Puutarhatuotannon uusi kiertotalous uutta arvoa ja liiketoimintaa

Samankaltaiset tiedostot
Puutarhatuotannon uusi kiertotalous uutta arvoa ja liiketoimintaa

ArvoBio - Puutarhatalouden sivuvirrat hyönteisten ruokinnassa

Puutarhatuotannon uusi kiertotalous uutta arvoa ja liiketoimintaa

ArvoBio hankkeen tuomia ratkaisuja

Kasvihuoneiden viherbiomassojen hyödyntäminen - tomaatti ja kurkku. Uuden Tekniikan Päivä Tampere Ari Meriläinen, HAMK

Mansikanviljelyn sivuvirrat

Puutarhatuotannon hävikki ja sivuvirrat

Tuontihedelmien ja vihannesten sivuvirrat. Kirjallisuusselvitys Katri Joensuu

Kierrätysraaka-aineista elintarvikkeiden ainesosia ja lisäaineita?

Tutkimuksen tavoitteena kilpailukykyinen ja kestävä ruokaketju

Luomukasvisten arvoketjutyöryhmä klo Evira, kokoustila Kalevi

Biotalouden tutkimusyksikkö. Mona-Anitta Riihimäki Johtaja Biotalouden tutkimusyksikkö

SATAKUNNAN BIO- JA KIERTOTALOUDEN KASVUOHJELMA. Koordinaattori Sari Uoti

LUOMUKASVISTEN ARVOKETJUTYÖRYHMÄ klo Finlandia-talo Helsinki

Kasvilajien ja tuotannonalojen potentiaalinen tuhoojariski. Salla Hannunen, Riskinarvioinnin tutkimusyksikkö, Evira

Hankkeen caset: taloudellinen tarkastelu ja ympäristövaikutukset. Katri Joensuu Eric Harrison ArvoBio-hankkeen loppuseminaari 13.3.

Elintarviketeollisuuden sivuvirtojen hyödyntäminen

KALATALOUDEN INNOVAATIO -OHJELMAT

ja sen mahdollisuudet Suomelle

Kasvihuoneviljelyn viherbiomassat

KIERTOTALOUS käytäntöön

Kuinka paljon sivuvirtoja syntyy ja missä?

KASVISTASE 2008 Kotimaiset Kasvikset ry:n arvio kasvisten kulutuksesta

Hyönteisalan tulevaisuuden mahdollisuudet ja Luken tutkimus

Luken ja yritysten yhteistyö uudet välineet yhteistyön tiivistämiseksi

Järkivihreä maatila. HAMKin tutkimusyksiköt. HAMKissa on neljä tutkimusyksikköä, joissa toimii tutkimusryhmät

Luomuperunatuotannon kehittäminen Pohjois-Pohjanmaalla

Kiertoravinne. Alkutuotannon ja elintarviketeollisuuden massavirtojen tuotteistaminen ja uudelleen jako Seinäjoen seudulla

Sinisen Biotalouden mahdollisuudet

Kiertotaloustoimet erilaisissa arvoketjuissa I Ilkka Hippinen, Motiva Oy

Luomu Suomessa 2016 Päivitetty

Ruokahävikki EU:n kasvavat vaatimukset ja ruokahävikin seuranta ja vähentäminen Suomessa

- Potentiaalia innovaatioiksi

Annukka Pakarinen Koulutuspäällikkö Hämeen ammattikorkeakoulu, HAMK Biotalouden yksikkö Bio- ja elintarviketekniikka HAMK

Pakkaus on välttämätön hyvä ei välttämätön paha

PUUTARHASIVUVIRRAT HYÖNTEISTEN TUOTANNOSSA

Luomulihan arvoketjutyöryhmä klo KESKO

t / vuosi. Ravinnerikkaita biomassoja syntyy Suomessa paljon. Ravinnerikkaita biomassoja yhteensä t Kotieläinten lanta

