IKÄÄNTYNEIDEN KUNTOUTUKSEN UUSIA TUULIA / VANHUS-KASTE / KESKI-SUOMI GERONTOLOGINEN KUNTOUTUS UUTTA, VANHAA VAI LAINATTUA? AILA PIKKARAINEN JAMK /KELA IKÄÄNTYNEIDEN KUNTOUTUJIEN YHTEISTOIMINNALLISEN KUNTOUTUKSEN KEHITTÄMISHANKE 2009-2012 IKKU -HANKE, WWW.IKKU.INFO Kuva: Rantala & Paavola 2007, Vilman Kämmen Oy Ikääntyneiden kuntoutujien palvelujen toteuttajat IÄKKÄIDEN KUNTOUTUS: TOIMIJAT Täydentävä rooli Kehittäminen Kela Kunnat Valtiokonttori Veteraanikuntoutus Ray Järjestöt, 3. sektori Kehittäminen Päävastuu Akuutti kuntoutus Kuntoutussuunnitelma 2 Soveltaen Piia Putkinen / Kela 28.4.2010 käyttöön. 1
KATTAVA PALVELU- VERKKO KUNTOUTUKSEN KEHITTÄMISEN TAVOITTEITA JA HUOMIOITAVIA KUNTOUTUKSEN ALUEITA Yksilöllisyys SUUNNITTELU KUSTANNUS- TEHOKAS TOIMINTA Perheen tarpeet Palveluketjujen sujuvuus Asiakaslähtöiset kuntoutuspalvelut Lähellä kotia MONIPUOLISET PALVELU- MUODOT Joustavuus Nopea reagointi Asiantuntemus YHTEISTYÖ MONIAMMA- TILLISUUS Kelan aineistosta / Piispanen ja Huusko 2010 YLI 65- VUOTIAIDEN KUNTOUTUS KELASSA 2009 Kelan tilastoja / Piispanen ja Huusko 2010 Yli 65-vuotiaiden osuus (%) kaikista kuntoutetuista ja kustannukset v. 2009 65+ 5.5 Me 3 % Muu kuntoutus 235 Me 97 % käyttöön. 2
YLI 65- VUOTIAIDEN KUNTOUTUS Kelan 65+ kuntoutujat vuonna 2009 Yhteensä n. 2900 hlöä Sairausryhmä kohtainen kuntoutus 17 % Vaikeavammaisten lääkin. kuntoutus 13 % Sopeutumisvalmennuskurssit 14 % Typo-sairausryhmäkohtaiset kurssit 57 % Yksilölliset kuntoutusjaksot 7 % Kehittämistoiminnan kurssit 9 % Kelan aineistosta / Piispanen ja Huusko 2010 Lääkinnällisen kuntoutuksen keskeiset sairausryhmät: YLI 65-VUOTIAIDEN KUNTOUTUS KELASSA Aivohalvaus Neurologinen Syöpä Sydänsairaus Tules Omaishoitajat Monisairaat Reuma Hengityselin Kelan aineistosta / Piispanen ja Huusko 2010 6 28.4.2010 käyttöön. 3
GERIATRISEN KUNTOUTUKSEN Geri -hanke 2008 2012 KEHITTÄMINEN AVH, TULES, dementiakuntoutus Neljä osahanketta, 1200 kuntoutujaa Näyttöön perustuvat uudet kuntoutusmenetelmät Arviointi, mittaaminen ja raportointi Gerontologisen kuntoutuksen osaamisen kehittäminen Kuntoutus hoitoketjun osana Vaikuttavuustutkimus Vaativaa laaja-alaista moniammatillista kuntoutusta Kelan aineistosta / Piispanen ja Huusko 2010 Palveluntuottajat Geri-hanke KELA Kuntien terveys- ja sosiaalitoimet, sairaanhoitopiirit Tutkimus Vanhustyön keskusliitto RAY käyttöön. 4
GERI-HANKE 2008 2012 1. Ikääntyneiden kuntoutujien yhteistoiminnallisen kuntoutuksen kehittämishanke IKKU 2009-2012 2. Kotona asuvien dementiapotilaiden ja heidän omaistensa kuntoutushanke 2008-2011 3. Painokevennetyn kävelyn ja tehostetun käden käytön kuntoutus aivohalvauksen sairastaneille 2008-2012 4. Aktivoiva fysioterapia AVH potilaiden alkuvaiheen kuntoutuksessa 2008-2011 Geri-hanke Painokevennetyn kävelyn ja tehostetun käden käytön kuntoutus ikääntyneille aivohalvauksen sairastaneille 2008-2012 Vaativaa moniammatillista avo- ja laitoskuntoutusta Tavoitteena Arvioida kuntoutuksen tuloksellisuutta iäkkäillä aivohalvauspotilailla Ajoittaa kuntoutus varhaiseen vaiheeseen vaikuttavuuden tehostamiseksi Tiivistää verkostoyhteyksiä sairaanhoitopiirien ja kuntien kanssa Tarkastella valittujen mittareiden soveltuvuutta kuntoutuksen vaikuttavuuden arviointiin ja raportointiin käyttöön. 5
