1 (15) Asianumero 4935/10.02.03/2017 Aluenumero 130305 Kesäyönpolku Asemakaavan muutos 54. kaupunginosa, Kilo Osa korttelia 54151 Asemakaavan muutoksen selostus Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 12. päivänä joulukuuta 2018 päivättyä Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksessa laadittua asemakaavakarttaa, piirustusnumero 7187. Sijainti Suunnittelualue sijaitsee Suur-Leppävaaran alueella Friisinmäessä Kirkkonummentien ja Kesäyönpolun risteyksessä (os. Kesäyönpolku 2). Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla esitettynä: Vireilletulo Vireilletulosta on tiedotettu osallistumis- ja arviointisuunnitelman kuulutuksen yhteydessä 27.6.2018. Laatija Espoon kaupunki Kaupunkisuunnittelukeskus Asemakaavayksikkö Käyntiosoite: Kirkkojärventie 6 B, 4. krs. Postiosoite: PL 43 02070 ESPOON KAUPUNKI Sari Metsälä Markus Pasanen Marie Nyman Sähköpostit muotoa etunimi.sukunimi@espoo.fi Faksi 09-816 24016 puh. 046 8772772 puh. 043 8247351 puh. 046 8772502
2 (15) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ... 4 1.1 Alueen nykytila... 4 1.2 Asemakaavan sisältö ja mitoitus... 4 1.3 Suunnittelun vaiheet... 4 2 LÄHTÖKOHDAT... 4 2.1 Suunnittelutilanne... 4 2.1.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet... 4 2.1.2 Maakuntakaava... 4 2.1.3 Yleiskaava... 5 2.1.4 Asemakaava... 6 2.1.5 Rakennusjärjestys... 6 2.1.6 Tonttijako... 6 2.1.7 Rakennuskiellot... 6 2.1.8 Muut suunnitelmat ja päätökset... 6 2.1.9 Pohjakartta... 6 2.2 Selvitys alueesta... 6 2.2.1 Alueen yleiskuvaus... 6 2.2.2 Maanomistus... 7 2.2.3 Rakennettu ympäristö... 7 2.2.4 Luonnonolosuhteet... 8 2.2.5 Suojelukohteet... 8 2.2.6 Ympäristön häiriötekijät... 8 3 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET... 8 3.1 Kaupungin ja seudun yleiset tavoitteet... 8 3.2 Alueen toimintoja, mitoitusta ja ympäristön laatua koskevat tavoitteet... 8 3.3 Osallisten tavoitteet... 8 4 ASEMAKAAVAN KUVAUS... 9 4.1 Yleisperustelu ja -kuvaus... 9 4.2 Mitoitus... 9 4.3 Kaavan mukainen rakennettu ympäristö... 9 4.3.1 Maankäyttö... 9 4.3.2 Liikenne...10 4.3.3 Palvelut...12 4.4 Ympäristön häiriötekijät...12 5 ASEMAKAAVARATKAISUN VAIKUTUKSET...12 5.1 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön...12 5.2 Vaikutukset liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen...12 5.3 Vaikutukset luontoon ja maisemaan...12 5.4 Vaikutukset ihmisten elinoloihin (terveyteen, turvallisuuteen, esteettömyyteen, eri väestöryhmien toimintamahdollisuuksiin lähiympäristössä, sosiaalisiin oloihin ja kulttuuriin)...13 5.5 Kaavataloudelliset vaikutukset ja energiahuolto...13 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS...13 6.1 Rakentamisaikataulu...13 6.2 Toteuttamis- ja soveltamisohjeet...13 6.3 Toteutuksen seuranta...13 7 SUUNNITTELUN VAIHEET...13 7.1 Suunnittelua koskevat päätökset...13 7.2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma...14 7.3 Suunnittelu ja asemakaavaratkaisun eri vaihtoehdot...14 7.4 Käsittelyvaiheet ja vuorovaikutus...14 Sivu
3 (15) LIITTEET: Liite 1 Seurantalomake Luettelo muusta kaavaa koskevasta materiaalista Suunnitteluaineistoon kuuluu asemakaavan muutos (kartta), selostus liitteineen sekä viitesuunnitelma (Arkkitehtitoimisto Modelark Oy, 20.11.2018).