Raaka-aineen fraktiointi

- KASVAVA MAHDOLLISUUS

Puutarhatalous HAMK organisaatiossa

torstaina 15. lokakuuta 2009 Ruokafaktat

Biotaloudesta liiketoimintaa myös Varsinais-Suomeen Resurssiviisas tulevaisuus - Cleantech ja biotalous tarvitsevat pot

Luomupuutarhatuotanto Pohjois-Karjalassa. Päivi Turunen ProAgriaPohjois-Karjala Luomu- ja hyvinvointiseminaari

Uusiutuvien luonnonvarojen tutkimus ja kestävän talouden mahdollisuudet

Väreistä voimaa - Syö viittä väriä päivässä

Tulevaisuuden vastuulliset kulutusvalinnat

Erilaiset markkinakanavat ja - mallit

Kiertotalous. toimenpiteet. Visa Niittyniemi vesistöpäällikkö, toiminnanohjauspäällikkö

Satakunta Koordinaattori Sari Uoti

Luomuviljan hinnan määräytyminen Suomessa / Euroopassa. Luomuviljan markkinanäkymät

Energiatehokkuudesta kilpailukykyä maaseudulla Maarit Kari, ProAgria Keskusten Liitto

Hyönteistuotannon tilanne ja tulevaisuus Suomessa Minustako hyönteisten tuottaja? Toholampi

Mustasotilaskärpäsen toukkien kasvatus Sahalahden sivuvirroissa. BioKierto projekti Sanna Taskila, Oulun yliopisto

Teema 3: Kierrätyslannoitteiden hyödyntämisen ja logistisen ketjun kehittäminen

MARINADEJA SALAATEILLE

Uusia proteiinilähteitä ruokaturvan ja ympäristön hyväksi ScenoProt

Biotalousstrategiabiotaloudella. kehittymään

Luomun kannattavuus ja markkinatilanne. Marraskuu Eero Vanhakartano, ProAgria Länsi-Suomi ry

Koulutuksella osaamista luomukasvistuotantoon (KOULU-hanke)

Laatukauran tuotanto ja siitä syntyvän kasvimassan hyötykäyttö termomekaanisen prosessin avulla (Laatukaura)

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus

Omenan tuotannon eri liiketoimintamallit miten tuottaa lisäarvoa omalle tuotteelle?

KOHTI KESTÄVÄÄ RUOKAJÄRJESTELMÄÄ VARSINAIS-SUOMESSA. Aleksis Klap Varsinais-Suomen liitto

VSS Biopower Oy:n sijoittaja- ja tiedotustilaisuus Pyhäjärvi-instituutti

Ruokajätteen elinkaaren kasvihuonekaasupäästöt.

Biotaloudesta elinvoimaa Itä- ja Pohjois-Suomeen

Luomukasvisten kysyntä kasvaa miten siihen vastaamme?

Biotalouden kärkihankkeet Maaseutuohjelma Satakunnan ruokaketju

Vihannesten lannoitustutkimus Lukessa v

Bio- ja kiertotalouden yritysalueen esittely

LUOMUKASVISTEN ARVOKETJUTYÖRYHMÄ klo Ravintola Ladonlukko Helsinki

LUOMUA ILMAN LISÄKUSTANNUKSIA

LUOMUTUOTTEIDEN. mahdollisuudet ja markkina-aukot kaupan valikoimassa. Marja-Riitta Kottila, Pro Luomu ry

Voimistuva ja kannattava luomupuutarhatuotanto

Luonnonvarojen älykäs hyödyntäminen - Hallituksen kärkihankkeet, tutkimus ja vaikuttavuus

BIOTALOUDEN MAHDOLLISUUKSIA. Saara Kankaanrinta

Laatumerkki kierrätyslannoitteille

Suokasveista uusia elinkeinomahdollisuuksia

Miten ravinteiden kierrosta saa liiketoimintaa?

HEVOSEN HIILIKAVIONJÄLKI - herättelyä elinkaariajatteluun

Luomufoorumi Marja Suutarla

Marjat maailmassa. Johdanto kansainvälisiin marjastrategiohin & trendeihin. Market intelligence for healthy profits

Innovaatiotyöpaja. Katariina Manni, HAMK , Jokioinen. Valkuaisosaamiskeskuksesta ratkaisuja Hämeen valkuaisomavaraisuuteen hanke

Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu

En ole erityisen hyvä ruuanlaittaja.

