Mihin yhteiskunnalliseen tietotarpeeseen Metsästä hyvinvointia -tutkimusohjelma vastaa? Liisa Tyrväinen, ohjelmajohtaja

Transkriptio

1 Mihin yhteiskunnalliseen tietotarpeeseen Metsästä hyvinvointia -tutkimusohjelma vastaa? Liisa Tyrväinen, ohjelmajohtaja Luonnosta voimaa ja hyvinvointia -seminaari Luontokeskus Haltia, Espoo

2 Metsästä hyvinvointia tutkimusohjelma ( ) Ohjelmassa tutkittu matkailu- ja virkistyskäytön yhteiskunnallista merkitystä, suhdetta muihin metsien käyttömuotoihin ja liiketoiminnan kehittämisen edellytyksiä. Toteutettu yhdessä sektoritutkimuslaitosten, yliopistojen, kehittämisorganisaatioiden ja yritysten kanssa.

3 Ohjelman tavoitteena tuottaa tietoa Metsien käytön yhteensovittamisesta Metsien virkistys- ja matkailukäytön taloudellisista arvoista ja hyödyistä Luontomatkailun ja virkistyskäytön kysyntä- ja kehitystrendeistä Metsien käytön sosiaalisista ja kulttuurisista arvoista Luontoyrittäjyyden toimintaympäristöstä sekä uusien tuotteiden ja palvelujen kehittämisestä

4 Taustaa Suomi ikääntyy, kaupungistuu ja kansainvälistyy. Terveys- ja hyvinvointi yksi megatrendi Luonnon virkistyskäytöllä monenlaisia ihmisen hyvinvointia ja terveyttä edistäviä vaikutuksia. Perinteiset metsiin perustuvien elinkeinojen rinnalle tarvitaan uusia tuotteita ja palveluja Luontoon perustuvat hyvinvointipalvelut ovat yksi mahdollisuus erityisosaamisen kehittämiseen Suomessa

5 Esimerkkejä metsäympäristön ekosysteemipaveluista Monipuolinen metsäekosysteemi Säätelypalvelut Ilmastonmuutoksen torjunta Veden puhdistus Tulvien ja myrskyjen ehkäisy Melun torjunta Pölytyspalvelut Tuholaisten torjunta Tuotantopalvelut Puu Bioenergia Marjat, sienet, jäkälät Riistaeläimet Puhdas vesi Kulttuuripalvelut Maisema Ulkoilu, virkistys, luontomatkailu Koulutus ja kasvatus Terveys- ja hyvinvointi Kniivilä ym Ihmisten hyvinvointi

6 Luonnon rooli liiketoiminnassa Lähde:Luonnonlukutaito: Luo liiketoimintaa vihreästä hyvinvoinnista 2013, SITRA Mukaellen: Joseph Pipe II, The Experience Economy

7 Tutkimusohjelman avaintiedot Tieteenalat: luontomatkailu, ympäristötaloustiede, metsäekonomia, monitavoitteinen metsäsuunnittelu, ympäristösosiologia, ympäristöpsykologia, maisematutkimus, tilastotiede, suunnittelutieteet. Kokonaisbudjetti noin 9,8 milj. euroa, ulkopuolisen rahoituksen osuus 37%. Metlan hankkeet (8+1) + ulkop. rahoitetut erillishankkeet (30). Ohjausryhmässä mukana ministeriöiden, matkailualan, sektoritutkimuslaitosten ja Metsähallituksen edustajat.

8 Ohjausryhmä Jukka Aula, johtaja, Metsänomistajien liitto, Pohjois-Suomi Katja Borodulin, erikoistutkija, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Antti Honkanen, johtaja, Matkailualan opetus-ja tutkimuslaitos, Itä-Suomen yliopisto Lea Häyhä, Pauli Santala ( ), Nina Vesterinen, erityisasiantuntija matkailu, Työ- ja elinkeinoministeriö Leena Karjalainen-Balk, Harri Karjalainen ( ), Maarit Loiskekoski, neuvotteleva virkamies, Ympäristöministeriö, luontoympäristöosasto Juha Rutanen, yhdistyksen sihteeri, Suomen luontoyrittäjyysverkosto ry Ville Schildt, neuvotteleva virkamies, Maa-ja metsätalousministeriö, metsäosasto Jyrki Tolonen, aluejohtaja, Metsähallitus, luontopalvelut Markku Vieru, Johan Edelheim(2012 -), johtaja, Matkailualan tutkimus-ja koulutusinstituutti Pauli Wallenius, monikäyttöpäällikkö, Metsähallitus

9 Tutkimustulokset palvelevat -Kansallisen metsäohjelman tavoitteita (metsien käytön edistäminen virkistykseen ja luontomatkailuun, metsätalouden hyväksyttävyys). -Valtakunnallisen matkailustrategian 2020 tavoitteiden toteutumista. -Metsähallituksen ja yksityismetsien suunnittelua ja hoitoa -kuntien ja maakuntien maankäyttösuunnittelua -metsäneuvonnan kehittämistä -matkailu- ja luontopalveluyrittäjyyden edistämistä. -alan tutkijoiden koulutusta

10 Metsästä hyvinvointia ohjelman toiminta Yli 110 referoitua tutkimusjulkaisua, yli 200 referoimatonta julkaisua, noin 200 muuta julkaisua (lehtiartikkelit ym.) Runsas 220 kansainvälistä ja 270 kotimaista esitelmää Ohjelman verkkosivut:

11 Synteesikirja Metsä hyvinvoinnin lähteenä 1 JOHDANTO (Tyrväinen, Kurttila, Sievänen ja Tuulentie) 2 LUONNOSSA VIRKISTÄYTYMISEN TAVAT, MOTIIVIT JA HYVINVOINTIHYÖDYT (toim. Tuija Sievänen) 2.1 Miten suomalaiset virkistäytyvät luonnossa? (Sievänen ja Neuvonen) 2.2 Luonto kokemusten ja elämysten lähteenä (Hallikainen, Sievänen, Tuulentie ja Tyrväinen) 2.3 Luonnon virkistyskäytön terveys-ja hyvinvointihyödyt (Tyrväinen, Korpela ja Ojala) 2.4 Metsänomistajat hyvinvointihyötyjen tuottajana ja käyttäjänä (Mielikäinen ja Kanninen)

12 3 PAIKAT, MAISEMAT JA YMPÄRISTÖT (toim. Seija Tuulentie) 3.1 Kaupunkiluonto on lähellä (Faehnle, Kopperoinen, Tyrväinen, Löfström, Lyytimäki, Itkonen, Söderman ja Välimaa) 3.2 Maaseutu vapaa-ajan ja matkailun paikkana(tuulentie ja Pitkänen) 3.3 Matkailijoiden ja virkistyskäyttäjien maisemat (Tyrväinen, Silvennoinen ja Uusitalo) 3.4 Luontomatkailun ympäristökysymykset kansallispuistoissa ja matkailukeskuksissa (Tolvanen, Kangas ja Huhta)

13 4 LUONTOMATKAILUN JA VIRKISTYSKÄYTÖN TALOUS (toim. Liisa Tyrväinen) 4.1 Luontomatkailu ja virkistyskäyttö yritystoimintana (Petäjistö ja Selby) 4.2 Matkailu maaseudun työnä (Tuulentie ja Hakkarainen) 4.3 Luontomatkailusta hyvinvointia alue-ja paikallistalouteen (Vatanen, Ovaskainen ja Hyppönen) 4.4 Virkistyshyötyjen taloudellinen arvo (Juutinen, Kosenius, Mäntymaa, Ovaskainen ja Tyrväinen) 4.5 Maisema-arvokauppa luontomatkailun kehittämismahdollisuutena (Tyrväinen, Mäntymaa ja Ovaskainen)

14 5 HYVINVOINTIA : KENELLE JA MITEN (toim. Mikko Kurttila) 5.1 Näkökulmia maankäyttömuotojen yhteensovittamiseen (Tyrväinen, Hyppönen, Jokinen, Kurttila ja Tolvanen) 5.2 Osallistamisellaparempia metsäsuunnitelmia? (Löfström, Hujala, Pykäläinen, Tikkanen ja Faehnle) 5.3 Metsien eri käyttömuotojen yhteensovittaminen metsänomistajan näkökulma (Kurttila, Pykäläinen ja Ahtikoski) 5.4 Uusia näkökulmia luonnonvarojen hallintaan (Naskali) 6 YHTEENVETO (teesit ja suositukset)

15 Ohjelman vaikuttavuus Kokonaiskuva virkistyskäytön ja luontomatkailun yhteiskunnallisesta merkityksestä ja kehittämispotentiaalista. Lisätty ymmärrystä mahdollisuuksista sovittaa virkistyskäyttö ja luontomatkailu yhteen muiden metsänkäyttö- ja maankäyttömuotojen kanssa (metsätalous, luonnonsuojelu, porotalous, tuulivoima, kaivostoiminta). Vahvistettu kotimaisia ja kansainvälisiä yhteistyöverkostojaja tutkimuksen monitieteisyyttä. Uusia avauksia tutkimuksessa (esim. metsien aineettomien hyötyjen markkinat ja tuotteistaminen, terveys- ja hyvinvointivaikutusten tutkimus).

16 Yhteenvetoa Luontoalueet kaupunkiviheralueista erämaihin muodostavat käyttäjien kannalta jatkumon: luontoalueet tuottavat erilaisia hyötyjä, täydentävät, eivät korvaa toisiaan. Virkistyskäytön ja luontomatkailun merkitys on kaupungistuvassa Suomessa yhä tärkeämpi. Niihin perustuvia palveluja voidaan lisätä ja monipuolistaa, mutta kehittäminen edellyttää aiempaa määrätietoisempaa ja eri sektorit ylittävää yhteistyötä.

17 Jatkotutkimus Tutkimus jatkuu Metlan kahdessa tutkimusohjelmassa: Metsät moneen käyttöön ohjelma (MEK ) Yhteiskunnallisesti kestävä luonnonvarojen käyttö, (Tuulentie, Ro) Vihreän ympäristön hyvinvointihyödyt ja virkistysmahdollisuudet, (Tyrväinen, Va) Uudet metsään ja metsäbiomassaan perustuvat tuotteet ja palvelut (NEW ) Metsien monikäyttöä vahvistavat liiketoimintamallit (Hujala, Va) Monikäytön tietopalvelujen kehittäminen (Sievänen, Va)

18 Kiitokset!