GRÄSANLAAKSO, MATINKYLÄN PALOASEMA KUNNALLISTEKNIIKAN YLEISSUUNNITELMA

Vastaanottaja Espoon kaupunki Asiakirjatyyppi Yleissuunnitelmaselostus Päivämäärä 21.03.2018 GRÄSANLAAKSO, MATINKYLÄN PALOASEMA KUNNALLISTEKNIIKAN YLEISSUUNNITELMA

2 Sisällys 1 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT... 5 1.1 Suunnittelualue... 5 1.2 Suunnittelutyön taustat ja tavoitteet... 5 2 NYKYTILANNE... 5 2.1 Ympäristö... 5 2.2 Liikenneverkko ja liikenne... 5 2.3 Luontoarvot... 6 2.4 Maaperä ja pohjaolosuhteet... 7 2.5 Vesihuolto... 8 2.5.1 Vesijohdot ja jätevesiviemärit... 8 2.5.2 Hulevesiviemärit... 8 3 KAAVOITUS... 8 3.1 Kaavoitusprosessi... 8 3.2 Alueen asemakaavoituksen sisältö... 9 4 KUNNALLISTEKNIIKAN YLEISSUUNNITELMA... 9 4.1 Katujen liikenteen järjestelyt... 9 4.1.1 Liikenteen reittikaaviot... 9 4.1.2 Pysäköinti...11 4.1.3 Huoltoliikenne...11 4.1.4 Pelastusliikenteen operointi tontilla...11 4.1.5 Kevyen liikenteen järjestelyt...11 4.1.6 Liikenteellinen toimivuus...11 4.2 Ympäristösuunnitelma...12 4.3 Vesihuoltoverkostot...12 4.3.1 Vesijohdot ja jätevesiviemärit...12 4.4 Hulevesien hallinta...12 4.4.1 Purkuvesistö...12 4.4.2 Mitoitus- ja suunnitteluperusteet...12 4.4.3 Hulevesien laadunhallinta pidätysrakenteessa (ve1)...13 4.4.4 Hulevesien laadunhallinta biosuodatuksessa (ve2)...14 4.4.5 Rakentamisen aikainen hulevesien hallinta...14

3 4.4.6 Hulevesiviemärit...14 4.5 Muu tekninen verkosto...14 4.6 Pohjanvahvistukset...14 4.7 Sulfidisavi...15 5 KUSTANNUSARVIOT...15 6 PIIRUSTUKSET...15 7 LIITTEET...16

4 ESIPUHE Gräsanlaakson asemakaava-alueen (Matinkylän paloasema) yleisten alueiden kunnallistekniikan yleissuunnitelma on laadittu toimimaan yhtenä lähtökohtana alueen asemakaavan laadinnassa sekä olemaan myöhemmin laadittavien katu- ja rakennussuunnitelmien lähtökohtana. Kunnallistekniikan yleissuunnitelman laatiminen on käynnistetty tammikuussa 2018 ja alustava yleissuunnitelma valmistui maaliskuussa 2018. Kunnallistekniikan yleissuunnitelma on laadittu Espoon kaupunkitekniikan keskuksen, kaupunkisuunnittelukeskuksen sekä HSY:n toimeksiannosta. Suunnitelman on laatinut konsulttina Ramboll Finland Oy. Työtä on ohjannut ryhmä, johon ovat kuuluneet: Espoon kaupunki Kaupunkitekniikan keskus, katu- ja viherpalvelut Salla Hänninen Emilia Lehikoinen Minna Viitanen Sari Knuuti Jouni Hartikainen Reijo Vuosalmi Johanna Nyberg hallinto- ja sopimusasiat aluepäällikkö projektin johto katuviher- ja ympäristöasiat geotekniikka valaistus liikenteenhallintapäällikkö Kaupunkisuunnittelukeskus Jussi Partanen Sirpa Sivonen Marno Hanttu Katariina Peltola asemakaavat asemakaavat liikennesuunnittelu maisemasuunnittelu HSY Taina Ylä-Mella Ramboll Finland Oy Jani Rantalainen Oskar Eklöf Sanna Anttila Maiju Koivuniemi Salla Hostikka Kati Kuosmanen Pekka Väinölä Matias Pikkarainen Antti Mustaniemi Elina Tamminen Kirsi Albrecht Jari Mäkynen vesihuolto konsultin projektinjohto, katu- ja kunnallistekninen suunnittelu katu- ja kunnallistekninen suunnittelu geotekniikka geotekniikka vesihuoltosuunnittelu ympäristö- ja vihersuunnittelu liikennesuunnittelu liikennesuunnittelu liikenteen simulointi liikenteen simulointi suunnitelmien viimeistely ja tulostus laatuvastaava

