Lemin kunta KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAMUUTOKSET Kaavaselostus

KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAMUUTOKSET 2018 Ehdotus 17.9.2018

SISÄLLYSLUETTELO 1 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 2 1.1 Kaava-alueen sijainti... 2 1.2 Kaavan nimi ja tarkoitus... 3 1.3 Selostuksen liiteasiakirjat... 3 1.4 Kaavatyöhön liittyvät muut asiakirjat, selvitykset ja lähdemateriaali... 3 2 TIIVISTELMÄ... 4 2.1 Kaavaprosessin vaiheet ja aikataulu... 4 2.2 Asemakaavan tiivistelmä... 4 3 LÄHTÖKOHDAT... 4 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista... 4 3.1.1 Luonnonympäristö... 4 3.1.2 Rakennettu ympäristö... 4 3.1.3 Maanomistus... 6 3.1.4 Liikenne... 6 3.1.5 Pohjakartta... 6 3.2 Suunnittelutilanne... 7 3.2.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT)... 7 3.2.2 Maakuntakaava... 7 3.2.3 Yleiskaava... 7 3.2.4 Asemakaava... 8 3.2.5 Suojellut rakennukset... 9 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET... 10 4.1 Suunnittelun tarve ja tavoitteet... 10 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset... 10 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö... 11 4.3.1 Osalliset... 11 4.3.2 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt... 11 4.3.3 Viranomaisyhteistyö... 11 4.3.4 Vaihtoehtotarkastelu... 11 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS... 11 5.1 Kaavan rakenne... 11 5.1.1 Palvelut ja työpaikat... 11 5.2 Asemakaavamuutokset perusteluineen... 11 5.2.1 Rakennuskorttelit... 11 5.2.2 Puistot (VP)... 12 5.2.3 Pysäköinti, kadut ja liikennöinti... 12 5.2.4 Kunnallistekniikka... 12 5.2.5 Rakennussuojelu... 12 5.3 Kaavan vaikutukset... 12 5.3.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön ja maisemaan... 12 5.3.2 Vaikutukset luontoon, luonnonympäristöön, ja pinta- sekä pohjavesiin... 13 5.3.3 Sosiaaliset vaikutukset... 13 5.3.4 Taloudelliset vaikutukset... 13 5.3.5 Vaikutukset liikenteeseen... 13 5.3.6 Vaikutukset voimassa olevaan yleis- ja maakuntakaavaan... 13 6 ASEMAKAAVAMUUTOKSEN TOTEUTUS... 13 6.1 Toteuttamisen aikataulu... 13 E:\Googledrive\\Tekstit\Kaaselostus ehdotusvaihe.docx

2 6.2 Toteuttamista edeltävät luvat... 14 6.3 Toteuttamisen seuranta... 14 LEMIN KUNTA KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAMUUTOKSET 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Kaava-alueen sijainti Suunnittelualueet sijaitsevat Lemin kunnan Kirkonkylän taajamassa neljällä pienellä eri osa-alueella. Alueilla sijaitsevat Hyvinvointi-asema, Vanha kunnanvirasto II, kirjasto, rivitaloja sekä omakotitalo, jossa on pieneen korjaustoimintaan soveltuvia tiloja. Lisäksi eteläisimmällä osa-alueella on valmistunut vuonna 2017 kosteikko. Kaava-alueen seudullinen sijainti ympyröitynä E:\Googledrive\\Tekstit\Kaaselostus ehdotusvaihe.docx

3 Kaavamuutosalueiden sijainnit taajamassa ympyröitynä 1.2 Kaavan nimi ja tarkoitus Kaavan koko nimi on. Asemakaavoituksen yleistavoitteena on ajantasaistaa asemakaavaa ja mahdollistaa hyvinvointiaseman ja Vanhan Pappilan osoittaminen omille itsenäisille tonteille. Kirjaston osalta huomioidaan rivitalotontin laajenemistarpeet nykyisten rajojen ulkopuolelle. Suntianlahden rakennettu kosteikko huomioidaan kaavamuutoksena. Teollisuusalueella on tavoitteena poistaa epäkäytännöllinen pieni puisto ja liittää se osaksi tonttialuetta. 1.3 Selostuksen liiteasiakirjat Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavakartta Kaavamerkinnät Asemakaavan tilastolomake 1.4 Kaavatyöhön liittyvät muut asiakirjat, selvitykset ja lähdemateriaali Etelä-Karjalan maakuntakaava Kirkonkylän yleiskaava Kirkonkylän asemakaava 2013 E:\Googledrive\\Tekstit\Kaaselostus ehdotusvaihe.docx

