Työ nro 178.1.201 KAUPUNKIRAKENNEPALVELUT, YHDYSKUNTASUUNNITTELU, KAAVOITUS T A I D E M U S E O N Y M P Ä R I S T Ö A s e m a k a a v a n m u u t o s K A A V A S E L O S T U S l u o n n o s Muutosalueen sijainti opaskartalla. KÄSITTELYVAIHEET Vireilletulo.1.201 KrakLK Kaavaehdotus nähtävillä KH KV Lainvoima
1 TAIDEMUSEON YMPÄRISTÖ ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Asemakaavan muutos koskee I kaupunginosan korttelia 1, korttelin 26 tonttia 1 ja katualuetta, kaupunginosan II korttelia 1, korttelin 27 tonttia 7 ja katualuetta sekä kaupunginosien ja katualuetta. Asemakaavan muutoksella muodostuu I kaupunginosan kortteli 1, korttelin 26 tontti 1 ja katualuetta, kaupunginosan II kortteli 1, korttelin 27 tontti 7 ja katualuetta sekä kaupunginosien ja katualuetta. Kaavoitusohjelman työ nro 178. Kuva 1: Taidemuseo Onni sisäpihalta kuvattuna 12/2018 Joensuu.1.201 Kaavoituspäällikkö Juha-Pekka Vartiainen
2 SISÄLLYSLUETTELO TIISTELMÄ... 1 LÄHTÖKOHDAT... 4 1.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA... 4 1.1.1 Alueen yleiskuvaus... 4 1.1.2 Luonnonympäristö... 4 1.1. Rakennettu ympäristö... 5 1.1.4 Maanomistus... 7 1.2 SUUNNITTELUTILANNE... 7 1.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset... 7 2 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TAVOITTEET... 11 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN KUVAUS JA PERUSTELU... 1.1 KAAVARATKAISUN KUVAUS JA YLEISPERUSTELUT...1.1.1 Korttelialueet... 15.1.2 Muut alueet ja varaukset... 16.2 KAAVAN VAIKUTUKSET... 16.2.1 Vaikutukset kaupungin strategioihin ja suunnitelmiin... 16.2.2 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön... 16 4 SUUNNITTELUVAIHEET... 17 TILASTOLOMAKE (lisätään lopulliseen selostukseen) HANKEKORTTI LIITTEET 1. Asemakaavan muutoksen luonnos, päiväys.1.2018 2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, päiväys.1.2018
TIISTELMÄ Asemakaavan muutoksen perustelut Kaavamuutoksen tavoitteena on mahdollistaa kiertoliittymän rakentaminen Koulukadun ja Siltakadun risteykseen. Suunniteltu kiertoliittymä ei mahdu nykyiselle katualueella, joten katualuetta täytyy laajentaa. Katualueen laajennuksen takia suunnittelualueessa ovat mukana Metsätalo (Koulukatu 24), asunto-osakeyhtiö Joensuun Siltakatu 22 (Koulukatu 1), Joensuun lyseon lukio ja taidemuseo Onni. Kiertoliittymästä on tekeillä liikenteen yleissuunnitelma. Hanke perustuu Keskustan osayleiskaavaan, Keskustan liikennesuunnitelmaan ja Koulukadun-Siltakadun kiertoliittymän yleissuunnitelmaan ja polkupyöräilyn ja jalankulun kehittämissuunnitelma 200:een. Kaavamuutoksella ratkaistaan taidemuseon korttelin rakennussuojelu. Taidemuseon korttelista on Joensuun keskustan osayleiskaavassa osoitettu kolme rakennussuojelukohdetta: taidemuseo, taidekeskus Ahjo ja entinen lyseon vahtimestarin asunto. Suojelun yksityiskohtainen toteuttamistapa ja lisärakentamismahdollisuudet ratkaistaan asemakaavalla. Koska näissä kortteleissa ei ole vireillä rakentamishankkeita, tehdään tämän kaavan yhteydessä vain pieniä täsmentäviä tarkennuksia voimassa olevaan kaavan. Kaavamuutos on aluetta koskevan keskustan osayleiskaavan mukainen. Kaavaprosessi Kaava-asiakirjat pidetään nähtävillä kaikissa kaavavaiheissa kaupungin verkkosivuilla, kaupunkirakennepalvelujen kaavoituksessa (Muuntamontie 5) ja Joensuun kaupungintalolla (Rantakatu 20). Kaavamuutos tuli vireille kuulutuksella 2.1.201. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä kaavaluonnos pidetään nähtävillä 24.1. 18.2.201. Toteuttaminen Kiertoliittymän toteuttaminen on mahdollista, kun kaavamuutos on saanut lainvoiman ja alueelle laadittava katusuunnitelma on hyväksytty, sekä rakentamiselle on rahoitus. Kaupungin tavoitteena on, että kiertoliittymä rakennetaan vuonna 2020. Taidemuseon tai lyseon lukion osalta ei ole tiedossa rakennushankkeita.
4 1 LÄHTÖKOHDAT 1.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA 1.1.1 Alueen yleiskuvaus Kaava-alue sijaitsee keskustassa lähellä toria. Kaava-alueeseen kuuluvat taidemuseon ja Joensuun lyseon lukion korttelit, Metsätalon (Koulukatu 24) ja asunto-osakeyhtiö Joensuun Siltakatu 22:n (Koulukatu 1) tontit sekä näiden lähettyvillä olevat katualueet. Koulukadun ja Siltakadun liittymä toimii tällä hetkellä valo-ohjauksella. Kuva 2: Ilmakuva kaavamuutosalueelta ja sen lähiympäristöstä 07/2017. ( BLOM 2018). 1.1.2 Luonnonympäristö Kaavamuutos koskee kaupunkimaisemaa ja sen rakennettua ympäristöä. Maisemarakenne on tasainen. Maanpinnan taso on kaava-alueella noin +81 mmpy. Suunnittelualueen maaperä on Joensuun keskustalle tyypillistä hienojakoista hiekka ja silttimaata, jossa saattaa olla paikoin turve ja savikerrostumia ( -luokka: maaperä ja rakennettavuusalueet 184 Havetec oy). Joensuun lyseon lukion pihalla on yksi maisemallisesti merkittävä mänty. Sen kaverina on kaksi kelottunutta mäntyä. Kelot ovat alkaneet lahota tyvestään ja niissä näkyy lahottajasienen kasvustoa. Männyillä on Joensuussa historiallinen tausta raippamäntyinä. Kaavamuutosalueella ei ole luonnontilaista ympäristöä eikä suojeltavia luonnonarvoja.