4 (15) 1 TIIVISTELMÄ 1.1 Alueen nykytila Suunnittelualue on nykyisin asemakaavan mukainen, uurnien ja tuhkien hautaamiseen osoitettu hautausmaan kortteli (EH). Alue on tasainen ja lähes puuton pieni niitty. Lähivirkistysalueen metsän reuna ulottuu kaavamuutosalueen kiinteistölle länsipuolella. Asemakaava on jäänyt tämän korttelialueen osalta toteutumatta. Näköpiirissä ei ole, että toteutuisikaan. Lähistössä, itä- ja pohjoispuolella on kaksi siirtolapuutarhatonttia, joilla sijaitsee yhteensä yli neljäkymmentä mökkiä pienine puutarhoineen sekä yhteinen huoltorakennus. Eteläpuolella on asemakaavan mukaan toteutunut erillispientalojen korttelialue. Länsipuolella on lähivirkistys- ja puistoaluetta. Suunnittelualueen kaakkoispuolella sijaitsee rakentumaton yleisten rakennusten korttelialue kaupungin tarpeisiin. Muu lähiympäristö muodostuu asuinpientalo-, erillispientaloja viheralueista. Kulku alueelle tapahtuu Kirkkonummentieltä ja siitä erkanevalta Kesäyönpolulta. Kesäyönpolku on lyhyt päättyvä tonttikatu, joka toimii kulkuyhteytenä suunnittelualueen itäpuoliselle siirtolapuutarha-alueelle. Kirkkonummentie yhdistyy Friisinmäentiehen noin 50 metrin päässä suunnittelualueelta itään. Kirkkonummentien länsiosa on kaavallisesti katkaistu heti suunnittelualueen jälkeen, mutta vielä tällä hetkellä siitä voi ajaa Siuntionportin kautta aina Friisinmäentielle asti. Friisinmäentie on alueellinen kokoojakatu, joka yhdistää Nihtisillan ja Etelä-Leppävaaran sekä mahdollistaa Turunväylän ylityksen Laajalahteen. Alueen jalankulku- ja pyöräily-yhteydet ovat melko hyvät. Suunnittelualueelta pääsee kävellen tai pyöräillen useaan eri suuntaan. Leppävaaraan ja Kiloon on matkaa noin kilometri. 1.2 Asemakaavan sisältö ja mitoitus Asemakaavan muutos mahdollistaa yhdeksän pienen erillispientalon (50 k- m 2 /asuinrakennus) ja päiväkodin sijoittumisen alueelle muuttamalla toteutumattoman hautausmaan korttelialue (EH) erillispientalojen (AO) ja julkisten lähipalvelurakennusten (YL-1) korttelialueeksi lasten päiväkotia varten. Kaavamuutosalueen pinta-ala on noin 4815 m 2. Rakennusoikeus osoitetaan lukuina - erillispientalot 450 k-m 2, päiväkoti 280 k-m 2 ja talousrakennukset 80 k- m 2. Kokonaisrakennusoikeus on 810 k-m 2 ja se kasvaa 660 k-m 2. 1.3 Suunnittelun vaiheet Asemakaavan muutosta on 25.10.2017 hakenut kaavamuutosalueen omistaja. Osallistuminen ja vuorovaikutus on järjestetty 4.6.2018 päivätyn osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaisesti. 2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 Suunnittelutilanne 2.1.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Asemakaavan muutos tukee valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutumista. 2.1.2 Maakuntakaava Voimassa olevat: Uudenmaan maakuntakaava kattaa koko maakunnan alueen ja se sisältää kaikkien maankäyttömuotojen osalta alueidenkäytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet. Lainvoiman kaava sai korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä vuonna 2007.
5 (15) Uudenmaan 1. vaihemaakuntakaava täydentää Uudenmaan maakuntakaavaa. Käsiteltäviä aiheita ovat mm. jätehuollon pitkän aikavälin aluetarpeet, kiviaineshuolto, moottoriurheilu- ja ampumarata-alueet, liikenteen varikot ja terminaalit sekä laajat yhtenäiset metsätalousalueet. Kaava sai korkeimman hallintooikeuden päätöksellä lainvoiman vuonna 2012. Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavassa on kyse vahvistettujen Uudenmaan maakuntakaavan ja 1. vaihemaakuntakaavan sekä Itä-Uudenmaan kokonaismaakuntakaavan uudelleen tarkastelusta. Kaava sai korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä lainvoiman keväällä 2016. Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavassa määritellään suuret yhteiset kehittämislinjat seuraavien teemojen osalta: elinkeinot ja innovaatiot, logistiikka, tuulivoima, viherrakenne ja kulttuuriympäristöt. Uudenmaan maakuntavaltuusto hyväksyi kaavan 24.5.2017. Maakuntahallitus päätti 21.8.2017, että kaava tulee voimaan ennen kuin se saa lainvoiman. Maakuntakaava tuli voimaan, kun siitä kuulutettiin maakuntakaavan alueen kunnissa. Vireillä oleva: Uusimaa-kaava 2050 kokoaa yhteen kaikki maankäytön keskeiset teemat, jotka tulee ratkaista maakuntakaavalla. Tullessaan voimaan Uusimaa-kaava korvaa nyt voimassa olevat Uudenmaan ja entisen Itä-Uudenmaan alueen maakuntakaavat. Uusimaa-kaavan valmisteluaineisto oli julkisesti nähtävillä 27.2-13.4.2018. Uudenmaan maakuntakaavassa suunnittelualue sijoittuu taajamatoimintojen ja virkistysalueen rajan tuntumaan. Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavassa suunnittelualueen läheisyyteen on osoitettu pääkaupunkiseudun poikittainen joukkoliikenteen yhteysväli. Uudenmaan 4. maakuntakaavassa alueen läheisyyteen on merkitty maakunnallisesti merkittävä kulttuuriympäristö. Maakuntakaava osoittaa yleispiirteisen suunnitelman alueiden käytöstä maakunnassa tai sen osa-alueella. 2.1.3 Yleiskaava Voimassa olevat: Espoon eteläosien yleiskaava Alueella on voimassa Espoon eteläosien yleiskaava, joka käsittää Leppävaaran, Tapiolan, Matinkylän, Espoonlahden ja Kauklahden suuralueet. Kaava sai lainvoiman vuonna 2010. Nyt laadittu asemakaavamuutos sijaitsee yleiskaavassa ryhmäpuutarha-alueeksi (RP) osoitetulla alueella. Ryhmäpuutarha-alueesta on toteutunut valtaosa eli 46 rakennusta, joten asemakaavan muutos säilyttää yleiskaavan keskeisen ratkaisuperiaatteen. Asemakaavan muutos sijoittuu yleiskaavan pientaloasumiseen osoitettujen alueiden viereen ja liittyy siten rakenteellisesti voimassa olevan yleiskaavan rakenteeseen. Asemakaavan muutos tarjoaa mahdollisuuden uudenlaiseen asuntokysyntään vastaamiseen kaupunkikeskuksessa. Alueen länsi- ja pohjoissuuntaan on merkitty virkistysalueet sekä virkistysyhteysreittejä. Suunnittelualueelle ja siitä pohjoisen suuntaan on osoitettu kyläkuvallisesti tai maisemakuvallisesti arvokas alue. Muutoksen vaikutukset yleiskaavassa esitettyyn maankäyttöön ovat vähäiset, koska yleiskaavan mukainen maankäyttö on toteutunut suurelta osin.
6 (15) 2.1.4 Asemakaava Alueella on voimassa Säterinniitty -asemakaava ja Kellarimäki-Friisinmäki -asemakaavanmuutos (lainvoimainen 7.11.2007). Suunnittelualue on siinä osoitettu hautausmaan korttelialueeksi, joka on varattu uurnien ja tuhkien hautaamiseen (EH) ja jolle on osoitettu rakennusala yksikerroksiselle 150 k-m 2 :n suuruiselle rakennukselle. Alueen eteläosassa on merkitty pysäköintipaikka, joka tulee ympäröidä ja jäsennöidä puu- ja pensasistutuksin. EH-korttelin osan länsi- ja etelärajoille on osoitettu istutettavan alueen osan kaistale. EH-alueella kulkee ohjeelliset reittimerkinnät. Autopaikkoja on rakennettava käyttötarkoituksen edellyttämä määrä rakennuslupahakemuksen yhteydessä esitetyn selvityksen perusteella, kuitenkin vähintään 1 ap/200 k-m 2. EH-korttelialue yhdessä urheilutoiminnan korttelialueen (YU-1), lähivirkistysalueiden (VL), urheilu- ja virkistyspalvelujen alueen (VU) ja suojaviheralueen (EV) kanssa muodostavat kulttuurimaiseman luonteisen avoimen maisematilan. Näillä alueilla rakentamisessa ja toimintojen järjestämisessä on huomioitava keskeisen maisematilan säilyminen avoimena ja pääosin kulttuurimaiseman luonteisena. Alueelle rakennettavat aidat, katokset tms. rakenteet eivät saa muodostaa näköestettä avoimen maisematilan hahmottamiselle riittävän selkeästi tai visuaalista häiriötä, joka korostuu kulttuurimaiseman luonteeseen sopimattomasti. 