Kiertotalous. toimenpiteet. Visa Niittyniemi vesistöpäällikkö, toiminnanohjauspäällikkö

Transkriptio

1 Kiertotalous Kaakkois-Suomen ELYkeskuksen tavoitteet ja toimenpiteet Visa Niittyniemi vesistöpäällikkö, toiminnanohjauspäällikkö 1

2 ELY-keskuksen tavoitteita 2 ELYn keinot hanke- ja yritysrahoituksen kohdentamisessa otetaan huomioon kiertotalouden edistämisen tavoitteet hankinnat YVA-menettelyt ympäristölupahakemuksista annettavat lausunnot alueidenkäytön ohjaus Painotetaan jätehuollon kehittämisessä etusijajärjestyksen toteutumista ja kiertotalouden edistämistä. Ohjauksessa otetaan huomioon biohajoavan ja muun orgaanisen jätteen kaatopaikkarajoitus ja yhdyskuntajätteen 50 % kierrätystavoite. Ympäristölupahakemuksista annettavilla lausunnoilla tuetaan jätteen hyötykäyttöä korvaamaan neitseellisiä materiaaleja.

3 Maaseutuohjelma: normaali rahoitus Kaakkois-Suomea koskevia kiertotaloushankkeita kaksi kpl Uutta liiketoimintaa sivutuotteista Uusivu - tavoitteena elintarvikeyrityksissä syntyvien sivutuotteiden tehokkaampi ja taloudellinen hyödyntäminen - päätoteuttaja LUKE, tuen siirron saaja Helsingin yliopisto - alueiden välinen hanke - hankeaika saakka Puutarhatuotannon uusi kiertotalous - uutta arvoa ja liiketoimintaa (ArvoBio) - tavoitteena on innovatiivisten ratkaisujen kehittäminen puutarhatuotannon hävikin vähentämiseksi ja sivutuotteiden hyötykäytön tehostamiseksi - päätoteuttaja HAMK, tuen siirron saajina LUKE ja ProAgria - valtakunnallinen hanke - hankeaika saakka Hankkeita voidaan edelleen rahoittaa maakunnallisesti ja/tai suuremmilla alueilla. Myös yritys- ja yritysryhmähankkeet. Sivu 3 2/2 15

4 Maaseutuohjelma: vesiensuojelun ja ravinteiden kierrätyksen erillisrahoitus tavoite vesistöjen tilan parantaminen, maatalouden ravinnevirtojen hyväksikäyttö ja uusien käytänteiden syntyminen pääkohdealue Saaristomeren valuma-alue, mutta myös muut rannikkoalueet Usean hankkeen tulokset hyödynnettävissä koko maassa määräraha 6,5 milj. (jäljellä ), hallinnointi VARELY 6/2018 mennessä rahoitettu 21 hanketta - hankkeiden toteuttajia mm. Luke, Syke, Helsingin yliopisto, TTS, Soilfood Oy, Biokasvu Oy - aiheina mm. kierrätyslannoitteet, biokaasulaitosten ravinnekierto ja ravinteiden kerääjäkasvit 4

5 Sivu 5 Ravinteiden kierrätyksen kokeiluohjelma Hallituksen kärkihanke Tavoitteena on mm. biomassojen prosessoinnin, kierrätyslannoitteiden tuotekehityksen ja korkean jalostusasteen tuotteiden kehittäminen biomassoista Rahoitetaan biomassojen ravinteiden kierrätystä edistävää tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa sekä yritysten investointeja Määräraha 12,4 milj., hallinnointi EPO ELY Viimeinen haku päättyi Kaakkois-Suomeen rahoitettu kaksi hanketta ja yksi kesken - Apila Group Oy Ab, Lappeenranta, Jokamiehen ravinnekiertokuution tuotteistaminen - Pajupojat Oy, Kouvola, Biotisleen- ja hiilen käyttö kompostoinnin tehostajana (Osatoteuttaja LUKE) - käsittelyssä oleva hanke Kouvolasta 2/2 15

