Tohmajärven kunta Niiralan alue Asemakaavan muutos ja laajennus Asemakaavan muutos koskee Tohmajärven kunnan Niiralan alueen asemakaavan kortteleita 2, 3, 4, 15 ja 22 sekä niihin liittyviä ja katu- ja liikennealueita. Asemakaavan laajennus koskee osaa tilasta RN:o 4:79. Asemakaavan muutoksella ja laajennuksella muodostuvat korttelit 2, 3, 4, 15, 22 ja 33 sekä niihin liittyvät katu- ja liikennealueet. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 10.6.2014, päivitetty 18.2.2015 Asemakaavamuutoksen ja -laajennuksen tarve ja tavoitteet Tohmajärven kunta on hankkinut omistukseensa Värtsilän alueelta Niiralasta osan tilasta Kotipirtti RN:o 4:79. Kunnan omistukseensa hankkima maa-alue rajoittuu välittömästi Niiralan asemakaavaan. Kunnalla on tavoitteena osoittaa maaalue liikerakentamiselle. Tohmajärven kunnanhallitus on kokouksessaan 31.3.2014 ( 99) päättänyt käynnistää Niiralan asemakaavan laajentamisen hankitulle alueelle (osa tilasta RN:o 4:79). Kunnan omistukseensa hankkima maa-alue rajoittuu Niiralan asemakaavan kortteleihin 3 ja 4. Asemakaavan laajennuksen yhteydessä muutetaan kortteleiden 2, 3 ja 4 asemakaavaa ja niihin liittyviä katualueita (Yritystie, Alasintie ja Kauppatie) siten, että asemakaavan muutos- ja laajennusalueelle muodostuu toimiva kaupan ja palveluiden alue sekä toimiva katuverkko. Asemakaavaa muutetaan myös valtatien pohjoispuolelle sijoittuvissa kortteleissa 15 ja 22 siten, että uudet kaavamerkinnät sallivat ko. kortteleihin teollisuuden ja varastoinnin ohella kaupallisia toimintoja. Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 4. vaiheen maakuntakaavaehdotukseen (nähtävillä 2.2. 6.3.2015) on Niiralaan osoitettu kaupan ja rajaliikenteen kohdealue (kma-r) Niiralan raja-aseman tuntumaan. Merkinnällä ohjataan alueelle rakentuvia vähittäiskaupan suuryksikköjä, matkailu- ja logistiikkapalveluja sekä muita palveluja ja toimintoja. Maakuntakaavaehdotuksen mukaan kma-r alueelle saa sijoittaa merkitykseltään seudullisia vähittäiskaupan suuryksiköitä, joiden enimmäismitoitus on 25 000 k-m². Maakuntakaavan aikataulullisena tavoitteena on maakuntavaltuuston hyväksymiskäsittely kesällä 2015. Maakuntakaavalla on ohjaava vaikutus alueidenkäyttöön ja siinä esitetyt alueidenkäytön periaatteet ja aluevaraukset täsmentyvät kunnan kaavoituksessa yleis- ja asemakaavojen kautta. Kaavoitusjärjestelmän periaatteena on, että yleispiirteisempää maankäyttösuunnitelmaa täsmennetään yksityiskohtaisemman suunnitelman yhteydessä. Asemakaavoituksen tulee perustua hyväksyttyyn yleiskaavaan, jonka laatimisen tulee puolestaan perustua hyväksyttyyn maakuntakaavaan. Tohmajärven kunta haluaa hyödyntää rajaliikenteen mahdollisuuksia ja varautua kasvavaan kaupan rakennuspaikkojen kysyntään hyvissä ajoin. Niiralan asemakaavan muutokselle ja laajennukselle on näin tarvetta ennen maakuntakaavan hyväksymiskäsittelyä ja hyväksytyn maakuntakaavan pohjalta laadittavaa Niiralan osayleiskaavan tarkistamista. Ilman hyväksyttyä maakunta- ja osayleiskaavaa Niiralan asemakaavaan ei kuitenkaan voi osoittaa vähittäiskaupan suuryksikköä. Niiralan asemakaavan muutokseen ja laajennukseen osoitetaankin tässä vaiheessa korttelialueet kaupalle siten, että niiden rakennusoikeus ja käyttötarkoitus eivät salli vähittäiskaupan suuryksikön toteutumista. Maakuntakaavan saatua lainvoiman Niiralan osayleiskaavaa tarkistetaan ja sen pohjalta laaditaan uusi asemakaavamuutos, johon sisällytetään rakennusoikeus vähittäiskaupan suuryksikölle. Maankäyttö- ja rakennuslain mukainen vähittäiskaupan suuryksikön alaraja on 2 000 k-m². 1