2.1.5 Rakennusjärjestys Valtuusto hyväksyi Espoon kaupungin rakennusjärjestyksen 12.9.2011 ( 112). Rakennusjärjestys astui voimaan 1.1.2012. 2.1.6 Tonttijako Asemakaava-alueelle ei ole laadittu tonttijakoa. 2.1.7 Rakennuskiellot Asemakaava-alueella ei ole rakennuskieltoa. 2.1.8 Muut suunnitelmat ja päätökset 2.1.9 Pohjakartta Suunnittelualueen viereisille alueille on annettu kaavoissa tavanomaista runsaammin maisemaa koskevia kaavamääräyksiä. Alueen itä- ja pohjoispuolella olevalle RP-alueelle on annettu kaavamääräyksiä liittyen kulttuurimaiseman säilymiseen. Määräyksiä on annettu esimerkiksi metsäisen reunavyöhykkeen puuston säilyttämisestä, istutettavan puuston ja pensasaitojen korkeudesta sekä rakenteiden korkeudesta. Kirkkonummentien varren kiinteistöillä on kaavamääräys, että sekä tonttien kadun puoleisilla rajoilla että tonttien väleissä pitää olla puurivit. VL-1-aluetta on hoidettava puistometsänä. Pohjakartta mittakaavassa 1:1000 on Espoon kaupunkitekniikan keskuksen laatima ja se täyttää maankäyttö- ja rakennuslain 54a :n vaatimukset. 2.2 Selvitys alueesta 2.2.1 Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue sijaitsee Suur-Leppävaaran alueella Friisinmäessä Kirkkonummentien ja Kesäyönpolun risteyksessä. Nykyisin alue on asemakaavan mukainen, toteutumaton uurnien ja tuhkien hautaamiseen osoitettu hautausmaan kortteli (EH). Alue on tasainen ja lähes puuton pieni niitty. Lähivirkistysalueen metsän reuna ulottuu kaavamuutosalueen kiinteistölle länsipuolella. Asemakaava on jäänyt tämän korttelialueen osalta toteutumatta. Näköpiirissä ei ole, että toteutuisikaan. Lähellä, itä- ja pohjoispuolella on kaksi siirtolapuutarhatonttia, joilla sijaitsee yhteensä yli neljäkymmentä vuosina 2011 ja 2012 valmistunutta mökkiä pienine puutarhoineen sekä yhteinen huoltorakennus. Eteläpuolella on
7 (15) asemakaavan mukaan toteutunut erillispientalojen korttelialue, jonka vanhimmat rakennukset ovat 1950-luvulta ja uusimmat rakennukset 2010-luvulta. Länsipuolella on metsäinen laajahko kukkula, joka on kaavassa lähivirkistys- ja puistoaluetta. Suunnittelualueen kaakkoispuolella sijaitsee rakentumaton yleisten rakennusten korttelialue kaupungin tarpeisiin. Muu lähiympäristö muodostuu 1950-2010 -luvuilla rakentuneesta asuinpientalo- ja erillispientaloalueesta sekä viheralueista. Alueen pinta-ala on noin 4815 m 2. 2.2.2 Maanomistus Kiinteistö 49-424-1-406 korttelin 54151 EH-alueella on yksityisessä omistuksessa. 2.2.3 Rakennettu ympäristö Maankäyttö Suunnittelualue ei ole totetutunut kaavan mukaisesti ja on tällä hetkellä rakentamaton tasainen, lähes puuton niitty. Käyttämätöntä rakennusoikeutta hautausmaan korttelialueella on 150 k-m 2 yhteen kerrokseen. Yhdyskuntarakenne Kaavamuutosalue sijoittuu erillispientalokorttelien ja siirtolapuutarhakorttelin kainaloon. Alueen vieressä lounassuunnassa on toteutumaton yleisten rakennusten korttelialue, joka varataan kaupungin tarpeisiin. Alueelle antaa myös leimansa pohjois- ja luoteissuunnassa sijaitseva laajahko lähivirkistysalue. Kulku alueelle tapahtuu Kirkkonummentieltä ja siitä erkanevalta Kesäyönpolulta. Kirkkonummentie yhdistyy Friisinmäentiehen suunnittelualueelta itään. Friisinmäentie on kokoojakatu, joka yhdistää Nihtisillan ja Etelä-Leppävaaran sekä mahdollistaa Turunväylän ylityksen Laajalahteen. Leppävaaraan ja Kiloon on matkaa noin kilometri. Liikenne Ajoneuvoliikenne Alueelle saavutaan Kirkkonummentieltä, sekä siitä erkanevalta Kesäyönpolulta. Kirkkonummentie on yhteydessä Friisinmäentiehen noin 50 metrin päässä idässä ja noin 800 metrin päässä lännessä. Kesäyönpolku on lyhyt päättyvä tonttikatu, joka syöttää liikennettä