Peltobiomassojen hyödyntäminen biokaasun tuotannossa. Annimari Lehtomäki Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos

Biohiilen merkitys kasvualustassa tulossa Maanhoitoremontti

Yhteishankkeista ed. ohjelmakausi

Älykäs ja ekologinen

Uusi biotalous maataloudessa Uutta arvoa biotaloudesta? PTT-seminaari, OP Vallila, Helsinki Kyösti Arovuori

Kasvintuotannon elintarvikehygienia

Biokaasulaskuri.fi. Markku Riihimäki Erika Winquist, Luonnonvarakeskus

Pakkauksen. rooli. SUOMEN PAKKAUSYHDISTYS RY Roger Bagge

Lapin maatalouden rakennetta

espanjalainen kikherne -chorizokeitto

Hävikistä ja jätteestä raaka-aineeksi biomassan kaskadikäyttö

Vihannesten fosforilannoitustutkimus alkanut tavoitteena taloudellinen lannoitus

Järvien hoitokalastussaaliin hyötykäyttö etenee,

Transkriptio:

Puutarhatuotannon uusi kiertotalous uutta arvoa ja liiketoimintaa ArvoBio hanke, 12/2015 5/2019 Valtakunnallinen Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Viljelijäpäivä Liedossa 19.4.2018 Puutarhaliike Helle Oy Yliopettaja Maritta Kymäläinen, HAMK Tutkija Katri Joensuu, Luke

Hanketoteuttajat ja ohjausryhmä Hämeen ammattikorkeakoulu, HAMK Biotalouden tutkimusyksikkö ja Puutarhatalouden ja Bio- ja elintarviketekniikan koulutusohjelmat Luonnonvarakeskus, Luke Tuotantojärjestelmät sekä Biotalous- ja ympäristö -yksiköt ProAgria Österbottens Svenska Lantbrukssällskap (ÖSL) Ohjausryhmä: Mikael Dahlqvist, Närpes Grönsaker Ab, Närpiön Vihannes Oy Fredrik Ek, Svenska Lantbrukssällskapens förbund (SLF) Heini Haverinen, Kesko Oy Jyrki Jalkanen, Kauppapuutarhaliitto Marja Kallela, ProAgria Etelä-Suomi Timo Taulavuori, Puutarhaliitto Mika Virtanen, MTK Tuensaajien edustajat: Saila Karhu, Luke; Meira-Pia Lohiluoma, ProAgria ÖSL Mona-Anitta Riihimäki, HAMK ELY-keskuksen edustajana Lassi Hurskainen

Hankkeen tavoite Uusia innovatiivisia ratkaisuja puutarhatuotannon hävikin vähentämiseksi sivuvirtojen hyötykäytön tehostamiseksi yhteistyössä alan toimijoiden, neuvonnan, tutkimuksen ja koulutuksen kanssa valtakunnallisesti kiertotalouden edistäminen puutarhatuotannossa BIOSIVUVIRRAT!

ALKUTUOTANTO ELINTARVIKEJALOSTUS Mitä on sivuvirta (biosivuvirta)? c RUOAN TUOTANTO RUOAKSI TUOTETTU SATO ELINTARVIKE- KÄYTTÖÖN MYYTY SATO RUOAKSI TUOTETTU SIVUVIRTA ELINTARVIKE- JALOSTUKSEEN MYYTY SATO ELINTARVIKE TUOTE RUOAKSI TUOTETTU SIVUVIRTA MUU TUOTANTO Esim. koristekasvit EI-RUOAKSI TUOTETTU SIVUVIRTA Esim. naatit, kurkun/tomaatin lehdet ja varret Syömäkelpoista ylituotanto, laatuviat, markkinahäiriöt RUOKAHÄVIKKI Syömäkelvotonta pilaantunut sato (sää, tuholaiset, varastotaudit ymv.) Hyödynnettyä Hyödyntämätöntä c