5 1 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT 1.1 Suunnittelualue Kunnallistekniikan yleissuunnitelman suunnittelualue sijaitsee Matinkylässä Gräsanlaaksossa Länsiväylän ja Kehä II:n eritasoliittymän eteläpuolella. Nykytilassa alueella sijaitsee huoltoasema ja puutarhamyymälä sekä näiden piha-alueita, sekä Matinpuronpolku niminen katu. Suunnittelualue rajautuu pohjoisessa nykyisen huoltoaseman tonttiin, lännessä Gräsanlaakso katuun ja etelässä Matinpuronpolkuun. Alueen itäpuolella virtaa Gräsanoja. 1.2 Suunnittelutyön taustat ja tavoitteet Kunnallistekniikan yleissuunnitelman laatiminen liittyy Gräsanlaakso, 312700 nimiseen asemakaavatyöhön. Asemakaavan tavoite on mahdollistaa paloaseman rakentaminen nykyisen puutarhamyymälän paikalle. Suunnittelussa huomioitiin paloaseman tarpeet sekä varmistettiin, että asemakaavaehdotuksessa esitettävät liikenne- ja katujärjestelyt, viherympäristön ja hulevesien hallinnan toimenpiteet ovat tarkoituksenmukaisia ja ympäröivään alueeseen sopivia. Lisäksi suunnittelutyön yhteydessä määriteltiin toteuttamisen alustavat rakennuskustannusarviot. 2 NYKYTILANNE 2.1 Ympäristö Suunnittelualue on osa Gräsanlaakson aluetta, jolla nykytilassa sijaitsee puutarhamyymälä ja sen pihaalueita sekä Matinpuronpolun katu-alue. Alueen itäpuolella virtaa Gräsanoja ja eteläpuolella on Matinpuronpuisto. 2.2 Liikenneverkko ja liikenne Suunnittelualue sijaitsee Matinkylässä Kehä II:n eteläpäässä Gräsanlaaksontien varrella. Kaavoitettavalla tontilla sijaitsee nykytilassa puutarhamyymälä Muhevaisen pysäköintialue. Nykytilanteessa yhteydet pysäköintitontille järjestetään Matinpuronpolun kautta. Espoon nykyiset paloasemat sijaitsevat Espoonlahdessa, Leppävaarassa, Mikkelässä ja Niittykummussa. Lisäksi hiljattain remontoitu keskuspaloasema palvelee Palomiehentiellä lähellä Kehä II:sen ja Turunväylän liittymää. Itä-länsisuuntainen kevyen liikenteen akseli kulkee Matinpuronpolun pohjoispuolella. Pohjoiseteläsuuntainen kevyen liikenteen pääakseli kulkee nykyään pitkälti Gräsanlaaksonkadun suuntaisesti. Kuvassa 1. esitetään alueen katujen vuoden 2016 keskimääräinen arkivuorokausiliikenne (KAVL, Espoon kaupunki). Gräsanlaakson liikennemäärä on 22 000 ajon/vrk, Hauenkalliontien 7 600 ajon/vrk, Matinkartanontien 14 200 ajon/vrk ja Nelikkotien 8 600 ajon/vrk.

6 Kuva 1. Keskimääräinen arkivuorokausiliikenne 2016. 2.3 Luontoarvot Espoon vesiensuojelun toimenpideohjelmassa vuosille 2016-2021 (Nuotio) asetetaan Gräsanojan osalta tavoitteeksi vesistönosien vähintään hyvä ekologinen tila. Ravinnepitoisuuksia pyritään vähentämään erityisesti ulkoista kuormitusta vähentämällä. Tällä pyritään parantamaan Gräsanojan monimuotoisuutta sekä virtavesieliöiden, kuten esim. taimenen lisääntymismahdollisuuksia. Tavoitteena on myös pysäyttää Haukilahden rehevöityminen. Ulkoisen kuormituksen vähentämiskeinona on mainittu erityisesti rakentamisen aiheuttamisen kuormituksen vähentäminen. Gräsanojan ekologista tilaa voidaan parantaa myös mm. valuma-alueen hulevesien luonnonmukaisella hallinnalla. Itse suunnittelualueelta ei ole tunnistettu tavanomaisesta kaupunkiluonnosta poikkeavia erityisiä luontoarvoja.