suunnittelualueen itäpuolella olevalle siirtolapuutarhalle. Friisinmäentien nykyliikennemäärä on noin 5 300 ajoneuvoa vuorokaudessa (v. 2015). Liikenne-ennusteen mukaan liikennemäärä Friisinmäentiellä vuonna 2050 on noin 6 700 ajoneuvoa vuorokaudessa. Jalankulku ja pyöräily Välittömästi suunnittelualueeseen rajautuvien Kirkkonummentien ja Kesäyönpolun varressa ei ole jalankululle tai pyöräilylle osoitettua tilaa. Friisinmäentien varressa on yhdistetty jalankulku- ja pyörätie pohjoisesta tultaessa Friisinmäentien itäpuolella ja Kirkkonummentien liittymän jälkeen molemmilla puolin. Säterinniityn kaupunkipyöräasema sijaitsee suunnittelualueesta noin 400 metriä Leppävaaraan päin. Alueen sisäinen liikenne ja paikoitus Alue on rakentamaton mutta alueelle johtava Kesäyönpolku palvelee tällä hetkellä siirtolapuutarhaa. Koska suunnittelualue on rakentamaton, ei siellä myöskään ole pysäköintiä. Suunnittelualueen läheisyydessä ei ole yleisiä pysäköintialueita (LP). Kesäyönpolun varressa on tilapäisesti järjestettyä kadunvarsipysäköintiä joka poistuu, kun alueen kadut on saatu kokonaan rakennettua. Julkinen liikenne
8 (15) Lähimmät bussipysäkit sijaitsevat Friisinmäentiellä, joista lähemmälle on matkaa noin 300 metriä. Pysäkkejä liikennöivät linjat 206/A (Karamalmi Kamppi) ja 543 (Kivenlahti Leppävaara). Palvelut Lähimmät päiväkodit ja koulut sijatsevat alle kilometrin päässä länsipuoella Friisinmäessä sekä itäsuunnassa etelä-leppävaarassa. Aivan suunnittelualeen läheisyydessä sijaitsee lähivirkistysalueita. Kattavimmat päivittäistavarakaupat ja muut kaupalliset palvelut sijaitsevat Leppävaaran keskustassa, suunnittelualueelta hieman yli kilometri koilliseen. Yhdyskuntatekninen huolto Kunnallistekniset johdot ja kaapelit sijaitsevat lähellä nykyisten katujen alla. Suunnitelualue on liitettävissä olemassa olevaan kunnallistekniikkaan. 2.2.4 Luonnonolosuhteet Alue on maaperältään moreenia, jonka päällä on silttiä ja savea. Rakennettavuusluokitus on 2, normaalisti rakennettava (webmap 9/2018). 2.2.5 Suojelukohteet Suunnittelualueen naapurissa lähivirkistysalueella on liito-oravien aluetta (webmap 9/2018). Alue sijaitsee paikallisesti ja maakunnallisesti arvokkaan kulttuuriympäristön, Kilon viljelyaukean eteläisimmässä osassa (webmap 9/2018). 2.2.6 Ympäristön häiriötekijät Suunnittelualueen kaakkoisosaan kohdistuu vähäistä liikenteen melua Friisinmäentieltä. 3 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET 3.1 Kaupungin ja seudun yleiset tavoitteet Kaavanmuutos lisää asuntotonttivarantoa hyvän saavutettavuuden alueella valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden ja MAL-toteutusohjelman mukaisesti. 3.2 Alueen toimintoja, mitoitusta ja ympäristön laatua koskevat tavoitteet Asemakaava on jäänyt tämän korttelialueen osalta toteutumatta. Näköpiirissä ei ole, että toteutuisikaan. Suunnittelussa on huomioitu paikan luonne osana kulttuurimaiseman avointa maisematilaa. Asemakaavamuutoksella rajataan avoin maisema metsäalueen reunaan uudella pienten erillispientalojen ja päiväkodin korttelialueella. Maisema muuttuu suuressa mittakaavassa vähän ja viheraluetta sekä avointa maisemaa on toteutunut voimassa olevien kaavojen tavoitteen mukaisesti. 3.3 Osallisten tavoitteet Hakijan tavoitteena on toteuttaa uudentyyppinen pienten erillistalojen konseptin mukainen pieni kyläyhteisö, joka mittakaavaltaan liittyy luontevasti viereiseen siirtolapuutarha-alueeseen. Asukasmielipiteet Asemakaavan muutoksen käsittelyssä noudatetaan osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa esitettyä menettelyä. Mahdollisia asukasmielipiteitä, muistutuksia ja saatuja kannanottoja sekä lausuntoja selostetaan selostuksen kohdassa 7.4.