Painokevennetty kävely ja tehostettu käden käyttö Kohderyhmänä 65 85-vuotiaat aivohalvauspotilaat Joiden toimintakyky heikentynyt halvauksen vuoksi niin, että kotona selviäminen on uhattuna Halvaantumisesta kulunut 3kk -3 v Kotiutumisesta vähintään 1 kuukausi 320 kuntoutujaa Yhteistyökumppaneina Palveluntuottajat, sairaanhoitopiirit, Tutkimus- ja kehittämiskeskus GeroCenter, FCG Oy Painokevennetty kävely ja tehostettu käden käyttö Alustavia tuloksia ja havaintoja Mittaukset puolivälissä Kävelykuntoutukseen ohjaaminen toimii Käden kuntoutukseen ei tavoiteta kuntoutujia Palveluntuottajat tiiviissä yhteistyössä terveydenhuollon kanssa käyttöön. 6
Geri-hanke Aktivoiva fysioterapia aivohalvauspotilaiden alkuvaiheen kuntoutuksessa Toiminnallisesti suuntautuneet ja tehtäväkeskeiset harjoitteet Kuntoutujan omaan oivaltamiseen ja aktivoivaan sanalliseen ohjaukseen perustuva menetelmä Tavoitteena selvittää Voidaanko sairastumisen alkuvaiheessa aktivoivalla fysioterapialla vaikuttaa perinteistä terapiaa (manuaaliset tekniikat, ft-keskeinen) enemmän aivohalvauspotilaiden fyysiseen ja kognitiiviseen kuntoutumiseen Ketkä hyötyvät eniten aktivoivasta fysioterapiasta Keskeistä Varhainen aloitus (2-4 vkoa sairastumisesta) Asiakkaan katkeamaton kuntoutusketju terveydenhuollon ja Kelan yhteistyössä Aktivoiva fysioterapia aivohalvauspotilaiden alkuvaiheenkuntoutuksessa Kohderyhmänä alle 85-vuotiaat ensimmäisen infarktin tai aivoverenvuodon sairastaneet henkilöt sairauden seurauksena on kehittynyt oikean tai vasemman puolen halvaus ennen sairastumista kotona asuneet Itä-Savon ja Kymenlaakson sairaanhoitopiirien alueella asuvat 120 hlöä Yhteistyökumppaneina Jyväskylän yliopisto, Mikkelin AMK, Kruunupuisto Oy, Itä-Savon ja Kymenlaakson sairaanhoitopiirit, RAY käyttöön. 7
Ikääntyneiden kuntoutuksen tulevaisuuden kysymyksiä Miten väestön ikärakenteen muutos vaikuttaa Kelan kuntoutukseen? Mitkä sairausryhmät istuvat Kelan kuntoutuspalettiin ikääntyvää väestöä ajatellen? Kelan kuntoutuksen ja kuntien terveydenhuollon yhteistyön muotoutuminen yhteiset asiakkaat ja verkostoyhteistyö esim. kotona selviytymisen edistäminen Kelan kuntoutuksella + kunnan ennaltaehkäisevät kotikäynnit + kunnan kotihoito? Omaishoitajien kuntoutus kehittämiskohteeksi Toimintakykyä ja jaksamista tukevaa kuntoutusta selvään tarpeeseen (STM:n Kuntoutuslaitosselvitys 2009) LOPUKSI Kelan kehittämishankkeiden avulla kehitetään ikääntyneiden kuntoutuksen Sisältöjä ja toteutusta Arviointia kuntoutustarpeen ja vaikuttavuuden näkökulmista Kuntoutuksen järjestämisen rajapintoja käyttöön. 8
KUNTOUTUKSEN KEHITTÄMISEN Kelan aineistosta / Piispanen ja Huusko 2010 TULEVAISUUDESTA? Monikanavainen, pirstoutunut vastuunjako alkaa usein jo hoitoketjun alkuvaiheessa terveydenhuollon sisällä Jos kuntoutusta halutaan kehittää, tarvitaan sopimista tavoitteista ja tuloksista Toiminnan ja laadun kehittäminen edellyttää systemaattista ja oleellisiin asioihin kohdistuvaa mittaamista Perustana on selkeä terveydenhuollon kokonaisvastuu hoidon ja kuntoutuksen kokonaisuudesta. Sisältönä tuotetaan sitä, mitä tilataan. Kuntoutussuunnitelmat ovat tärkeitä tiedon välittäjiä. Seuraavaksi: Mitä on gerontologinen eli ikääntyneiden kuntoutus? Mitä se on IKKU-hankkeessa? Miten ennakoivat kotikäynnit voisivat olla yksi gerontologisen kuntoutuksen menetelmä? käyttöön. 9