7 Kuva 2. Liito-oravan elinalueet ja niiden väliset kulkuyhteydet hankealueen läheisyydessä. (Hankealue on rajattu punaisella) 2.4 Maaperä ja pohjaolosuhteet Suunnittelutyössä oli käytössä alueella aiemmin tehtyjen pohjatutkimusten tiedot. Ne on haettu käyttöön Espoon kaupungin Arska-palvelusta. Alueella ei tehty yleissuunnitelmavaiheessa lisätutkimuksia. Suunnittelualue on pääosin nykyistä puutarhamyymälän asfaltoitua pysäköintialuetta. Alueen itäosassa sijaitsee myymälärakennuksia. Alueen pohjoispuolella on huoltoasema, länsipuolella Gräsanlaakso niminen katu ja eteläpuolella Matinpuronpolku. Matinpuronpolun eteläpuolella on nykyinen asfaltoitu pysäköintialue. Alueen itäpuolella virtaa Gräsanoja. Suunnittelualueen länsipuolella on Länsimetron tunneli. Maanpinta on melko tasaista. Maanpinnan taso vaihtelee suunnittelualueella välillä +1,5 +3,5. Maanpinta on korkeimmillaan alueen länsiosassa, josta maanpinta laskee loivasti itään päin. Matinpuronpolun länsiosassa maanpinta on tasolla +3,4, josta se laskee itään päin tasolle +1,4 +1,6. Suunnittelualue on pääasiassa meritulvakoron alapuolella. Suunnittelualue sijoittuu osittain tiiviille moreenialueelle ja osittain savikolle. Alueella on pinnassa pääasiassa 1,0 1,2 m paksuinen täyttömaakerros. Länsireunassa, Gräsanlaakson lähellä, täyttökerros on noin 2,0 m paksu. Täytön materiaalista ei ole tarkkaa tietoa. Alueen pohjoisreunassa maaperä on tiivistä moreenia ja varmistettu kallio on havaittu 2,5 m syvyydessä maanpinnasta, tasolla -0,08. Alueen länsireunassa on ohut, noin 1,0 2,0 m paksu kerros savea ja silttiä ja tämän alapuolella on hiekkaa ja moreenia. Savikerros paksunee itään ja etelään päin. Savikerroksen paksuus vaihtelee 2 11 m välillä. Kuivakuorisaven tai täytön alla savi on pehmeää ja paikoin liejuista. Pehmeän saven siipikairalla mitattu redusoimaton suljettu leikkauslujuus on 5 12 kpa ja vesipitoisuus on noin 40 121 %. Savikerroksen alla on vaihtelevan paksuinen kerros savista silttiä tai hiekkaa ja tämän alla moreenia. Alueelle tehdyt kairaukset ovat päättyneet kiveen, lohkareeseen tai kallioon noin 1,1 12,3 m syvyydessä maanpinnasta. Alueelle ei ole yleissuunnitelman yhteydessä asennettu uusia pohjaveden havaintoputkia. Lähimmät pohjaveden havainnot ovat Matinpuron polun eteläpuolelta, pysäköintialueen reunasta, kahdesta pohjavesiputkesta, joista toinen on toiminnassa. Pohjavedenpinta havainnoitiin olevan noin 0,6 6,9 m syvyydellä maanpinnasta, tasolla +1,8-4,52 (27.11.2007-31.07.2017). Jatkosuunnittelussa on