2 TIIVISTELMÄ 4 2.1 Kaavaprosessin vaiheet ja aikataulu 2.2 Asemakaavan tiivistelmä päätti käynnistää asemakaavan laatimisen (khall 15.1.2018 13). Kaavaluonnos oli nähtävillä 19.7 8.8.2018. Kaavaluonnoksesta jätettiin yksi huomautus. Asemakaavalla huomioidaan muuttuvan maankäytön tarpeet neljällä eri osaalueella. Yksi Y-tontti jaetaan kolmeksi eri alueeksi tarkennetulla maankäytöllä. Yhden rivitalotontin laajemmat pihatarpeet huomioidaan. Olemassa oleva kosteikko huomioidaan omalla merkinnällä. Puistoalue poistetaan ja liitetään osaksi tonttialuetta. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Luonnonympäristö 3.1.2 Rakennettu ympäristö Suunnittelualueet ovat käytännössä jo täysin ihmisen muokkaamia jollain tavoin joten varsinaista luonnonympäristöä ei ole. Alueen kasvit ovat lähinnä istutettuja puutarhakasveja. Suunnittelualueella on EKSOTEN käytössä oleva hyvinvointiasema. Samalla tontilla on Lemin vanha Pappila, joka on remontoitu muutama vuosi sitten kokous- ja tapahtumatiloiksi. Hyvinvointiaseman pääsisäänkäynti E:\Googledrive\\Tekstit\Kaaselostus ehdotusvaihe.docx

5 Vanha Pappila Toisella osa-alueella sijaitsevat Lemin kunnan pääkirjasto ja yksityisessä omistuksessa oleva rivitalo. Kirjasto Rivitalon päätyseinää Suntianlahdelle on valmistunut uusi kosteikko 2017. E:\Googledrive\\Tekstit\Kaaselostus ehdotusvaihe.docx

6 3.1.3 Maanomistus Kosteikko Kaava-alue on Lemin kunnan omistuksessa lukuun ottamatta AR-rivitalotonttia. 3.1.4 Liikenne Osa-alueille liikennöidään Iitiäntietä, Toukkalantietä ja Uimintietä pitkin. Kirjastoon ja rivitalotontille kuljetaan Urheilutietä ja Virastotietä pitkin. Teollisuustie välittää teollisuusalueen liikenteen Iitiäntieltä kahdesta suunnasta. 3.1.5 Pohjakartta Alueen liikenneverkkoa Pohjakarttana käytetään Lappeenrannan kaupungin geodeetin hyväksymää digitaalista pohjakarttaa. E:\Googledrive\\Tekstit\Kaaselostus ehdotusvaihe.docx

3.2 Suunnittelutilanne 7 3.2.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) 3.2.2 Maakuntakaava Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT): Valtioneuvosto päätti valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista 14.12.2017. Päätöksellä valtioneuvosto korvaa valtioneuvoston vuonna 2000 tekemän ja 2008 tarkistaman päätöksen valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista. Valtioneuvoston päätös tuli voimaan 1.4.2018. Valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa linjataan maamme alueidenkäyttöä pitkälle tulevaisuuteen. Tavoitteilla vastataan niihin haasteisiin, joita mm. muuttoliikkeen vaikutukset aluerakenteeseen, yhdyskuntarakenteen eheyttämisen tarve, elinympäristön laatuvaatimukset, luonnon- ja rakennusperinnönsäilyminen ja yhteysverkostojen toimivuus alueidenkäytölle asettavat. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutumista tulee edistää valtion viranomaisten toiminnassa, maakunnan suunnittelussa ja kuntien kaavoituksessa. Ympäristöministeriö on vahvistanut Etelä-Karjalan maakuntakaavan 21.12.2012. I vaihekaava kattaa koko maakunnan ja teemana on kaupallisten palveluiden, elinkeinoelämän ja liikenteen kehittämismahdollisuudet. Se korvasi 21.12.2011 vahvistetun Etelä-Karjalan maakuntakaavan vaihekaavan aluevarausten osalta. Muilta osin vahvistettu maakuntakaava jäi voimaan. Ympäristöministeriö vahvisti maakuntakaavan 19.10.2015. 3.2.3 Yleiskaava Maakuntakaavaote Kirkonkylän alueelta Maakuntakaava ei ole voimassa lainvoimaisen yleiskaavan alueella. Alueelle on laadittu oikeusvaikutteinen yleiskaava 2013. Alue on määrätty asemakaavalla suunniteltavaksi. E:\Googledrive\\Tekstit\Kaaselostus ehdotusvaihe.docx

8 Ote yleiskaavasta 3.2.4 Asemakaava Alueilla on voimassa 2013 hyväksytty asemakaava. Ajantasakaavaote Hyvinvointiaseman Vanhan Pappilan tontti E:\Googledrive\\Tekstit\Kaaselostus ehdotusvaihe.docx