Asemakaavan muutos- ja laajennusalueet sijoittuvat Niiralaan rajavyöhykkeen tuntumaan. Valtatien 9 eteläpuolinen asemakaavan muutos- ja laajennusalue rajautuu pohjoisessa valtatiehen 9 (Rajantie) ja etelässä 110 kv:n sähkölinjaan. Valtatien 9 pohjoispuolinen asemakaavan muutosalue sijoittuu Värtsiläntieltä haarautuvan Teollisuustien varteen osin tien etelä- ja osin pohjoispuolelle. Suunnittelualueilta on matkaa Tohmajärven kuntakeskukseen n. 18 kilometriä. Suunnittelualueiden yhteenlaskettu pinta-ala on n. 34 hehtaaria. Asemakaavan muutos- ja laajennusalueiden sijainti. Asemakaavan muutos- ja laajennusalueet ilmakuvalla. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Asemakaavamuutoksen suunnittelua ohjaavat Tohmajärven kunnan ja osallisten asettamien tavoitteiden, maakuntakaavan ja osayleiskaavan lisäksi valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista suunnittelujärjestelmää. Valtakunnalliset alueidenkäytön tavoitteet ovat tulleet voimaan vuonna 2000 ja niiden tarkistus 1.3.2009. Maankäyttö- ja rakennuslain 24 :n mukaan tavoitteet on otettava huomioon kaikessa alueiden käytön suunnittelussa ja niiden toteuttamista on edistettävä maakunnan suunnittelussa, kuntien kaavoituksessa ja valtion viranomaisten toiminnassa. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet muodostuvat yleistavoitteista ja yksityiskohtaisempaa kaavoitusta ohjaavista erityistavoitteista. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on jaettu yleis- ja erityistavoitteisiin sen perusteella, millaisia alueidenkäyttöä ja sen suunnittelua ohjaavia vaikutuksia niillä on. Yleistavoitteet tulee ottaa huomioon 2
maakuntakaavoituksessa ja muussa maakunnan suunnittelussa, yleiskaavoituksessa sekä valtion viranomaisten toiminnassa. Erityistavoitteet koskevat kaikkea kaavoitusta, mikäli tavoitetta ei ole erityisesti kohdennettu koskemaan vain tiettyä kaavatasoa. Valtakunnallisten alueidenkäytön yleistavoitteet ovat Toimiva aluerakenne Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto Helsingin seudun erityiskysymykset Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet. Maakuntakaava Maakuntakaavan 1. vaihe Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 1. vaihe on hyväksytty maakuntavaltuustossa 21.11.2005. Valtioneuvosto vahvisti maakuntakaavan 20.12.2007. Maakuntakaavaan on merkitty Niiralan työpaikka-alue (tp) valtatien 9 pohjoispuolelle. Muutos- ja laajennusalueet sisältyvät maakuntakaavaan osoitettuun taajamaseudun kehittämisen kohdealueeseen. Maakuntakaavaan on merkitty rajanylityspaikka sekä siihen liittyvät valtatie- ja rautatieyhteydet. Maakuntakaavaan on merkitty myös pohjavesialueet. Asemakaavan muutos- ja laajennusalueet eivät sijoitu pohjavesialueelle. Maakuntakaavan 2. vaihe Maakuntakaavan täydennys eli maakuntakaavan 2. vaihe on vahvistettu ympäristöministeriössä 10.6.2010. Maakuntakaavan 2. vaiheessa on esitetty luonnonvarat ja luontoarvot (sorat, harjut, turvetuotanto ja suot) sekä energia-huollon, ampumaratojen ja melualueiden aluevaraukset. Maakuntakaavan 2. vaiheessa on myös päivitetty muinaismuistokohteet. Maakuntakaavan 2. vaiheessa ei ole esitetty aluevarauksia asemakaavan muutos- ja laajennusalueille. Ote maakuntakaavan 1. ja 2. vaiheen yhdistelmäkartasta. Maakuntakaavan 3. vaihe Maakuntakaavan 3. vaihe on vahvistettu ympäristöministeriössä 5.3.2014. Maakuntakaavan 3. vaiheessa on käsitelty maankäyttöluokat, joita ei ole käsitelty aikaisemmissa maakuntakaavoissa. Siinä on esitetty myös maakuntakaavan 1. vaiheen yhteydessä vahvistamatta jäänyt Joensuu - Ilomantsi rataosa sekä selvitetty ja tarkistettu maakuntakaavan 1. vaiheen kaavaa yksittäisiin kohteisiin liittyen. Maakuntakaavan 3. vaiheessa on käsitelty mm. kalliokiviainesten otto, arvokkaat kalliot, rakennusperintö, tuulivoima, polkupyöräreitit, puolustusvoimien varasto-, harjoitus- ja ampumaalueiden suojavyöhykkeet, teollisuusmineraalien ja malmien esiintymisalueet sekä näistä johtuvat tarkistukset maakuntakaavan 1. ja 2. vaiheisiin. 3