5 1.1. Rakennettu ympäristö Rakennettu kulttuuriympäristö Joensuun keskustan kulttuurihistoriallisesti merkittävät rakennukset on inventoitu ja osoitettu Joensuun keskustan osayleiskaavassa. Taidemuseon ja lyseon lukion korttelit ovat osa julkisten rakennusten ja -toimintojen vyöhykettä, joka on osoitettu maakunnallisesti arvokkaaksi miljöökohteeksi. Vyöhykkeen alkuperä on kaupungin ensimmäisessä asemakaavassa vuodelta 1848. Lopullisesti se valmistui vuoden 1867 asemakaavaan, josta lähtien kaupungin suunnittelussa tätä vyöhykettä on pyritty säilyttämään. Vyöhyke on itä-länsi suunnassa oleva akseli, jonne sijoittuu usea kaupungin historian ja nykyisyyden kannalta tärkeä ja olennainen rakennus. Nykyinen taidemuseo on Joensuun ensimmäinen varsinaiseksi koulutaloksi rakennettu rakennus. Se valmistui vuonna 184 ja oli koulukäytössä vuoteen 177, jonka jälkeen se kunnostettiin Joensuun taidemuseoksi. Rakennustaiteellisesti taidemuseo on koko Pohjois-Karjalassa harvinaisuus, sillä se on saanut vaikutteita uusrenessanssi-tyylilajista. Alun perin rakennus oli kaksikerroksinen ja aumakattoinen, mutta sitä korotettiin vuosina 124-125 yhdellä kerroksella ja samalla muutettiin mansardikattoiseksi. Kaupunkikuvallisesti rakennus on poikkeuksellisen näyttävällä paikalla ydinkeskustassa. Kuva : Entinen voimistelusali Koskikadun puolelta kuvattuna 12/2018. Taidemuseon korttelissa sijaitsevat myös entinen voimistelusali vuodelta 111, entinen vahtimestarin asuintalo vuodelta 16 sekä piharakennuksena toimiva vanha vahtimestarin asuintalo vuodelta 182. Vanha vahtimestarin asuintaloa ei ole merkitty suojelluksi kohteeksi keskustan osayleiskaavassa. Entisessä voimistelusalissa toimii nykyisin taidekeskus Ahjo. Rakennus liittyy olennaisesti Joensuun klassillisen lyseon historiaan. Se on saanut vaikutteita jugendista, jota löytyy joensuulaisista puurakennuksista enää vähän.
Vahtimestarin asuintalo vuodelta 16 edustaa tyylisuunnaltaan lähinnä klassismia. Kaupunkikuvallisesti sekä voimistelusali että vahtimestarin asuintalo ovat merkittävällä ja näkyvällä paikalla. Piharakennuksena toimivan vanhan vahtimestarin asuintalon suunnitteli Theodor Decker, joka suunnitteli myös taidemuseon. Asuintalo edustaa harvinaista 1800-luvun puu-joensuun rakentamista. Joensuun lyseon lukio edustaa 150-luvun keskisuuren kaupungin koulurakentamista ja -arkkitehtuuria. Rakennus on suojeltu asemakaavalla. 6 Kuva 4: Joensuun lyseon lukion maisemamänty ja kaksi kelopuuta 12/2018. As. oy Joensuun Siltakatu 22 ja Metsätalo ovat osa Siltakadun liikerakennusten rivistöä, joka on maakunnallisesti arvokas miljöökohde. Siltakadun kahdeksan rakennuksen rivistö muodostaa kaupungin liikekeskustaan räystäskorkeuksiltaan joensuulaisittain yhtenäisen kaupunkikuvanäkymän. Siltakadun miljöö kertoo joensuulaisen liikekeskustasuunnittelun historiasta. Liikenne ja reitit Koulukadun ja Siltakadun risteys on tärkeä pääkatujen solmupiste. Molemmat kadut toimivat sisääntuloväylinä keskustaan ja ovat entisiä maanteitä. Risteyksessä on nykyisin liikennevalo-ohjaus. Koulukatu on nelikaistainen ja sitä reunustavat kolme metriä leveät pyörätie ja jalkakäytävä. Siltakadun neljä lehmusriviä antavat kadulle puistomaisen vaikutelman. Kadun eteläpuolella on neljä metriä leveä yhdistetty pyörätie sekä sorapintainen jalkakäytävä. Siltakadun pohjoisreunalla kulkee jalkakäytävä. Väestö ja palvelut Vuonna 2017 ruutukaava-alueella asui 11 66 asukasta. Keskustan väkiluku on kasvanut 20-luvulla merkittävästi, yli 0 asukkaan vuosivauhtia. Kaava-alueen ympäristössä on runsaasti eri palveluita ja yrityksiä. Julkisista palveluista kaava-alueella toimii lukio ja museo.
7 Tekninen huolto Ympäristöhäiriöt Kaavamuutosalueella on teknisen huollon verkosto. Siltakadulla on Koulukadusta torille päin erillinen hulevesiviemäröinti. Taidemuseon hulevedet on ohjattu jätevesiviemäriin. Muilla tonteilla osa hulevesistä imeytyy maahan. Koulukadulla ja Siltakadulla on liikennemelua. Keskustan osayleiskaavan yhteydessä teetetystä meluselvityksestä selviää, että kadunpuoleisilla julkisivuilla 2 metrin korkeudessa melutaso vaihtelee 60,5 ja 6,7 db(a) välillä. 1.1.4 Maanomistus As. oy Joensuun Siltakatu 22:n ja Metsätalon tontit ovat osakeyhtiöiden omistuksessa. Muut alueet ovat kaupungin omistuksessa. 1.2 SUUNNITTELUTILANNE 1.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 1. 4. vaiheet Alueella on voimassa Pohjois-Karjalan maakuntakaava, joka on laadittu useassa vaiheessa. Voimassa ovat 1. 4. vaiheen maakuntakaavat. Maakuntakaavassa suunnittelualue on keskustatoimintojen (C) ja taajamatoimintojen (A) aluetta sekä kaupunkikeskustan kehittämisen kohdealuetta kk-1. Siltakatu on merkitty kaksiajorataiseksi pääkaduksi Koulukadusta länteen päin. Taidemuseon kortteli on maakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä. Maakuntakaava 2040 laatiminen on käynnistetty. Joensuun keskustan osayleiskaava Kuva 5: Ote Joensuun keskustan osayleiskaavasta. Kaavamuutoskohde on merkitty keltaisella katkoviivalla.
8 Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Joensuun keskustan osayleiskaavan 17.12.2012 175. Kaava on saanut lainvoiman 12..2015, ja se ohjaa asemakaavan muutosta. Siinä Koulukatu ja Siltakatu välillä Koulukatu-Länsikatu on merkitty pääkaduksi. Pyöräilyn pääreitti on merkitty Siltakadun eteläreunalle ja Koulukadun länsipuolelle. Taidemuseon kortteli on osoitettu keskustatoimintojen alueeksi (C), jolla on kolme rakennussuojelukohdetta: Joensuun taidemuseo, taidekeskus Ahjo ja entinen lyseon vahtimestarin asunto. Joensuun lyseon lukio on julkisten palveluiden ja hallinnon aluetta (PY). Lyseon lukio on myös merkitty rakennussuojelukohteeksi. Suojelukohteiden yksityiskohtainen toteuttamistapa ja lisärakentamismahdollisuudet ratkaistaan asemakaavatasolla. Suojeltua rakennusta ei saa purkaa eikä sen ulkoasuun tehdä sellaisia muutoksia, jotka vaarantavat kohteen kulttuurihistoriallisen arvon säilymisen. Metsätalon tontti on keskustatoimintojen aluetta (C) ja as. oy Joensuun Siltakatu 22 asuinkerrostalojen aluetta (AK). Kaava-alueella on kaksi rakennus- tai kulttuurihistoriallisesti tai kaupunkikuvan kannalta arvokasta aluetta: julkisten rakennusten ja toimintojen vyöhyke sekä Siltakadun liikerakennusten rivistö. Näiden alueiden ominaispiirteet tulee säilyttää. Alueelle voidaan sijoittaa uutta rakentamista ja toteuttaa muita ympäristöön vaikuttavia toimenpiteitä niin, ettei aluekokonaisuuden kulttuurihistoriallisen arvon säilyminen vaarannu. Asemakaava Kuva 6: Ote alueen ajantasa-asemakaavasta kaavamuutoksen aluerajauksella.