9 (15) 4 ASEMAKAAVAN KUVAUS 4.1 Yleisperustelu ja -kuvaus 4.2 Mitoitus Tavoitteena on mahdollistaa pienten erillispientalojen ja päiväkodin sijoittuminen Friisinmäkeen muuttamalla hautausmaan korttelialue erillispientalojen ja julkisten lähipalvelurakennusten korttelialueeksi lasten päiväkotia varten. Kaava-alueen kokonaispinta-ala noin 4815 m 2. Kokonaiskerrosala on 810 k-m 2, josta asumisen osuus on 450 k-m 2, päiväkodin osuus on 280 k-m 2 ja talousrakennusten osuus 80 k-m 2. Asemakaavan myötä alueen rakennusoikeus kasvaa 660 k-m 2.. 4.3 Kaavan mukainen rakennettu ympäristö 4.3.1 Maankäyttö Korttelialueet AO Erillispientalojen korttelialue Alueelle on osoitettu rakennusalat yhdeksälle pientalolle, joiden rakennusoikeus on osoitettu kerrosalaneliömetrilukuna (50). Pientalojen kerrosluku on I u ½, murtoluku roomalaisen numeron jäljessä osoittaa, kuinka suuren osan rakennuksen suurimman kerroksen alasta ullakon tasolla saa käyttää kerrosalaan laskettavaksi tilaksi. Alueella on yksi rakennusala talousrakennusta (t) varten ja sille rakennusoikeus on osoitettu lukuna (50) ja suurin sallittu kerrosluku I (yksi). Alueen kaakkoiskulmassa on pysäköimispaikka (p), jolla myös YL-1 -alueen paikoitus on järjestettävä kiinteistöjen välisin sopimuksin. Alueen läpi pysäköimispaikan pohjoispuolella on ajoyhteysmerkintä (ajo) päiväkodin alueelle. Kesäyönpolun vastaiselle rajalle merkitään ajoliittymäkielto lukuun ottamatta pysäköimisalueelle ajoa. Kattomuodon erillispientaloissa tulee olla pulpettikatto. Rakennusten pääasiallisena julkisivumateriaalina tulee käyttää puuta. Korttelialueella tulee käyttää yhteneväistä rakennustapaa. Korttelialueen rakennusten julkisivujen tulee olla värisävyiltään yhtenäisiä ja hillittyjä. Pihan ilmeen tulee olla vehreä. Rakentamattomat korttelialueen osat, joita ei käytetä kulkuteinä, leikki- tai oleskelualueina tai pysäköintiin, on istutettava. Pysäköintialue on ympäröitävä ja jäsenneltävä puu- ja pensasistutuksin. Alueen itä- ja länsirajan tuntumassa on istutettavat kaistaleet. Asuinpihat tulee rajata toista asuinpihaa ja katualuetta vasten pensasaidalla. Kaavassa on annettu määräys hulevesien viivyttämisestä alueella. AO-korttelialue tulee muodostaa yhdeksi tontiksi. YL-1 Julkisten lähipalvelurakennusten korttelialue lasten päiväkotia varten Alueelle on osoitettu rakennusala lasten päiväkotia varten. Rakennusoikeus on merkitty kerrosalaneliömetrilukuna (280). Suurin sallittu kerrosluku on I (yksi). Alueella on myös rakennusala talousrakennusta (t) varten ja sille rakennusoikeus on osoitettu lukuna (30) ja suurin sallittu kerrosluku I (yksi). YL-1 -korttelialueen pysäköinti tulee järjestää viereisen AO -korttelialueen pysäköimispaikalla (p) kiinteistöjen välisin sopimuksin. Kaavassa on osoitettu ajoyhteysmerkintä (ajo) erillispientaloalueen puolella päiväkotia varten Kesäyönpolku -kadulta. Ajoliittymäkielto merkitään Kirkkonummentien vastaiselle rajalle. Rakennusten pääasiallisena julkisivumateriaalina tulee käyttää puuta. Korttelialueella tulee käyttää yhteneväistä rakennustapaa. Korttelialueen rakennusten julkisivujen tulee olla värisävyiltään yhtenäisiä ja hillittyjä.
10 (15) 4.3.2 Liikenne Pihan ilmeen tulee olla vehreä. Rakentamattomat korttelialueen osat, joita ei käytetä kulkuteinä, leikki- tai oleskelualueina tai pysäköintiin, on istutettava. Alueen itärajan tuntumassa on istutettava kaistale ja etelärajan tuntumassa istutettavan/säilytettävän puurivin merkintä. Ajoneuvoliikenne alueelle tulee tapahtumaan sekä Kesäyönpolulta että Kirkkonummentieltä. Ajoneuvoliittymät on ohjattu asuinrakennusten ja päiväkodin yhteiseen käyttöön varatulle pysäköintialueelle. Kaksi liittymää pysäköintialueella tekee päiväkodin aiheuttamasta saattoliikenteestä sujuvampaa. Pysäköintialueelle mahtuu suunnitelman mukaan noin 19 autopaikkaa, joista yksi on varattu liikuntaesteisille. Laskennallinen saattopaikkojen tarve on 1 autopaikka lapsiryhmää kohden ja se on otettu huomioon pysäköintialueen mitoituksessa. Päiväkodin huoltoajo tapahtuu Kesäyönpolun kautta. Kulku saattopaikoilta päiväkotiin on järjestetty niin, ettei se risteä huoltoajon kanssa. Autopaikkoja on rakennettava vähintään seuraavasti: 1,2 ap / asunto 1 ap / päiväkodin 200 k-m² kohti. Kuva: Suunnittelualueen sijainti ajoneuvo- ja raideliikenteen tavoiteverkossa.
