Itä-Suomi Ympäristölupavastuualue PÄÄTÖS Nro 7/10/1 Dnro ISAVI/32/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 11.2.2010 Asia on ratkaistu Itä-Suomen ympäristölupaviraston istunnossa 16.12.2009. Itä-Suomen ympäristölupaviraston toimintaa jatkaa 1.1.2010 lukien Itä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualue. ASIA Tervasuon turvetuotantoalueen ympäristöluvan nro 27/03/1 lupamääräysten tarkistamista koskeva hakemus, Hankasalmi. HAKIJA Vapo Oy PL 22 40101 JYVÄSKYLÄ HAKEMUS Ympäristölupavirastoon 31.3.2009 saapunut ja 7.5.2009 täydennetty hakemus koskee Hankasalmen kunnan Väärälän kylässä sijaitsevan 55,1 ha:n suuruisen Tervasuon turvetuotantoalueen lupamääräysten tarkistamista. Tuotantoalue sijaitsee 14 km Hankasalmen kuntakeskuksesta kaakkoon.
LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA 2 Tervasuon ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamisvelvollisuus perustuu Itä- Suomen ympäristölupaviraston päätökseen 28.5.2003 nro 27/03/1. Luvan haltijan oli 31.3.2009 mennessä tehtävä ympäristölupavirastolle lupamääräysten tarkistamista koskeva hakemus. VOIMASSA OLEVA YMPÄRISTÖLUPA NRO 27/03/1 Itä-Suomen ympäristölupavirasto on päätöksellään 28.5.2003 nro 27/03/1 myöntänyt Vapo Oy:lle toistaiseksi voimassa olevan ympäristöluvan Tervasuon 48 ha:n suuruisen tuotannossa olevan ja 9 ha:n suuruisen tuotantoon kunnostettavan alueen turvetuotantoon. Toimintaa koskevat lupamääräykset kuuluvat seuraavasti: "1. Vesiensuojelun järjestäminen ja päästöt vesiin Tuotantokunnossa olevien lohkojen 1 ja 2 sekä 9 ha:n lisäalueen vedet johdetaan hakemussuunnitelman kohdissa 2.6.2 ja 2.6.3 sekä liitekartassa 2.6 esitettyjen vesiensuojelurakenteiden kautta laskuojan 1 (38,8 ha tuotantoala) kautta metsäojaan ja siitä edelleen reittiä Pieni-Virmas Iso-Virmas Vuoteenlahti Ylösenjoki Ylä-Raatinen Ala-Raatinen Hankaveteen ja laskuojan 2 (18,9 ha tuotantoala) kautta Sahinjokeen ja edelleen reittiä Likolampi Tervalampi Tervajoki Kuuhankaveteen. Vesiensuojelurakenteina ovat päisteputkipidättimet, sarkaoja-altaat ja kaksi laskeutusallasta sekä hakemussuunnitelman mukaiset lohkon 2 pohjoispään pintavalutuskenttä ja lohkon 1 lisäalueen virtaamansäätöpato. Kuivatusvedet pumpataan pintavalutuskentälle koko roudattoman kauden ajan, noin kuusi kuukautta vuodessa. Tuotantoalueen ulkopuoliset vedet johdetaan eristysojissa tuotantoalueen ohi. Eristysojiin on kaivettava lietesyvennykset. Vesiensuojelurakenteet on tehtävä niin, että niistä johtuvat haitalliset vaikutukset vesistössä ja muussa ympäristössä jäävät mahdollisimman vähäisiksi. Ojien kaivumaat on tasattava ja muotoiltava ympäristöön sopiviksi sekä huolehdittava siitä, ettei niiden taakse jää vettyviä alueita. Laskeutusaltaat sekä sarkaojien lietesyvennykset on pidettävä kunnossa ja tyhjennettävä tarvittaessa, kuitenkin vähintään kerran vuodessa tuotantokauden päättyessä. Ojastojen ja laskeutusaltaiden kunto on tarkastettava säännöllisesti ja mahdolliset puutteet on korjattava välittömästi. Muut vesistökuormitusta vähentävät rakenteet (mm. päisteputket, putkipadot, pintapuomit) on pidettävä kunnossa.
Myös mataloituvien, alle 0,5 metrin turvepaksuuden omaavien kenttien vedet johdetaan laskuojiin laskeutusaltaiden ja mahdollisuuksien mukaan virtaamanrajoittimien kautta. Näillä alueilla sarkaojissa käytetään vesiensuojelurakenteina sarkaojakohtaisia päisteputkipidättimiä. Kivennäismaahan kaivettuja sarkaojia ei tarvitse puhdistaa joka vuosi eikä sarkaoja-altaita kaiveta kivennäismaahan. Kenttien ojastojen kuntoa ja lietteen kertymistä on seurattava ja ojastot on tarvittaessa puhdistettava. Auma-alueiden ja ojien väliin on jätettävä suojavyöhyke, jotta lastausten yhteydessä turvetta ei joudu ojiin. Vesiensuojelurakenteisiin voidaan niiden toiminnan tehostamiseksi tehdä sellaisia Keski-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymiä muutoksia, joilla ei ole haitallisia vaikutuksia yksityiseen tai yleiseen etuun. Tuotannosta poistuneiden alueiden käyttömahdollisuus vesiensuojelun tehostamiseen tulee selvittää. Lupakauden aikana tuotannosta poistuneita alueita voidaan ottaa vesiensuojeluun Keski-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. 2. Päästöt ilmaan ja melu Tuotannossa on käytettävä mahdollisimman vähän turvepölyä ja melua aiheuttavia koneita, laitteita ja työmenetelmiä. Turpeen tuotanto ja lastaus on pyrittävä ajoittamaan tuulen suunta ja voimakkuus huomioon ottaen niin, että tuotantoalueelta leviää mahdollisimman vähän pölyä ympäristöön. Mikäli pölystä aiheutuu haittaa tuotantoalueen lähimmille kiinteistöille, on turvetuotanto keskeytettävä siihen saakka, kunnes tuuli heikkenee tai kääntyy haitattomaan suuntaan. Kuljetuksiin käytettävät ajoneuvot on kuormattava niin, että kuorma ei voi pölytä häiritsevästi. 3. Polttoaineet ja öljyt Toiminnassa käytettävien aineiden (mm. polttoaineet, voiteluaineet, hydrauliikkaöljyt ja jäähdytinnesteet) varastointi ja käsittely on järjestettävä niin, ettei niitä pääse maahan tai ojiin ja edelleen vesistöön. Koneiden huolto- ja tankkauspaikkojen on oltava tiivispohjaisella alustalla. Vuodot maaperään on estettävä. 4. Jätteet Toiminnassa syntyvät jätteet tulee lajitella ja varastoida asianmukaisesti. Ne tulee toimittaa hyötykäyttöön tai käsiteltäväksi tavanomaisen jätteen ja ongelmajätteen käsittelypaikoissa. Ongelmajätteet on lajiteltava erikseen ja varastoitava siten, että niistä ei aiheudu vaaraa. Jätteet on ensisijaisesti pyrittävä toimittamaan hyötykäyttöön materiaalina vastaanottajalle, jolla on lupa vastaanottaa ja hyödyntää kyseistä jätettä tai muuten riittävät edellytykset jätejakeen jätehuollon asianmukaiseen järjestämiseen. Toimintaa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Jätteistä on pidettävä kirjaa, josta ilmenevät jätteiden määrä, laatu, alkuperä sekä toimitusaika ja -paikka. 3
5. Häiriö- ja poikkeustilanteet 4 Turvetuotantoon liittyvistä merkittävistä häiriö- ja poikkeustilanteista ilmoitetaan Keski-Suomen ympäristökeskukselle ja Hankasalmen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisille. Häiriö- ja poikkeustilanteiden syyt on välittömästi selvitettävä ja havaitut viat ja häiriötekijät on korjattava viipymättä. Luvan saajan on pidettävä ajan tasalla suunnitelmaa, joka koskee toimintaa häiriö- ja poikkeustilanteiden aikana, sekä pidettävä yllä toimintavalmiutta erityistilanteiden varalta. 6. Tuotannosta poistuvien alueiden jälkihoito Mikäli lupakauden aikana tuotannosta poistuvilla alueilla tehdään tuotantosuunnitelmasta poikkeavia jälkihoitoon liittyviä vesien johtamisjärjestelyjä tai alue siirtyy jälkikäyttöön, on sitä koskeva suunnitelma toimitettava Keski-Suomen ympäristökeskukselle hyväksyttäväksi vähintään kuutta kuukautta ennen toimenpiteeseen ryhtymistä. 7. Käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu Luvan saajan on oltava selvillä toimintansa aiheuttamasta vesistökuormituksesta ja päästöistä ja niiden vaikutuksesta ympäristöön. Käyttö-, hoito-, päästö- ja vesistötarkkailu toteutetaan Vapo Oy:n Länsi-Suomen yksikön turvetuotantoalueiden käyttö-, kuormitus- ja vesistötarkkailuohjelmassa (22.4.1999) esitettyjen periaatteiden mukaisesti. Vesistötarkkailun näytepisteet sijoitetaan Sahinjokeen ja Pieneen-Virmakseen. Vaikutuksia alapuolisten vesistöjen kalastoon ja kalastukseen on tarkkailtava hakemussuunnitelmassa esitetyillä menetelmillä. Tarkkailuohjelma on toimitettava TEkeskuksen hyväksyttäväksi kolmen kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Käyttö-, hoito-, päästö- ja vesistötarkkailua voidaan tarkentaa Keski-Suomen ympäristökeskuksen ja kalataloustarkkailuohjelmaa Keski-Suomen TE-keskuksen hyväksymällä tavalla. 8. Tarkkailutulosten raportointi Käyttö-, hoito-, päästö- ja vesistötarkkailun vuosiraporttien tulokset on toimitettava Keski-Suomen ympäristökeskukselle, Keski-Suomen TE-keskukselle ja Hankasalmen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Kalataloustarkkailun tulosten raportit on toimitettava Keski-Suomen TE-keskukselle ja Hankasalmen kalastusalueelle. Lisäksi tarkkailujen tulokset on vaadittaessa annettava niiden nähtäväksi, joiden oikeuteen tai etuun tiedot saattavat vaikuttaa. Tarkkailutulosten yhteenvedoissa on esitettävä tarkkailussa esiintyneet epävarmuustekijät ja tulosten laskennassa käytetyt menetelmät.