Taidemuseon kortteli on asemakaavassa tarkoitettu opetustoimintaa palveleville rakennuksille (YO). Korttelin tehokkuusluku eli rakennusoikeuden suhde tontin pinta-alaan on e=1,0, jolloin rakennusoikeutta korttelissa on noin 000 k-m². Korttelin kerrosluku on neljä (). Joensuun lyseon lukio on opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialuetta (YO). Korttelin tehokkuusluku on e=0,, jolloin rakennusoikeus on vajaa 8500 k-m². Lyseon lukio on merkitty suojelluksi rakennukseksi. Korttelissa on kolme maisemallisesti merkittävää puuta. As. oy Joensuun Siltakatu 22 on asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialuetta (AL) ja Metsätalo on liike- ja toimisto-rakennusten korttelialuetta (K). Muut alueet ovat katualuetta. Rakennusjärjestys Pohjakartta Rakennuskiellot Joensuun Strategiat Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt rakennusjärjestyksen 25.1.20 ja se on tullut voimaan 1.4.20. Rakennusjärjestyksen uudistaminen on käynnissä, ja sen on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2020 alusta. Pohjakarttana on käytetty kaupunkirakennepalvelujen laatimaa numeerista karttaa. Asemakaava on tulostettu mittakaavaan 1:00. Taidemuseon kortteli on rakennuskiellossa. Rakennuskiellolla on turvattu suojelukohteiden säilyminen siihen asti, kunnes suojelu on ratkaistu asemakaavalla. Joensuun konsernistrategia Kohti 2020-lukua, rohkeasti uudistuva on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 25..2017. Kaupunkiympäristö toimeenpano-ohjelma on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 18.12.2017. Kaupungin maapoliittinen ohjelma 2018-21 on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 2.4.2018. Joensuun keskustan osayleiskaava, kulttuuri- ja rakennushistoriallinen selvitys (Pekka Piiparinen 2011) Selvitys on laadittu Joensuun keskustan osayleiskaavan tausta-aineistoksi. Siinä on kaava-alueelta ehdotettu suojeltavaksi kaksi miljöötä: Julkisten rakennusten ja toimintojen vyöhyke sekä Siltakadun liikerakennusten rivistö. Maakunnallisesti arvokkaiksi kohteiksi on esitetty Joensuun taidemuseota, taidekeskus Ahjoa (entinen voimistelusali), entistä vahtimestarin asuntoa sekä taidemuseon korttelin piharakennusta. Piharakennusta ei kuitenkaan osoitettu keskustan osayleiskaavassa suojeltavaksi kohteeksi. Joensuun lyseon lukio on paikallisesti arvokas.
Joensuun keskustan osayleiskaava, kaupunkikuvaselvitys (Ramboll Oy 2012) Kaupunkikuvaselvitys laadittiin osayleiskaavan lähtöraportin täydentäväksi työksi. Selvityksessä analysoitiin kaupunkikuvan kannalta merkittävät aluejulkisivut, reunavyöhykkeet, näkymät, maamerkit sekä maisemarakenteen ominaispiirteet ja avattiin niiden merkitys kaupunkikuvalle. Siltakatu on yksi merkittävimmistä puistokaduista. Sillä tulisi olla monirivisiä puuistutuksia ja kadun merkittävyyttä ilmentävät valaisimet ja kadunkalusteet. Puuistutukset ovat kaupunkikuvallisesti erittäin merkittäviä. Koulukadun ja Siltakadun liittymää tulisi korostaa kaupunkikuvallisesti. Joensuun keskustan liikennesuunnitelma 2012 (Jarmo Tihmala 2012) Joensuun keskustan liikennesuunnitelma on tehty keskustan osayleiskaavan yhteydessä. Liikennesuunnitelmassa on määritelty liikennejärjestelyjen verkostolliset periaatteet. Siltakatu ja Koulukatu on osittain merkitty pääkaduiksi. Niiden risteykseen on osoitettu kiertoliittymä. Kuva 7: Ote Joensuun keskustan liikennesuunnitelmasta 2012. Pyöräilyn ja jalankulun kehittämissuunnitelma 200 (Ramboll Oy 2017) Kehittämissuunnitelman tavoitteena on edistää pyöräilyn ja jalankulun olosuhteita maankäytön suunnittelusta toteutukseen. Keskeinen tavoite on lisätä merkittävästi pyöräilijöiden ja kävelijöiden määriä. Kehittämissuunnitelmassa on määritelty muun muassa pyöräilyn pää- ja aluereitit. Suunnitelmassa Siltakatu on osoitettu pyöräilyn pääreitiksi, jolla on kaksisuuntainen erotettu pyöräväylä. Koulukatu on osa aluereittiä, jolla pyöräily ja jalankulku on yhdistetty. Lisäksi kaava-alue on jalankulun esteettömyyden erikoistason aluetta.
Joensuun keskustan meluselvitys (Ramboll Oy 2012) Joensuun keskustan osayleiskaavatyön yhteydessä on laadittu meluselvitys keskustan pääkatuverkostolta. Laskennat tehtiin sekä tasolaskentana 2 metrin korkeudelle maanpinnasta että ns. julkisivulaskentoina klo 7-22 ja 22-7 välisille ajoille. Mitoittavana ovat päivämelutasot. Asemakaavassa tulee vaatia tavanomaista parempi julkisivujen ääneneristävyys silloin, kun päiväaikainen melutaso ylittää yli 65 db:ä vuoden 200 ennusteessa. Nykyisten rakennusten kohdalla ääneneristävyysvaatimus tulee huomioida julkisivuremonttien tai peruskorjausten yhteydessä. Kaava-alueella melutasot ovat alle 65 db:ä. Koulukatu-Siltakatu kiertoliittymän yleissuunnitelma Koulukadun-Siltakadun kiertoliittymän yleissuunnitelma on tekeillä ja siitä on tehty useampi vaihtoehto, jotka ovat tarkentuneet suunnittelun edetessä. Kiertoliittymässä on huomioitu pyöräilyn pääreitti Siltakadulla. Koulukatu muuttuu kolmikaistaiseksi niin, että keskikaista on kääntyville ajoneuvoille. Siltakadulle on osoitettu pysäköintitilaa linja-autoille ja kaksi pysäköintipaikkaa vammaisille autoilijoille. Siltakadulle rakennetaan eroteltu kaksikaistainen pyörätie sekä jalkakäytävä. Lisäksi sorapintainen jalkakäytävä säilyy paikallaan. Pyöräilijöille on liittymässä oma kiertotila. 11 Kuva 8: D-malli Koulukadun-Siltakadun kiertoliittymästä. 2 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TAVOITTEET Asemakaavan muutos käynnistyi kaupungin aloitteesta. Koulukadun- Siltakadun kiertoliittymän osalta lähtökohtana on Joensuun keskustan
liikennesuunnitelma, jonka perusteella laaditaan liikenteen yleissuunnitelmaa. Keskustan osayleiskaavassa on osoitettu suojeltavat rakennukset. Jotta kohteiden rakennussuojelu olisi sitova, on suojelu vietävä asemakaavaan. Taidemuseon osalta osayleiskaavan rakennussuojelua ei ole osoitettu asemakaavalla. Joensuun strategia 2017 21 Rohkeasti uudistuva (KV 25..2017) Kaupungin toimialat hyvinvointi, elinvoima ja kaupunkiympäristö tukevat toisiaan ja strategian teemoja, joita ovat vetovoima, kestävyys ja yhdessä tekeminen kaikilla tasoilla. Strategia koskee koko kaupunkikonsernia yhtiöineen ja liikelaitoksineen. 12 Kuva : Joensuun Strategia kuvana Toiminnan perustana on vastuullinen taloudenpito. Tärkein tavoite on työllisyyden ja yritystoiminnan edellytysten parantaminen. Asukkaiden onnellisuudelle, terveydelle ja hyvinvoinnille luodaan edellytyksiä. Kaupunkiympäristöä ja maankäytön suunnittelua koskevia tavoitteita: asukasluku ja rakentaminen pidetään kasvu-uralla Joensuu on viihtyisä opiskelija- ja lapsiystävällinen kaupunki Joensuu on hiilineutraali jo vuonna 2025 sosiaalista ja taloudellista kestävyyttä edistetään kaupunkilaiset tekevät, osallistuvat ja vaikuttavat symmetrinen kaupunki kasvaa ja kehittyy kaupunkiympäristö ja tilat ovat terveellisiä, turvallisia ja viihtyisiä, ja tarjoavat alustan luovuudelle ja innovaatioille Maakuntakaava Pohjois-Karjalan maakuntakaavassa kohde sijoittuu taajamatoimintojen alueelle A ja kaupunkikeskustan kehittämisen kohdealueelle kk-1. Siltakatu on merkitty pääkaduksi. Osa kaava-alueesta on kulttuuriympäristön vaalimisen kannalta tärkeää aluetta.