Maakuntakaavan 4. vaihe Maakuntakaavan 4. vaiheen suunnittelu on käynnistetty vuonna 2012 ja sen osallistumis- ja arviointisuunnitelma on hyväksytty 17.6.2013. Maakuntakaavaehdotus on nähtävillä ja lausunnoilla 2.2. 6.3.2015 välisen ajan. Maakuntakaavan aikataulullisena tavoitteena on maakuntavaltuuston hyväksymiskäsittely kesällä 2015. Maakuntakaavan 4. vaiheen ehdotuksen maankäytölliset ratkaisut kohdistuvat pääosin Joensuun kaupunkiseudulle, jolla tarkoitetaan Joensuun ja Outokummun kaupunkien sekä Kontiolahden, Liperin ja Polvijärven kuntien muodostamaa aluetta. Kaavassa käsitellään kaupunkiseudulta taajama-alueita, teollisuus- ja työpaikkatoimintojen alueita, viheryhteystarpeita, virkistysalueita, virkistys- ja matkailupalvelujen kohteita, vierasvenesatamia, maa- ja metsätalousvaltaisia alueita, moottorirata-aluetta sekä vaihtoehtoisia ampumaratoja ampumamelualueineen ja näistä aiheutuvia muutoksia voimassa olevaan maakuntakaavaan. Koko maakuntaan liittyen maakuntakaavan 4. vaiheessa käsitellään keskustatoimintojen alueita ja kohteita, vähittäiskaupan suuryksiköitä, merkitykseltään seudullisten vähittäiskaupan suuryksiköiden koon alarajoja sekä kaupan enimmäismitoituksia, yksittäistä teollisuusaluetta kohdemerkinnällä ja näistä aiheutuvia muutoksia voimassa olevaan maakuntakaavaan. Maakuntakaavan 4. vaiheen ehdotuksessa on esitetty Niiralaan kaupan ja rajaliikenteen kehittämisen kohdealue (kma-r). Merkinnällä osoitetaan seudullisesti merkittävä vähittäiskaupan kohdealue, jolla on rajaliikenteestä johtuvia ominaispiirteitä. Kaupan ja rajaliikenteen kehittämisen kohdealuemerkinnällä mahdollistetaan Niiralan kansainvälisen rajanylityspaikan läheisyyteen rakentuvan kaupallisen keskittymän muodostuminen valtatien 9 molemmille puolille. Merkinnällä ohjataan alueelle vähittäiskaupan suuryksikköjä, matkailu- ja logistiikkapalveluita sekä muita palveluita ja toimintoja. Kma-r aluetta koskee suunnittelumääräys: Alueen yksityiskohtaisessa suunnittelussa tulee varmistaa kaupan, rajaliikenteen ja muiden alueen palveluiden yhteensovittaminen. Alueelle saa sijoittaa merkitykseltään seudullisia vähittäiskaupan suuryksiköitä, joiden enimmäismitoitus on 25 000 k-m². Enimmäismitoitukseen lasketaan mukaan kaikki olemassa oleva ja uusi kaupan kerrosala. Ote maakuntakaavan 4. vaiheen kaavaehdotuksesta. 4
Osayleiskaava Asemakaavan muutos- ja laajennusalueella on voimassa Niiralan oikeusvaikutteinen osayleiskaava, joka on hyväksytty Tohmajärven kunnanvaltuustossa 12.12.2006 ( 3). Asemakaavan muutos- ja laajennusalue on merkitty osayleiskaavaan palvelujen ja hallinnon alueeksi (P), työpaikka-alueeksi (TP), teollisuus- ja varastoalueeksi (T) sekä yleiseksi pysäköintialueeksi (LP). Valtatien 9 varteen sen eteläpuolelle on osayleiskaavassa esitetty kevyen liikenteen väylä. Osayleiskaavaan on merkitty myös valtatien 9 melualue. Ote osayleiskaavasta. Asemakaava Voimassa oleva asemakaava on hyväksytty Tohmajärven kunnanvaltuustossa 25.6.2012 ( 48). Asemakaavan muutosalue valtatien 9 eteläpuolella on merkitty voimassa olevassa asemakaavassa palvelurakennusten (P; korttelit 2 ja 3), liike- ja toimistorakennusten sekä ympäristöhäiriötä tuottamattomien teollisuusrakennusten korttelialueeksi (KTY; kortteli 4). Asemakaavan muutosalue valtatien pohjoispuolella (korttelit 15 ja 22) on merkitty teollisuuden ja varastoinnin alueeksi (T) sekä pieneltä osin asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi (AL). Tehokkuusluku e on kortteleissa 0,30. Ote voimassa olevasta asemakaavasta. 5