9. Kalatalousmaksu 5 Luvan saajan on maksettava Keski-Suomen TE-keskukselle kalatalousmaksua 100 euroa vuodessa käytettäväksi kalastolle ja kalastukselle aiheutuvien vahinkojen estämiseksi Tervasuon vaikutusalueella. Kalatalousmaksun käytöstä on kuultava vesialueen omistajia. 10. Ennakoimattoman vahingon korvaaminen Vesistön pilaantumisesta aiheutuvista korvattavista vahingoista, joita nyt ei ole ennakoitu aiheutuvan, on vahingonkärsijällä oikeus vaatia korvausta ympäristönsuojelulain 72 :n mukaisesti ympäristölupavirastolle tehtävällä hakemuksella." HAKEMUS LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMISEKSI Ympäristöolosuhteet Alueen hallinta- ja kaavoitustilanne Vapo Oy:n Tervasuolla omistaman alueen pinta-ala on 80,47 ha, mikä käsittää kaikki turvetuotantoon käytettävät alueet apualueineen. Lisäksi hakija on tehnyt maanomistajien kanssa ojasopimuksia. Ympäristöministeriön 14.4.2009 vahvistamassa Keski-Suomen maakuntakaavassa Tervasuo on osoitettu turvetuotantoalueeksi merkinnällä EO/tu. Maakuntakaavassa Tervasuon läheisyydessä on lisäksi seuraavat merkinnät: - sähkölinja hankealueen itäisemmän lohkon itäpuolella, - seututie (446), joka kulkee tuotantolohkojen välissä. Asutus ja ympäristön maankäyttö Tervasuon ympäröivät alueet ovat lännessä metsäojitettuja suoalueita. Muualla suon ympäristössä on kangasmaita, joiden välissä on ojitettuja pienialaisia soita sekä harvaa maatalousasutusta ja peltoja. Tuotantoalueesta alle 500 metrin etäisyydellä sijaitsee kolme rakennettua kiinteistöä.
6 Tervasuon lohko 1 rajoittuu pohjoisessa 6 ha:n suuruiseen yksityiseen turvetuotantoalueeseen. Lohkon 2 lounaispuolella sijaitsee Ruttosen metsäkuljetus Oy:n omistama 27 ha:n suuruinen Halkolansuon turvetuotantoalue, jolla on Itä-Suomen ympäristölupaviraston 10.12.2008 myöntämä ympäristölupa nro 160/08/1. Halkolansuon vesistövaikutukset kohdistuvat Sahinjokeen. Tuotantoalueen eteläpuolella sijaitsee useita lampia lähimmillään noin 1,4 km hankealueesta. Tuotantoalueen välittömässä läheisyydessä ei ole yleisiä ulkoilu- ja virkistysalueita, joihin hankkeella olisi vaikutusta. Suojelukohteet, pohjavesialueet ja kaivot Lähimmät suojelualueet ovat noin 10 km Tervasuolta länteen sijaitseva Natura 2000 -alue Pieni Kaihlanen (FI0900038) ja noin 10 km itään sijaitseva Natura 2000 -alue Iso Kylmä (FI0500053). Hankealueen läheisyydessä ei ole arvokkaiksi luokiteltuja pienvesiä tai pohjavesialueita. Multasen pohjavesialue (nro 0907705) sijaitsee yli 6 km hankealueelta luoteeseen. Muodostuma kuuluu alueluokkaan III (muu pohjavesi-alue). Pitkien etäisyyksien vuoksi hankealueella ei ole vaikutusta pohjavesialueisiin tai suojelualueiden luonnonarvoihin. Hankealueen kolmelle lähikiinteistölle on tehty vedenhankintaa koskeva kysely. Kaksi omistajaa vastasi kyselyyn. Molemmilla tiloilla vedensaanti tapahtuu kaivosta. Vesi on laadultaan hyvää ja sitä on riittänyt kaivossa kaikkina vuodenaikoina. Tervasuon turvetuotantoalueen toiminnalla ei ole hakijan käsityksen mukaan vaikutusta lähikiinteistöjen kaivojen antoisuuteen ja veden laatuun, eikä hakijalle ole toiminnan aikana esitetty kaivoja koskevia vaatimuksia.
Purkuvesistö 7 Tervasuon turvetuotantoalue sijaitsee Kymijoen vesistöalueen Leppäveden Kynsiveden alueen Kuuhankaveden valuma-alueella. Lohkon 1 vedet johdetaan Ison- Virmaksen valuma-alueelle ja lohkon 2 vedet Tervajoen valuma-alueelle. Tervajoen valuma-alueen pinta-ala laskussa Kuuhankaveteen on 43,96 km 2 ja Ison- Virmaksen valuma-alueen pinta-ala laskussa Hankaveteen 99,01 km 2. Tervasuon tuotantokelpoinen pinta-ala muodostaa noin 0,4 % sekä Tervajoen että Iso-Virmaksen valuma-alueesta. Sahinjoen vesi on lievästi hapanta, ravinteikasta ja ruskeaa. Veden humus- ja rautapitoisuus on korkea. Sahinjoessa on vireillä joen perkaushanke, jonka toteutusta ei ole vielä aloitettu. Likolampi on matala, laajojen vesikasvustojen peittämä noin 9 ha:n suuruinen lampi metsä- ja peltoalueiden keskellä. Likolampi laskee lammen lounaisosasta Tervalampeen noin 400 metrin pituista väliuomaa pitkin. Likolammen vedenlaatua ei ole tutkittu. Tervalammen pinta-ala on noin 37 ha, keskisyvyys 1,2 m ja suurin syvyys 2,5 m. Lampi on tummavetinen ja rehevä. Kuormitus ja rehevyys heikentävät lammen happitilannetta. Tervalampeen laskevat Hankasalmen asemanseudun jätevedet. Pohjasedimentti aiheuttaa myös sisäistä kuormitusta kerrostuneisuuskausina. Tervalammesta lähtevä vesi on laadultaan heikompaa kuin siihen Likolammesta tuleva vesi. Erityisesti fosforipitoisuudet ovat nousseet selvästi. Vuonna 1996 aloitettu lammen talviaikainen ilmastus on pitänyt happitilanteen kohtalaisena. Käyttökelpoisuudeltaan Tervalampi kuuluu luokkaan välttävä. Tervajoki saa alkunsa Tervalammesta ja laskee Kuuhankaveden Asemanselälle. Joen pituus on noin 2 km. Tervajoen alajuoksulla vesi on humuspitoista ja ravinteikasta. Suuria vaihteluita veden laadussa ei ole tapahtunut aikavälillä 1995 2005. Tervajoen alajuoksun veden laatuun vaikuttavat valuma-alueen metsätalouden lisäksi myös Hankasalmen asemanseudun jätevedet ja Läyniönsuon turvetuotantoalueen kuivatusvedet.