Hankerajausta Ei-ruoaksi tuotettu sivuvirta: - Puutarhatuotannossa syntyy ruoaksi tuotetun sadon lisäksi sivuvirtoja, kuten lehdet, naatit, rönsyt ymv. (=ei-ruoaksi tuotettu sivuvirta). - Sivuvirtoja syntyy tilatasolla myös mm. kuorinnan ja muun prosessoinnin tuloksena (porkkanan kuoret, kaalin kannat ymv.) Mitä hyödyntämismahdollisuuksia ja vaihtoehtoja/menetelmiä? Hyödyntäminen sellaisenaan; Arvojakeiden erottaminen Ruoaksi tuotettu sivuvirta: - Syyt laatuvikojen ja pilaantuneen sadon syntymiseen, eli ruoaksi tuotetun sivuvirran määrään vaikuttavat tekijät, ja keinot määrän vähentämiseen tuotanto-, varastointi- ja lajitteluvaiheessa on paljon tutkittuja ja tunnettuja - Tämä hanke ei käsittele keinoja vähentää hävikkiä em. vaiheissa, vaan lähtee liikkeelle siitä, kun sivuvirta on syntynyt: Miten saadaan syntynyt puutarhatalouden hävikkituotanto ( = ruoaksi tuotettu sivuvirta) paremmin hyödyksi Syömäkelpoiset ensisijaisesti elintarvikekäyttöön Markkinoita Erinomanlaisille kasviksille? Kevyet prosessointivaihtoehdot? Sivu 5 29.3.2019

Sivuvirrat synty, määrä, laatu Sivuvirtojen syntyyn vaikuttavat tekijät ja niiden hallinta (ennaltaehkäisy) Sivuvirtojen määrät ja laatu potentiaaliset hyödynnettävät sivuvirrat Kasvihuonetuotannon viherbiomassat (kurkun, tomaatin lehdet ja varret) Avomaatuotanto: Porkkanan, sipulin ja kaalin sivuvirrat (tilatason prosessointisivuvirta, huonolaatuinen/kauppakelvoton vihannes) Mansikka, omena, herukka, tyrni ym. marjat (ylijäämä ja huonolaatuinen marja, tilatason prosessointisivuvirrat, rönsyt ymv.) Markkinahäiriöistä johtuvat merkittävät hävikki/sivuvirtapiikit: ruoaksi tuotetut sivuvirrat - tomaatti, kurkku, kaali, yrtit Kts. hankkeessa koostettuja ja tuotettuja tausta-aineistoja puutarhasivuvirtojen kehittämiskohteiden ja ratkaisujen valintaan ja työpajatyöskentelyä varten: www.hamk.fi/arvobio ( Julkaisut ja hyvät käytänteet ) ja osa myös ruotsiksi: www.hamk.fi/arvobio/se Sivu 6 29.3.2019

Hyödyntämisen haasteita Keräys, varastointi ja logistiikka kustannuksineen - Sivuvirrat hajallaan laajoilla alueilla - Tuoreen biomassan huono säilyvyys Epätasainen kertyminen/saanti - Kasvukaudesta johtuva kausiluonteisuus - Sääolojen, kasvintuhoojien, markkinahäiriöiden ymv. ennakoimattomuus Viljelijän rajalliset resurssit keskityttävä päätuotantoon Tarvitaan / hallittava: Tietoa syntyvistä sivuvirroista: missä, mitä digitaalinen kauppapaikka Tietoa soveltuvista hyödyntämismenetelmistä/-ketjuista > teknologiset kehittämistarpeet, taloudellisuus, kestävyys kokeellista tutkimustietoa Laatuvaatimukset eri hyödyntämissovelluksiin, ml. säilyvyys + hygienia koko ketjussa sekä turvallisuus (toksiinit, kasvinsuojeluaineet) - Pilaantunutta satoa ei saa käyttää rehu- tai elintarvikekäyttöön! Yhteistyötä, verkostoitumista - Laitteiden yhteiskäyttö, mobiilit ratkaisut Sivu 7 29.3.2019 - Liiketoimintamahdollisuuksia uusille yrittäjille