6 UUMA hanke Maarakentamisessa käytettävien luonnon kiviaineksien korvaaminen uusiomateriaaleilla Liikennevirastolla ja ELY-keskuksilla valtakunnallisesti useita kohteita VT 15 (Rantahaka-Kouvola) teollisuuden ja voimalaitosten tuhkat/kuonat 6 tehty perusselvitys materiaaleista käyttökohteet tunnistetaan tiesuunnitelmavaiheessa: meluvallit alemman tieverkon rakenteet (penkat ja suodatinkerrokset) Sipari-Pulsa soratien perusparannus(lappeenranta) Selvitetään mahdollisuutta käyttää sivukiviä

7 Betonimurske Infrarakentamisessa betonimursketta on käytetty 90- luvulta lähtien Viranomaisten hyväksymä materiaali Tuotetaan betonitehtaiden ylijäämäbetonista tai purettujen talojen ja muiden rakenteiden betoniosista Tällä hetkellä noin 1-2 % prosenttia luonnon raakaaineista korvataan betonimurskeella Betonimurske korvaa luonnon raaka-aineet vähintään samanarvoisesti 7 Karhumäki Timo

8 Hyödyntäminen maarakennuksessa Tärkeimmät rakennusaikaiset ympäristövaikutukset liittyvät uusiutumattominenluonnon raaka-aineiden käyttöön sekä koneista ja kuljetuksista syntyviin ilmastopäästöihin Betonimurskeen käyttö auttaa vähentämään ympäristövaikutuksia ja toimii hiilinieluna From element waste to structure 8 From demolition site to structure

9 Suomalaisia kokemuksia Asiaa tutkittiin 2016 Kivikon eritasoliittymän rakentamisen yhteydessä Helsingissä Kehä I:llä, jossa KVL Kaikkiaan hyödynnettiin tonnia betonimursketta Päästövähennys kantavan kerroksen osalta 50 %(kaikkiaan 8 %:n osuus hankkeen kokonaispäästöistä) 15 %:n säästöt kuljetuskustannuksissa 20 %:n säästöt kantavan kerroksen rakennuskustannuksissa 9 Karhumäki Timo

10 CircWaste-hanke (Etelä-Karjala) Viiden maakunnan alueella SYKE:n koordinoimana vuosina Tavoitteena viedä Suomi kohti kierotaloutta ja toteuttaa valtakunnallista jätesuunnitelmaa Etelä-Karjalassa painopistealueina ja teemoina: Tekniset kierrot Biohajoavat ja metsäperäiset kierrot Älykkäät palvelut Kiertotalouden mahdollistajat Rakentaminen ja kaivannaisala Metsäteollisuud en sivuvirrat Jakamistalous Asukkaisen osallistuminen Energiatehokku us, uusiutuva energia, CO2- päästöt Ravinteiden kierrätys Digitaaliset palvelut Tutkimus-, oppilaitos ja yritysyhteistyö Kierrätys ja jätehuolto Uudet tuotteet ja materiaalit Liikenne ja liikkuminen Julkiset hankinnat ja palvelut

11 CircWaste-hanke Laaditussa tiekartassa viestitään kiertotaloudesta ja edistetään kiertotalouden toteutumista seuraavien tahojen kanssa yhteistyössä: Kaikille viestitään tavoitteista ja keinoista, luodaan yhteistä tahtotilaa, tuodaan asiaa esille Yrityksille ideoiden esille tuominen, ideoiden lähteeksi, kumppanuuksien havaitsemiseen, tarpeiden esille tuomiseen Asukkaille miksi kiertotalous tärkeää, mitä minä voin tehdä? Rahoittajille avuksi rahoituksen suuntaamiseen, yhteensopivuutta tarvitaan maakuntaohjelmaan, innovaatiostrategiaan, Valtsuun, Sitran kiertotalouskarttaan Kunnille miten edistää viestinnällä, yhteistyöfoorumeilla, tavoitteilla, hankinnoilla ja markkinoiden luomisella, rahoituksella, yrityspalveluilla, demonstraatioilla Kiertotalouden päämäärät Etelä-Karjalassa: 1. Kestävä hyvinvointi, ei päästöjä, jätettä eikä ylikulutusta 2. Työpaikat ja liiketoiminnan kasvu Ympäristöliiketoiminnan työpaikat lisääntyvät 500:lla Ympäristöliiketoiminnan osuus 15 % vuonna Ympäristö- ja kiertotalousosaamisen ja koulutuksen vahvistaminen

12 12