8 Kuuhankaveden Asemaselän pinta-ala on 2,86 km 2, keskisyvyys 1,8 m ja laskennallinen viipymä 0,4 vuotta. Asemanselkä on rehevä ja humuspitoinen. Talvella alusvedessä esiintyy huomattavaa hapen vajausta. Veden laadussa ei ole tapahtunut muutoksia vuodesta 1977 alkaneella tarkastelujaksolla. Vuosina 1996 ja 1997 Asemanselällä on esiintynyt kasviplanktonissa limalevää, joka on haitannut vesistön virkistyskäyttöä. Ympäristöhallinto on vuonna 2006 arvioinut Kuuhankaveden Asemanselän ekologiselta tilaltaan tyydyttäväksi. Tervajoen vaikutukset kohdistuvat ensisijaisesti Asemanselän eteläosaan. Tervasuon turvetuotantoalueen osuus Kuuhankaveden luusuan valuma-alueesta on vain 0,03 %. Pieni-Virmas on noin 3,3 km pitkä suurehko järvi, jonka pinta-ala on 107 ha, keskisyvyys 1,4 m ja suurin syvyys 3,6 m. Järveä on laskettu vuonna 1952. Pienen- Virmaksen pintavedessä on runsaasti ravinteita. Vesi on lievästi hapanta ja ruskeaa humusvettä. Järven rehevyyttä kuvaa ravinteiden lisäksi kesäinen runsas levätuotanto. Alusvedessä on ajoittain talvisin happivajetta, jonka seurauksena fosforia ja rautaa liukenee sedimenteistä veteen. Vuonna 2007 2008 Pienen-Virmaksen vedenlaatu oli jakson 1999 2006 keskimääräistä tasoa hieman parempaa. Käyttökelpoisuusluokituksessa Pieni-Virmas sijoittuu luokkien tyydyttävä ja välttävä rajamaille. Toiminta ja sen vaikutukset ympäristöön Yleiskuvaus toiminnasta Tervasuon valmistelu on aloitettu vuonna 1977 ja tuotanto 48 ha:n alalla vuonna 1986. Tuotantoalue koostuu kahdesta erillisestä lohkosta. Lohkon L1 nykyinen tuotannossa oleva pinta-ala on 37,2 ha ja lohkon L2 pinta-ala 17,9 ha sisältäen auma-alueet. Tuotantokelpoista aluetta on yhteensä 55,1 ha. Tuotannosta on poistunut pinta-alaa yhteensä noin 6 ha. Tuotannosta poistuneet alueet toimivat tuotannon tukialueina. Lohkolla L2 turvetta on jäljellä keskimäärin 1,1 metriä, joten tuotanto jatkuu vielä noin 10 vuotta. Lohkon L1 turvepaksuus on keskimäärin 2 3 metriä, joten tuotanto jatkuu siellä vielä yli 20 vuotta.
9 Tervasuolla nostetaan jyrsinpolttoturvetta mekaanisilla kokoojavaunuilla ja imuvaunuilla. Keskimääräinen vuosituotantomäärä on noin 26 000 m 3. Kysynnän mukaan voidaan tuottaa myös palaturvetta. Turvetuotannon loputtua alue siistitään ja tarpeettomat rakenteet ja rakennelmat poistetaan alueelta. Jos tuotannosta poistuu muun maankäytön kannalta tarkoituksenmukaisia kokonaisuuksia muodostavia osa-alueita, toimenpiteet ovat samat. Mahdollisuuksien mukaan tuotannosta poistuneiden alueiden kuivatus järjestetään erillisesti eli ne rajataan tuotannossa oleviin alueisiin nähden ulkopuolisiksi. Tuotannosta poistuneiden alueiden vedet johdetaan vesiensuojelurakenteiden kautta viranomaisten määräämän ajan. Jälkikäyttömuotoina tulevat kysymykseen esim. metsittäminen ja/tai kosteikko. Vesienkäsittely ja -johtaminen Tervasuon vedet laskevat lohkon 2 puolelta roudattomana kautena pintavalutuskentän, laskeutusaltaan LA2 ja laskuojan Lo1 kautta Sahinjokeen, josta edelleen Likolammen ja Tervalammen kautta Tervajokea pitkin Kuuhankaveden Asemanselälle. Lohkolta 1 vedet laskevat laskeutusaltaan LA1 kautta laskuojaa Lo2 pitkin reittiä Pieni-Virmas Iso-Virmas Vuonteenlahti Ylösenjoki Ylä-Raatinen Hankavesi. Lohkolla on yksi virtaamansäätöpato, jonka valuma-alue on noin 12 ha. Tervasuon muita vesienkäsittelyrakenteita ovat sarkaojien lietetaskut ja sarkaojapidättimet. Laskeutusaltaat on varustettu padottavalla rakenteella ja pintapuomilla. Kuormitustarkkailun tulokset Tervasuolta on otettu vesistökuormituksen tarkkailunäytteitä vuosina 2006 ja 2007 laskeutusaltaiden 1 ja 2 purkupisteistä. Tervasuolla ei ole käytössä jatkuvatoimista virtausmittausta, joten ominaiskuormitus on laskettu hetkellisten virtaamien mukaan. Kuormituslaskennan varmentamiseksi tuloksia on verrattu Vapo Oy:n Länsi-Suomen alueen intensiivitarkkailussa olleiden turvetuotantoalueiden ominaiskuormitusten vuo-
sikeskiarvoihin. Tervasuon keskimääräinen ominaiskuormitus vastaa hyvin tarkkailusoiden keskimääräistä tasoa. 10 Tervasuon turvetuotantoalueen päästöt vesistöön vuosina 2001 2007 (ominaiskuormitus g/ha/vrk) BRUTTO NETTO Vuosi Kiintoaine Kok. N Kok. P Kiintoaine Kok. N Kok. P 2001* 98 26 0,80 173 16 0,54 2002* 66 16 0,66 95 11 0,35 2003* 105 23 0,75 270 16 0,67 2004* 117 28 0,98 572 15 1,71 2005 148 26 0,94 123 20 0,68 2006 (L1) 33 12 0,24 29 11 0,20 2006 (L2) 25 4 0,15 21 3 0,11 2006 yht. 31 10 0,21 27 9 0,17 2007 (L1) 71 32 0,47 52 27 0,28 2007 (L2) 190 23 0,63 171 18 0,44 2007 ka 108 29 0,52 89 25 0,33 Keskiarvo 95 22 0,56 79 18 0,39 Laskeutusaltaallisten tarkkailusoiden ominaiskuormitus 1999 2007 (ka) 96 22 0,69 75 17 0,48 * Suokohtaista tarkkailutietoa ei ole saatavana. Kuormitus laskettu Länsi-Suomen turvetuotantoalueiden ominaiskuormitusten vuosikeskiarvojen perusteella. Kalataloustarkkailun tulokset Turvetuotantoalueen kuivatusvesien vaikutuksia purkuvesistön kalastoon ja kalastukseen on tarkkailtu vuosina 2004 ja 2008 tehdyillä kalastustiedusteluilla, koekalastuksilla ja havaskokein. Tervasuon osalta tarkkailua on kohdistunut Pieneen-Virmakseen, jonka kalasto on särki- ja ahvenvaltainen. Näiden lajien osuus koekalastussaaliin kalamääristä oli 98 % vuonna 2004 ja 90 % vuonna 2008. Muita saaliiksi saatuja lajeja olivat hauki, lahna, salakka, kiiski ja kuha. Niiden osuus kalasaaliissa oli erittäin pieni. Kalasto on tyypil-