ArvoBio-hankkeessa tarkasteltavia hyödyntämisratkaisuja Ruoaksi tuotettu sivuvirta: Hygieeniseltä laadultaan hyvälaatuiset, ulkonäkövirheelliset kasvikset ja marjat + ylituotanto Myynnin edistäminen, Erinomanlaiset kasvikset (ks. diat 15-22) Kuivaus, pakastus Elintarvike- ja rehukäyttö (ml. lemmikkieläinruoka) + Ei-ruoaksi tuotettu sivuvirta: Käyttö hyönteisten ravintona (sis. vettä) (ks. diat 9-11) Prosessointi + hyödyntäminen: Kuivaus, Pakastus, Nesteen/kiintoaineen fraktiointi + jatkoprosessointi, Arvojakeiden erotus Rehukäyttö, ml. lemmikkieläinruoka Kasvihuonevihreiden neste/kiintojakeen fraktiointi useat käyttösovellukset (ks. diat 12-13) Arvojakeiden erotus: kosmetiikkasovellukset Irene Karlstedt ja Svenja Schneider (2016). Horticultural by-products in Finland for potential use as cosmetics ingredients. https://bit.ly/2hsguam Case-tarkastelut: Omenapuristejäte, sipuli, mansikka Case: Porkkanakuorisaippua (ks. dia 14)

Kokeellinen työ ArvoBio-hankkeessa: Sivuvirrat hyönteisten ravintona Valittujen kotimaisten puutarhasivuvirtojen ja yrttien maistuvuus kotisirkoille ruokintakokeissa Sivuvirta-buffet-tarjoilu: kaikki maistui, mutta kurkun lehdet, parsakaali, kukkakaalin lehdet, lehtisalaatti, keräkaali, kirsikkatomaatin varkaat maistuivat paremmin vihreä ja punainen omena, sipuli, tomaatin ja kirsikkatomaatin lehdet maistuivat huonommin Yrtti-buffet-tarjoilu: kaikki tarjotut yrtit kelpasivat, kuivinta eli rosmariinia lukuunottamatta Ruohosipuli, basilika, persilja, lehtipersilja, sitruunamelissa, minttu, tilli Kurkunlehdillä (+proteiinirehulla) tuotetut sirkat: Rehukulutus 3,1-3,5 kg rehua, josta 1,6-2,0 kg kurkunlehtiä per kilo sirkkoja

Sivuvirrat hyönteisten ravintona Kokeellinen työ ArvoBio-hankkeessa: Aistinvarainen kuluttajatestaus yrttisirkoilla (vaikuttaako käytetty rehu sirkkojen makuun) Eri tavoin ruokittujen sirkkojen maku ei ollut samanlainen (p>0,05). Yrttiruokitut sirkat erotettiin maun perusteella kontrollisirkasta. Siis rehulla on vaikutusta sirkkojen makuun, ja tämä on huomioitava kasvatuksessa. Kasvatusjäännös (rehujämä+kakka) biokaasuksi ja ravinteet kiertoon

Sivuvirrat hyönteisten ravintona Sivuvirrat sirkkojen ravintona aiheesta hankkeessa tuotetut julkaisut: Järveläinen, A., Puutarhasivuvirrat hyönteisten tuotannossa. AMKopinnäytetyö. HAMK. http://urn.fi/urn:nbn:fi:amk-201803223698 Nokkonen, S., Pirttijärvi, T., Järveläinen, A., Kymäläinen, M., Puutarhan sivuvirrat maistuvat kotisirkoille. Puutarha&Kauppa, 4/2018, 10-11. Nokkonen, S., Pirttijärvi, T., Kymäläinen, M., Järvenpää, E., Ei ole samantekevää, mitä syötävät hyönteiset popsivat. Kehittyvä Elintarvike 2/2018, 10-11. Kymäläinen, M., Nokkonen, S., Kannisto, L., Pirttijärvi, T., Sirkkojen kasvatusjäännös biokaasuksi. Biokaasu 1/2018, 12-15. Sivu 11 29.3.2019

