan taloutta ja omistuksia tarkastellaan varmasti aiempaa tarkemmin ja kriittisemmin Omistajapolitiikka murroksessa Myös vuokrataloyhtiöt tarkastelun kohteena: Täysimääräinen tuotto sijoitetuille varoille? Omistaminen? Perusparannuksen rahoitus (kunnan panostus)? Vuokratonttien ehdot (vuokrat, vuokran korotukset, tontin lunastaminen)? Tonttien luovutus vuokratuotantoon (luovutetaanko ja jos niin millä ehdoilla)? Valinnoissa kyse on yhteiskuntapolitiikan painotuksista 8
Näkökulmia kunnan vuokra-asuntokannan omistajajärjestelyihin Kunnalla on valta päättää asuntokannastaan, vastuuta heikoimmassa asemassa olevien asumisesta ei voi kuitenkaan ulkoistaa Kunnan kehitysnäkymät ja tarpeiden määrittely, kuinka kunnan asuntokanta vastaa asumistarpeisiin nyt ja tulevaisuudessa Kuntaomistajuudessa on etunsa, mutta huonosti hoidettu ja ilman omistajaohjausta toimiva kuntayhtiö ei ole kenenkään etu Erilaisissa kunnissa voi olla erilaisia ratkaisuja Yhteistyön etsiminen, yhden tai useamman naapurikunnan perustama yhteinen vuokrataloyhtiö Näkökulmia kunnan vuokra-asuntokannan omistajajärjestelyihin (2) Erilaisissa kunnissa voi olla erilaisia ratkaisuja Yhteistyön etsiminen, yhden tai useamman naapurikunnan perustama yhteinen vuokrataloyhtiö Rajoituksista vapautuu paljon asuntoja lähitulevaisuudessa, tämä tulisi on kunnissa ottaa huomioon ARAn näkemys on, ettei kuntien tulisi luopua - ainakaan kokonaan omistamastaan vuokra-asuntokannasta Hyviä, kohtuuhintaisia, eri tarpeisiin soveltuvia vuokraasuntoja tarvitaan nyt ja tulevaisuudessa 9
Asuntopolitiikan ja ARAn ajankohtaisia asioita johtaja Jarmo Lindén, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus 19.11.2009 Asuntopoliittisia toimenpiteitä Toteutetut kevään asuntopoliittisen paketin päätökset: Helsingin seudun normaalin vuokratuotannon käynnistysavustus (10 000 euroa asunto myös kuntayhtiöille), LTA 2013 valtuus 10 milj. euroa Normaalien vu-as. omavastuukorko 1,7 %:sta 1 %:iin (1.4.2013-31.12.2015) Erityisryhmien investointiavustusvaltuuden nosto, LTA +10 milj. valtuus yht. 120 milj. euroa Kunnallistekniikka-avustusten valtuuden nosto 10 milj. 15 milj. euroon Vuokratalojen perusparannuksen omavastuukorko 3,4 %:sta 2,35 %:iin, koskee myös erityisryhmien asuntoja muttei ASOja (1.4.2013-31.12.2015) Perusparannuslainan myöntämisedellytysten lieventäminen (aikaraja 20 vuodesta 15 vuoteen) A-Kruunun pääomittaminen 30 milj. eurolla 10
Syksyllä eduskuntakäsittelyyn? Vuokrienmäärityksen valvontaan liittyvät lainsäädäntömuutokset Lausunnot HEstä annettu 2.7.2013 mennessä ympäristöministeriölle Toimivalta on tarkoitus siirtää kunnilta ARAlle 1.1.2014 alkaen Mm. rajoitetaan tuleviin perusparannuksiin varautumista ja vuokrientasausta yli kuntarajojen, Jälkilaskelmat vuokrista ARAlle, vaatii tietojärjestelmän Uusi korkotukimalli, jossa rajoitusaika on 20 vuotta ja tuen määrä pienempi Yleishyödyllisyyslainsäädännön kehittäminen, siten että uudet korkotuetut asunnot voidaan siirtää yhteisön