TkT Arto Köliö Tampereen yliopisto, korjausrakentaminen Renovatek Oy Korjausrakentamisen prosessi 3/18/19
Luennon tavoite 1. Perehtyä betonin korjaushankkeen etenemiseen ja tärkeimpiin hankkeen vaiheisiin 2. Tutustua yleisellä tasolla betonikorjauksen periaatteisiin 3. Ymmärtää esiselvitysten merkitys korjausten suunnittelussa
Luennon sisältö Luennoitsijan esittely Korjaushankkeen yleisesittely Korjausprosessi Betonirakenteiden korjausperiaatteet Kuntotutkimus esiselvityksenä
Luennoitsijan esittely Arto Köliö, arto.kolio@renovatek.fi Korjausrakentamisen ja betonikorjaamisen tutkija (betonirakenteet, julkisivut, korjausstrategiat) Betonin korroosiovaurioiden eteneminen Suomen ilmastossa, 2011-2015 32 vertaisarvioitua tieteellistä julkaisua ja 25 ammatillista julkaisua korjausrakentamisen, betonikorjaamisen ja käyttöiän aihepiireistä käytäntö korjaus- ja kuntotutkimusprojekteista oman konsultointiyrityksen kautta, 2014- Kirjoittajana julkaisuissa by 41 2016, by 42 2013, by 70 2018, by 47 2019? referenssikohteita
Minkälainen on tyypillinen korjaushanke?
Korjaushankkeen yleisesittely korjausrakentaminen vs uudisrakentaminen Olemassa olevan rakennuksen/rakenteen asettamat rajoitukset Alkuperäisen rakennusajankohdan vaatimukset Käyttäjät/asukkaat/sidosryhmät Rakennuskannan uusiutuminen 1-2 % Korjausrakentaminen hankekoko tyypillisesti pieni < 500 k Tasainen kasvu Riskit melko suuria yllätyksiä aina.
Korjaushankkeen yleisesittely Konsultti, kuntotutkija Konsultti, Korjaussuunnittelija, Arkkitehti (kuntotutkija), viranomainen vaurio kuntotutkimus Hankesuunnittelu Korjaussuunnitelma korjaustyö Omistaja, Isännöitsijä/ylläpito, Huolto ja kunnossapito Konsultti, Omistaja = Rakennushankkeeseen ryhtyvä, Isännöitsijä/ylläpito Rakennushankkeeseen ryhtyvä, Konsultti, Rakennuttaminen, valvonta korjaussuunnittelija Urakoitsijat Viranomainen
As Oy Kankaankoto Rivitaloasuntojen (2 kpl) tiivistyskorjaus ja märkätilojen saneeraus Korjauksiin on ryhdytty asukkaiden oireilun vuoksi Lähtötietoina terveystarkastus, homekoira, rakenteiden kosteustekninen kuntotutkimus Korjaustyöselostus, detaljitason rakennesuunnitelmat Hankkeen koko 50 60 k Laadunvarmistus keskeinen osa tiivistyskorjaushanketta Epätasainen, rapautunut alapohjalaatta, sähköläpiviennit
Pasilan Tripla, betonikansi Pasilan vanha rautatieasema on valmistunut 1988 Triplan keskuksen hanke alkoi 2014 uuden Pasilansillan rakentamisella. Hanke valmistuu vaiheittain 2019-2020. Vanhan aseman betonikansi jää osaksi uutta rakennusmassaa, jonka käyttöikätavoite on 100 vuotta Hankkeen koko > 1 000 000 k, kannen korjausten osuus?? Erikoistarkastus, kuntotutkimus, käyttöikämallinnus, korjausten esiselvitykset, laastipaikkaukset, pinnoitus? Näkyvät vauriot mm. muotin pohjalle jääneitä surrilanganpätkiä
Karnaistenkadun talot Kaksi vastaavanlaista asuinkerrostaloa Julkisivujen ja parvekkeiden korjaushanke Rakennusten kuntoa seurattu systemaattisesti kuntotutkimuksilla (mm. parvekkeet jo käyttökiellossa), joiden perusteella korjaustapa on valittu, korjauslaajuus varmennettu lisätutkimuksilla suunnitteluvaiheessa Rapautuneiden julkisivujen uusiminen, parvekekaiteen uusiminen kevytrakenteisena, parvekerakenteiden raskas laastipaikkaus/valukorjaus Hankkeen koko 1 200 k
Sammonkadun rappauskorjaus Kovalle pohjalle rapattujen julkisivujen uusiminen Suunnittelun lähtötietoina julkisivujen kuntotutkimus Rappauksen purun jälkeen havaittiin, että ullakkokerroksen seinät ovat korkeita (n. 1,5 m) seinämäisiä betonipalkkeja, joissa hakaraudoitus hyvin lähellä ulkopintaa Palkkien suojapeitteen kasvattaminen ruiskubetonoimalla Hankekoko 800 k, palkkien korjauksen osuus marginaalinen
Korjausprosessi hankkeen käynnistää pääsääntöisesti käyttäjän/isännöitsijän/ylläpitovastuullisen havainto vaurioista = harmi, koska vauriot pitkällä kuntotutkimus toteutetaan ammattimaisesti hallinnoiduissa/isännöidyissä yhtiössä pääsääntöisesti. Tutkimuksen tilaamisella keskeinen rooli onnistumisessa (by42 tilaajan ohje). Lähtötieto hankkeen suunnittelulle (tekninen korjaustarve) mutta parhaimmillaan myös korjaussuunnittelulle Hankesuunnitelman tärkein funktio on määritellä korjaustoimenpiteet, suuret tavoitteet (mm. käyttöikä, teknisten syiden lisäksi muut syyt) sekä budjetti. Mitä syitä korjaamiselle voi olla? Hankesuunnitelman merkitys kustannuksiin 1x 5x. Korjaussuunnitelma tehdään pääsääntöisesti yhdestä valitusta korjausvaihtoehdosta (tässä vaiheessa budjetti hyvin pitkälti lyöty lukkoon). Tärkeintä määritellä yksiselitteisesti korjaustavat ja laadunvarmistus. Korjaustyön aikana tärkeää valvoa suunnitelmien mukaista toteutusta. Perusteet suunnitteluvalinnoille pitää olla kunnossa! Tulee myös varautua yllätyksiin.