Suomalainen yhteiskunta ja sen koulutus-, tutkimus- ja palvelurakenteet sekä historia ja taloudellinen tilanne Gerontologinen tutkimus ja kehittämistoiminta Gerontologinen hoitotyö Gerontologinen kuntoutus Gerontologinen sosiaalityö Monialainen kuntoutus Asukas ei käytä eikä tarvitse kaikkia tiloja; tai hän ei enää niihin pääse tai hänen ei anneta mennä näihin tiloihin Potentiaalinen asuminen = asumisen mahdollisuudet Ikääntyminen ja asuminen? Asukkaan yksilöllinen, todentuva asuminen KOMPENSAATIO: (A) RAKENTAMALLA? (B) PALVELUINA? (C) TEKNOLOGIALLA? (D) YHDISTELMINÄ? Asukkaan tarpeet, jotka eivät todennu tässä asunnossa tai ympäristössä Mukaillen Jyrkämä 2007/Pikkarainen 2007 käyttöön. 10
GERONTOLOGISEN KUNTOUTUKSEN KONTEKSTI IKKU-HANKKEESSA Ympäristö Asiakaslähtöisyys Yhteistoiminnallisuus Ihmiset Toiminta Tavoitteellisuus. Gerontologisen kuntoutusmallin kehittämishankkeen tutkimusosiot I-III www.ikku.info käyttöön. 11
AMMATILLISTEN KUNTOUTUSPROSESSIEN TUTKIMUSTEHTÄVÄT (OSA II / PIKKARAINEN): 1. Kuvata nykyisen gerontologisen kuntoutuksen toteuttamistapa (menetelmät ja lähestymistavat) valituissa kunnissa ja palveluntuottajaorganisaatioissa sekä suorittaa saatujen tulosten reflektiivinen analyysi yhteistoiminnallisena prosessina kussakin kunta- ja palveluorganisaatiossa. 2. Kartoittaa ja kuvata kuntien ja palveluorganisaatioiden gerontologisen kuntoutuksen kehittämistoiminnan tavoitteet, esteet, mahdollisuudet ja resurssit yhteistoiminnallisena prosessina. AMMATILLISTEN KUNTOUTUSPROSESSIEN TUTKIMUSTEHTÄVÄT (OSA II / PIKKARAINEN): 3. Kuvata kehittämistoiminnan eteneminen organisaatio- ja yksilötasolla johtamisen, viestinnän ja resurssien näkökulmasta valituissa avo- ja laitoskuntoutuksen toteuttamiskohteissa. 4. Tutkimuksen synteesi/meta-analyysi v. 2013. käyttöön. 12
Mentorohjausta on 14-16 kertaa / tapahtumaa / kuntoutuskurssi Kerrat: 1 2-3 1 5-6 1 1 1 1 +Loppuyhteenveto Info - Selvitys- Koti- Perusjakso Toiminta- Verkosto- Seuranta- Koti- Seuranta- Päivä jakso käynti I päivä päivä jakso I käynti jakso II 2010, ei mentorointia A. 1. 2. 3. 4. B. 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. Tutkija käy kaikissa kuntoutuslaitoksissa (A) 4 kertaa / kuntoutuskurssi ja lisäksi kahdessa kuntoutuslaitoksessa (B) 9 kertaa eli kaikissa kurssin eri vaiheissa. GERONTOLOGISEN KUNTOUTUKSEN NYKYINEN TILANNE, VAIHE I Tutkimuksen sisältö ja kohde 12 gerontologisen kuntoutuksen asiantuntijaa Vastaajia 9 seuraavista teemoista: Määritelmä ja sen perusta Asiakkuuden määrittely Menetelmät Vastuutahot Kehittämistarpeet ja tulevaisuuden haasteet Tutkimuksen eteneminen Aineiston keruu sähköisesti avoimilla kysymyksillä Analyysi Delfoi-menetelmällä Saatu I aineisto lähettiin vastaajille huhtikuussa 2010 arviointia ja syventämistä varten II aineistosta laaditaan sähköinen kysely hankkeen 20 kunnan ja 6 kuntoutuslaitoksen edustajille (III vaihe) käyttöön. 13