ulkopuolelle heti kun kutakin kohdetta koskevat rajoitukset päättyvät Korkotukilainan kehittäminen siten, että lainan lyhennysten osuus nousisi 23 vuoden aikana ARAn ajankohtaisia Hankekäsittelyn kehittäminen ja lomakkeiden sähköistäminen Tehtiin laaja vaatimusmäärittely syksyllä 2011, tuolloin kuitenkin ettei sähköistämistä toteuteta osana SADe-ohjelmaa. SADe-ohjelman puitteissa kuitenkin tarkoitus toteuttaa verkkolomakkeet, lisäksi hankekäsittelyn prosessien kehittämistä Korjaus- ja energia-avustuksiin liittyvien menettelyjen kehittäminen (sähköinen asiointi) Toteutetaan osana SADe-ohjelmaa v.2014, hankkeen kilpailuttaminen syksyllä 2013 Toteutettiin verkkouudistus osana ympäristöhallinnon uudistusta Uudet verkkosivut avattiin keväällä Lisäksi vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelman ydintoimintoanalyysin perusteella ARAa koskevia kehittämisehdotuksia: Purkuakordien käsittely siirtyy 1.9.2013 alkaen valtiokonttoriin Nykymuotoisista terveyshaitta-avustuksista luopuminen Omistusasuntolainojen valtiontakausasioiden siirto ARAsta VK:iin 11
ARAn ajankohtaisia Erityisryhmien investointiavustushankkeiden haku syksyllä oppaat ja ohjeet päivitetty järjestettiin 5 alueellista seminaaria 7.-14.6.2013 seuraavissa kaupungeissa: Vantaa, Tampere, Turku, Rovaniemi ja Mikkeli. Hakuaika päättyy 14.11.2013 Arjen keskiössä hanke 2012-2014 Ara rahoittaa ja koordinoi Tavoitteena kehittää uudenlaista asumista ja asuntosuunnittelua erityisesti kehitysvammaisille Riskienhallintaan liittyvät toimenpiteet Seminaarit ja kuntakäynnit yhteistyössä Valtiokonttorin kanssa Lainsäädäntömuutokset liittyen tukitoimiin Asuntojen vuokrat.fi vuokratietoja sisältävään verkkopalveluun pääkaupunkiseudun lisäksi 5 uuttaa kaupunkia mukaan: Tampere, Oulu, Turku, Jyväskylä ja Lahti. Energiatodistuksiin liittyvät uudet tehtävät Laki voimaan 1.6.2013 Energiatodistus tarvitaan uudisrakentamisessa ja jatkossa myös olemassa oleville rakennuksille myynnin ja vuokrauksen yhteydessä Noin 50 000 energiatodistusta vuosittain ARAn tehtävät: Vastaa energiatodistustietojärjestelmästä, joka sisältää tiedot laatijoista ja energiatodistuksista Valvoo laatijoiden työskentelyn lainmukaisuutta Valvoo sitä, että rakennuksen omistaja täyttää lain mukaiset todistuksen hankintaan liittyvät velvollisuutensa. Tarkastaa energiatodistuksia tilastollisesti merkittävän osan Määrää seuraamuksia ja lisäksi laskuttaa maksut, raportoi, ja kouluttaa. Rekisterin rakentaminen käynnistynyt 12
ARA -tuotannon tilanne elokuun lopussa 2013 3000 2500 2000 1500 1322 Alkava tuotanto hanketyypeittäin, vuosivertailu 2744 1949 2012 Korkotuettua uustuotantoa on alkanut 3 760 as. (tavoite 7 000 as) Rakentamisen suhdannetilanteen tasaantuminen on näkynyt Aratuotannon kustannuksissa, kustannukset kääntyneet laskuun pääkaupunkiseudulla 1000 500 0 442 Normaalit vuas. 596 489 Erit.ryhmät As.oik. as Osa omistus ja ok lainat 1 0 92 100 Takauslainat 2013 3.10.2013 Kohtuullisen asumisen näkymistä 13