Korjausprosessi VASTUU- TAHOT RAKENNUKSEN OMISTAJA RAKENNUTTAJA Kuntotutkija Suunnittelija SUUNNITTELIJA Rakennuttaja Materiaalitoimittaja RAKENNUTTAJA URAKOITSIJA Materiaalitoimittaja Rakennuttaja Suunnittelija RAKENNUTTAJA SUUNNITTELIJA VAIHEET JATKUVA TARKKAILU HANKE- SUUNNITTELU KORJAUS- SUUNNITTELU URAKKA- KILPAILU KORJAUS- TYÖ VASTAANOTTO TÄRKEÄT ASIAT Silmämääräinen seuranta Kuntoarviot KUNTOTUTKIMUS Vaurioiden: - tyyppi - laajuus - aste - syyt - vaikutukset - eteneminen Yksikäsitteiset määrätiedot ja laatuvaatimukset Tarjouspyynnöt Tarjoukset Urakkasopimus Korjausmateriaalit Työmenetelmät Olosuhteet Laadunvarmistuskokeet Laatuvaatimusten täyttymisen toteutuminen Toteumapiirustukset Laaturaportti KORJAUSPERIAAT- TEEN VALINTA
Korjaushankkeen kustannukset vaurio Hankesuunnittelu Korjaussuunnitelma korjaustyö kuntotutkimus Lähde: Kankainen & Junnonen 2000
Betonirakenteiden korjausperiaatteet Korjausperiaatteiden valinta on tiukasti sidottu kohteen kiinteistöstrategiaan ja esiselvityksiin Korjausperiaatteet voidaan ryhmitelläseuraavasti (SFS-EN 1504-9): a) do nothing & monitor b) re-analyse & downgrade in function c) prevent & reduce further degradation d) repair & protect e) replace with new f) demolish
Betonirakenteiden korjausperiaatteet Erityisesti betonirakenteiden korjausperiaatteet (by 41 2016): a) Ei tehdä toimenpiteitä 70 % (seurataan) 60 % b) Säilyttävä korjaaminen c) Muuttava korjaaminen d) Rakenteen uusiminen e) Erikoismenetelmät 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % julkisivut, malli julkisivut, toteutunut suojaava pinnoitus laastipaikkaus raskas korjaus / uusiminen parvekkeet, malli parvekkeet, toteutunut Betonijulkisivujen korjaustarpeita on tutkittu mallintamalla BeKo hankkeessa (TTY, 2006-2011) ennalta. Mallia verrattiin 61 rakennuksen hankesuunnitelman korjauksiin.
Minkälaisia betonirakenteiden eri korjaustapoja on?