Gerontologinen kuntoutus määritellään kolmella eri painottuvalla tavalla Asiakkuus määritellään yleensä iän, sairauden, elämäntilanteen, toimintakyvyn tai palvelua antavan organisaation kautta TULOKSET A. Geriatrisesti määriteltävä gerontologinen kuntoutus ICF-luokituksen mukaan Lääketieteellinen terveydentila (Häiriö tai tauti) Ruumiin/kehon toiminnot ja Ruumiin rakenteet Suoritukset YKSILÖ ARJESSA Osallistuminen Ympäristötekijät Yksilötekijät käyttöön. 14
B. Vanhuuden yksilölliseen elämänvaiheeseen perustuva gerontologinen kuntoutus ICF-luokituksen mukaan Lääketieteellinen terveydentila (Häiriö tai tauti) Ruumiin/kehon toiminnot ja Ruumiin rakenteet Suoritukset YKSILÖ ARJESSA Osallistuminen Ympäristötekijät Yksilötekijät C. Yhteiskunnallisesti ja poliittisesti painottuva gerontologinen kuntoutus ICF-luokituksen mukaan Lääketieteellinen terveydentila (Häiriö tai tauti) Ruumiin/kehon toiminnot ja Ruumiin rakenteet Suoritukset YKSILÖ ARJESSA Osallistuminen Ympäristötekijät Yksilötekijät käyttöön. 15
Leikkausalue A + B Lääketieteellinen terveydentila (Häiriö tai tauti) Ruumiin/kehon toiminnot ja Ruumiin rakenteet Suoritukset YKSILÖ ARJESSA Osallistuminen Ympäristötekijät Yksilötekijät Leikkausalue B +C B. TAUSTA JA TUKI Kuntoutuksen historia, perinne ja tietoperusta Yhteiskunnan lainsäädäntö, rahoitus, oikeudet ja vastuut Ammatit, työnjako ja yhteistyö Tutkimus GERONTOLOGINEN KUNTOUTUS A. PERUSTA JA Vanhuus elämän vaiheena LÄHTÖKOHTA Vanheneminen yhteiskunnassa/yhteisössä Vanhenemismuutokset ja yksilöllinen elämäntyyli/-tapa käyttöön. 16
Kysymyksiä - Mikä ihmiskäsitys? - Mikä toimintakykykäsitys? - Mitkä toimijoiden roolituksen ja tehtävät? - Millä osaamisella ja resursseilla? Toimintakyvyn ulottuvuudet Kyvyt Taidot Tehtävät Aktiivisuus Osallisuus Kuntoutuksen kohdentuminen eri elämänvaiheisiin ja suhteessa määriteltyyn toimintakyvyn laajuuteen Lapsuus Nuoruus Aikuisuus/työikä Seniorit Vanhat Hoidettavat ELÄMÄNKULKU käyttöön. 17
GERONTOLOGISEN KUNTOUTUKSEN LÄHESTYMISTAVAT A. Vuorovaikutus B. Yksilöllinen elämäntilanne C. Yhdessä valittu ja sovittu kuntoutusmenetelmä Kuntamme kotihoidon tehtävänä on huolehtia kotona asuvista vanhuksista, että he voisivat asua kotona mahdollisimman pitkään. VANHUSTYÖTÄ KYLLÄ Yhteinen tavoite ja toiminta? KUNTOUTUSTA EI KUNTOUTUSTA KYLLÄ Kuntoutuslaitoksessa me teemme kuntoutustyötä, ja siihen meillä on vankka ja pitkäaikainen kokemus. Asiakkaat tulevat kuntoutukseen erilaisilla tarpeilla ja eri tahojen maksusitoumuksella. Aila Pikkarainen/soveltaen VANHUSTYÖTÄ Huusko/Piispanen/Kela 2010 (diat Ei 1-17) käyttöön. 18
Mm. Terveydenhoito Lääkitys Moniammatillinen kuntoutus kuntoutuslaitoksessa Sairaanhoito Lääketiede ja tutkimukset Fysioterapia Toimintaterapia Sosiaalityö Psykologia Liikunta Vapaa-ajan toiminnat Hoito Kivut Uni Arkielämä Apuvälineet + Etuisuudet Turvallisuus Fyysinen kunto Mieliala Ihmissuhteet KOTIHOIDON TYÖNTEKIJÄ + Oma lääkäri Kotisairaanhoito Omaiset, läheiset, naapurit 3. sektori Kunnan kotihoito Ravitsemus Harrastukset ja mielekäs tekeminen GERONTOLOGISEN KUNTOUTUKSEN HAASTEET Historiallinen kuntoutuksen lainsäädäntö ja käytäntö? Monialaisen ja tieteisen kuntoutuksen yhteisen kehittämistoiminnan puute? Kehittymätön kuntoutuksen teoriatausta ja käsitteet? Yhdenvertaisuuden puute? käyttöön. 19
Gerontologinen kuntoutus kuntoutusorganisaatioiden kuvaamana ja kokemana Gerontologinen kuntoutus asiantuntijoiden kuvaama ja kokemana käyttöön. 20