11 linen pienelle, ruskeavetiselle ja rehevälle järvelle. Pieni-Virmas sijaitsee lähellä Isoa- Virmasta ja Kuuhankavettä, eikä järvi matalana ja melko rehevänä järvenä ole houkuttelevin pyyntivesi verrattuna sen lähellä sijaitseviin suurempiin kalavesiin. Kalastustiedustelun mukaan Pienellä-Virmaksella kävi vuonna 2004 kalassa 19 ruokakuntaa ja vuonna 2008 yhdeksän ruokakuntaa. Kalastajat käyttivät pyydyksinään verkkoja, katiskaa, virveliä, onkea ja pilkkiä. Pienen-Virmaksen kalasaalis oli vuonna 2004 noin 1 550 kg eli noin 14 kg/ha ja vuonna 2008 noin 134 kiloa. Hauki oli molempina vuosina pyydetyin kalalaji. Pienellä-Virmaksella kalastaneet pitivät järven vedenlaatua heikohkona, mutta melko sopivana virkistys- ja kotitarvekalastukseen. Rehevyyden katsottiin vaikeuttavan kalastusta. Kaloissa oli havaittu myös makuvirheitä. Turvetuotantoa ja osittain metsäojituksia pidettiin syynä järven heikkoon tilaan. Pyydysten limoittumista on selvitetty havaiskokein, joissa havaksista on analysoitu kiintoaine- ja klorofyllipitoisuudet. Tulokset Pienessä-Virmaksessa kuvasivat lievästi rehevän tai rehevän vesistön pitoisuuksia. Toiminnan vaikutukset vesistöön ja esitys vesienkäsittelyn tehostamiseksi Tervasuon kuivatusvesien vaikutukset lähivesistöihin ovat hakijan mukaan vähäiset. Tervasuon vaikutus Pieneen-Virmakseen rajoittuu järveen laskevaan ojaan ja pienelle alueelle ojan purkupaikan edustalle, jossa ainepitoisuudet kohoavat ja vesistön rehevyys lisääntyy. Järvessä tapahtuvan laimentumisen, sedimentaation sekä sitoutumisen vuoksi vaikutukset ovat Pienen-Virmaksen luusuassa enää vähäisiä. Virkistyskäytölle vaikutukset ovat niin vähäisiä, ettei niistä ole aiheutunut eikä jatkossakaan aiheudu korvattavaa haittaa. Vesiensuojelun tehostumisen myötä Tervasuon vesistökuormitus tulee alenemaan ja vaikutukset Pieneen-Virmakseen sekä Sahinjokeen vähenevät entisestään. Lohkon 1 itäpuolelta on hankittu uusi maa-alue kuivatusvesien pintavalutusta varten. Kyseiselle alueelle perustetaan ojituksin ja pengertämällä 2,1 ha:n suuruinen pintavalutuskenttä, jonka kautta kaikki lohkon 1 kuivatusvedet tullaan johtamaan ympärivuo-
12 tisesti. Vedet johdetaan ensin vanhaan laskeutusaltaaseen LA1, jota käytetään pumppualtaana ja siitä pumpataan 150 m:n mittaista paineputkea myöten pintavalutuskentän yläreunaan rakennettavaan jako-ojaan, josta ne valutetaan pintavalutuskentälle. Pintavalutuskentän läpi virranneet vedet kootaan kentän pohjoisreunaan kaivettavalla keruuojalla ja johdetaan edelleen laskuojaa Lo2 pitkin Pieneen-Virmakseen. Pintavalutuskentän käyttöönoton yhteydessä vanha virtaamansäätöpato poistetaan. Uuden pintavalutuskentän kaltevuus on keskimäärin 0,6 % ja sen turvepaksuus on 0,3 0,9 m. Vesien valuntamatka on noin 125 m. Kentällä olevat metsäojat tukitaan rakentamisen yhteydessä. Pintavalutuskentän pinta-ala on 5,2 % sen valuma-alueen pinta-alasta. Lohkolla 2 on tuotantokauden aikana käytössä oleva pintavalutuskenttä, jonka pintaala on 1,6 ha ja valuma-alue 27,3 ha. Tämän pintavalutuskentän pinta-ala on 5,8 % valuma-alueen pinta-alasta. Lohkon 2 vesiensuojelua tehostetaan ottamalla pintavalutuskenttä ympärivuotiseen käyttöön. Vesiensuojelun tehostamisen jälkeen kaikki Tervasuon kuivatusvedet tullaan käsittelemään ympärivuotisen pintavalutuksen avulla. Tervasuon vesistökuormitus ja sen muutos vesienkäsittelyn tehostamisen jälkeen Tervasuon lohkon 1 vesistökuormitusta tulevaisuudessa on arvioitu hankealueen tarkkailutuloksiin perustuen vähentämällä nykyisestä kuormituksesta uuden pintavalutuskentän puhdistusvaikutus. Laskelmassa on käytetty seuraavia reduktioita: kiintoaine 50 %, kokonaistyppi 25 %, kokonaisfosfori 40 %. Lohkon 2 vesistökuormitusta on arvioitu vähentämällä nykyisestä kuormituksesta pintavalutuksen ympärivuotiseksi muuttamisesta aiheutuva puhdistusvaikutus.
Tervasuon nykyinen vesistökuormitus sekä laskennallinen kuormitus vesienkäsittelyn tehostamisen jälkeen on seuraava: Vesistö Ala ha Kiintoaine kg/v Tervasuo 1 (laskuoja 2) Pieni-Virmas BRUTTO Kok. N kg/v Kok. P kg/v Kiintoaine kg/v NETTO Kok. N kg/v Nykytilanne 37,2 1 296 294 8 1 076 240 5 Tehostamisen 37,2 648 221 5 538 180 3 jälkeen Muutos -648-74 -3-538 -60-2 Tervasuo 2 (laskuoja 1) Sahinjoki Nykytilanne 17,9 624 141 4 518 115 3 Tehostamisen 17,9 491 123 3 419 101 2 jälkeen Muutos -132-19 -1-99 -14-1 MUUTOS YHTEENSÄ 13 Kok. P kg/v -780-92 -4-637 -74-3 Alapuolisiin vesistöihin kohdistuu hankealueen lisäksi kuormitusta metsä- ja maataloudesta sekä haja-asutuksesta. Pöly- ja meluhaittojen vähentäminen Tuotantoalueen lähiympäristössä alle 500 m:n etäisyydellä on kolme rakennettua kiinteistöä. Lohkon 1 länsipuolella sijaitsevalle kiinteistölle Ojanne RN:o 2:51 on tuotantoalueelta matkaa noin 250 m ja välimaasto on suurimmaksi osaksi aukeaa peltoa. Turvetuotannossa syntyvää pölyä voi kulkeutua haitallisessa määrin Ojanteen tilalle, kun tuotantokoneet liikkuvat lohkon 1 länsireunassa ja tuuli puhaltaa tuotantokentältä kiinteistön suuntaan. Pölyhaitan estämiseksi luvan haltija rajoittaa tuotantokentän ulkopuolelle pölyämistä aiheuttavia toimintoja lohkon 1 eteläpäässä, kun tuuli puhaltaa koillisen ja idän väliltä. Luvan haltijan mukaan muita toimintarajoituksia pölyn vuoksi ei ole tarpeen antaa. Turpeen loppumisen ja alueiden jälkikäytön vuoksi turvetuotantotoiminnot etääntyvät vähitellen asutuksesta. Pölyämisen vuoksi tehtävät toiminnan rajoitukset vähentävät myös tuotantoalueen meluvaikutuksia lähimmän kiinteistön suuntaan. Melulle asetetut päivä- ja yöaikaiset ohjearvot eivät tule ylittymään eikä toiminnalle ole hakijan mukaan sen vuoksi tarpeen asettaa rajoituksia.