Betonirakenteiden korjaustavat (SFS EN 1504-9) Korjausperiaate 1. Pinnan tiivistäminen 2. Kosteuden säätely 3. Betonin korjaus 4. Rakenteen vahventaminen 5. Vastustuskyvyn lisääminen fysikaalisia rasituksia vastaan 6. Kemikaalienkestävyys Korjaustapa 1.1 Vettähylkivä impregnointi 1.2 Impregnointi 1.3 Pinnoittaminen 1.4 Pintahalkeamien sulkeminen 1.5 Halkeamien täyttö 1.6 Halkeamien ohjaaminen saumoihin 1.7 Ulkopuolisten levyjen asentaminen 1.8 Vedeneristys 2.1 Vettähylkivä impregnointi 2.2 Impregnointi 2.3 Pinnoittaminen 2.4 Ulkopuolisten levyjen asentaminen 2.5 Sähkökemiallinen käsittely 3.1 Käsin tehtävä laastipaikkaus 3.2 Valaminen uudelleen betonilla tai laastilla 3.3 Ruiskubetonointi 3.4 Elementtien uusiminen 4.1 Betoniraudoituksen tai ulkopuolisten raudoitteiden lisääminen tai uusiminen 4.2 Raudoitustankojen asentaminen betoniin tehtyihin varauksiin tai porattuihin reikiin 4.3 Vahventaminen levyillä 4.4 Laastin tai betonin lisääminen 4.5 Halkeamien, kolojen tai rakojen injektointi 4.6 Halkeamien, kolojen tai rakojen täyttö 4.7 Esijännitys (jälkijännittäminen) 5.1 Pinnoittaminen 5.2 Impregnointi 5.3 Laastin tai betonin lisääminen 6.1 Pintakäsittelyt 6.2 Impregnointi 6.3 Laastin tai betonin lisääminen Korjausperiaate 7. Passiivisuuden säilyttäminen tai palauttaminen 8. Betonin ominaisvastuksen parantaminen 9. Katodinen säätely Korjaustapa 7.1 Betonipeitteen paksuntaminen laastilla tai betonilla 7.2 Saastuneen tai karbonatisoituneen betonin korvaaminen uudella 7.3 Karbonatisoituneen betonin sähkökemiallinen uudelleenalkalointi 7.4 Karbonatisoituneen betonin uudelleenalkalointi diffuusion avulla 7.5 Sähkökemiallinen kloridien poisto 8.1 Vettä hylkivä impregnointi 8.2 Impregnointi 8.3 Pinnoittaminen 9.1 Happipitoisuuden rajoittaminen (katodilla) kyllästämällä tai pintakäsittelyllä 10. Katodinen suojaus 10.1 Sähköisen potentiaalin hyväksikäyttö 11.1 Raudoituksen suojaus aktiivisilla pinnoitteilla 11. Anodisten 11.2 Raudoituksen käsittely suojapinnoitteilla alueiden säätely 11.3 Betonin inhibointi
Korjausperiaatteen ja tavan valinta (by 41 2016) Tekniset seikat: rakenteellinen varmuus ja turvallisuus vauriotilanne ja siitä seuraava tekninen korjaustarve suojaustarve (vaurioitumiselta suojaaminen) korjaustavan kyky poistaa ongelmat ja vauriot korjauksen työtekninen toteutettavuus korjauksen onnistumiseen liittyvät riskit liittyvien rakenteiden korjaustarve (esim. ulkoseinien korjauksessa ikkunoiden ja parvekkeiden tuleva korjaustarve). Taloudelliset ja muut arvostuksiin liittyvät seikat: korjatun rakenteen käyttöikä korjauskustannukset ylläpito- ja käyttökustannukset vaikutukset energiatehokkuuteen vaikutukset ulkonäköön ja arkkitehtuuriin korjaustyön aikaiset haitat korjauskohteen käytölle ympäristöystävällisyys toiminnalliset vaikutukset (esim. vedontunteen väheneminen asunnossa tai parvekkeen käytettävyyden parantuminen). Yhteiskunnalliset seikat: vaikutus ympäristöön (esim. kaupunkikuvaan) kaavamääräysten asettamat rajoitukset suojelutarve tai päätökset.
Kuntotutkimus esiselvityksenä Korjaustarve, tekninen peruste korjausmenetelmän valinnalle JOKAISEN korjaushankkeen tulee viimeistään alkaa kuntotutkimuksella Lähtökohta hankkeen suunnittelulle Lähtötieto korjaussuunnittelulle Kuntotutkimuksen tarkoitus on vakoidun ja systemaattisen tutkimuksen kautta saada selville totuudenmukainen kuva rakenteen kunnosta ja korjaustarpeesta.
Kuntotutkimus esiselvityksenä Kuntotutkimuksen merkitys korostuu, jos Korjausten kustannukset on määriteltävä ennalta tarkkaan (avustukset, vuosikorjaukset, budjetit) Rakenteita suunnitellaan korjattavaksi/uusittavaksi osittain Rakenteen käyttöikää pyritään luotettavasti jatkamaan Rakenteen käyttöikä tulee varmistaa (esim. 100 vuotta) Rakenteen korjauksia pyritään lykkäämään Korjauksissa tarvitaan erikoismenetelmiä.
Kuntotutkimuksen kustannusvaikutus Kuntotutkimus 15 000 30 000 Korjaushanke = 10 20 x kuntotutkimus (300 000 1 000 000 ) Virheellinen korjaustapa = 2 x korjaushanke = 20 40 x kuntotutkimus (> 1 000 000 )
Kuntotutkimus esiselvityksenä Tavoitetaso: Osa suunnitelmallista kiinteistönpitoa, ennakoiva kunnossapito/korjaaminen
Kuntotutkimus esiselvityksenä
Lopetus dia