9 Ajantasakaavaote kirjaston ja kortteli 103 alue Ajantasakaavaote korttelit 31 ja 35 3.2.5 Suojellut rakennukset Kaava-alueen alueellinen sijainti ja voimassa oleva asemakaava teollisuusalue Voimassa olevassa asemakaavassa Vanha Pappila on merkitty suojeltavaksi rakennuksesi tai rakennuksen osaksi. Rakennussuojelu määrätään MRL 57 :n 2 momentin nojalla. Rakennusta tai sen osaa ei saa purkaa. Toimenpiteet, E:\Googledrive\\Tekstit\Kaaselostus ehdotusvaihe.docx

10 jotka edistävät rakennuksen säilymistä ja niiden olennaisten piirteiden vahvistumista ovat sallittuja. Entinen, vuonna 1921 käyttöön otettu kirkkoherrapappila siirtyi oston kautta seurakunnalta Lemin kunnalle 1976. Rakennuksesta tuli kunnanvirasto II. Kirjasto toimi vanhassa pappilassa vuoteen 1987, jolloin nykyinen kirjastotalo valmistui. Rakennuksen on suunnitellut arkkitehti Toivo Salervo. Rakennustyöt on aloitettu 1920 ja rakennus on otettu käyttöön loppuvuonna 1921. Korjaus- ja viimeistelytöitä tehtiin vielä 1924. Kunnan virastotalot edustavat Kirkonkylän kirkollisen ja maallisen hallinnon varhaista rakennusperintöä 1900-luvun alusta. Rakennuksilla on ennen kaikkea ympäristöllistä merkittävyyttä kirkkomaata ja kylän vanhaa keskustaa rajaavina rakennuksina. Rakennuksessa toteutettiin 2014 erittäin mittava remontti. Vanhassa pappilassa on tällä hetkellä vaihtuvia näyttelyitä, vapaa pääsy. Tiloissa on matkailupalvelupiste ja käsitöiden myyntipuoti. Vanha Pappila kuvattuna heti valmistumisen jälkeen 1921 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Suunnittelun tarve ja tavoitteet Asemakaavan muutostarve on lähtenyt liikkeelle kunnan aloitteesta. Tavoitteena on parantaa alueiden toimintaedellytyksiä ja muunneltavuutta. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset on päättänyt käynnistää asemakaavan muutokset. (khall 15.1.2018 13). Kunnanhallitus on laajentanut kaavamuutosaluetta teollisuusaluetta koskevaksi (khall 4.6.2018 63). E:\Googledrive\\Tekstit\Kaaselostus ehdotusvaihe.docx

4.3 Osallistuminen ja yhteistyö 4.3.1 Osalliset 11 Lähialueiden asukkaat ja maanomistajat Lähialueen yrittäjät ja yhdistykset Media Viranomaiset 4.3.2 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt 4.3.3 Viranomaisyhteistyö Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ja kaavaluonnoksesta on mahdollista antaa mielipiteitä. Ne huomioidaan mahdollisuuksien mukaan suunnittelun edetessä. Kaavaehdotusaineistosta voi jättää muistutuksen. Kaavamuutoshankkeesta tiedotetaan lain edellyttämällä tavalla. Luonnos- ja ehdotusvaiheen kuulemisen aikana pyydetään kirjalliset viranomaislausunnot MRA 28 :n mukaisesti. 4.3.4 Vaihtoehtotarkastelu Kaavan päivitysluonteen takia varsinaista vaihtoehtotarkastelua ei ole käyty. Vaihtoehtoina on mietitty hyvinvointiaseman ja Vanhan Pappilan sopivia kaavamerkintöjä. 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Kaavalla muutetaan Kirkonkylän asemaakaavaa 4 eri osa-alueen osalta. Vanhan Pappilan ja hyvinvointiaseman osalta nykyinen asemakaava tarkentuu paremmin vastaamaan tulevaisuuden tarpeita. Kirjaston viereisen rivitalontontin osalta tonttia laajennetaan hieman. Kosteikon osalta kaavasta poistetaan siirtolapuutarha-alue. Epäkäytännöllinen puistoalue poistetaan teollisuusalueella ja liitetään osaksi eteläistä tonttia. 5.1.1 Palvelut ja työpaikat Alueelle sijoittuu kulttuuri- ja hyvinvointipalveluita. 5.2 Asemakaavamuutokset perusteluineen 5.2.1 Rakennuskorttelit Rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialue (AR) Asemakaavalla osoitetaan yhteensä 1 AR-tontti. Tontin pinta-ala on 2 440 m2. Tontin pinta-ala kasvaa voimassa olevaan kaavaan nähden 400 m2. Rakennusoikeus säilyy ennallaan 600 k-m2. E:\Googledrive\\Tekstit\Kaaselostus ehdotusvaihe.docx

