Työajat ja monialtistuminen Annina Ropponen Vanhempi tutkija, TtT, dosentti
Pitkät työajat ja hyvinvointi entäs työympäristö? Annina Ropponen, vanhempi tutkija
Työajoissa on Suomessa vaihtelua enemmän kuin monissa muissa Euroopan maissa EUROOPAN TYÖOLOTUTKIMUS 2015 (%) Suomi EU 60 50 40 30 20 Suomessa vuorotyötä tekeviä 20 % ja Euroopan Unionissa 21 % 10 0 Yötyö < 10 tunnin työpäiviä Viikonlopputyö Epäsäännölliset alkamis- ja loppumisajat
Vuorokausirytmi ja hereillä vietetty aika säätelevät unen määrää ja vireyttä UNEN PITUUS PÄIVÄ- JA YÖVUORON JÄLKEEN hereilläoloaika 5 VOIMAKAS UNELIAISUUS ERI VUOROISSA Uneliaisuus vuorokausirytmi 4 20 % 50 % 3 7 % unen pituus unen pituus Ilta-aamuyhdistelmät ja yövuorot lyhentävät unen pituutta 2 1 Aamuvuoro Iltavuoro Yövuoro 4 6 8 10 12 14 12 14 16 18 20 22 22 24 2 4 6 Vuorokauden aika Aikaiset aamuvuorot ja yövuorot alentavat vireyttä
Työajat vaikuttavat vireyden ja unen kautta toimintakykyyn KYKY KESKITTYÄ ITSEOHJAUTUVUUS UUDEN OPPIMINEN Tarkkaavaisuus Toiminnanohjaus Muisti Vireys ja motivaatio Unen määrä ja laatu
Pitkät työajat (>50-55 t/vko) lisäävät kroonisia terveysriskejä ja heikentävät toimintakykyä SEPELVALTIMOTAUDIN RISKI (RR) 2,4 2,0 1,6 1,2 RISKIN TASO sepelvaltimotauti 1,1 1,8 1,2 aivohalvaus 1,3 2 alkoholin liikakäyttö 1,1 3 0,8 <40 40-50 >50 Viikkotyötunnit Virtanen ym. 2012 ylipaino 1,3 4 tyypin II diabetes 1,2 5 (vain suorittava työ) AIVOHALVAUKSEN RISKI (RR) 2,4 2,0 1,6 1,2 ennenaikainen synnytys 1,3 6 unihäiriöt kohonnut 7 kognitiivinen toimintakyky alentunut 8 0,8 35-40 t 41-48 t 49-54 t >55 t Viikkotyötunnit Kivimäki ym. 2015 1 Virtanen ym. 2012, 2 Kivimäki ym. 2015 (IPD), 3 Virtanen ym. 2015 (IPD) 4 Kivimäki ym. (unpublished, IPD), 5 Kivimäki ym. 2015 6 Melick ym. 2014 7 Bannai ym. 2014 8 Virtanen ym. 2009
Pitkät työvuorot lisäävät työtapaturmien ja onnettomuuksien riskiä TUTKIMUS ASETELMA AMMATTIRYHMÄ TUTKITTAVIEN LKM RISKISUHDE Yli 12 tunnin työvuorot Vegso ym. 2007 Tapaus-verrokki Teollisuuden työntekijät 1 955 1.88 Dembe ym. 2005 Prospektiivinen Teollisuuden työntekijät 10 793 1.37 Barger ym. 2005 Prospektiivinen Lääkärit 2 737 2.30 Rogers ym. 2004 Poikkileikkaus Hoitajat 393 3.29 Yli 8 tunnin työvuorot Fransen ym. 2006 Poikkileikkaus - 15 687 1.32 Dong ym. 2005 Prospektiivinen Teollisuuden työntekijät 12 686 1.98 Rogers ym. 2004 Poikkileikkaus Hoitajat 393 1.85 Gander ym. 2000 Poikkileikkaus Nukutuslääkärit 301 1.48 Wagstaff & Sigstad Lie. Shift and night work and long working hours a systematic review of safety implications. SJWEH 2011; 37: 173-185.