1 Kaavamuutoksen tavoitteet ovat maakuntakaavan mukaiset. Joensuun keskustan osayleiskaava Suunnittelualueelle kohdistuu keskustan osayleiskaavassa seuraavia tavoitteita: Taidemuseon kortteli on keskustatoimintojen aluetta Joensuun lyseon lukio on julkisten palveluiden ja hallinnon aluetta suojeltavat rakennukset on inventoitu ja osoitettu Siltakatu on pyöräilyn pääreitti Kaavamuutos on yleiskaavan mukainen. Aluetta koskevat suunnitelmat Joensuun keskustan liikennesuunnitelmassa Koulukadun ja Siltakadun risteykseen on esitetty kiertoliittymää. Pyöräilyn ja jalankulun kehittämissuunnitelmassa Siltakatu on osa pyöräilyn pääverkkoa ja Koulukatu on alueverkkoa. Kaavamuutos on näiden suunnitelmien mukainen ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN KUVAUS JA PERUSTELU.1 KAAVARATKAISUN KUVAUS JA YLEISPERUSTELUT Koulukadun ja Siltakadun kiertoliittymällä toteutetaan Joensuun keskustan liikennesuunnitelmassa ja Pyöräilyn ja jalankulun kehittämissuunnitelma 200:ssä esitettyjä toimenpiteitä. Kiertoliittymäratkaisu huomioi kaikki liikkumismuodot. Se sujuvoittaa ajoneuvoliikennettä ja parantaa merkittävästi jalankulun ja pyöräilyn turvallisuutta. Kiertoliittymä toimii liikennevaloja paremmin tulevaisuudessa liikennemäärien kasvaessa. Kuva : Ote Koulukatu-Siltakatu liikenteen yleissuunnitelman luonnoksesta.
Kaavamuutoksen myötä katualue laajenee viereisille korttelialueille. Lyseon lukion ja taidemuseon kortteleiden käyttötarkoituksia laajennetaan, jotta toimintoja voidaan tulevaisuudessa muuttaa ilman kaavamuutosta. Tällä hetkellä ei kuitenkaan ole tiedossa muutostarpeita tilojen käyttöön liittyen. Keskustan osayleiskaavassa on osoitettu suojeltavat rakennukset. Jotta kohteiden rakennussuojelu olisi sitova, on suojelu vietävä asemakaavaan. Lyseon lukio on jo aikaisemmin suojeltu asemakaavalla, mutta taidemuseon osalta rakennussuojelua ei ole osoitettu. As. oy Joensuun Siltakatu 22:n ja Metsätalon rakennusoikeus ja kerrosluvut säilytetään nykyisellään, vaikka kaavan myötä tontit pienenevät. Kiinteistöjen rakentamismahdollisuus säilyy siten ennallaan. Alueet, jotka liitetään tonteista katualueeseen, eivät ole nykyisessä kaavassa rakennusalaa. Kaupungin omistamilla taidemuseon ja Lyseon lukion tonteilla rakennusoikeus pienenee muutamia kymmeniä neliöitä, mutta tällä ei ole mainittavaa vaikutusta julkisten rakennusten tonttien arvoon tai rakennettavuuteen. 167-1-26-1 (as.oy Joensuun Voimassa oleva Asemakaavamuutos Siltakatu 22) asemakaava Tontin pinta-ala 152 m² 5 m² (-47 m²) Tonttitehokkuus 1,55 1,57 Rakennusoikeus 4885,6 k-m² 4885 k-m² Käytetty rakennusoikeus 4854 k-m² Kerrosluku 5 5 167-2-27-7 (Joensuun Metsätalo Oy) Tontin pinta-ala 168 m² 2 m² (-66 m²) Tonttitehokkuus 1,48 1,51 Rakennusoikeus 4680 k-m² 4680 k-m² Käytetty rakennusoikeus 4676 + 8 (talousrakennus) k-m² Kerrosluku -4-4 167-2-1-2 (Taidemuseo) Tontin pinta-ala 05 m² 2 m² (-760 m²) Tonttitehokkuus 1,0 1,0 Rakennusoikeus 05 k-m² 2 k-m² Käytetty rakennusoikeus? k-m² Kerrosluku 4 167-1-1- (Lyseon lukio) Tontin pinta-ala 87 m² 27 m² (-60 m²) Tonttitehokkuus 0, 0, Rakennusoikeus 8448 k-m² 84 k-m² Käytetty rakennusoikeus 5048 k-m² Kerrosluku 4 4 14
15.1.1 Korttelialueet Y/s Yleisten rakennusten korttelialue Opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue muutetaan yleisten rakennusten korttelialueeksi. Siltakadun puolella korttelialuetta pienennetään niin, että kävelytie ja sen eteläpuolella oleva puurivi ovat katualueen puolella. Korttelialuetta on laajennettu Siltakadun ja Koskikadun puolella niin, että suojeltavat rakennukset ovat tontilla. Korttelialueen pienentyessä rakennusoikeus pienenee 760 k-m². Tehokkuusluku e=1,0 ja kerrosluku 4 säilyvät ennallaan. Rakennusalaa pienennetään ja pysäköimispaikka muutetaan tontin etelälaitaan. Taidemuseo, entinen voimistelusali ja entinen vahtimestarin asuintalo ovat suojeltuja rakennuksia, joita ei saa purkaa eikä korjaus- tai muutostöillä vaarantaa rakennustaiteellista tai kaupunkikuvallista luonnetta. Suojeltuja rakennuksia saa laajentaa, kunhan rakennustaiteelliset arvot ja kaupunkikuvan kannalta merkittävä luonne säilyvät. Koska kaava-alue sijaitsee maakunnallisesti arvokkaassa miljöössä, tulee uusien rakennusten muodostaa kaupunkikuvallisesti korkeatasoinen ja ympäristöön sopiva kokonaisuus niin, että suojeltujen rakennusten ominaispiirteet huomioidaan (/s). KOT/s Liike- ja toimistorakennusten sekä kehittämis-, koulutus-, tutkimus- ja näihin verrattavaa toimintaa palvelevien rakennusten korttelialue Opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue muutetaan liikeja toimistorakennusten alueeksi, jolla voi olla myös kehittämis-, koulutus- ja tutkimustoimintaa. Korttelin käyttötarkoitusta on laajennettu, jotta tulevaisuudessa on mahdollista muuttaa tiloja muuhunkin kuin opetuskäyttöön. Korttelin koilliskulmasta muutetaan 60 m² katualueeksi. Tehokkuus säilyy entisellään e=0,, jolloin korttelin rakennusoikeus pienenee 54 k-m². Kahdelta kelottuneelta männyltä poistetaan maisemallisesti merkittävän puun merkinnät. Kortteliin jää vielä yksi maisemamallisesti merkittävä puu. Koska kaava-alue sijaitsee maakunnallisesti arvokkaassa miljöössä, tulee uusien rakennusten muodostaa kaupunkikuvallisesti korkeatasoinen ja ympäristöön sopiva kokonaisuus niin, että suojeltujen rakennusten ominaispiirteet huomioidaan (/s).