Laaditut selvitykset ja suunnittelualueita koskevat suunnitelmat Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 1., 2. ja 3. vaiheet selvitysmateriaaleineen (Pohjois-Karjalan Liitto, 2007, 2010 ja 2013) Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 4. vaiheen selvitysmateriaali, mm. kauppapaikkaselvitys (Pohjois-Karjalan Liitto, 2013-) Niiralan osayleiskaava selvitysmateriaaleineen (Tohmajärven kunta, 2006) Niiralan asemakaava selvitysmateriaaleineen (Tohmajärven kunta, 2012) Keski-Karjalan seudun liikennesuunnitelma (Tiehallinto 2007) Tieliikennemäärät ja -ennusteet (Pohjois-Savon Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus) Valtatien 9 parantaminen Niiralan raja-aseman kohdalla, Tohmajärvi (Pohjois-Savon Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, 2014) Asemakaavan muutos- ja laajennusalueen sekä ympäristön rakennushistorialliset inventoinnit (Veikko Hassinen, Helena Vauhkonen, 2002) 9-tien kehittämisprojektin (Keski-Karjalan Kehitysyhtiö Oy) tuottama materiaali ja selvitykset Laadittavat selvitykset Asemakaavan muutoa- ja laajennusalueelle on laadittu luontoselvityksen päivitys kesällä 2014. Vaikutusten arviointi Asemakaavan muutoksen ja -laajennuksen vaikutuksia arvioidaan koko kaavaprosessin ajan. Erityisesti arvioidaan vaikutuksia yhdyskuntarakenteen ja liikenteen kannalta. Vaikutuksia arvioidaan myös ympäristön viihtyisyyden sekä ihmisen terveyden kannalta ottaen huomioon mm. uusien liikennejärjestelyjen synnyttämät päästöt. Liikenteellisten vaikutusten arvioinnissa tarkastellaan erityisesti vaikutuksia Rajantien (valtatie 9) liikenneturvallisuuteen ja liikenteen sujuvuuteen. Merkittäviä vaikutuksia arvioidaan tarvittavin osin myös suunnittelualueen ulkopuolella, vaikutusalueella. Osalliset ja vuorovaikutus Asemakaavan muutoksen suunnitteluun osallistuminen ja vuorovaikuttaminen tapahtuu seuraavasti: Kunnan lautakunnissa ja kunnanhallituksessa Neuvotteluissa eri osapuolten ja viranomaisten kanssa Asemakaavan muutos- ja laajennusluonnoksen sekä muutos- ja laajennusehdotuksen nähtävillä pidolla Osallisten esittämillä joko kirjallisilla tai suullisilla mielipiteillä sekä lausunnoilla kaavaprosessin eri vaiheissa Maankäyttö- ja rakennuslain 62 mukaisesti osallisilla on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta. Osallisilla on oikeus saada tietoja kaavoituksen lähtökohdista sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. Osallisia ovat asemakaavan muutosalueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin asemakaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään: Asukkaat ja maanomistajat alueen ja lähiympäristön asukkaat ja yritykset alueen ja lähiympäristön maanomistajat Kunnan hallinto ja viranhaltijat kunnanhallitus ja kunnanvaltuusto ympäristölautakunta kaavoitus-, ympäristö- ja teknisten asioiden vastuuhenkilöt Viranomaiset Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 6
Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Liikennevirasto Rajavartiolaitos, Pohjois-Karjalan rajavartiosto Suomen Tulli, Imatran tullitoimipaikka Museovirasto Muut osalliset Pohjois-Karjalan Sähkö Oy Tohmajärven kunnan vesihuoltolaitos Pohjois-Karjalan pelastuslaitos Pohjois-Karjalan ympäristöterveys Tohmajärven kunnan kuntatekniikan päällikkö Keski-Karjalan luonto ry Asemakaavamuutoksen tavoiteaikataulu Asemakaavan muutos- ja laajennustyö on aloitettu kesäkuussa 2014. Tavoitteena on, että kaavamuutos- ja laajennusluonnos on nähtävillä maaliskuussa 2015. Luonnosvaiheesta järjestetään yleisötilaisuus. Asemakaavan muutos- ja laajennusehdotus on tavoitteiden mukaan nähtävillä huhti/toukokuussa 2015. Kaavan hyväksyminen kunnanvaltuustossa sijoittuu tavoitteiden mukaan kesäkuulle 2015. Yhteystiedot Tohmajärven kunta: Kaavan laatija: Kunnaninsinööri Seppo Siponen Arkkitehti Kaija Maunula Puh 040105 4201 Puh 041740 8453 Email seppo.siponen@tohmajarvi.fi Email kaija.maunula@gmail.com Tohmajärven kunta Yhdyskuntasuunnittelu Kaija Maunula Järnefeltintie 1 Orkoniitynkatu 11 B 82600 Tohmajärvi 53850 Lappeenranta 7