8 huomioitava, että alueellinen pohjavedenpinnantaso on laskenut alueen rakentamistoimenpiteiden vaikutuksesta vuoden 2013 jälkeen. Vuosina 2013-2017 pohjavedenpinta on havaittu 5,3 6,9 m syvyydessä maanpinnasta, tasolla -2,99-4,52. Maaperä on routivaa. Alueella ei ole tiedossa olevia pilaantuneita maita eikä maaperän pilaantuneisuutta ole tutkittu suunnittelun aikana. 2.5 Vesihuolto 2.5.1 Vesijohdot ja jätevesiviemärit Johtokartassa ei ole näkyvissä alueen jätevesiviemäröintiä. Nykyisen toimijan jätevedet luultavasti pumpataan HSY:n jätevesiviemäriin ( 315 muovi), joka sijaitsee Gräsanlaakso-kadun länsipuolella. Johtokartan mukaan Gräsanlaakso-kadun alittaa nykyinen tonttivesijohto, jonka tarkasta sijainnista, koosta ja kunnosta ei ole tietoa. HSY:n runkovesijohto 300 (valurauta) sijaitsee Gräsanlaaksokadunlänsipuolella jätevesiviemärin rinnalla. Sen korkeusasemasta ei ole tietoa. Mahdollisista kiinteistön alueella sijaitsevista muista vesihuoltoverkostoista ei ole tietoa. 2.5.2 Hulevesiviemärit Johtokartan mukaan alueella ei ole nykytilanteessa hulevesiviemäröintiä. Hulevedet virtaavat pintavaluntana pois tontilta. Kantakartan perusteella maasto viettää itään päin, ja hulevedet virtaavat tontilta noin 100 metrin päässä sijaitsevaan Gräsanojaan. 3 KAAVOITUS 3.1 Kaavoitusprosessi Uudenmaan maakuntakaavassa alue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi. Alueen poikki on merkitty Länsimetron liikennetunneli. Alueen itäpuolelle on merkitty Gräsanojan viheryhteystarve. Alueen pohjoispuolelle on merkitty Länsiväylän eritasoliittymä ja moottoriväylä. Etelä-Espoon yleiskaavassa keskeinen osa alueesta on varattu uudeksi virkistysalueeksi (V). Eteläpuolella Gräsanlaakson katualueen varsi on varattu kehitettäväksi kaupunkimaiseksi asuntoalueeksi (A-1). Alueen poikki kulkee virkistysyhteys, jonka sijainti on ohjeellinen. Alueen pohjoispuoli on merkitsemätöntä ja sen voidaan tulkita liittyvän Länsiväylän eritasoliittymän aikanaan suunniteltujen ramppien ja suojaviheralueen aluevaraukseen.

9 Kuva 3. Ote Etelä-Espoon yleiskaavasta. Suunnittelualueella ei ole voimassa olevaa asemakaavaa. Eteläpuolella sijaitsevilla virkistysalueilla ja asuinkerrostalojen alueilla on voimassa olevat asemakaavat. 3.2 Alueen asemakaavoituksen sisältö Paloaseman kaavoitus perustuu tarveselvitykseen, jonka perusteella pelastustoiminnan toimintavalmiuden takaaminen Etelä-Espoossa edellyttää Niittykummun paloaseman korvaamista Matinkylän paloasemalla. Asemakaavan muutoksella mahdollistetaan paloaseman rakentaminen Matinkylän Gräsanlaaksoon. Matinpuronpolun katu siirretään paloaseman tontin sivun suuntaiseksi. Kadun nimi muutetaan Gräsanlaaksonkujaksi. Gräsanlaakso kadulle tehdään hälytysliittymä. Asemakaavatyö on käynnistynyt osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS) laatimisella. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä 18.12.2017-22.1.2018. Kaupunkisuunnittelukeskus laatii suunnitelmien ja selvitysten pohjalta kaavaehdotuksen. 4 KUNNALLISTEKNIIKAN YLEISSUUNNITELMA 4.1 Katujen liikenteen järjestelyt 4.1.1 Liikenteen reittikaaviot Kuvissa 4 ja 5 on esitetty Gräsanlaakson paloaseman sekä sen lähialueen jalankulun ja pyöräilyn sekä autoliikenteen reitit.