Varastointi ja jätteet 14 Polttoaineita säilytetään siirrettävissä säiliöissä, joiden keskimääräinen tilavuus on 3 000 5 000 litraa. Polttoöljyn kulutus on tuotantokauden aikana noin 23 000 l. Samanaikaisesti säilytettävän polttoaineen määrä on alle 15 000 l. Säiliöiden alustat ovat tiiviitä ja kantavia ja ne on valittu siten, että aineet eivät vahinkotapauksissa pääse leviämään vesistöön tai pohjaveteen. Voiteluöljyjä käytetään noin 150 l sekä muita voiteluaineita noin 30 kg. Voiteluaineet varastoidaan niille varatuissa paikoissa. Jäteöljyjä syntyy vuodessa noin 150 l, kiinteää öljyjätettä 25 kg, akkuja 10 kg, sekajätettä 1,0 m 3, aumamuovia 1 300 kg ja rautaromua 100 kg. Jäteöljy, muut ongelmajätteet ja sekajäte toimitetaan keruupaikoille säiliöihin ja jäteyrittäjän toimesta kaatopaikalle. Jäteöljyn ja ongelmajätteiden keruun ja toimituksen asianmukaiseen laitokseen hoitaa siihen hyväksytty yrittäjä. Metalliromu myydään kierrätykseen. Aumamuovit paalataan ja hyödynnetään myöhemmin energiana tai kierrättämällä. Toiminnassa syntyy jätejakeita, joihin sovelletaan kaivannaisjätteistä annettua asetusta (379/2008). Hakemukseen liitetyn kaivannaisjätteiden jätehuoltosuunnitelman mukaisesti kannot ja muu puuaines käytetään biopolttoaineena. Kivet käytetään teiden rungoissa, sijoitetaan syrjään tai upotetaan maahan. Ojien kaivuusta syntyneet mineraalimaat käytetään taimikoiden kasvupohjana, pellon pohjamaana tai sijoitetaan ojien viereen. Laskeutusaltaista nostettu liete siirretään tuotantoalueelle ja tuotetaan turpeena tai käytetään maisemointiin. Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailua koskeva esitys Tervasuon toimintaa ja sen vaikutuksia on tarkkailtu osana Vapo Oy:n Länsi-Suomen yksikön turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vesistötarkkailuohjelmaa. Ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamista koskevaan hakemukseen on liitetty erillinen Tervasuon käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuohjelma. Tervasuon vesistötarkkailupisteet sijaitsevat Pienessä-Virmaksessa, Sahinjoessa ja Tervajoessa. Päästötarkkailua esitetään jatkossa suoritettavaksi lohkolle 1 rakennettavan pintavalutuskentän alapuoliselta mittapadolta ympärivuotisesti kahtena vuotena
15 ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamista koskevan päätöksen lainvoimaiseksi tulemisen jälkeen ja kahtena vuotena ennen lupakauden päättymistä. Samalla tarkkaillaan pintavalutuskentän toimivuutta ottamalla päästötarkkailuvuosina näytteitä kentälle pumpattavasta sekä sieltä poistuvasta vedestä. Tervasuon vaikutuksia kalastoon on tarkkailtu yhdessä Läyniönsuon kanssa Keski- Suomen TE-keskuksen hyväksymällä tavalla. Vapo Oy neuvottelee jatkossa toteutettavan kalataloustarkkailun sisällöstä TE-keskuksen kanssa sitten, kun ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamista koskeva päätös on tullut lainvoimaiseksi. Luvan haltija on esittänyt, että pölyvaikutuksia tarkkaillaan aistinvaraisesti. Tarkkailu aloitetaan keväisin, kun turvetuotanto käynnistyy. Vapo Oy lähettää jokaisen tuotantokauden alussa kaikille alle 500 m:n etäisyydellä tuotantokentästä oleville kiinteistöille kirjeen, jossa pyydetään ottamaan yhteyttä hakijaan, mikäli pölyhaittoja ilmenee. Mahdollisten yhteydenottojen jälkeen alueella tehdään tarkastuskäynti ja sovitaan jatkotoimenpiteistä. Esitys tarkistetuksi kalatalousvelvoitteeksi Luvan haltija on esittänyt, että vesienkäsittelyn tehostamisen seurauksena vesistökuormitus alenee ja tällä perusteella katsonut, että nykyisen 110 euron suuruisen vuotuisen kalatalousmaksun sijaan 75 euron vuotuisen kalatalousmaksun riittävän kalastolle ja kalastukselle aiheutuvien haittojen kompensoimiseksi tulevalla lupakaudella. Luvan haltijan mukaan hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu muuta korvattavaa haittaa tai vahinkoa. HAKEMUKSEN KÄSITTELY Tiedoksianto Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla ympäristölupavirastossa sekä Hankasalmen kunnassa 16.7. 31.8.2009 ja lisäksi erityistiedonantona asianosaisille. Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu Hankasalmen Sanomat -nimisessä lehdessä.
16 Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Keski-Suomen ympäristökeskukselta, Keski- Suomen TE-keskuksen kalatalousyksiköltä, Hankasalmen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta sekä Hankasalmen kunnanhallitukselta. Lausunnot Keski-Suomen ympäristökeskus on lausunut, että Pienen-Virmaksen rannat sisältyvät Hankasalmen kunnanvaltuuston vuonna 2003 hyväksymään Niemisjärven alueen rantaosayleiskaavaan. Vuonna 2000 laaditun luontoselvityksen mukaan Pienen- Virmaksen eteläisessä lahden pohjukassa, johon lohkon 1 vedet johdetaan, metsikkö on nuorehkoa, mutta melko edustavaa. Kasvillisuus on rehevää, erityisesti aivan puron varrella. Paikoitellen on myös edustavia vanhempia puuyksilöitä. Järven rannat on luokiteltu geoekologisen luokituksen perusteella väljään rantarakentamiseen soveltuviksi alueiksi. Tervalampi ja Likolampi sisältyvät Kuuhankaveden ja Hankaveden alueen rantaosayleiskaavaan, jonka kunnanvaltuusto on hyväksynyt vuonna 2001. Alueen luontoarvot liittyvät lähinnä linnustoon. Molemmat ovat runsaskasvustoisina potentiaalisia lintuvesiä. Kaavalla on osoitettu Tervalammen rannalle neljä uutta lomarakennuspaikkaa pysyvän asutuksen yhteyteen. Tervasuon ympäristössä ei sijaitse luonnonsuojelualueita, suojeluohjelmiin kuuluvia alueita tai uhanalaisten lajien kasvupaikkoja. Ympäristökeskuksella ei ole huomautettavaa luvan haltijan esittämästä suunnitelmasta vesienkäsittelyn tehostamiseksi ja pölyhaittojen rajoittamiseksi. Lupaan tulee asettaa tarvittavat määräykset pintavalutuskenttien rakentamisesta, kunnossapidosta ja toimivuuden seurannasta. Ympäristökeskukselle ei ole tullut ilmoituksia melu- tai pölyhaitoista. Ympäristökeskuksella ei ole ollut huomautettavaa myöskään esitetystä käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuohjelmasta.
