Luonto hyvinvoinnin ja terveyden lähteenä Marjo Neuvonen, Luke Riistapäivät 19.-20.1.2016, Tampere
At the end of the day, we come out in nature not because the science says it does something to us, but because of how it makes us feel. Williams, Florence. 2016. This Is Your Brain on Nature. National Geographic. January 2016 Kuva Erkki Oksanen 2 Marjo Neuvonen
Esityksen sisältö Mitä tutkimuksen pohjalta voidaan sanoa? Minkälaista tutkimusta Suomessa? Tutkimuksesta käytäntöön Niko Neuvonen 3 Marjo Neuvonen
Luonto, ihminen ja hyvinvointi Virkistyskäyttö perinteisesti luonnonvara-alan tutkimuskohde seurannat ja käyttömuotojen yhteensovittaminen, luonnonvarapolitiikka Hyvinvointi, jossa mittarina kokemukset, fysiologiset muutokset Tarvitaan luonnonvara-alan yhteistyötä uusien sektoreiden kanssa Miten luonto tuottaa hyvinvointia, ja mistä hyödyt syntyvät? Millainen merkitys luonnossa virkistäytymisellä on kansalaisten terveydelle? Tuoko luonnossa liikkuminen lisähyötyä Millaiset ympäristöt palauttavat stressistä ja onko vaikutuksissa eroja eri väestöryhmillä? 4 Marjo Neuvonen
Tutkimusnäyttö Viherympäristöt - korreloivat positiivisesti koetun terveyden kanssa - vähentävät terveyteen liittyvää epätasa-arvoa - Kohentaa mielialaa, auttaa tarkkaavaisuutta palautumaan ja edistävät suoriutumista keskittymistä vaativista tehtävistä - vähentävät stressiä (alentavat verenpainetta, sydämen sykettä, lihasjännitystä ja stressihormonin tasoa) - myös virtuaalinen luontoympäristö voi vähentää stressiä (luontokuvat, -videot, lintujen ääni) 5 Marjo Neuvonen & Ann Ojala
Hyvinvointia - mutta kenelle? 96 % (15 74-vuotiaasta väestöstä) harrastaa ulkoilua ja ulkoilun harrastamisen väestöryhmien väliset erot ovat pienet Suomalaiset ulkoilevat luonnossa mielellään ympärivuotisesti ja heillä on keskimäärin 13 erilaista ulkoiluharrastusta. Luontoon lähdetään keskimäärin kaksi tai kolme kertaa viikossa. Lähes kolmannes (31%) ulkoilee joka päivä. Lähde: Sievänen, Tuija & Neuvonen, Marjo 2011. Luonnon virkistyskäyttö 2010. Metlan työraportteja 212. Vantaa: Metsäntutkimuslaitos. 6 Marjo Neuvonen
Mistä? Terveyshyötyjä luonnosta saadaan asuin- ja työympäristöjen viheralueilta, maaseudun luontoretkiltä ja vapaa-ajan luontokokemuksista. runsas kolmannes (36 %) aikuisväestöstä liikkuu luonnossa kodin tai vapaa-ajan asunnon läheisyydessä tai muualla luonnossa Asuinalueen viherympäristö voi tukea merkittävästi ihmisten elämänlaatua ja jokapäiväistä toimintaa Lähiulkoilun merkitys on suuri: noin 2.6 miljardia euroa* (kävellen, pyöräillen saavutettavat jokamiehenoikeudella käytetyt alueet) Lähteet: Borodulin, Katja & Paronen, Olavi & Männistö, Satu 2011. Aikuisten vapaa-ajan liikuntaympäristöt. Teoksessa: Pauliina Husu & Olavi Paronen & Jaana Suni & Tommi Vasankari (toim.). Suomalaisten fyysinen aktiivisuus ja kunto 2010. Terveyttä edistävän liikunnan nykytila ja muutokset. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2011:15. Helsinki. * Lankia, T. 2015. Value of recreational services provided by ecosystems in Finland. Julkaisussa: Jäppinen, J-P., Heliölä, Towards A Sustainable and Genuinely Green Economy. The value and social significance of ecosystem services in Finland (TEEB for Finland). The Finnish Environement 1en/2015. Suomen ympäristökeskus. * Lankia, T., Kopperoinen, L., Pouta, E., Neuvonen, M. Valuing recreational ecosystem service flow in Finland. Journal of Outdoor recreation and tourism, 10: 14-28 7