Kasvihuonevihreiden nesteen/kiintoaineen erotus ja jatkohyödyntäminen FRAKTIOINTI KIINTOJAKEEN/KUITUFRAKTION JATKOPROSESSOINTI NESTEJAE: Massa TS, VS Sokerit N prot. N tot Ravinteet KIINTOJAE: Massa TS, VS Sokerit Sivu 12 Vaihtoehtoja: Kuitufraktio liukoisiksi sokereiksi biojalostamoraaka-aine (fermentoituvat sokerit esim. uusiutuviksi kemikaaleiksi, SCP-yksisoluproteiiniksi, bioetanoliksi, + loppu biokaasuksi) Kuitufraktio pakkauksiin Kuivaus -> rehukäyttö, muu käyttö Kuivamädätys ( biohiilisovellus)

Sivu 13

Case: Porkkanasivuvirta: kuorimehusta saippuatuote + kuidun hyödyntäminen (kuivaus) esim. rehun, leipomotuotteen tai muun elintarvikkeen ainesosana HAMKin opiskelijat Liisa Stark ja Mari Uusitalo ideoivat ja kehittivät tuotteen Tuote voitti ArvoBio-hankkeen HeVi-ideat-jakoon innovointikilpailun ja se esiteltiin Lepaan puutarhamessuilla elokuussa 2017 Liisa Stark perusti Rusinapuoti-yrityksen ja aloitti pienimuotoisen tuotannon 2017 https://www.yrittajat.fi/hameen-yrittajat/a/uutiset/561878-havikista-hyodyksi-porkkanankuorista-saippuaa Tuote valittiin Hämeenlinnassa pidetyn kansainvälisen EAPRILkonferenssin (n. 400 osallistujaa) osallistujalahjaksi Liisa Stark jatkaa porkkanasivuvirran hyödyntämistarkastelua AMKopinnäytetyönä ArvoBio-hankkeessa Sivu 14 Kuva: Liisa Stark

2-luokan kasvisten myynti - Taustaa Sivu 15

Case Erinomanlaiset kasvikset: Ulkonäöltään poikkeavien 2. luokan kasvisten myynti suoraan kuluttajalle Selvitetään, olisiko mahdollista saada nykyistä suurempi osa 2-laatuisista ulkonäöltään poikkeavista kasviksista ohjattua suoraan elintarvikekäyttöön Esimerkiksi porkkanan viljelyssä poikkeava ulkonäkö on merkittävä syy sadon päätymiseen muuhun kuin elintarvikekäyttöön: Kuva: HAMK/Paula Rannikko Lähde: Hartikainen ym. 2017. Food losses and waste in primary production. Case studies on carrots, onions, peas, cereals and farmed fish. TemaNord 2016:557.

2-luokan kasvisten myynti, nykytilanne Ulkomailla 2. luokan tuotteiden myyntikampanjoista on saatu hyviä kokemuksia Tällä hetkellä Suomessakin on ruokakaupoissa myynnissä 2-laatuisia, käyriä kurkkuja ja toisenlaisia tomaatteja - Kuluttajapalaute on ollut hyvin positiivista - Saatavuus rajoittaa myyntiä enemmän kuin kysyntä Muita kuin kasvihuonevihanneksia ei ole juuri ollut myynnissä, osasyynä tuotteiden 1. luokkaa jopa 30-50 % pienempi tuottajahinta? Kuvat: https://your.asda.com/news-and-blogs/wonky-veg-jan-2017 ; http://itm.marcelww.com/inglorious/ https://www.ourtesco.com/2016/04/14/our-perfectly-imperfect-range/ Kuva: http://www.pty.fi/kaupan-toiminta/ruokahavikin-vahentaminen/prisman-kayratkurkut-ja-toisenlaiset-tomaatit-maistuvat-suomalaisille/