11 (15) Pyöräpaikkoja on rakennettava vähintään seuraavasti: 1 pp / 30 k-m², kuitenkin vähintään 2 pp / asunto. Kaikkien vähimmäisvaatimuksen mukaisten paikkojen tulee sijaita katetussa ja lukittavissa olevassa tilassa. Lisäksi lyhytaikaiselle pyöräpysäköinnille tulee osoittaa tilaa ulkotiloissa. 1 pp / 100 päiväkoti k-m² kohden. Asemakaavassa osoitettaan liittymäkielto Kesäyönpolun ja Kirkkonummentien varteen niiltä osin, kun se ei ole tontille ajon kannalta sallittua. Alueella tai sen lähistöllä ei ole yleiseen pysäköintiin tarkoitettua LP-aluetta. Kesäyönpolun varressa on tällä hetkellä aikarajoitettua kadunvarsipysäköintiä mutta se poistuu, kun alueen kadut on saatu tulevaisuudessa rakennettua. Alueen jalankulku- ja pyöräilyolosuhteet tulevat pysymään pitkälti nykyisenkaltaisina. Kuva: Suunnittelualueen sijainti jalankulun ja pyöräilyn tavoiteverkossa.
12 (15) 4.3.3 Palvelut Kaavamuutos mahdollistaa päiväkodin sijoittumisen Friisinmäkeen. 4.4 Ympäristön häiriötekijät Pääasiallinen liikennemelun lähde alueella on Friisinmäentie. Ennustetilanteen liikennemäärän ei ole katsottu aiheuttavan alueelle tulevaisuudessa meluhäiriöitä. 5 ASEMAKAAVARATKAISUN VAIKUTUKSET 5.1 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön Asemakaavamuutoksen myötä siirtolapuutarha- ja asuinpientalovaltaisella alueella kaupunkirakenne tiivistyy alueelle sopivilla pienillä erillispientaloilla ja pienellä, 1-2 lapsiryhmän päiväkodilla. Uusi rakentaminen noudattaa lähiympäristön rakentamisen mittakaavaa ja sijoittelua ja siten soveltuu rakennettuun ympäristöön muodoltaan ja korkeusasemaltaan. Muutos olemassa olevan pientalo- ja siirtolapuutarha-alueen kaupunkikuvassa ei ole merkittävä. 5.2 Vaikutukset liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen Uusi maankäyttö alueella aiheuttaa tulee aiheuttamaan lievää liikenteen lisääntymistä. Pienen päiväkodin ja 9 pientalon aiheuttama liikenne on kuitenkin niin vähäistä, ettei sen katsota aiheuttavan alueen liikenneverkolle haittaa turvallisuuden tai toimivuuden näkökulmasta. Suunnittelualueelle on mahdollista toteuttaa kaksi ajoneuvoliittymää, joista toinen sijaitsee Kesäyönpolulla ja toinen Kirkkonummentiellä. Kaksi liittymää tontilla helpottaa erityisesti päiväkodin saattoliikennettä. Rakentaminen tapahtuu olemassa olevan yhdyskuntatekniikan piirissä. 5.3 Vaikutukset luontoon ja maisemaan Toteutumattomana ollut hautausmaan korttelialue poistuu uusien pientalo- ja päiväkotirakennusten sijoittuessa alueelle, joka muuttuu rakennetummaksi. Suunnittelussa kuitenkin huomioidaan paikan luonne osana kulttuurimaiseman avointa maisematilaa. Asemakaavamuutoksella rajataan avoin maisema metsäalueen reunaan uudella pienten erillispientalojen ja päiväkodin korttelialueella. Maisema muuttuu suuressa mittakaavassa vähän ja viheraluetta sekä avointa maisemaa on toteutunut voimassa olevien kaavojen tavoitteen mukaisesti. Kaava-alue sijoittuu toteutuneen siirtolapuutarha-alueen sekä metsäisen lähivirkistysalueen väliselle viljelystä poistuneelle pellolle, joka on pusikoitumassa. Alue ei hahmotu enää nykymaisemassa osana Kilon viljelyaukean avointa maisemaa, vaan siirtolapuutarha-alue muodostaa uuden reunavyöhykkeen viljelyaukean suunnasta nähden, jonka takana kohoaa vehreä rinnemetsä. Tavoitteena on, että uudet rakennukset mittakaavaltaan, sijoittelultaan ja ulkomuodoltaan olisivat verrannollisia viereiseen rintamamiestyyppiseen pientaloalueeseen. Kaupunkikuvaan ja maisemaan uusien rakennusten sovittamista ohjataan kaavamääräyksillä kerrosneliömetrimäärästä, kerrosluvusta, kattomuodosta, julkisivumateriaalista ja värisävystä. Kirkkonummentien laitaan on osoitettu säilytettävä/istutettava puurivi, jatkaen alueella voimassa olevan kaavan, pääosin toteutunutta, periaatetta. Pihojen vehreydestä ja istuttamisesta on määrätty kaavassa. Pientalotontit tulee kaavamääräyksen mukaan rajata katualuetta ja toista asuinpihaa vasten pensasaidalla, mikä on myös olevalle rintamamiestaloalueelle ominaista.