Teoreettinen malli viherympäristön ja terveyden välisestä yhteydestä 8
9
Tutkimusyhteistyö ja aineistot Tutkimusyhteistyökumppanit: Terveyden ja hyvinvoinninlaitos THL, Tampereen yliopisto, Tilastokeskus, sekä FFPRI Forestry and Forest Products Research Institute Japan Rahoittajat: Suomen Akatemia, ministeriöt YM, OKM, MMM ja EU Aineistot: Luonnon virkistyskäytön valtakunnallinen inventointi (LVVI) seurantatutkimus, erilaiset viherympäristön määrää kuvaavat tietokannat ja Helsingissä toteutettu kenttäkoe * * Tyrväinen, Liisa, Korpela, Kalevi & Ojala, Ann 2014a. Luonnon virkistyskäytön terveys- ja hyvinvointihyödyt. Teoksessa: Tyrväinen, Liisa, Sievänen, Tuija, Tuulentie, Seija & Kurttila, Mikko (toim.) 2014. Hyvinvointia Metsästä. Helsinki: SKS. Kirjokansi 90, s. 48 58. 10 Marjo Neuvonen
Vaikutusmekanismit: luonto & emotionaalinen hyvinvointi Luonto vaikuttaa mielen hyvinvointiin suoraan aistien välityksellä. Luonto houkuttaa liikuntaan tai sosiaaliseen kanssakäymiseen, jotka osaltaan tukevat henkistä hyvinvointia. Ulkoiluun käytetty aika Viimeisimmän ulkoilukerran elvyttävyyskokemukset Ulkoiluseura Emotionaalinen hyvinvointi Ulkoilukerran kesto Tutkimuksessa ulkoilun hyödyt vahvistuivat paljon ulkoilevilla, sillä heidän ulkoilukerrasta saamansa hyödyt ovat voimakkaampia ja lisäsivät mm. onnellisuuden ja tyyneyden tunnetta. Luontoympäristöllä oli suurempi vaikutus hyvinvointiin kuin ulkoiluseuralla tai ulkoilukerran kestolla. Tarkemmin tutkimuksesta: Korpela, Kalevi, Borodulin, Katja, Neuvonen, Marjo, Paronen, Olavi & Tyrväinen, Liisa 2013. Analyzing the mediators between nature-based outdoor recreation and emotional well-being. Journal of Environmental Psychology, 37: 1 7. 11
Koettuun terveyteen vaikuttavia tekijöitä esikaupunkialueella tai taajamissa asuvilla Tarkemmin tutkimuksesta: Pietilä, Miisa & Neuvonen, Marjo & Borodulin, Katja & Korpela, Kalevi & Sievänen, Tuija, & Tyrväinen, Liisa 2015. Relationships between exposure to urban green spaces, physical activity and self-rated health. Journal of outdoor recreation and tourism, 10. 12 Marjo Neuvonen
Koettuun terveyteen vaikuttavia tekijöitä keskusta-alueella asuvilla Tarkemmin tutkimuksesta: Pietilä, Miisa & Neuvonen, Marjo & Borodulin, Katja & Korpela, Kalevi & Sievänen, Tuija, & Tyrväinen, Liisa 2015. Relationships between exposure to urban green spaces, physical activity and self-rated health. Journal of outdoor recreation and tourism, 10. 13
GreenHealth: Terveyttä edistävät luontoympäristöt tulevaisuuden asuinympäristöissä (2011-2015) Projektin johtaja: Prof. Liisa Tyrväinen Suomen Akatemia/Asu-Live ohjelma 2011-2015 Japani-Suomi tutkimusyhteistyö: Stress-reducing qualities of urban green areas 14
Viherympäristöjen määrän, laadun ja sijainnin yhteys ihmisten hyvinvointiin ja terveyteen Tutkimusympäristöt Kaupunkimetsä (Helsingin keskuspuisto) Suurehko puistoalue (Alppipuisto) Vilkas keskusta-alue (Helsinki) 15 Kuvat Erkki Oksanen