Työ työskentely aikaisin aamulla työskentely yöllä Peräkkäiset työpäivät pitkät yötyörupeamat Työajan pituus pitkät työpäivät pitkät työviikot TERVEYTEEN TYÖSSÄ VAIKUTTAVIA TYÖAIKOJEN PIIRTEITÄ Palautuminen lyhyet työpäivien välit yötyön jälkeinen riittävä vapaa Vaikutusmahdollisuudet työaikoihin Työaikatoiveet Vapaapäivät vapaat viikonloput yksittäiset vapaapäivät
Työturvallisuuden hallinta 12 tunnin vuorojärjestelmässä vireyden, turvallisuuskäyttäytymisen ja työympäristöaltisteiden väliset yhteydet pitkissä (t)yövuoroissa
Mitä me aiomme? 1. Selvitetään suojainten käyttö ja muu turvallisuuskäyttäytyminen pitkissä (t)yövuoroissa Indikaattori kuulo- ja hengityssuojainten käytölle, haastattelut, havainnointi 2. Selvitetään vireystila pitkissä (t)yövuoroissa Unen, vireyden, ja väsymyksen arviointi (sähköinen päiväkirja), haastattelut, havainnointi Tavoitteena selvittää miten altistumisprofiili muuttuu kun työvuoro on yli 8 tuntia Luodaan kokonaiskuva turvallisuuskäyttäytymisestä ja vireydestä sekä niiden muutoksista pitkien (t)yövuorojen aikana
Mitä aiomme (2)? 3. Täsmennetään suosituksia työympäristöaltisteille olemassa olevan tiedon perusteella Pohjoismaisen neuvotteluryhmän NEG n suositukset pitkille työvuoroille ja yötyölle (altisteet), HTP-luettelon ohjeet, viimeaikainen tutkimustieto ja osallistuvien yritysten olemassa oleva mittausdata Työympäristöaltistetieto viedään osaksi hankkeessa kehitettävää työturvallisuuden ja vireyden hallinnan verkkomateriaalia Tavoitteena soveltaa työympäristöaltisteille annettuja suosituksia 12 tunnin (t)yövuoroissa
Riskin arviointi Virheen vaikutus Hallintamekanismi Mahdollisuus nukkua, palautua ja ylläpitää vireyttä (keskimääräinen unen kesto) Taso 1 Työaikamalli Yleinen valveilla olo-uni-malli Väsymyksen mallinnus Todellinen unen kesto Taso 2 Aiempi uni ja valveilla olo aineisto Käyttäytyminen Taso 3 Väsymykseen liittyvät virheet Taso 4 Väsymykseen liittyvät tapahtumat Taso 5 Vireyden ja väsymyksen arviointi Itseraportoitu käyttäytyminen Fysiologinen seuranta Väsymyksen todentamisen mallit Työturvallisuuden johtamisen mallien virheen analysointimallit Työturvallisuuden johtamisen mallien tapahtumien esiintymisen analysointi Todellinen tapahtuma Dawson, D. and K. McCulloch, Sleep Med Rev, 2005. Reason, J. The Western journal of medicine, 2000. Helmreich, R.L. Bmj, 2000. Helmreich, R.L., A.C. Merritt, and J.A. Wilhelm, Int J Aviat Psychol, 1999.
Taustamateriaalia Hiukkaset ja melu kestävässä kaivosympäristössä (HIME) The Nordic Expert Group for Criteria Documentation of Health Risks from Chemicals (NEG) 12 tunnin vuorojärjestelmien turvallinen ja työhyvinvointia edistävä toteuttaminen teollisuudessa Vire-työkalu
Kiitos! ttl.fi @tyoterveys @fioh tyoterveyslaitos tyoterveys Tyoterveyslaitos