Keski-Suomen TE-keskuksen kalatalousyksikkö on suorittanut hankealueella maastotarkastuksen 14.8.2009 ja edellyttänyt seuraavia lupamääräyksiä: 17 "1) Luvan haltijan tulee tarkkailla hankkeen vaikutuksia kalakantoihin ja kalastukseen Keski-Suomen TE-keskuksen hyväksymällä tavalla. Ehdotus tarkkailuohjelmaksi tulee toimittaa TE-keskukseen kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun lupa on saanut lainvoiman. Tarkkailu voidaan edelleen suorittaa yhdessä muiden alueen tarkkailuvelvollisten kanssa. 2) Luvan haltijan tulee maksaa Keski-Suomen TE-keskukselle 250 euron vuotuinen kalatalousmaksu käytettäväksi kalastolle ja kalastukselle aiheutuvien vahinkojen ehkäisemistä tai vähentämistä tarkoittavien toimenpiteiden toteuttamiseen. Maksu on suoritettava ensimmäisen kerran sinä vuonna, jolloin päätös saa lainvoiman ja sen jälkeen maksu on maksettava vuosittain tammikuun loppuun mennessä. 3) Vesiensuojelumenetelmien kehittyminen on otettava huomioon toiminnan kuluessa ja vesien käsittelyyn on sovellettava kulloinkin parasta tiedossa olevaa tekniikkaa (BAT) ja parasta käytäntöä (BEP). Pintavalutuskenttien ja laskeutusaltaiden toimivuuteen varsinkin ääriolosuhteissa ja talviaikana tulee kiinnittää erityistä huomiota." Hanke sijoittuu Rautalammin reitille, joka kuuluu ympäristöministeriön vesistöjen erityissuojelutyöryhmän ehdotukseen (1992) erityissuojelua vaativista vesistöistä. Hakemuksessa on varauduttu tehostamaan jätevesien käsittelyä. Turvetuotannon vaikutus kohdistuu voimakkaimmin Pieneen-Virmakseen ja Kuuhankaveteen. Pienen-Virmaksen vesi on lievästi hapanta ruskeaa humusvettä. Järven fosforipitoisuus on viimeisen kymmenen vuoden aikana ollut keskimäärin 32 µg/l, mikä osoittaa järven rehevyyttä. Vesiensuojelutoimien tehoa vähentää kuitenkin tuotantokenttien madaltuminen tuotannon loppuvaiheessa. Turvetuotantoalueen länsiosan vedet johdetaan erinäisten virtavesien kautta Kuuhankaveteen, joka on Hankasalmen keskeisiä vesialueita. Kuuhankaveden rehevyystaso kuitenkin vähentää järven käyttökelpoisuutta nykyisellään. Kalavesiluokituksen mukaan Kuuhankaveden Asemanselkä on välttävää kalavettä. Turvetuotannon voidaan sanoa selkeästi vaikuttavan ainakin Pienen- ja Ison-Virmaksen sekä Kuuhankaveden veden ja pohjan laatuun sekä sitä kautta järvien kalakantoihin. Kysymyksessä on vanha tuotantoalue, jolloin tuotannosta poistuu jatkuvasti tuotantopinta-alaa. Kuormitus ei kuitenkaan lopu tuotannon loputtua, sillä tuotannosta poistunut alue kuormittaa ensimmäiset viisi vuotta vesistöjä kuten tuotantoalue. Tuotannosta poistuneen alueen kuormitus on arviolta seuraavan 5 10 vuoden ajan puolet
tuotantoalueen kuormituksesta ja vasta yli kymmenen vuotta vanhoilta alueilta nettokuormitusta ei synny lainkaan. 18 Kuormitus- ja vesistövaikutusarviot on tehty olettamalla, että vesiensuojelurakenteet toimivat riittävän tehokkaasti ottamatta kuitenkaan huomioon esimerkiksi riskitekijöitä tai poikkeuksellisia olosuhteita. Hankkeen seurauksena tuotantoalueen alapuolisten vesistöjen tila tulisi TE-keskuksen näkemyksen mukaan pysymään välttävänä aina Kuuhankavedelle saakka. Kompensaatiotason määrittelyssä on hankkeesta aiheutuvan kuormituksen lisäksi otettu huomioon hankkeen vaikutusalueen kalataloudellinen merkitys, siihen kohdistuva muu kuormitus, suunniteltu vesiensuojelutason parantaminen ja tuotannon odotettavissa oleva loppuminen. Näin arvioiden kalastolle ja kalastukselle turvetuotannosta aiheutuvan haitan kompensoiminen 250 euron (= n. 5 /ha) suuruisella kalatalousmaksulla voidaan katsoa riittäväksi. Maksulla voidaan esimerkiksi pyrkiä säilyttämään lähinnä Pienen-Virmaksen ja Kuuhankaveden kalakantoja. Voimassa olevassa luvassa määrätty, nykyisin 110 :n suuruinen vuotuinen kalatalousmaksu on TE-keskuksen mielestä selvästi alimitoitettu aiheutuneeseen haittaan nähden. Tervasuon turvetuotantoalueen kuormitus on ollut pitkäkestoista ja jatkunut alueella jo vuodesta 1986 alkaen. Luvan haltijan arvion mukaan vesiensuojelutoimien tehostamisen jälkeenkin kiintoaineen nettokuormitus Tervasuolla olisi noin 960 kg/v. Hankkeen kalataloudellisten vaikutusten tarkkailu on edelleen tarkoituksenmukaista turvetuotannon vaikutusten selvittämiseksi. Hankasalmen kunnan ympäristölautakunnan valvontajaosto ja Hankasalmen kunnanhallitus ovat lausuneet, että Tervalampi, johon Tervasuon länsiosan vedet laskevat Sahinjoen ja lähes umpeenkasvaneen Likolammen kautta, sijoittui aikanaan vesistöjen yleisessä käyttökelpoisuusluokituksessa luokkaan välttävä. Hankasalmen kunnan vesistöjen hoitoluokituksen laatimisen yhteydessä järjestettyyn kyselyyn vastasi Likolammen, Tervajoen ja Tervalammen osalta yhteensä 7 vakinaista tai lomaasukasta. Havaittuja ongelmia olivat erityisesti umpeenkasvu ja liettyminen sekä humuksen lisääntyminen, hajuhaitat ja rantojen limoittuminen. Tervalampi luokiteltiin ensisijaisesti hoidettavien vesistöjen luokkaan. Tervalampea kuormittavat valumaalueen hajakuormitus ja turvetuotanto sekä asemankylän puhdistetut jätevedet, jotka
19 johdetaan lähivuosina uudelle Kuuhankaveden Viinikkalanselän tuntumaan sijoittuvalle jätevedenpuhdistamolle. Tervalammen sisäistä kuormitusta pyritään vähentämään vuonna 1995 aloitetun talviaikaisen ilmastuksen avulla. Viime vuosina kunnan vesi- ja viemärilaitos on vastannut ilmastuksesta vuonna 2002 puhdistamolle myönnetyn ympäristöluvan lupamääräysten mukaisesti. Kuuhankaveden Asemanselkä, johon Tervasuon länsiosan vedet laskevat Tervalammen ja Tervajoen kautta, sijoittui vesistöjen yleisessä käyttökelpoisuusluokituksessa luokkaan tyydyttävä. Hankasalmen vesistöjen hoitoluokituksen laatimisen yhteydessä järjestettyyn kyselyyn vastasi Kuuhankaveden osalta 74 vakinaista tai loma-asukasta, joista 15 yksilöi vastauksensa koskemaan Asemanselkää. Asemanselällä havaittuja ongelmia olivat erityisesti vesikasvien ja humuksen lisääntyminen, rantojen limoittuminen ja liettyminen. Kuuhankavesi, erityisenä painopistealueena Asemanselkä, luokiteltiin ensisijaisesti hoidettavien vesistöjen luokkaan. Asemanselän ympäristön vesistöissä harjoitetaan hoitokalastusta. Tervalammen ilmastus vähentänee jonkin verran lammesta Asemanselkään kohdistuvaa ravinnekuormitusta. Asemanselällä sijaitsee Hankasalmen aseman taajaman uimaranta. Pieni-Virmas, johon Tervasuon itäosan vedet laskevat metsäojaa pitkin, sijoittui vesistöjen yleisessä käyttökelpoisuusluokituksessa luokkaan tyydyttävä. Hankasalmen vesistöjen hoitoluokituksen laatimisen yhteydessä järjestettyyn kyselyyn vastasi Pienen- Virmaksen osalta 12 vakinaista ja loma-asukasta. Havaittuja ongelmia olivat erityisesti vesikasvillisuuden ja humuksen lisääntyminen, pyydysten limoittuminen ja liettyminen. Pieni-Virmas luokiteltiin toissijaisesti hoidettaviin vesistöihin ja sitä kuormittavat hajakuormitus ja turvetuotanto. Kaksi Pienen-Virmaksen rannanomistajaa on ottanut yhteyttä kunnan ympäristötoimistoon Tervasuon ympäristöluvan tarkistamishakemuksen ollessa vireillä. Rannanomistajien mukaan järven pohjaan on kertynyt vuosien mittaan turpeenoton ollessa käynnissä paksu lietekerros ja järven vesi on käynyt mutaiseksi. Kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen mukaan turvetuotannon jatkaminen jo tuotannossa olevalla suolla on perusteltua. Lausunnon antajilla ei ole ollut huomauttamista esitetystä vesienkäsittelystä.