Elpymiskokemukset eri ympäristöissä Palautuminen stressistä työpäivän jälkeen oli selvästi nopeampaa kaupunkipuistossa ja laajemmalla metsäalueella kuin kaupungin keskustassa. Metsä oli elvyttävyydeltään osallistujille mieluisin paikka. Tarkemmin tutkimuksesta: Tyrväinen, Liisa, Ojala, Ann, Korpela, Kalevi, Tsunetsugu, Yuko, Kawaga, Takahide & Lanki, Timo 2014b. The influence of urban green environments on stress relief measures: A field experiment. Journal of Environmental Psychology 38: 1 9. 16 Marjo Neuvonen ja Ann Ojala
Esimerkkejä tutkimustiedon hyödyntämisestä Erilaiset harjoitteita sisältävät teemapolut: esim. Voimapolku Ikaalisissa Harjoituksissa kannustetaan havainnoimaan eri aistein: ympäristön havainnointiin katsellen, kuunnellen ja tunnustellen, ja hengityksen rauhoittamiseen Harjoitteen lopussa voi arvioida oman tarkkavaisuuden palautumista Lisää esimerkeistä: Jäppinen, Jukka-Pekka & Tyrväinen, Liisa & Reinikainen, Martina & Ojala, Ann (toim.) 2014. Luonto lähelle ja terveydeksi. Ekosysteemipalvelut ja ihmisen terveys. Argumentahankkeen (2013 2014) tulokset ja toimenpidesuositukset. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 35. 17 Marjo Neuvonen ja Liisa Tyrväinen
Luonnossa virkistäytyminen voidaan nähdä osana ennalta ehkäisevää terveydenhoitoa ja luontoa voidaan hyödyntää myös kuntoutukseen ja terapiaan Kuva Jenni Simkin, Marjo Neuvonen Terveysmetsä -verkostohanke (2014-2016, MMM, Luonnontie Oy, Luke, THL, Tapio, Metsähallitus) Kylpyläkartano Kaisankoti, Espoo: Vuodenaikojen Metsä -luontokierros avaa tiedon ja harjoitteiden avulla tutkittuja terveysvaikutuksia. Sipoon terveyskeskuksen kokeilu: mielenterveyskuntoutujia ja tyypin 2 - diabetespotilaita viedään säännöllisille luontokäynneille osana hoitoa. Vallisaari: luontomatkailun kehittäminen 18 Marjo Neuvonen/Liisa Tyrväinen
Voimametsähanke - Hyvinvointia matkailijoille ja luonnolle Kasvava kiinnostus hyvinvointipalveluihin Kesämatkailuun kaivataan uusia tuotteita ja palveluja. Syntyy voimametsiä, joissa ihmiset kokevat voimaantuvansa ja joihin voidaan kehittää tuotteita ja palveluita Voimametsät ovat myös matkailun palvelu-ympäristöjä, joiden ekosysteemeistä pidetään hyvää huolta (biohiili, viherrakentaminen) 19 Marjo Neuvonen/Marja Uusitalo
Voimametsähanke - Hyvinvointia matkailijoille ja luonnolle Hankkeessa tuotetaan uusia ratkaisuja kesämatkailuun ja tuetaan Levin alueen yrittäjyyttä Samalla luodaan maaperää uusille lähiruoka-, matkailu-, hoiva- ja ympäristöpalveluille Hanke toteutetaan Levillä vuosina 2015-2017 Yhteistyökumppanit: Luonnonvarakeskuksen, Kideve Elinkeinopalvelut - Kittilä, Kittilän kunta, Levin yrittäjät Rahoitus: Euroopan aluekehitysrahasto Yhteyshenkilö: Marja Uusitalo, Luke 20 Marjo Neuvonen/Marja Uusitalo
Luonto ja hyvinvointi toimenpideohjelman (2015-2025) ehdotuksia Turvataan ja lisätään kansalaisten mahdollisuuksia olla luonnossa ja huomioidaan lähivirkistyksen merkitys suunnittelussa Otetaan luonto osaksi kuntoutusta ja terveyssuosituksia Tuodaan luonto osaksi lasten, vanhusten ja erityisryhmien hoitoa Edistetään luonnontuotteiden saatavuutta Lisätään tutkijoiden, yrittäjien ja julkisen sektorin toimijoiden yhteistyötä Kuva Marjo Neuvonen Luonto lähelle ja terveydeksi. Ekosysteemipalvelut ja ihmisen terveys. Argumenta-hankkeen (2013 2014) tulokset ja toimenpidesuositukset 21 Marjo Neuvonen
Kiitos! 22