16 L AL Liike- ja toimistorakennusten korttelialue K tontista 66 m² muutetaan katualueeksi. Rakennusoikeus merkitään tehokkuusluvun sijasta kerrosalaneliömetreinä voimassa olevan kaavan mukaisesti. Määräyksiä päivitetään. Asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue AL tontista 47 m² muutetaan katualueeksi. Rakennusoikeus merkitään tehokkuusluvun sijasta kerrosalaneliömetreinä voimassa olevan kaavan mukaisesti. Määräyksiä päivitetään..1.2 Muut alueet ja varaukset Siltakadun ja Koulukadun katualue laajenee. Koulukadulle merkitään kolme säilytettävää/istutettavaa puuriviä. Jos puita on tarpeen kaataa, tilalle on istutettava uudet puut. Neljättä olemassa olevaa puuriviä ei ole kaavassa osoitettu säilytettäväksi, koska puiden elinkelpoisuutta ei voida taata kapean tilan takia tontin ja kävelytien välissä. Neljäs puurivi on kuitenkin suositeltavaa säilyttää katukuvassa. I ja kaupunginosien kaupunginosarajat muuttuvat Koskikadun puolella..2 KAAVAN VAIKUTUKSET.2.1 Vaikutukset kaupungin strategioihin ja suunnitelmiin Kaavahanke edistää kaupunkistrategian toteutumista. Kaavalla parannetaan olemassa olevaa liikenneverkkoa sekä tavoitellaan turvallista ja viihtyisää kaupunkiympäristöä. Kaavamuutos on Joensuun keskustan osayleiskaavan ja liikennesuunnitelman mukainen. Kaavamuutos varmistaa osayleiskaavassa merkittyjen rakennussuojelukohteiden sitovan suojelun..2.2 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Vaikutukset rakennettuun ympäristöön, kaupunkikuvaan ja rakennettuun kulttuuriperintöön Kaavamuutoksella varmistetaan historiallisten rakennusten säilyminen kaupunkirakenteessa ja kaupunkikuvassa. Uudisrakennusten sijoittelulla ja korkeudella turvataan taidemuseon säilyminen hallitsevana elementtinä Kirkkokadun puolella. Alueen kaupunkikuva tulee muuttumaan mahdollisten uudisrakentamisten myötä taidemuseon ja lyseon lukion kortteleissa. Uudisrakentamisen vaikutuksia suojeltuun rakennuskantaan pyritään vähentämään sopeuttamalla uudet rakennukset olemassa olevien rakennusten ominaispiirteisiin.
Vaikutukset liikenteeseen Koulukatu ja Siltakatu ovat pääväyliä keskustan työmatka- ja asiointiliikenteelle. Kiertoliittymä sujuvoittaa liikennettä niin nykyliikennemäärillä kuin tulevaisuudessa liikennemäärien kasvaessa. Normaalia pienemmän kiertoliittymän ajonopeudet pysyvät matalina, jolloin turvallisuus paranee merkittävästi. Eroteltu pyörätie parantaa pyöräilijöiden ja jalankulkijoiden turvallisuutta ja sujuvuutta. Pyöräilijöiden oma kiertotila lisää omalta osaltaan turvallisuutta kiertoliittymässä. Vaikutukset palveluihin ja yritystoimintaan Kaavamuutos tukee Joensuun keskusta-alueen saavutettavuutta ja kaava-alueen turvallisuutta. Liikenteen sujuvoittaminen tekee keskustassa asioimisesta sujuvaa, ja sitä kautta sillä on positiivisia vaikutuksia liikekeskustan yrityksille. Kiertoliittymän rakentaminen ja mahdollinen lisärakentaminen antavat rakennusalan yrityksille töitä. Vaikutukset yhdyskuntatalouteen ja teknisenhuollon verkkoihin Kiertoliittymän toteuttaminen edellyttää yhdyskuntarakentamisen investointeja. Toteutuskustannus on noin 400 000 (alv 0). Kaavalla ei ole merkittäviä vaikutuksia teknisenhuollon verkkoihin. Tarvittavat peruskorjaukset sovitetaan yhteen kadun rakentamisen kanssa. 17 4 SUUNNITTELUVAIHEET Hankkeen lähtökohta Asemakaavan muutoksen laatiminen on käynnistynyt kaupungin aloitteesta alkuvuodesta 201. Kaavamuutoksen lähtökohtana ovat Koulukadun-Siltakadun kiertoliittymän yleissuunnitelma sekä keskustan osayleiskaavan rakennussuojelun vieminen asemakaavaan. Kaavamuutoksen vireilletulo ja kaavaluonnos Kaavamuutos tuli vireille kuulutuksella 2.1.201. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä asemakaavaluonnos pidetään nähtävillä 24.1. 18.2.201 alla esitetyissä paikoissa. Kaavaehdotus Asemakaavaluonnos täydennetään kaavaehdotukseksi saadun palautteen ja muiden havaittujen muutostarpeiden pohjalta. Asemakaavaehdotuksen asettaminen virallisesti nähtäville 0 vuorokauden ajaksi on ajoitettu kevääseen 201. Kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi kaavaehdotus tullee kesällä vuonna 201. Kaavan nähtävilläpito Nähtävilläoloajoista ilmoitetaan Karjalan Heilissä ja internetissä kaupun-
gin sivuilla ja kaavasta tiedotetaan suoraan kaava-alueen välittömiä naapureita. Kaava-asiakirjat pidetään nähtävillä kaupunkirakennepalvelussa (Muuntamontie 5), kaupungintalolla (Rantakatu 20) ja kaupungin internetsivuilla. 18 Toteutus Kaavan toteuttaminen on mahdollista kaavan tultua lainvoimaiseksi. Kiertoliittymän rakentaminen on ajoitettu vuodelle 2020. Kaavan laatija: Avustaja: Sanna Seppänen Heini Sorsa
HANKEKORTTI Sivu 1 / 2 TAIDEMUSEO 178 K A U P U N K I R A K E N N E P A L V E L U T.1.201 Kohteen sijainti kartalla Hankkeen tarkoitus Kaavamuutoksen tavoitteena on, että Koulukadun ja Siltakadun risteykseen voidaan rakentaa kiertoliittymä. Katualuetta on laajennettava. Lisäksi kaavamuutoksella ratkaistaan Taidemuseon korttelin rakennussuojelu. Väylät Koulukadun ja Siltakadun risteykseen on suunniteltu kiertoliittymä. Lisäksi Siltakadun eteläpuolelle rakennetaan eroteltu pyöräilyn pääväylä. Hankkeen lähtökohdat Hanke perustuu Keskustan osayleiskaavaan, Keskustan liikennesuunnitelmaan ja Koulukadun-Siltakadun kiertoliittymän yleissuunnitelmaan ja polkupyöräilyn ja jalankulun kehittämissuunnitelma 200:een. Virkistysalueet ja muut yleiset alueet Virkistysalueille ja muille yleisille alueille kuin kaduille ei kohdistu toimenpiteitä.