13 (15) 5.4 Vaikutukset ihmisten elinoloihin (terveyteen, turvallisuuteen, esteettömyyteen, eri väestöryhmien toimintamahdollisuuksiin lähiympäristössä, sosiaalisiin oloihin ja kulttuuriin) Uusi asuinrakentaminen tuo lisää asukkaita alueelle. Asemakaavan muutos mahdollistaa yhdeksän pienen (50k-m 2 ) erillispientalon ja lastenhoitopalvelua alueella täydentävän 1-2 lapsiryhmän päiväkodin sijoittumisen. Alue on hyvä lasten liikkumiseen lähistön virkistysalueilla. Siirtolapuutarhamökkien ja uusien rakennusten välinen etäisyys on noin 17-20 metriä, ja niiden välissä kulkee Kesäyönpolku -katu. Kaavaratkaisussa on pyritty osoittaa uusien pientalojen rakennusala siten, että ne eivät sijoitu suoraan siirtolapuutarhamökkejä vastapäätä, siinä määrin missä tämä on mahdollista. Korttelin itälaitaan, Kesäyönpolkua katualuetta vasten, tulee kaavamääräysten mukaan istuttaa pensasaita. Kaavamuutosalueen lähistön asukkaat joutuvat sopeutumaan muutoksiin ympäristössään, joka on ollut pitkään muuttumaton ja niihin sopeutuminen voi tuntua hankalalta. Rakennusaikana aiheutuu myös jonkin verran melua yms. häiriötä, mutta haitta on tilapäinen. Laadukkaalla täydennysrakentamisella on yleisesti ottaen paljon positiivisia vaikutuksia alueen arvoon ja imagoon. Korttelin rakentumisella ei ole merkittäviä vaikutuksia liikenteeseen tai sen järjestämiseen. Rakentamisen aikainen työmaaliikenne voi aiheuttaa tilapäistä melu- ja liikennehaittaa alueen liikenneverkolla, kuten mikä tahansa rakentaminen. 5.5 Kaavataloudelliset vaikutukset ja energiahuolto Rakennusoikeuden lisääminen nostaa kaavamuutosalueen arvoa. Muutos lisää asumista valmiin kunnallistekniikan alueella. Kaavamuutoksen hyväksyminen mahdollistaa maankäyttöneuvottelujen perusteella sovittujen korvausten keräämisen kaupungille. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Rakentamisaikataulu Asemakaavan muutoksen mukainen rakentaminen tulee mahdolliseksi asemakaavan muutoksen saatua lainvoiman. Rakentamisen aikataulusta vastaa kiinteistön omistaja. 6.2 Toteuttamis- ja soveltamisohjeet Viitesuunnitelman on laatinut arkkitehtitoimisto Modelark Oy. 6.3 Toteutuksen seuranta Kaavan toteutuksen seuranta jää rakennuslupaviranomaisten tehtäväksi. Rakennuslupia myönnettäessä tulee kaavan määräykset ottaa huomioon. 7 SUUNNITTELUN VAIHEET 7.1 Suunnittelua koskevat päätökset
14 (15) Sopimukset Asemakaavasta käydään sopimusneuvottelut ja tehdään tarvittavat sopimukset, jotka hoitaa tonttiyksikkö. 7.2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavasta on laadittu erillinen osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on ollut nähtävillä MRA 30 :n mukaisesti 30.7.-28.8.2018. 7.3 Suunnittelu ja asemakaavaratkaisun eri vaihtoehdot Suunnittelu Asemakaavan muutos on laadittu yhteistyössä Arkkitehtitoimisto Modelark Oy:n kanssa. Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen asemakaavayksikössä kaavan valmistelusta on vastannut asemakaavainsinööri Sari Metsälä, maisema-arkkitehti Marie Nyman sekä liikennesuunnitteluyksiköstä suunnitteluinsinööri Markus Pasanen. 7.4 Käsittelyvaiheet ja vuorovaikutus Ajankohta Käsittelytieto 4.6.2018 Ksj (OAS) 30.7.-28.8.2018 Nähtävillä MRA 30 :n mukaan. Nähtävilläoloaikana mielipiteitä jätettiin viisi kappaletta. Mielipiteiden pääkohdat koskivat liikenteen turvallisuutta, toimivuutta ja melua sekä maiseman muuttumista alueella. 12.12.2018 Kaavakarttaan on osoitettu määräykset kattomuodosta, julkisivumateriaalista, värisävystä, pihan vehreydestä ja istutuksista. 12.12.2018 Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi asemakaavan muutosehdotuksen nähtäville MRA 27 :n mukaisesti.
ESPOON KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUKESKUS Sari Metsälä Asemakaavainsinööri Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelujohtaja