Selostus Rautuvaaran kaivosalueen kivilajien petrografisesta luokituksesta.

Selostus Rautuvaaran kaivosalueen kivilajien petrografisesta luokituksesta. Tyon tavoitteena oli luokitella Rautuvaaran kivet petrografisiin ryhmiin, jotka olisivat mallinaytteita hyvaksikayttaen erotettavissa toisistaan makroskooppisesti teknikkotasoisellekin kartoittajalle. Sekavuutta aikaisempaan luokitteluun oli aiheuttanut raportoijienvaihtelu, jolloin samat kivilajit olivat saaneet eri nimia, mika puolestaan vaikeutti konnektointeja reiista toiseen. Tyo suorite~tiin siten, etta kaikista aikeisemmissa raporteissa mainituista kivilajityypeista otettii'n nayte. Hikali kyseisesta kivilajista oli jo olemassa hie, kuten useimmista ali, otettiin nayte vastaavalta kohtaa (alkuperaisia patkia ei loytynyt) ja samalla tarki-'stettiin, kiven homogeenisuus. Otetut naytteet sitten ryhmiteltiin makroskooppisen ja mikroskooppisen tutkimuksen perusteella. Raportoimalla muutamia reikia uudelleen seka kartoittamalla +65 ja +1JJ -tasojen peria selviteltiin kivilajien keskinaisia suhteita ja esiintymista kentalla. Taman jalkeen tehtiin lopullinen luokitus. Vaikeutta jaotteluun tuotti monzoniittisten kivilajien moninaisuus, seka metasomatoosin ai- ' heuttamat muutokset sedimenttikiviin. Ensiksimainitussa tapauksessa on osa vahvasti suuntautune::ista kivista voinut saada metamorfisen kiven nimen, kuten on aivan ilmeita joittenkin amfiboliittien kohdalla. Epaselvia alkuperaltaan ovat myos biotiittivaltaiset amfiboliitit, jotka mineraalikoostumukseltaan vastaisivat kiillerikkaita dioriitteja. Metasomatoosin aiheuttamia muutoksia ei ole huomioitu. Niinpa esim. kv-mspl:tten ryhmaan on luettu kvartsittomat skapoliittiset tyypit, jotka esiintyvat samassa vyohykkeessa kuin kvartsi-maasalpaliuskeet. Amfiboliittisissa kivissa taas ei skapoliittia voi makroskooppisesti varmuudella erottaa maasalvista. Malmin harmemineraalien selvittelyyn puututtiin tassa tyossa vain aivan satunnaisesti. Oheisena seuraa kuvaukset eri kivilajityypeista, mallinaytteet seka porasydammista etta kasistuffeista on toimitettu Rautuvaaraan jo aikaisemmin.

1. Monzoniittigneissi (Kv-monzoniittigneissi) (Dictionary of geological terms: Monzoniitti on kivilaji, joka sis~iltaa Kmsp ja Pla liki samat m~hirat. Tummina mineraaleina ovat Sv, Di ja Dt~ Kivilaji on dioriitin ja syeniitin valimuoto. Jos Kv:n maara ylittaa 2 %, on kivilaji Kv-monzoniitti). Rautuvaaran varsinainen monzoniitti on keskirakeinen, punertava ja selvasti suuntautunut. Paamineraaleina ovat Pla (An 5-25), Kmsp, Kv, Sv, Bt ja satunnaise~ti myhs Di, joka tallhin on osittain Sv:n ymparhima. Paikoin voi titaniitin maara nousta myhs Co... - ----! niin suureksi, etta sa on luettava p~amineraaliksi. Aksessorisena sita esiintyy runsaasti samaten kuin apatiittia ja magnetiittia. Vahaisemmassa maarin o~~sessorisena zirkoina ja epidoottina. Kv:n maara ylittaa usein 2 %, joten Kv-monzoniitti on myhs yleinen. Hannukaisen alueella suoritettujen kartoitusten mukaan on em. punertava monzoniittityyppi vallitseva malmialueen ulkopuolella, ~Hiltunen) sensijaan ~almivyhhykkeessa on monzoniitti epahomogeenisempaa. Punertavien tyyppien lis~ksi tavataan harmaita Kmsp-kHyhia tyyppeja (es. naytteet R 1J/148 m =OH 11, +21 R 1/19,32 m = OH 774), tummista mineraaleista koyhia tyyppeja (nayte R 29/498 m OH,676) seka vaaleita tyyppeja, jotka sisaltavat lahes yksinomaan albiittia. Tummien mineraalien maarassa saattaa esiintya vaihtelua, joka antaa kivelle raitaisen ulkonahn. Kapeina raitoina esiintyessaan em. monzoniittivariaatioita ei eroteta kartoituksessa varsinaisesta monzoniitista. - Albiittirikas tyyppi ~siintyy kuitenkin myhs useita metreja t~ kymmenia metreja leveina jyrkasti rajoittuvina homogeenisina ------ vyhhykkeina, jolloin ne on kartoituksessa syyta huomioida. Kivea on nimitetty albitj,_;tiksi. --- _, ' Samaan syeniittiseen differentiaatiosarjaan kdin monzoniitti kuuluu myhs dioriitti ja gabrokoostumuksisia kivia. Kun namakin es~intyvat homogeenisina jyrkkarajaisina osueina, on nekin kartoituksessa erotettavissa punertavasta monzoniitista (ks. dioriitti ja gabro). Aikaisemmissa raposteissa monzoniitista on kaytetty nimityksia Svgngr, svgn, grdr, grdrgn (Ahmed) ja kuilukivi. Kivilajista ovat hieet 726, 725, 676, 1, 11, 32, 724 ja 774.

2. Dioriitti Kivi on harmaa, ~eskirakeinen (.5 -.7 mm) ja heikosti liuskeinen. Pää~ineraaleina ovat Pla (An 1 ), Bt,,Sv, Di ja Fem. Näistä on maasälvän osuus yli puolet, joskin paikoin esiintyy vaihtelua vaaleitten ja tummien mineraalien paljoussuhteissa, mikä aiheuttaa kymmenien senttien mittakaavaista raitaisuutta. Yleisemmin kivi on kuitenkin homogeenista. keskinäisissä määris~ä puuttuakin. Tummien mineraalinen on myhs vaihtelua, voipa joku/jotkut Juuri magneett iraudalla havai ttava_tn.<!~jif!!!.,ti~.~~m~i :r._()_:te_ <W J5.1:1.!~-;ell.K~!l. lu9nt,~ee?j?~inen... ~ii;t:2. Paikoin voi magnetiittipirote nousta kuitenkin niin suureksi, että kiveä raportoisi heikkona maimina (es näyte.r 2/117 m, OH 644). Aksessorisina tavataan AP Krb, T~ j~~satuenaisesti Kmsp. Titaniitin määrä on selvästi vähäisempi kuin monzoniiteissa. 1. Kairausten mukaan on dior~-..m.o..nz.oni i t.ti.. i.xl_j.:j.o.:kkä. Tason +65 huoltoväylältä lähtevässä perässä on gabrossa n. 3 m:n ~ vyhhyke dioriittia (näyte +65/18). Kontaktit ovat tässäkin (~.~,jyrkät. R 49:ssä vaihettuu dieriitti sarviv~keen ja suuntauk ~vt.sen lisääntymisen kautta amf'ibo1iittiseksi kivek;i (näyte R 49/ ~~~b 17.l m). Täten osa amfibol~~te1ksi raportoitav~sta kivistä t (Y 1 V. on syenii tt isar ja~ l~uskett unei:ta emä.~jldiff*er~n,.!~!,-~,~~~a. Koska kaikkia amfiboliittisia kiviä ei voi tällaisina pitää, eikä toisaalta toistaiseksi voida erottaa eri amfiboliitteja, on kaikki amfiboliittiset kivet syytä raportoida amfiboliitteina. Tummien mineraalien vähenemisen kautta päg_dään diorii.ll~.=.. ~~~tiseen kive~n Keväällä tehdyssä ensimmäisessä luokituksessa käytettiin kivilajista eigeneettistä nimeä albiitti!diopsidi!sarvivälke! (magnetiitti!biotiitti!magneettikiisu)kivi. Kun kivi kaikella todennäköisyydellä on luettava magmakiviin, on em neutraalista nimestä siirrytty magmakiviluokitukseen. Ahtaissa rajoissa kivi 'ei kuuluisi dioriittiluokkaan, sillä dioriittien plagioklaasi pitäisi cilla andesiinia, tässä oli anortosiittipitoisuu vain 1 %. Kivilajista ovat hieet 644, 677, 815, 816, 819, 699, 75, 76, 722, 723, 728, 33, R71/141.4 m, R86/54 m. Aikaisemmissa raportoinneissa kivilajista on käytetty nimityksiä afb, amf.gn, afb gneissimäinen, afb vaalea, gn ja kiisurikkaasta (harvinainen) kiisuliuske.

Gabro, am~iboliittinan Aikaisemmissa raportoionsissa gabromaisiksi am~iboliitaiksi nimetyt ja am~iboliitaiks~ väritetyt kivilajit on erotettu omaksi gabroryhmäksaan. Varsinaisista am~iboliitaista kivi on helposti erotettavissa suuremman raekoonsa (~.5 - J mm) ja pilstaisyytansä perusteella.' Kontaktit muihin kivilajeihin ovat jyrkät. Päämineraaleina ovat Pla (olig), Sv, Bt, Di ja Fam, aksessorisina~ Ganeasikseltään kivilaji on luettava samaan di~flerentiaatiosarjaan kuin monz~niitti ja dioriitti. Mikäli luokitteluperusteena pidettäisiin vain plagioklaasin An~pitoisuutta, Makroskooppisasti ki~n olisi kiveä kutsuttava dioriitiksi. kuitenkin kartoittaisi gabroksi ja kun,1 tämän luokituksen tarkoitus on nimenomaan makroskooppinen luokitus, olen käyttänyt nimeä gabro huolimatta oligoklaasisasta maasälvästä. Kivilaj~sta ovat hieet 229 ja +65/1. Kaivoksessa kiveä on es. tasolla +65 alkaen n. kolmenkymmenen m:n päästä huoltoväylältä (näyte +65/1). 14. Albitiitti ~~.!l.;?j.n.i.t!:t_ovat y.aiioleita '!i<a.i vaalean harmai'!ii!> ja k~htlu.~}iaisia. Tummien mineraalien niukkuudesta johtuen niissä ei ole selvä_ä suuntausta. Päämineraalina on plagioklaasi, An?-1. Tummat mineraalit ovat samoja kuin dioriitissa, määrä vain on vähäisempi. Plagioklaasi on pyöreähköinä.5-.7 mm:n rakaina, joitten välissä diopsidi ja sarvivälka myös esiintyvät pyöreähköinä, joskin pienempinä rakeina. Rakenne on täten granulaarinan. Epähomogeenisuutena kivessä voi olla sårvivälka/ diopsidiraakasaumia, suurempia rakeita tai lyhyitä rantuja. Albitiittien esiintymisen selvittely vaatisi uudallaenraportointia, nykyisen tietämyksen mukaan se näyttää liittyvän malmien läheisyyteen, es. sinisen malmin huipun kaksoiskialekkeen välissä onkairausraporttien mukaan albitiittia (ajettu paräkin, en ehtinyt kontrolloida), samaten malmin kahta puolta vain kapean karsikerroksen malmista erottamana. Sarvivälkakarrassa näkee myös sotku;ifsia vaaleita alueita, jotka ovat albiittista maasälpää (näyte '+65/9). Kivi voisi olla..i.qnkinla~nen hyl)ridi ~lbitiitista ja karresta. +1JJ tasolla on nähtävissä albitiitin ja monzoniitin kontakti. Seinämän alaosassa tapahtuu vaihettuminen 1/2 m:n matkalla, seinämän yläosassa raja on jyrkkä, kontakti ei kuitenkaan seuraa liuskeisuutta. Geneesiksaltään albitiitit lienevät samaa di~~erentiaatiosarjaa monzoniitin; ''

dioriitin ja gabron kanssa. Kivilajista ovat hieet 814, 817 ja HV4/86.6 m. Graniitti Kivi on pienirakeista, punertavaa, apliittista, poikkeuksellisesti myhs harmaata (OH6J4), juonina esiintyvää. Päämineraalit ovat Km~p ja Pla, aksessorisina Sv, Ti, Klo ja Ap. Tummien mineraalien osuus on vähäinen. Kali_~~.!'l:.S... ~!y_,ä _.. ~-2..!!... -E<iik~Y.~...2~~~t;t;f._tti~.\:J.Sd..Q.A:t.u s Kivilajista ovat hieet 37, 16, 634 ja 679. Aikaisemmin kiv~laji 679 al~itiittina. on raportoitu apl.gr, apl.syeniitti ja 6. Pegmatiittigraniitti Kivi on karkearakeinen, punertava suuntautumaton, juonina tai klunsseina esiintyvä. Pääm. Kmsp, Kv, Pla (An 1~ ja vähäisemmin Sv, Di ja Ti. Juonikvartsi Liittyy ruhjevyhhykkeisiin, sisältää kvartsin lisäksi myhs vaihtelevasti kiisuja. 8. Amfiboliitti Amfiboliiteiksi on raportoitu ja kartoitettu pieni-kaskira-.1 keiset, selvästi sduntautuneet vihertävät kivet. Makroskooppisesti ryhmä on edelleen jaettu Bt~määrän perusteella Bt-pitoisiin ja.._b!::.. ~.i lisiin. Viimeksimainitut muistuttavat makroskooppisesti kiilleliuskeita. Mikroskooppitutkimus osoittaa päämineraalien paljoussuhteissa huomattavaa heterogeenisyyttä. Vaaleina päämineraaleina esiintyvät Pla (Q.lig-andes) ja Skap (J-5% Meion). Molemmat voivat esiintyä joko yksin.än tai yhdessä. Mitenkään yleinen skapoliitti ei kuitenkaan ole. Makroskooppisesti se on vai keasti erotettavissa maasälvistä, joten alueellisen levinneisyyden tutkiminen vaatisi tiheän näytteenoton. Mafisina päämineraaleina esiintyvät Sv, Di, Bt ja Fem. Näittenkin paljoussuhteissa on huomattavaa vaihtelua Graniittiutunaisaa tyypeissä kuuluu vaaleisiin päämineraaleihin vielä kalimaasälpä. aiheuttaen raitaisuutta. Magnetiitin määrä voi nousta paikoin sellaiseksi että kivi on heikkoa malmia (es. näyte +57/4 harme Fek + Sk myös melkoisesti). plag ja Di,

Et-valtaiset eivät petrografisesti enää ole amfiboliitteja, sillä sarvivälkkeen osuus niissä on vähäinen, tai sitä ei ole ollenkaan. Mikälikivio~oittautuu kartoituskelpoiseksi yksiköksi, on nimeä syytä tarkistaa +133 tasolta tehtyjen havaintojen mukaan kivi on homogeeninen rajoittuen kahta puolta jyrkästi monzoniittiin. Asemalleen se vastaa +65-tason gabroa. Amfiboliitista ovat hieet 713a, b, 15, 678, 14, 821, 11, 74, 727, 23a, b, 49/17.1 m, R53/75 m, R 76/139.2 m, R 87/ 174.4 m, R 95/32. m, R 17/~24.8 m, +133 R1/11.8 m, +133 R 1/22 m, sekä tasoilta otat ut näytteet + 133/4, + 133/5 ja +133/14. J Geneettisesti amfiboliitteihin 'kuulunee sekä para- että ortoamfiboliitteja, joista viimeksimainituista osa voi liittyä ajallisesti aikaisemmin kuvattuihin dioriitteihin ja gabroihin. Näitten erottaminen mahdollisista sed~mentaation aikaisista amfiboliiteista (= vulkaniiteista ja tuffeista) toisi selvyyttä sedimentaation aikaiseen magmatismiin. Aikaisemmissa raporteillssa kivet on myös raportoitu afb:ksi. 9 Kvartsi-maasälpäliuske Kvartsi-maasälpäliuskeisiin luetut kivet ovat vaaleita, kerrok- ' sellisia, pieni-hienorakeisia, Silikaattien lisäksi ne sisältävät vaihtelevasti, paikoin runsaastikin magneettikiisua, sekä toisinaan myös grafiittia. Tällöin kivi lähentelee mustaliusketta, joiksi grafiittirikkaampia tyyppejä voisi myös nimittää Silikaattimineraaleina ovat vaihtelevin kombinaatioin ja paljoussuhtein Kmsp, Pla, Kv, Bt, Di, Skap, Tre-akt ja Ti. Kirkkaissa tyypeissä ovat päämineraaleina Pla, Kmsp, Kv sekä vähäisemmässä määrin' Fek +Graf+ (Bt ~ ovat kuitenkin myös punertavat kerrokset, Trem-Akt + Di). Yleisiä jotka eivät sisällä laisinkaan kvartsia, vaan päämineraaleina ovat Kmsp, Bt, Ska, Di ja Ti, (näyte +133/1) heikosti silkinkiiltoiset kerrok set, joissa päämineraaleina ovat Pla + Trem-akt + Fek + Bt (näyte +133/27) ja tummemmat kerrokset, jotka sisältävät vain diopsidia ja plagioklaasia. Kerrosten vuorottelu on tiheää ja kun ne kaikki lisäksi ovat pienirakeisia, ei niitä normaalikartoituksessa voi erottaa toisistaan. Alkujaan kvartsi-maasä~päliuskeet ovat olleet sedimenttejä. Kivilajista ovat hieet 12, 635, 652, 77, 73a,b, HV6/71 m,

ja tasonäytteitten hieet +133/17, +133/18, +133/13 ja +57/16~ Aikaisemmissa kartoitukissa on kivilajista käytetty nimityksiä harmaa gn, tumma kvt, kv-msp. kivi ja runsaammin tummia mineraaleja sisältävistä tyypeistä myös afb. 1. Karsi Karsien ryhmään kuuluu sekä makroskooppisesti että mikroskooppiaesti vaihtelevia kiviä. Luonteenomaista on raitaisuus sekä yleensäkin epähomogeenisuus. Väri vaihtelee vihteästä harmaaseen. Päämineraaleina ovat Sv, Di, Gra, (Fem, Fek, Sk, Bt ja Krb). Paljoussuhteissa on vaihtelua hyvin Sv ja Dirikkaista Di-Gra-kiviin. Kivilaji liittyy läheisesti malmeihin. Aikeisemmissakin raporteissa kiv'ilaji''on raportoitu karreksi. Kivilajista ovat hieet 13, 17 ja 78. 4t 11. Kalkkikivi, kalkkigneissi Kivet ovat vaaleita, epähomogeenisuutena vaihte1evasti tummempia karsiraitoja sisältäviä. Päämineraali on karbonaatti,. gneisseissä lisäksi granaatti, diopsidi,maasälp? ja hieman kvartsiakin sekä 653:ssa myös Ca-rikasta skapoliittia. Karsimineraalien lisääntymisen kautta ki~i vaihettuu karreksi, Aikaisemmissa raportoinneissa kivi on raportoitu kalkkikiveksi tai kalkkigneissiksi. Kivilajista ovat hieet 18, 653 ja 68. 12, Kvartsiitti Ainoa kvartsiitti oli näyte R 21/255.2 m. Kvartsin lisäksi (7 %) kuuluivat päämineraaleihin Kmsp, Pla ja Muskov. Klastinan rakenne oli täydelleen hävinnyt. Aikaisemmin kivilaji on myös raportoitu kvt:na. Kivestä on hie R 21/255.2 m. 13, Kiilleliuske Puhtaita kiilleliuskeita tutkittujen hieitten joukossa ei ollut. Makroskooppisesti Et-rikkaat amfiboliitit kartoittaisi kiilleliuskeiksi, mutta kun mikroskooppitutkimuksessa niistä ei löydy kvartsia, on ne luettu amfiboliitteihin. Ainoa kiilleliqskeeksi tai kiillegneissiksi katsottava näyte on hie 84, jossa päämineraaleina ovat Kv, Bt, Kms ja Sv.

14. Malmi Itse malmiin ei tässä tutkimuksessa lähemmin puututtu, näytteitä otettiin vain muun raportoinnin yhteydessä sattumalta esiintulleista erikoisemmannäköisistä paikoista. Makroskooppisesti näyttää malmin pääharmemineraali olevan pyrokseni tai amfiboli, erikoisemmannäköisiä paikko~tuli esille seuraavissa paikoissa. R 6/6.35 m kivi hyvin musta, harme serpentiiniä. R 17/27.1 m, harme hyvin vaalea, karbonaattia. HV 4/89 m, kivessä vaaleita raitoja, ne Kv. Lisäksi harmemineraaleina vähän Pla, Di, Krb, Sv. HV 6/87.2 m, malmissa vaaleita raitoja, leveämpiä kuin edellä, raidat kvartsia.

Luettelo tasoilta +65-57 ja +133 otetuista naytteista Nayte x y hie kivilaji 1 8575 4755 T/no Gabro, amfiboliittinen. Paam: Olig, Sv, Di, Bt, (Fern, Ti). Kuuluu samaan differentiaatiosarjaan kuin monzoniitti 2 samaa kivilajia kuin 3, poistettu 3 4 5 459 4618 4634 T/no Afb, Bt-pitoinen HM, harme Pla + Di. Afb, Bt-pitoinen, rinnastettavissa naytteeseen 3. 6.vastaavaa kuin 1, poistettu 7 8 9 8575 469 4687 HM, pohja ka Sarvivalkekarsi, jossa albiittista maasalpaa 1 1 1 4685 468 Kvartsi-maasalpaliuske Ruhjeinen liuske, mineraalit Bt ja Kv 12 4628 Afb, karsimainen, Bt-rikkaita kerroksia. 13 14 Sarvivalkekarsi Kvartsi-maasalpaliuske, jossa ka-valikerros. 15 16 4616 4631 Afb, ruhjeinen Kv-mspl:tten ryhmaan kuuluva kivi, paam. Pla (An 1 ), Trem-Akt, Fek (Bt,Ti). 18 8575 4737 Dioriitti, kuuluu samaan differentisaatiosarjaan kuin monzoniitti.

+133 nayte 2 3 4 5 6 7 8 9 1 1 1 12 13 14 1.5 17 18 846 8455 847 8481 y 4736 473 471 473 4682 4658 465 4644 4632 n.463 4624 4621 463 4636 hie T/no kivilaji monzoniitti, tumma variaatio monzoniitti kuin 2, poistettu afb, Bt valtainen, paam: Pla (Olig), Bt, Di, Kmsp,Fem Afb, Bt valtainen, paam: Pla (Olig),Bt,Di,Fem. Vastaava kuin 4. monzoniitti a!bitiitti, paam: Ab(Sv,Di, Kmsp) Kvartsi-maasalpaliuske Afb Kv-mspl-ryhmaa. Kerroksellinen. Kmsp-Bt,Skap,Di,Tikerros ja Skap,Kmsp,Ti-kerr. Juonikvartsi Sv-karsi, sisaltaa myos karbonaattia. Kv-mspl. Paam:Fek,Kv,Kmsp ( Di) Afb,homog,paam:Plag(Olig) Sv, Bt, Di Pgm, gr Kv-mspl kanssa esiintyva kivi, paam:pla (Olig), Trem Akt', Fek, Bt Kv-mspl, paam:kmsp,pla,kv, Di, Bt.

., reikä +537 syv. prof'. hie 25 26 Kuilu raporttinimi raportoi 'a uusi nimi näyte x~näyte mallinäytteenä = paketoitu Afb = albiitti t aso 27 +133 Näyte 13 +133/13 Kv-mspl. kiisurikas 2 3 37-41 45 46 54 56 ~7 66 69 82 84 f4t 85 86 88b 89 9 92 94a! 95 117 m 65 C.J~ 644 132, 1 66 GIJ.Q.. 79 15,6 167' 13 46,27 86 56,25 52 89 81,25 86 89,5 85 284 115,1 86 174, 8~ 1! 71 ' 711 817 815. 12 816 819 18 82 814 Afb+runs Fem Afb Afb.karsimainen, Bt-rikas Afb Amf.gn Afb, gn :mäinen Gn, harmaa Afb. gn :mäinen Gn Kalkkign. Afb Af'b 272, 82 19 Pgm.gr. 141 88 13 Karsi, tumma 495,45 79 84 Klor.l 29,8 71 SIP 726 Sv.gn.gr. 294 11 7J 3a 11 11 l( 713b 6,8 54 6,35 82 85 592,17 82 1, 62 15 86/54 81S 652 11,15 87.634 122,2 ~48,6 869 635 653 61, 78 7w 725 374.. 16 429.7 ' 677 498 676 215,2 65 t:j... 978 47,, 14 Af'b HM,af'b Afb Afb Pillonolava Af'b, jossa gr. Tumma kvt. Sv-gn. gr. Gr. Afb., vaalea Sv-gn.gr. Bt.afb. Pgn. gr+sv. gn. VH VH RP VH JH,RP JH JH JH,JN JH VM JH VH.. Dioriitti Väärät näytteet Albitiitti Dioriitti Kv-mspl Abt Kalkkign. Dioriitti Albitiitti Pgm.gr. Karsi Kl Montz Afb Afb,HM Afb. Dioriitti Graf. rikas kv-mspl.o Gr. Kv-mspl. Kalkkign. Monzoniitti Gr. Dioriitti Montz. Afb., Bt-voittoinen x Sv.gn:afb.

'- ------------ reikä syv. prof'. hie raporttinimi rapor- uusi nimi näyte toi a 95 241,1 65 6:t9 A1bitiitti VM Apl.gr. ' 286,, 35 68 Kalkkikivi Kalkkikivi Clb 19, 645 821 Af'b..~ e.

RAUTUVAARAN HIEET: reikä syv. prof:. hie raporttinimi rapor- uusi nimi näyte toi a 97 85 865 11 Af:b, tavallinen VM Af:b, 19 17 Kalkkik. epäpuhd, Karsi Karsi+Af:b. välik. 98 14 645 712 Tek-Bt-1 Talkki-mustov. 1=! Ruhj. Af:b. 99 21,6 86 699 Vaalea Af:b. Ab-Di-Fe-kivi 1 26,3 875 74 Af:b. raitainen EV Af:b. 39,7 75 Harmaa kv-msp.k. Dioriitti 59,7 76 Af:b., graniittiut. Dioriitti 1<;>,75 77 Af:b., paikoin kiil-' 112,62 73a Kv,msp, kivi lerikas Jl... Kv-mspl. lf. 73b Kv-mspl, ' 117,3 78 Karsi Karsi 1 31.3 855 722 Kgn,Af:b. silm. EV Dioriitti 36,6 723 12 11,8 845 727 Af:b., hienor. Di-Af:b. 123,8 728 Kiisuliuske Dioriitti 13 148 87 1 sv.gn. JH Montzon 167 1 Sv. gn. gr. 14 49,5 835 32 Gr. dr., hienorak, 96,7 2,6 33 Vaalea Af:b, Ab-Bt-Fem-kivi Dr? 37 Apl. syeniitti Apl. graniitti i +176R 1 58,5 8 724 Kuilukivi EV Monzon! +21Rl 6,78 773 Af:b,, jossa graniit. e osuaita Af:b. (vast 74) 19,32 774 Kuten kuiluk. mutta harmaa Monzon 2 26, 12 775 Ms.rikas kivi Af:v. Dioriitti 6 69,36 814 812 Granii tt iutunut gneissim. Af:b. Muuttuneita 53,5 813 Af:b., muuttunut tiivis ( ruhjout.). 78,6 811 Af:b, Af:b. +3R4 194,3 85 995 Alb:t (Ab,Di,kiviä) JH Muuttuneita +39R3 75,5 81 229 Harmaa, karkea Sv- Bt.gn,(Bi-Sv-Plag-Af:b) VM Gb, tumma 19, 23 Bi-gn, ( ruhjos) VM Af:b. ruhj. 177,5 231a,b Karsi Af:b geol. 175,5 232 HM,KA väli'k. fl

\ / Rautuvaaran rei'istä ja :eeränä~tteistä teetet~t lisähieet reikä syv. prof'. hie raporttinimi rapor- uusi nimi näyte toi'a 5 41 '75 84 R/syv. malmikarsi VH Malmi 47, malmi (Sisäraakku} 12' 2. Gn. apliit. 6' 6,35 malmi Malmi 21 255,2 73 ~~ Kvt. VHä Kvt. 49 17,1 84 Af'b. tumma RP Af'b, Bt. pit. 53 49,4 Af'b, gn:mäinen VH Dr., pätkä Af'b: s sa of. 5.3 75, Afb, paik. Bt.rik. VH Af'b, Bt-valtaineri. ( = Bt,Af'b.).. 71 141, 4 8 Af'b, gr-juonia FH,RP Dr. 76 139,2 Af'b. GR,JH Af'b, Bt. valt. - 87 174,4 84 Af'b + Fem. JH Af'b. 32, 65. Af'b. VM Af'b, pienirak. 17 27' 1 ei rap. Malmi (Fem, Krb. 1) 214,45 Heikko malmi 224,8 Af'b. HV 4 '86, 6 Abt. 89, HM, raitainen (Kvt + Fem raitoja) 6 71 ' Kv-mspl. 79,25 Dr. 83,2 HM, rait. (Kvt + Fem. rait~ 1, e 115,3 +133/R1 11 '8 22,a (Ab,Di,Bt,kivi) Dr Skap,Di,Fem,Btk. Af'b,Bt-valtainen Af'b, graniittiut. taso/näyt. koord. y +133/4 847 471 T/no Af'b, Bt-valt. 5 473 7 4658 Ab-kivi 1o 4632 Karsia? Metakiviä? 14 4624 Af'b, Bt-pit. 17 463 Kv-mspl. 18 8481 4636

taso/näyte koordin hie uusi nimi näyte y +57/16 8546 4631 T/no Kv-mspl. ryhmää (pienirak. A f'b.) +65/1 8575 4755 Gb, Af'b: nen +63 Dika 1~ '.~..

.. \, RAUTARUUKKI OY -.,...... 2..,(~i>«t Hie... 'li..,.,,j: >, 675 676 677 678 679 68 G99 73 a 73 b 74 75 76 77 78 79 71 711 712 713 a 713 b 721 722 723 724 725 ' ':' _, 726 727 728 729 73 773 774 775 776 79 791 792 15/19,95 92/498 92/429,7 94A/215,2 95/2L~1, 1 95/286,35 99/21,6 1/112,62 1/112,62 1/126,3 1/39,7 1/59,7 R1/1,75?..1/117,3 R3/132,1 R3/15,6?.3/167, i 3 98/14, 84/294. 8L~/2~U, K63/6 R11/31,3 R11/36,6 +176/1/58,5. R92/61, 84/29,8 12/11,8 12/123,8 Kuilu +223 25 +21/1/6,78 +21/1/19,32 +21/2/26,12 5/EV/64 R18/A/64 Rautu..lelukl\:a Rautuvaara - il - CU Rautuvaara _. - ~ -.. Rautuvaara - - 11-11 Cu-Rautuvanra ' - - - Rautuvnara ' w '. -.................. Saivojarvi Kinaskero Luosuj~rvi..,-,... -....~...

, ' RAUTARUUIG{I OY 3 '.... ::. Hie 793 794 +21 Halmin sisalla 799 Saivojarvi 84 82/495~45 Rautuvanra 811 +21/6/78,6 - - J 812 i-21/6/69,36 813 +21/6/53,5 814 57/174, 815 37/56,25 816 45/81,25 - - 817 37 /L~6, 27 818 R86/6,35 819 46/89,5 62 56/11!5, 1 - - 812 96/19,' 995 +3/4/194,3 11 1128 +39 Rautuvaara Halmin sisaraakku - - - 1129 +-:;9 i! ') Rautuvaara 113 +39;6...-. 1131 rr. 5 1132. 1 ' 229 /3/75,5 23 /3/19, 231 a /3/144,5 231 b /3/144,5 232 /175,5, - - -