Vesihuolto ja muut tekniset verkot Vesihuoltoon tai muihin verkkoihin ei kaava-alueella kohdistu kaavamuutoksesta aiheutuvia toimenpiteitä. Aikataulu Kiertoliittymä on tarkoitus rakentaa vuonna 2020. Maanomistus ja kiinteistönmuodostus Suurin osa kaava-alueesta on kaupungin omistuksessa. Korttelin 26 tontti 1 on asunto-osakeyhtiö Joensuun Siltakatu 22:n omistuksessa. Joensuun Metsätalo oy omistaa korttelin 27 tontin 7. Ennen kiertoliittymän rakentamista, tulee kortteleista 26 ja 27 hankkia pienet siivut maata osaksi katualuetta. Yhteistyötarpeet Joensuun kaupunki, asunto-osakeyhtiö Joensuun Siltakatu 22, Joensuun Metsätalo oy. 2 Kustannukset Hankekorttiin on laskettu vain kiertoliittymän kustannukset. Muita kustannuksia syntyy maanhankinnasta ja Siltakadun pyöräreitin rakentamisesta kiertoliittymästä itään ja länteen. Kiertoliittymä: 400 000 euroa Vaikutukset Kiertoliittymä sujuvoittaa liikennettä ja parantaa liikenneturvallisuutta. Pyöräilyn olosuhteet paranevat. Ote Koulukatu-Siltakatu kiertoliittymän yleissuunnitelman luonnoksesta. Laatija: Sanna Seppänen sanna.seppanen@joensuu.fi
1 11 12 2 14 1 1 8 7 5 7 6 4 2 1 4 1 12 5 5 2 1 12 11 15 11 8 7 6 5 4 6 4 12 2 14 7 1 14 15 16 7 8 5 4 Keskusaukio Kisakuja Siltakatu V VI VII VI VI VI VI VI II I II I V II I II II I I I II I I I I V I I VI II VI V Joensuun lyseon lukio sp Urheilutalo oppilaitos sp M Koti- ja Laitostalous sp sp 81 81 81 82 81 82 8 1 14 27 24 25 26 218 7 44 8 6 5 1 22 2 24 25 26 28 2 0 18 12 6 11 5 25 18 6 24 1 20 14 2 4 12 1 11 8 16 16 6 1 16 15 5 1 17 2 8 11 1 5 2 4 1 7 8 17 2 22 26 5 2 11 6 11 12 1 1 16 4 5 2 17 18 1 20 11 15 1 18 1 6 21 21 7 5 14 20 11 7 14 15 4 12 6 8 25 22 24 2 26 21 2 22 8 1 20 18 1 7 12 15 1 14 11 15 1 21 20 4 27 28 17 2 1 6 14 5 6 26 21 20 25 11 15 16 1 1 16 27 12 7 8 8 24 4 2 7 1 5 14 6 6 8 1 25 24 18 2 17 7 11 15 6 7 8 17 1 5 2 7 8 6 24 25 26 27 28 2 28 2 0 2 20 1 1 14 15 16 17 20 21 21 22 0 0 40 0 20 50 mp e=0. ma p p a le SILTAKATU KOULUKATU KOSKIKATU KALEVANKATU V V 4680 as % KIRKKOKATU e=1.00 sr-1 sr-1 sr-1 p p p 14 17 4 sr-1 4885 5 dba 5 dba 1 1 26 27 I II K AL Y KOT /s /s LIITE 1 1 / 7
ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET LIITE 1 2 / 7 AL Y K KOT /s 0060000 Asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue. 0120000 Yleisten rakennusten korttelialue. 0220000 Liike- ja toimistorakennusten korttelialue. 0220400 Liike- ja toimistorakennusten sekä kehittämis-, koulutus-, tutkimus- ja näihin verrattavaa toimintaa palvelevien rakennusten korttelilalue. 070000 Alue, jolla ympäristö säilytetään. 0820000 m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva. 080000 Kaupungin- tai kunnanosan raja. 0840000 Korttelin, korttelinosan ja alueen raja. 0850000 Osa-alueen raja. 4 27 KIRKKOKATU 4885 as % 0880000 Sitovan tonttijaon mukaisen tontin raja ja numero. 0000 Kaupungin- tai kunnanosan numero. 00000 Korttelin numero. 050000 Kadun, tien, katuaukion, torin, puiston tai muun yleisen alueen nimi. 060000 Rakennusoikeus kerrosalaneliömetreinä. 080000 Merkintä osoittaa, kuinka monta prosenttia rakennusalalle sallitusta kerrosalasta saadaan käyttää asuinhuoneistoja varten. 00000 Roomalainen numero osoittaa rakennusten, rakennuksen tai sen osan suurimman sallitun kerrosluvun.
LIITE 1 / 7 e=1.00 50000 Tehokkuusluku eli kerrosalan suhde tontin/rakennuspaikan pinta-alaan. 1000 Rakennusala. a 1000 Auton säilytyspaikan rakennusala. ma 1200000 Maanalainen tila. 120000 Nuoli osoittaa rakennusalan sivun, johon rakennus on rakennettava kiinni. 5 dba le 120000 Merkintä osoittaa rakennusalan sivun, jonka puoleisten rakennuksen ulkoseinien sekä ikkunoiden ja muiden rakenteiden ääneneristävyyden liikennemelua vastaan on oltava vähintään 5 dba. 000 Leikki- ja oleskelualueeksi varattu alueen osa. 140000 Istutettava alueen osa. 150000 Säilytettävä/istutettava puurivi. 160000 Katu. p 15000 Pysäköimispaikka. 1580000 Ajoneuvoliittymän likimääräinen sijainti. 150000 Katualueen rajan osa, jonka kohdalta ei saa järjestää ajoneuvoliittymää. sr-1 mp 17001 Suojeltava rakennus, joka on rakennustaiteellisesti arvokas tai kaupunkikuvan säilymisen kannalta tärkeä. Rakennusta ei saa purkaa eikä siinä saa suorittaa sellaisia korjaus- tai muutostöitä, jotka vaarantavat rakennuksen rakennustaiteellisesti arvokkaan tai kaupunkikuvan kannalta merkittävän luonteen säilymisen. 170001 Maisemallisesti merkittävä puu, joka on rakennus- ym. hankkeissa otettava huomioon.
LIITE 1 4 / 7 YLEISET MÄÄRÄYKSET 1. Leikki- ja oleskelualueeksi on varattava yhtenäistä ulko-oleskelutilaa vähintään 7 m2 asuntoa kohti. Korttelissa 27 voidaan vaihtoehtoisesti rakentaa asuntoon suoraan liittyvä parveke, kattoterassi tms. ulko-oleskelutila, jonka koko on vähintään m2 ja joka on suojattu tuulilta. 2. sr-1 merkinnällä osoitettuja säilytettäviä rakennuksia saa laajentaa ottaen huomioon rakennuksen rakennustaiteellisesti arvokkaan tai kaupunkikuvan kannalta merkittävän luonteen säilymisen.. Olemassa olevassa rakennuksessa ulkoseinien, ikkunoiden ja niiden rakenteiden ääneneristävyysvaatimus astuu voimaan ikkunoita uusittaessa tai muutoin julkisivuja korjattaessa rakennuslupaa edellyttävällä tavalla. 4. Korttelissa 26 Siltakadun puolella tulee rakennuksen viidennen kerroksen julkisivun olla pääosin vähintään 2,5 metrin etäisyydellä tontin rajasta. 5. Korttelin 27 asunnot on sijoitettava kahteen ylimpään kerrokseen. HULEVESIÄ KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET Hulevesiä tulee viivyttää tontilla ennen niiden johtamista tontilta pois. Viivytyspainanteiden, -altaiden ja -säiliöiden mitoitustilavuuden tulee olla vähintään 1 m tontilla sijaitsevan vettä läpäisemättömän pinnan 0 m2 kohti. Viherkattoja ei lasketa vettä läpäisemättömiksi pinnoiksi. Viivytysrakenteiden tyhjentymisen kokonaan tulee kestää vähintään 12 tuntia ja niihin tulee suunnitella hallittu ylivuoto. Määräystä sovelletaan täysimääräisesti, kun on kysymys uudisrakentamisesta. Jo rakennetuilla alueilla vaatimus koskee muutoksia, jotka muuttavat hulevesijärjestelmää tai vaikuttavat hulevesien muodostumiseen. AUTOPYSÄKÖINTIÄ KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET 1. Autopaikkoja (ap) on toteutettava tontille vähintään seuraavasti: Liiketilat: 1 ap / 50 k-m2. Toimisto-, kokoontumis- ja ravintolatilat: 1 ap / 70 k-m2. Asuminen: 1 ap / 0 k-m2. Museotilat: 1 ap/ 500 k-m2 Opetustilat: 1 ap / 0 k-m2. Opiskelija-asuminen: 1 ap / 160 k-m2. Palveluasuminen: 1 ap / k-m2. Hotellit: 1 ap / 1,5 hotellihuonetta.