Kuluttajien suhtautuminen ulkonäöltään poikkeaviin kasviksiin, tuloksia eurooppalaisista tutkimuksista (1/2) Kuinka suuri poikkeavan tuotteen alennus tulisi olla? Kasvikset yleisesti 10-20% Topolansky-Barbe ym. 2017, Saksa Täplikäs omena 67 % de Hooge ym. 2017, Tanska, Saksa, Norja, Ruotsi, Hollanti Käyrä kurkku 24 %

Kuluttajien suhtautuminen ulkonäöltään poikkeaviin kasviksiin, tuloksia eurooppalaisista tutkimuksista (2/2) Tanskalaisessa tutkimuksessa (Loebnitz ym. 2015) taas kohtuullisilla muotopoikkeamilla ei ollut vaikutusta kuluttajien ostohalukkuuteen Sivu 19

Viljelijänäkökulma - syitä olla myymättä 2-luokan kasviksia Halu myydä vain 1. luokan tuotteita, imagokysymys Kilpailun välttäminen 1. luokan tuotteen kanssa Tuotteesta ei saa riittävän suurta hintaa Käsittely ja pakkaaminen tilalla on haastavaa (ei onnistu samalla laitteistoilla kuin 1. luokan tuotteen käsittely) Tuotetta syntyy vain hyvin pieniä määriä Tuotteen syntymistä on vaikea ennakoida Sopiva ostaja puuttuu Sivu 20

Tutkimusehdotus Selvitetään ruokakaupassa kuluttajien valmiutta ostaa 2-luokan kasviksia (esim. kurkku, tomaatti, porkkana): yksi tuote riittänee Esillepano: - Lähellä vastaavia tuotteita (sijoittelulla ei haluta vaikuttaa) - Lisäksi 2-luokasta varioidaan: Annettua informaatiota Hintaa Tutkimusjaksot: 1. jakso: 1-2 viikkoa 2-luokan tuote saatavilla (hinta esim. -30%) 2. jakso: 2 viikkoa informaatiota/ hinnan variointia (tutkijat paikalla myymälässä) Tarkastellaan informaation ja hinnan vaikutusta 2-luokan myyntiin ja verrataan muiden vastaavien tuotteiden myyntiin (1-luokka, kotimainen/ulkomainen)

Lähteet ( Erinomanlaiset kasvikset ): de Hooge, I. E., Oostindjer, M., Aschemann-Witzel, J., Normann, A., Loose, S. M., & Almli, V. L. 2017. This apple is too ugly for me!: Consumer preferences for suboptimal food products in the supermarket and at home. Food Quality and Preference, 56, 80-92. Hartikainen ym. 2017. Food losses and waste in primary production. Case studies on carrots, onions, peas, cereals and farmed fish. TemaNord 2016:557. Loebnitz, N., Schuitema, G., Grunert, K., 2015. Who buys oddly shaped food and why? Impacts of food shape abnormality and organic labeling on purchase intentions. Psychol. Market. 32 (4), 408e421. Topolansky Barbe, F., Von Dewitz, P., & Gonzalez Triay, M. 2017. Understanding Consumer Behaviour to Develop Competitive Advantage: A Case Study Exploring the Attitudes of German Consumers towards Fruits with Cosmetic Flaws. International Journal of Academic Research in Business and Social Sciences, 554-580. Sivu 22

Sivuvirta ongelma mahdollisuus? Ota yhteyttä! HAMK Maritta Kymäläinen, maritta.kymalainen@hamk.fi, p. 0400 909 564 Sirkka Jaakkola, sirkka.jaakkola@hamk.fi, p. 03-646 5242 Luke Anne Pihlanto, anne.pihlanto@luke.fi, p. 029 532 6438 Eila Järvenpää, eila.jarvenpaa@luke.fi, p. 029 532 6189 ProAgria ÖSL Meira-Pia Lohiluoma, meira-pia.lohiluoma@lantbrukssallskapet.fi, p. 050 568 5515 Hankesivut: www.hamk.fi/arvobio ja facebook: https://www.facebook.com/puutarhatuotannon-kiertotalous-1704521443135473/?fref=nf