12 Sosiaalitointa ja terveydenhuoltoa palvelevien rakennusten korttelialue (YS) Nykyisen hyvinvointiaseman ympärille muodostetaan noin 2 150 m2 suuruinen tontti. Rakennusoikeus on 800 k-m2. Lähipalvelurakennusten korttelialue (PL) Vanhan Pappilan ympärille muodostetaan noin 2 160 m2 suuruinen tontti. Rakennusoikeus on 600 k-m2 ja se on osoitettu nykyisen rakennuksen mukaan. Julkisten lähipalvelurakennusten korttelialue (YL) Nykyisen kirjaston ympärille osoitetaan tähän käyttötarkoitukseen noin 2 320 m2 tontti. Voimassa olevaan kaavaan nähden tontin rajaukseen tuli pieniä muutoksia. Rakennusoikeus säilyy ennallaan (1 000 k-m2). Teollisuusrakennusten korttelialue, jolla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia (TY-1) Tonttia laajennetaan pohjoisen puolelle poistamalla puistoalue (VP). Laajennus on noin 730 m2. Tontin rakennusalueeseen ei tehdä muutoksia. 5.2.2 Puistot (VP) Puistoalueita osoitetaan yhteensä n. 1,7 ha. 5.2.3 Pysäköinti, kadut ja liikennöinti 5.2.4 Kunnallistekniikka Hyvinvointiaseman ja Vanhan Pappilan tarpeisiin osoitetaan yhteinen autopaikkojen korttelialue (LPA). Liikennöinti alueille tapahtuu katuverkostoa pitkin. Kaikki asemakaavan tontit on jo liitetty kunnalliseen vesi- ja jätevesiverkostoon. 5.2.5 Rakennussuojelu Voimassa olevan asemakaavan mukainen rakennussuojelumerkintä on edelleen tarpeellinen Vanhan Pappilan rakennuksen osalta. Kaavamääräystä tarkennetaan hieman maakuntamuseon toiveiden mukaiseksi. 5.3 Kaavan vaikutukset 5.3.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön ja maisemaan Maisemalliset haittatekijät jäävät näillä kaavamuutoksilla hyvin vähäisiksi. E:\Googledrive\\Tekstit\Kaaselostus ehdotusvaihe.docx

13 5.3.2 Vaikutukset luontoon, luonnonympäristöön, ja pinta- sekä pohjavesiin 5.3.3 Sosiaaliset vaikutukset Alueella ei ole todettu sellaisia erityisiä luonnonarvoja, jotka vaarantuisivat asemakaavalla. Asemakaava ei sijoitu pohjavesialueille. Suntianlahden kosteikon pitäisi vaikuttaa parantavasti Lahnajärven ja Kivijärven vedenlaatuun. Vaikutukset ihmisten terveyteen Asemakaavalla ei ole mainittavia vaikutuksia ihmisten terveyteen. Radonin mahdollisia haittoja pyritään torjumaan kaavamääräyksellä. Vaikutukset viihtyvyyteen ja virkistykseen Alueen viihtyisyys ja virkistysarvot paranevat lisääntyvien hoidettujen puisto ja lähivirkistysalueiden myötä. Vaikutukset turvallisuuteen Asemakaava ei heikennä lähiseudun asukkaiden turvallisuutta. 5.3.4 Taloudelliset vaikutukset 5.3.5 Vaikutukset liikenteeseen Vanhan Pappilan ja hyvinvointiaseman osalta kaava mahdollistaa jatkossa kiinteistöteknisiä järjestelyitä. Uudisrakentaminen luo aina jonkin verran uusia työpaikkoja suoraan ja välillisesti. Olemassa olevien katujen liikennemäärät tulevat kasvamaan jonkin verran. Liittyvää ja erkanevaa liikennettä Toukkalantielle tulee jonkin verran lisää. Alue ei kuulu koulukyydityksen piirin. Kevyen liikenteen mahdollisuudet ovat huomioitu riittävällä tasolla kaavaratkaisussa. 5.3.6 Vaikutukset voimassa olevaan yleis- ja maakuntakaavaan Asemakaava ei ole ristiriidassa yleis- ja maakuntakaava kanssa. Asemakaava toteuttaa ylempien kaavojen edellyttämää maankäyttöä. 6 ASEMAKAAVAMUUTOKSEN TOTEUTUS 6.1 Toteuttamisen aikataulu Kaavan toteutuminen voi alkaa kaavan saatua lainvoiman, edellyttäen että muut luvat ja suunnitelmat ovat valmiina. E:\Googledrive\\Tekstit\Kaaselostus ehdotusvaihe.docx

6.2 Toteuttamista edeltävät luvat 14 Korttelialueiden toteuttaminen edellyttää normaalia rakennuslupamenettelyä. 6.3 Toteuttamisen seuranta valvoo viranomaisen roolissa alueen jatkosuunnittelua ja rakentamista. RI, YKS 371 E:\Googledrive\\Tekstit\Kaaselostus ehdotusvaihe.docx