LIITE 1 5 / 7 Jos autopaikat sijoitetaan pysäköintilaitoksiin, on autopaikkoja osoitettava vähintään seuraavasti: Liiketilat: 1 ap / 65 k-m2. Toimisto-, kokoontumis- ja ravintolatilat: 1 ap / 85 k-m2. Asuminen: 1 ap / 1 k-m2. Museotilat: 1 ap / 500 k-m2 Opetustilat: 1 ap / 0 k-m2. Opiskelija-asuminen: 1 ap / 180 k-m2. Palveluasuminen: 1 ap / k-m2. Hotellit: 1 ap / 2 hotellihuonetta. Autopaikkoja voidaan sijoittaa keskustan kehän (Suvantokatu - Koulukatu Yläsatamakatu Rantakatu) varressa tai sisäpuolella sijaitseviin pysäköintilaitoksiin. Korttelin 1 autopaikkoja saa sijoittaa myös viereiseen kortteliin 1. 2. Kiinteistön asukkaiden käytössä oleva, samaan kortteliin sijoitettu yhteiskäyttöauto vähentää osoitettavien autopaikkojen määrää neljällä autopaikalla. Nämä autopaikat voidaan jättää rakennusvaiheessa toteuttamatta, mutta tontille on rakennuslupaa varten tehtävässä asemapiirroksessa esitettävä näiden autopaikkojen käyttökelpoinen sijainti... Kadulle päin avautuvaa autosuojaa ei saa sijoittaa 6 metriä lähemmäs katualuetta. 4. Pysäköintialueet on erotettava istutuksin, aitauksin tms. jalankulkuun ja oleskeluun varatuista alueista. 5. Asuinrivi- ja asuinkerrostalokohteiden sähköjärjestelmissä on varauduttava sähköautojen lataamiseen merkittävien rakennus- ja peruskorjaushankkeiden yhteydessä. Tontin kaikille pysäköintipaikoille on varauduttava toteuttamaan järjestelmä sähköautojen hidaslataamista varten. Lisäksi on tehtävä tarvittavat varaukset sähkökeskustilassa ja varausputkina peruslatausjärjestelmän toteuttamiseksi vähintään %:lle autopaikoista. 6. Toimistorakennusten sähköjärjestelmissä on varauduttava sähköautojen lataamiseen merkittävien rakennus- ja peruskorjaushankkeiden yhteydessä. Tontin pysäköintipaikoista 0 % on varauduttava toteuttamaan hidaslatausjärjestelmä sähköautojen lataamista varten. Lisäksi on tehtävä tarvittavat varaukset sähkökeskustilassa ja varausputkina teho- ja peruslatausjärjestelmän toteuttamiseksi % autopaikoista. POLKUPYÖRÄPYSÄKÖINTIÄ KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET 1. Polkupyöräpaikkoja (ppp) on toteutettava tontille vähintään seuraavasti: Liiketilat: 1 ppp / 50 k-m2. Toimisto-, kokoontumis- ja ravintolatilat: 1 ppp / 50 k-m2. Asuminen: 1 ppp / 40 k-m2, kuitenkin vähintään 1 ppp /asunto. Palveluasuminen: 1 ppp / 80 k-m2. Opetustilat: 1 ppp / 40 k-m2. Museotilat: 1 ppp / 200 k-m2. 2. Polkupyöräpaikat on sijoitettava pääsisäänkäyntien läheisyyteen.
LIITE 1 6 / 7. Asumista palvelevat polkupyöräpaikat on toteutettava katoksiin tai sisätiloihin. Jos kaikki polkupyöräpaikat toteutetaan katoksiin, on lämpimiin sisätiloihin toteutettava käyttökelpoinen ja esteetön huoltotila polkupyörille, kun kyseessä on asuntojen rakentaminen. 4. Muita tiloja palvelevista polkupyöräpaikoista vähintään puolet suositellaan katettavaksi. Kulkuyhteydet kevyen liikenteen väliltä polkupyöräpaikoille ja polkupyöräpaikoilta pääsisäänkäynnille on oltava yhtenäiset. Kulkuyhteyksiä ei saa katkoa autopaikoilla tai autoiluun tarkoitetuilla kulkuyhteyksillä.
LIITE 1 7 / 7 Pohjakartta täyttää maankäyttö- ja rakennuslain 54 a :n (2/2014) asettamat vaatimukset Koordinaatistojärjestelmä ETRS-GK0 Korkeusjärjestelmä Hyväksytty kaupunginvaltuustossa Kalle Sivèn kaupungingeodeetti Mikko Kärkkäiunen kaupunginlakimies KAUPUNKIRAKENNEPALVELUT YHDYSKUNTASUUNNITTELU I kaupunginosan korttelin 1 ja 26 osan sekä katualueen, II kaupunginosan korttelin 1 ja 27 osan sekä katualueen ja kaupunginosan katualueen asemakaavan muutos. TAIDEMUSEON YMPÄRISTÖ LUONNOS KRAKLK KH Asemakaavan voimaantulo Näht 24.1.-18.2.201 KV Pvm.1.201 Mk 1:00 Arkisto Suunn. Sanna Seppänen I / 178 Kaavoituspäällikkö Juha-Pekka Vartiainen Piirt. Heini Sorsa
Työ nro 178 LIITE 2 1 / 4.1.201 KAUPUNKIRAKENNEPALVELUT, YHDYSKUNTASUUNNITTELU, KAAVOITUS T A I D E M U S E O N Y M P Ä R I S T Ö O S A L L I S T U M I S - JA A R V I O I N T I S U U N N I T E L M A Asemakaavan muutos koskee taidemuseo Onnia (167-2-1-2), Joensuun lyseon lukiota (167-1-1-), asunto-oy Joensuun Siltakatu 22 (Koulukatu 1, 167-1-26-1) ja Metsätaloa (Koulukatu 24, 167-2-27-7) sekä ympäröiviä katuja. Suunnittelualueen sijainti opaskartalla. Suunnittelutehtävä Kaavamuutoksen tavoitteena on, että Koulukadun ja Siltakadun risteykseen voidaan rakentaa kiertoliittymä. Katualuetta on laajennettava. Katualueen laajennuksen takia suunnittelualueessa ovat mukana Joensuun lyseon lukio, Metsätalo (Koulukatu 24) ja asunto-osakeyhtiö Joensuun Siltakatu 22 (Koulukatu 1). Lisäksi kaavamuutoksella ratkaistaan taidemuseon korttelin rakennussuojelu.