20 Pienen-Virmaksen liettymistä koskevien yhteydenottojen ja kuntalaispalautteen takia toiminnanharjoittajan on syytä selvittää järven liettymistilannetta ja sedimentin tilaa ja suunnitella selvityksen perusteella mahdollisesti tarvittavat kunnostustoimenpiteet. Tervalammen ilmastaminen saattaa olla tarpeen vielä senkin jälkeen, kun asemankylän jätevedenpuhdistamo lopettaa puhdistettujen jätevesien laskemisen lampeen. Valuma-alueella sijaitsevat, lampea kuormittavat toimijat tulee velvoittaa osallistumaan ilmastustarpeen selvittämiseen ja mahdolliseen ilmastuksen jatkamiseen, etenkin kun ilmastustarve aiheutuu pitkälti Tervalammen pohjasedimentin huonosta kunnosta, johon turvetuotantokin on mitä todennäköisimmin vaikuttanut vuosien mittaan. Tarkkailujen tulokset on toimitettava jatkossakin tiedoksi Hankasalmen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Muistutukset 1) AA ja BB (Suvitorppa RN:o 3:24) ovat vaatineet, että veden laatua on tarkkailtava vesinäytteiden avulla. Näytteiden ottamisen ja analysoimisen tulee tapahtua ulkopuolisten näytteenottajien toimesta ja viranomaisten hyväksymän ohjelman mukaisesti. Raporttien tulee olla julkisia. Vesienkäsittelyn tehostaminen tulee aloittaa heti, jotta voidaan varmistua, ettei Pienen-Virmaksen vedenlaatu enää heikkene. Muistuttajien kiinteistöön kuuluu virkistyskäytössä oleva alue Pienen-Virmaksen rannalla. Pieni-Virmas on varsin matala ja pinta-alaltaan pienehkö järvi, jonka vesitilavuus on pieni. Järvi on siten hyvin herkkä ylimääräisille valumille. Turpeen kuivatuksesta tulevien vesien johtaminen Pienen-Virmaksen kautta on kuormittanut ja kuormittaa jatkossakin ensisijaisesti juuri herkkää Pientä-Virmasta. Veden laadun sopivuus virkistyskäyttöön (uiminen, kalastus) on vuosien varrella selvästi heikentynyt. Uidessa ihon pintaan tulee lipeältä tuntuvaa ruskeaa purua. Tämä haittaa myös kalastusta ja järven muuta käyttöä. Koko kiinteistön arvonalennus on myös huomattava. Kiinteistön arvoksi on arvioitu 28 000 euroa. Markkina-arvolle erityisesti ranta-alueen virkistyskäyttö on olennainen tekijä. Vapo Oy:n muuten hyvin tärkeä turvetuotanto on vali-
21 tettavasti vahingoittanut ja vahingoittaa edelleen ympäristöarvojen heikkenemisen takia kiinteistön markkina-arvoa. Edellä lausutuilla perusteilla muistuttajat vaativat korvausta yhteensä 10 000 euroa. 2) CC ja DD (Koivuranta RN:o 5:56) ovat vaatineet, että lupaa ei tule enää myöntää. Muistuttajat ovat omistaneet mökin Pienen-Virmaksen rannalla vuodesta 1993. Tänä aikana veden laatu on selkeästi huonontunut. Humus on niin hienojakoista, että kesäaikaan se irtoaa virtauksien mukana pohjasta ja samentaa vettä kesän kuluessa. Hienojakoista humusta ei ole saatu pysähtymään saostusaltaisiin nykyisillä toimenpiteillä. Humusta on niin paljon, ettei järvessä voi loppukesästä uida ollenkaan, ellei pese itseään uinnin jälkeen puhtaalla kaivovedellä. Järven kunnostuksesta on luvan haltijan toimesta tehtävä esitys ennen luvan myöntämistä. Jos luvan haltija laatii järven tilasta kuntokartoituksen, on se tehtävä loppukesästä, eikä tulvavesien aikaan tai talvella, jolloin irtohumus on järven pohjassa. 3) Hankasalmen kalastusalue on pitänyt turvetuotannon haittaa kalastolle ja kalastukselle merkityksellisenä ja pyytänyt kiinnittämään huomiota esitetyn kalatalousmaksun suuruuteen. Tervasuon ja Läyniönsuon alapuolisissa vesistöissä on viime vuosina tehty Hankasalmen kunnan ja kalastusalueen toimesta kalastoon ja kalastukseen liittyviä kunnostuksia mm. vähäarvoisen kalan pyyntiä ja kalanpoikas- sekä rapuistutuksia. Asemanselän kalataloudellinen merkitys on koko ajan kasvussa. 4) EE (Lehtoranta RN:o 3:28) on todennut, että turvetuotannon aikana Pienen- Virmaksen vesi on pilaantunut eikä luvan haltijalle aiemmin myönnetyssä luvassa määrätyt puhdistamisvelvoitteet ole olleet riittäviä. Vapo Oy ei ole vapaaehtoisesti ryhtynyt veden puhdistamiseksi mihinkään merkittäviin toimiin, vaan on tehnyt vain välttämättömän lupaehdoissa vaaditun. Pieni-Virmas on erittäin humuspitoinen ja otetuissa vesinäytteissä se on ollut jo kauan yksi pahimmin turvetuotannon pilaamia järviä Hankasalmen alueella. Laskujoen kautta se pilaa myös alempana olevan Ison-Virmaksen vettä. Järven veden lämmettyä siihen kasvaa limaa, joka haittaa virkistyskäyttöä. Uidessa ihoon tarttunut lima ja musta muta eivät irtoa kuin saippualla pesemällä. Lima aiheuttaa myös sen, että kalanpyy-
22 dykset limoittuvat erittäin nopeasti. Alueen mökkien jälleenmyyntiarvo on laskenut johtuen turvetuotannon pilaaman Pienen-Virmaksen tilasta ja sen myötä virkistyskäytön vaikeutumisesta. Ympäristölupaa ei tule myöntää kohtuuttomien haittojen vuoksi. Mikäli lupa kuitenkin myönnetään, tulee lupaehdoissa vaatia, että Pieneen-Virmakseen ei enää lasketa turvetuotantoalueelta puhdistamatonta vettä missään tilanteessa. Rakennettava pintavalutuskenttä vanhojen pudistuskeinojen kanssa ei riitä suolta valuvan veden puhdistamiseen, vaan sen lisäksi on otettava lisätekniikkaa käyttöön puhdistamisen tehostamiseksi. Pölyämishaittojen vuoksi turpeen nostoa ei tule suorittaa, kun ilmavirtaus käy koillinen länsi välisestä sektorista. Pölyä ei tällöin laskeudu lähiasutukseen eikä Pieneen-Virmakseen. Luvan haltijan on korvattava myös virkistyskäytölle aiheuttamansa haitta. Esitetty 75 euron korvaus kalataloudellisesta haitasta on riittämätön. Selitys Keski-Suomen ympäristökeskuksen lausunnon johdosta luvan haltijalla ei ole ollut huomauttamista. Keski-Suomen TE-keskukselle luvan haltija on vastannut, että se tehostaa Tervasuon kuivatusvesien käsittelyä hakemuksessa tarkemmin esitetyllä tavalla, minkä seurauksena hankkeesta aiheutuvat vesistö- ja kalatalousvaikutukset vähenevät. Hakijan mielestä perusteet nykyisin voimassa olevan kalatalousmaksun pienentämiselle ovat olemassa. Hankasalmen kunnan ympäristölautakunnan valvontajaostolle luvan haltija on vastannut, että karttatarkastelun perusteella Pienen-Virmaksen valuma-alue, järvi mukaan luettuna, on noin 1 695 ha (16,95 km 2 ). Tervasuon lohko 1 (37,2 ha) muodostaa tästä 2,2 %. Pieneen-Virmakseen tulee kuormitusta hankealueen lisäksi ainakin maataloudesta, haja-asutuksesta, metsätaloudesta sekä yksityiseltä turvetuotantoalueelta. Luvan haltijalla ei ole tietoa järven kokonaiskuormituksen määrästä tai eri kuormittajien
23 osuuksista, mutta jo valuma-alueosuuden perusteella on selvää, että järven veden laatu on määräytynyt ja määräytyy jatkossakin pääasiallisesti muualta kuin hankealueelta tulevan kuormituksen perusteella. Vapo Oy on vastuussa vain omasta toiminnastaan aiheutuvasta kuormituksesta, eikä ole velvollinen yksin selvittämään järven liettymistilannetta, mikäli sellainen toimenpide katsottaisiin tarpeelliseksi. Tervalammen ilmastaminen on ilmeisesti ollut tarpeen Hankasalmen asemanseudun jätevesien vaikutusten lieventämiseksi. Ilmastuksen mahdollinen jatkaminen ja asian selvittäminen tulee asettaa ensisijaisesti jätevettä päästävän tahon velvoitteeksi. Hankasalmen kalastusalueen vaatimusten osalta luvan haltija on viitannut edellä Keski-Suomen TE-keskuksen lausunnosta antamaansa vastineeseen. Muistutuksen 1) johdosta luvan haltija on ilmoittanut, että muistuttajien kiinteistö sijaitsee Pienen-Virmaksen itäpuolella noin 1,6 km:n päässä pisteestä, jossa Tervasuolta tulevat kuivatusvedet laskevat järveen. Kiinteistön rakennettu palsta on noin 500 m:n etäisyydellä Pienen-Virmaksen rannasta sekä erillinen rakentamaton palsta rannassa. Tervasuon vaikutukset Pieneen-Virmakseen on arvioitu vähäisiksi ja vesiensuojelun tehostamistoimien jälkeen ne vähentyvät edelleen. Muistuttajien korvausvaade on aiheeton. Muistutuksen 2) johdosta luvan haltija on ilmoittanut, että muistuttajien kiinteistö sijaitsee Pienen-Virmaksen itärannalla noin 2,2 km:n päässä pisteestä, jossa Tervasuolta tulevat kuivatusvedet laskevat järveen. Muistuttaja väittää järven veden laadun huonontuneen selkeästi ainakin vuoden 1993 jälkeen ja viittaa hienojakoisen humuksen likaavaan vaikutukseen erityisesti loppukesällä. Hakemuksessa on esitetty Pienen-Virmaksen vedenlaatutietoja viimeisen kymmenen vuoden ajalta. Niiden perusteella veden laadussa ei ole tapahtunut luontaisen vaihtelun ylittäviä muutoksia. Klorofyllipitoisuuksien perusteella leväkasvu Pienessä-Virmaksessa on ajoittain runsasta ja onkin mahdollista, että muistuttajan kuvaama ilmiö (peseydyttävä kaivovedellä uinnin jälkeen) johtuu limalevän (Gonyostomum semen) esiintymisestä järvessä. Kyseinen levä viihtyy ravinteikkaissa, ruskeissa vesissä. Uimarin iholla leväsolut hajoavat, iho tulee limaiseksi ja kuivuessaan kiristä-
24 väksi. Levä ei ole myrkyllinen, mutta voi aiheuttaa iho-oireita. Levän esiintyminen ei ole suorassa syy-yhteydessä turvetuotantoon, vaan sitä esiintyy yleisesti erilaisissa vesissä. Tervasuon vaikutukset Pieneen-Virmakseen on arvioitu vähäisiksi ja vesiensuojelun tehostamistoimien jälkeen ne vähentyvät edelleen. Hakija on kiistänyt vaatimukset järven kunnostamisselvityksestä ja viitannut edellä Hankasalmen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen lausunnosta antamaansa vastineeseen. Muistutuksen 4) johdosta luvan haltija on ilmoittanut, että muistuttajan kiinteistö sijaitsee Pienen-Virmaksen itärannalla noin 1,7 km:n päässä pisteestä, jossa Tervasuolta tulevat kuivatusvedet laskevat järveen. Luvan haltija on uudistanut hakemuksessa esittämänsä arvion Tervasuon vaikutuksista Isoon-Virmakseen ja viitannut myös muistutuksesta 2) antamaansa vastineeseen. Tervasuon lohkolle 1 suunniteltu pintavalutuskenttä edustaa alan parasta käyttökelpoista vesiensuojelutekniikkaa. Merkintä Asiaa ratkaistaessa ovat olleet esillä Itä-Suomen ympäristölupaviraston päätöksen 28.5.2003 nro 27/03/1 perusteena olevat asiakirjat. YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU Ympäristölupavirasto tarkistaa Tervasuon turvetuotantoalueelle toistaiseksi voimassa olevan ympäristöluvan (27/03/1) lupamääräykset. Tarkistetut lupamääräykset korvaavat aikaisemmat lupamääräykset kokonaisuudessaan. Tuotantoalueen pinta-ala auma-alueineen on 55,1 ha. Kalastolle ja kalastukselle aiheutuva haitta alapuolisessa vesistössä määrätään hyvitettäväksi kalatalousmaksulla. Muuta hyvitettävää tai korvattavaa vahinkoa hankkeesta
ei ennalta arvioiden tule aiheutumaan. Ennakoimattomien vahinkojen varalta annetaan ohjaus. 25 LUPAMÄÄRÄYKSET 1. Vesien johtaminen ja käsittely Turvetuotantoalueen vedet on johdettava tämän päätöksen perusteena olevan hakemuksen liitteenä 6 olevan tuotantosuunnitelman (MK 1:8 000) mukaisesti vesienkäsittelyrakenteiden jälkeen lohkolta 1 laskuojan 2 kautta Pieneen-Virmakseen ja lohkolta 2 laskuojan 1 kautta Sahinjokeen. Tuotantoalueelta johdettavat vedet on käsiteltävä hakemussuunnitelman ja edellä mainitun hakemuksen liitteen 6 mukaisesti sarkaojarakenteiden, laskeutusaltaiden ja ympärivuotisesti käytössä olevan pintavalutuksen avulla. Myös mataloituvien, alle 0,5 m turvepaksuuden omaavien kenttien vedet on johdettava laskuojiin vesiensuojelurakenteiden kautta. Sarkaojien päissä on oltava lietesyvennys, lietteenpidätin, päisteputket ja sarkaojaaltaat. Laskeutusaltaissa on oltava pintapuomit ja purkupään virtaamaa padottava rakenne. Auma-alueiden ja ojien välissä on oltava suojakaista, joka estää turpeen joutumista ojiin. Tuotantoalueiden ulkopuoliset vedet on johdettava tuotantoalueiden ja vesienkäsittelyrakenteiden ohitse eristysojissa, joissa on oltava lietesyvennykset. Lohkolle 1 rakennettava pintavalutuskenttä on otettava käyttöön viimeistään tuotantokauden 2011 alusta alkaen. Kentän valmistumisesta on ilmoitettava ennen sen käyttöönottoa Keski-Suomen ympäristökeskukselle. Lohkon 2 pintavalutuskenttä on otettava ympärivuotisesti käyttöön tuotantokauden 2010 alusta lukien. Pintavalutuskentti-
en käyttöönoton yhteydessä on vesien pääsy suoraan laskeutusaltaista purkuojiin estettävä. 26 Luvan saajan on pidettävä vesienkäsittelyrakenteet ja ojastot jatkuvasti toimintakunnossa ja tarkastettava niiden toimivuus säännöllisesti. Oikovirtaukset pintavalutuskentillä on estettävä. Laskeutusaltaat, sarkaojat ja lietesyvennykset sekä reuna- ja kokoojaojat on puhdistettava ainakin kerran vuodessa tuotantokauden päätyttyä ja aina muulloinkin tarpeen vaatiessa. Kivennäismaahan kaivetut ojat on tarkastettava ainakin kerran vuodessa ja puhdistettava tarvittaessa. Laskeutusaltaista, lietesyvennyksistä ja kivennäismaahan kaivetuista ojista poistettava liete on sijoitettava siten, ettei se pääse vesistöön. Vesienkäsittelyrakenteisiin saadaan tehdä sellaisia Keski-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymiä muutoksia, jotka eivät heikennä vesienkäsittelyn tehokkuutta. 2. Päästöt ilmaan ja melu Tuotanto ja turpeen varastointi on tehtävä ja ajoitettava siten, että tuotantoalueelta leviää mahdollisimman vähän turvepölyä ympäristöön. Koneiden ja laitteiden on oltava mahdollisimman vähän pölyämistä aiheuttavia. Aumoja ei saa sijoittaa alle 400 metrin etäisyydelle asuinrakennuksista. Kuljetuksiin käytettävät ajoneuvot on kuormattava siten, ettei kuorma pölyä häiritsevästi. Turvetuotanto ja varastointi on järjestettävä siten, että niistä aiheutuu mahdollisimman vähän melua. Melutaso ei saa ylittää asuinrakennusten pihapiirissä 55 db (L Aeq ) klo 7 22 eikä 50 db (L Aeq ) klo 22 7. Loma-asuntojen pihapiirissä melutaso ei saa ylittää 45 db (L Aeq ) klo 7 22 eikä 40 db (L Aeq ) klo 22 7. Tämän päätöksen liitekarttaan rasteroinnilla merkityllä lohkon 1 alueella "Toiminnan rajoitusalue" ei saa tehdä kunnostus- tai tuotantotoimia klo 22 7 välisenä aikana.