LIITE 2 2 / 4 2 Suunnittelutilanne Alueella on voimassa Pohjois-Karjalan maakuntakaava, joka on laadittu useammassa vaiheessa. Voimassa on 1.-4. vaiheen maakuntakaavat. Valmisteilla on Pohjois-Karjalan maakuntakaava 2040. Suunnittelualue on maakuntakaavassa Joensuun keskustatoimintojen aluetta (C), taajamatoimintojen aluetta (A) ja pääkatua. Alueella on voimassa keskustan osayleiskaava 2012. Siinä Koulukatu ja Siltakadun länsiosa on merkitty pääkaduksi. Pyöräilyn pääreitti on merkitty Siltakadun eteläreunalle ja Koulukadun länsipuolelle. Taidemuseon kortteli ja Koulukatu 24 ovat keskustatoimintojen aluetta (C). Joensuun lyseon lukio on julkisten palveluiden ja hallinnon aluetta (PY). Koulukatu 1 on asuinkerrostalojen aluetta (AK). Kaava-alueelle on osoitettu neljä rakennussuojelukohdetta: Joensuun lyseon lukio, taidemuseo, taidekeskus Ahjo ja entinen lyseon vahtimestarin asunto. Kaava-alueella on kaksi rakennus- tai kulttuurihistoriallisesti tai kaupunkikuvan kannalta arvokasta aluetta: julkisten rakennusten ja -toimintojen vyöhyke sekä Siltakadun liikerakennusten rivistö. Suojelun yksityiskohtainen toteuttamistapa ja lisärakentamismahdollisuudet ratkaistaan asemakaavalla. Taidemuseon kortteli on asemakaavassa tarkoitettu opetustoimintaa palveleville rakennuksille (YO). Korttelin tehokkuusluku eli rakennusoikeuden suhde tontin pinta-alaan on e=1,0, jolloin rakennusoikeutta korttelissa on noin 000 k-m². Korttelin kerrosluku on neljä (). Joensuun lyseon lukio on opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialuetta (YO). Lyseon lukio on suojeltu. Koulukatu 1 on asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialuetta (AL) ja Koulukatu 24 on liike- ja toimistorakennusten korttelialuetta (K). Muut alueet ovat katualuetta. Taidemuseon kortteli on asetettu rakennuskieltoon Joensuun keskustan osayleiskaavan luonnosvaiheessa (KH 27.12.2011), jonka jälkeen rakennuskieltoa on jatkettu kolme kertaa. Pääperusteena rakennuskiellolle on osayleiskaavatyön yhteydessä todettu rakennus- ja kulttuurihistoriallinen arvo ja se, ettei suojelua ole vielä viety asemakaavaan saakka. Osalle Koulukatua on tehty liikenteen yleissuunnitelma, jossa Koulukadun ja Siltakadun liittymään on valo-ohjauksen tilalle suunniteltu kiertoliittymää. Kiertoliittymän tilantarve on suurempi kuin, mitä nykyinen katualue on, joten katualuetta tulee laajentaa liittymän viereisiin kortteleihin. Hanke perustuu Keskustan osayleiskaavaan, Keskustan liikennesuunnitelmaan ja Koulukadun-Siltakadun kiertoliittymän yleissuunnitelmaan sekä polkupyöräilyn ja jalankulun kehittämissuunnitelma 200:een. Ote Siltakadun-Koulukadun kiertoliittymän yleissuunnitelman luonnoksesta ( Sitowise oy)
Arvioitavat vaikutukset Vaikutusten arvioinnissa huomioidaan nykytilanne, nykyisen asemakaavan mahdollistama tilanne ja uuden laadittavan kaavan mahdollistama tilanne. Vaikutukset raportoidaan kaavaselostuksessa luonnosja ehdotusvaiheissa. Tässä kaavahankkeessa tulevat erityisesti arvioitaviksi vaikutukset rakennus- ja kulttuurihistoriallisiin arvoihin sekä liikenne- ja pysäköintijärjestelyihin. Näiden lisäksi arvioidaan yleispiirteisemmin vaikutuksia mm. ympäröiviin alueisiin, kaupunkikuvaan, yritysten toimintaedellytyksiin ja kaupungin strategioiden toteutumiseen. Osalliset Osallisia ovat kaikki ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään: LIITE 2 / 4 kaava-alueen ja lähiympäristön kiinteistönomistajat, asukkaat, työntekijät ja yritykset Pohjois-Karjalan ELY-keskus Joensuun seudun luonnonystävät ry Museovirasto Itä-Suomen poliisilaitos kaupungin hallintokunnat ja yhtiöt Pohjois-Karjalan Maakuntaliitto Joensuun kaupunkikeskustayhdistys ry teknisten verkkojen haltijat Itä-Suomen pelastuslaitos Aikataulu, osallistuminen ja vuorovaikutus Kaavahankkeen aikana on mahdollisuus ottaa kantaa kahdessa vaiheessa: aloitus- ja ehdotusvaiheissa. Hanketta esitellään yleisötilaisuudessa. Kaavan laatijaan voi olla suoraan yhteydessä. Hankkeen asiakirjat ovat koko hankkeen keston ajan nähtävillä internetissä osoitteessa www.joensuu.fi/kaavoitus. Asiakirjoja täydennetään työn edetessä. Lisäksi paperiset asiakirjat ovat nähtävillä kuulutuksissa mainittuina aikoina seuraavissa paikoissa: kaupunkirakennepalvelut, Muuntamontie 5 Joensuun kaupungintalo, Rantakatu 20 Kaikista kaavahankkeeseen liittyvistä nähtävilläoloajoista, yleisötilaisuuksista ja muista mahdollisista vuorovaikutustilanteista ilmoitetaan aina Karjalan Heilissä ja internetissä kaupungin sivuilla. Kaavahankkeen oma internetsivu on keskeisin tiedonvälityskanava. Tämä osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja asemakaavaluonnos ovat nähtävillä 24.1. 18.2.201 yllä ilmoitetuissa paikoissa ja sen jälkeen edelleen internetissä. Kaavahanketta koskeva yleisötilaisuus järjestetään maanantaina 4.2.201 kello 18.00 alkaen Carelicumin auditoriossa (käynti Torikatu 21 C). Kaupunkirakennelautakunta päättää asemakaavaehdotuksen asettamisesta nähtäville 0 vuorokaudeksi ennen kaavasta päättämistä. Kaupunginvaltuuston päätettäväksi kaavaehdotus tullee kesällä 201. Kaikissa edellä kuvatuissa vaiheissa on mahdollisuus lausua mielipiteensä asiasta. Pyydämme toimittamaan mielipiteet ensisijaisesti kirjallisesti. Mielipiteet ja ehdotusvaiheessa muistutukset toimitetaan kaupunkirakennepalvelujen kaavoitukseen, osoite Muuntamontie 5, 800 Joensuu tai sähköpostitse osoitteeseen kaavoitus@j0ensuu.fi. Kaupunginvaltuuston kaavan hyväksymistä koskevasta päätöksestä on mahdollista valittaa Itä-Suomen hallinto-oikeuteen.
Yhteystiedot Kaupunkirakennepalvelut, Muuntamontie 5, 800 Joensuu Maankäytön suunnittelija Sanna Seppänen sanna.seppanen@joensuu.fi, puh. 050 45 541 11.2 1..201 kaavoituspäällikkö Juha-Pekka Vartiainen juha-pekka.vartiainen@joensuu.fi, puh. 050 58 0708, suunnitteluavustaja Heini Sorsa heini.sorsa@joensuu.fi, puh. 050 40 2128 Asemakaavaprosessi www.joensuu.fi/kaavoitus LIITE 2 4 / 4 4