10 Kuva 4. Jalankulun ja pyöräilyn reitit Kuva 5. Ajoneuvoliikenne ja pysäköinti

11 4.1.2 Pysäköinti Alueella on nykyisin puutarhamyymälän pysäköintialue, joka poistuu käytöstä paloaseman rakentamisen yhteydessä. Gräsanlaaksonkujan eteläpuolella olevalla pysäköintialueella on noin 40 pysäköintipaikkaa. Pohjoispuolella sijaitsevan huoltoaseman pihalla on noin 15 pysäköintipaikkaa. Lisäksi Matinpuronpolun päässä sijaitsee pysäköintitalo Matinpuronkujan asuinalueen asukkaille. Paloaseman tontin takapihan pysäköintialueelle on kunnallisteknisessa yleissuunnitelmassa esitetty 15 pysäköintipaikkaa (sis. 1kpl LE-paikka). Alueen mitoitus perustuu 2,5 m leveään (LE-paikka 3,6m) ja 5 m pitkään pysäköintiruutuun. Pysäköintialueelle ajetaan Gräsanlaaksonkujan liittymän kautta. Gräsanlaaksonkujan varrelle on suunnitelmassa esitetty 7 kpl viisteellisiä pysäköintitaskuja. Pysäköintitaskun pituus on Espoon kaupungin tyyppikuvien mukaisesti 6,5 m ja leveys 2,25 m. Ovenavaustilaa varataan 0,75 m. 4.1.3 Huoltoliikenne Asemakaavaa varten tehtävässä liikennesuunnittelussa pelastuslaitoksen jätehuoltopiste on sijainnut rakennuksen Matinpuronpolun puoleisella reunalla. Jätehuollon toimivuus on varmistettu ajouratarkasteluin ja huoltoliikenne käyttää Matinpuronpolun puoleista liittymää. 4.1.4 Pelastusliikenteen operointi tontilla Pelastusliikenne ajaa paloaseman tontille Gräsanlaaksonkadun kautta sisään ja ulos. Pelastusliikenteen ajourat on varmistettu ajouratarkasteluin ja pelastusliikenteen toimintaedellytykset on huomioitu kadun reunakivilinjojen ja liikennemerkkien suunnittelussa. 4.1.5 Kevyen liikenteen järjestelyt Matinpuronpolun nykyinen kevyen liikenteen väylä korvataan Gräsanlaaksonkujan yhteyteen rakennettavalla kevyen liikenteen väylällä. Mitoituksessa varaudutaan baanaan pyörätien ollessa 4 m ja jalankulun 2 m leveä. Nykyinen Gräsanlaaksonkadun ylittävä suojatie poistetaan ja korvataan Gräsanlaaksonkujan liittymähaaran eteläpuolelle sijoitettavalla saarekkeellisella suojatieylityksellä. Itä-länsisuuntainen kevyen liikenteen pääakseli on suunniteltu kulkevan Gräsanlaaksonkujan yhteyteen rakennettavan kevyen liikenteen väylän kautta. Telaniityn suunnasta tuleva kevyen liikenteen väylä yhdistyy Gräsanlaakson rakennettavaan kevyen liikenteen väylä kanssa, mistä kevyen liikenteen väylä jatkuu eteläsuunnassa aina Matinkylän urheilupuistoon saakka. Pohjois-eteläsuuntainen pääakseli kulkee Gräsanlaaksonkadun kanssa samansuuntaisesti. Gräsanlaaksonkadulta, paloaseman kohdalta, etelään siirrettävälle linja-autopysäkille tehdään asfalttipäällysteinen kevyen liikenteen väylä, joka toimii myös pysäkin odotustilana. Päällystetyltä väylältä tehdään yhteydet puistossa kulkeville kivituhkapintaisille raiteille. 4.1.6 Liikenteellinen toimivuus Matinkylän paloaseman ja uuden maankäytön tuottaman liikenteen vaikutuksia ja toimivuutta on tutkittu liikenteen toimivuustarkasteluiden avulla. Läheisten liittymien toimivuus ja paloaseman hälytysten vaikutukset muuhun liikenteeseen tarkasteltiin Paramics-simulointiohjelmalla nykytilanteessa ja vuoden 2040 ennusteliikennemäärillä aamu- ja iltahuipputuntien osalta. Simuloinneissa kävi ilmi, että Nelikkotien, Gräsanlaakson, Hauenkalliontien ja Matinkartanontien välisen liittymän kapasiteetti loppuu simuloinneissa käytetyillä ennustevuoden 2040 iltahuipputunnin liikennemäärillä. Liittymän toimivuudella on merkitys paloaseman toimivuuteen, mikäli hälytys suuntautuu etelään. Paloaseman liikennevalot katkaisevat hälytyksen hetkellä Gräsanlaakson liikenteen tarvittaviin suuntiin. Hälytys on väliaikainen tilannehaitta, sillä tavallisesti yksittäinen hälytys kestää alle 30 sekuntia. Toimivuustarkasteluissa selvitettiin katkaisun vaikutuksia, mikäli pysäytys kestää 30 sekuntia tai minuutin. Minuutin mittaisissa pohjoisen tulosuunnan katkaisuissa liikenne saattaa jonoutua Kehä II kiertoliittymään, mutta jono purkautuu minuutin sisällä siitä hetkestä, jolloin paloaseman valo sammuu. Liikenteen toimivuustarkastelut on esitetty tarkemmin liitteessä 1.

12 4.2 Ympäristösuunnitelma Suunnittelualueelta poistuu nykyistä puustoa rakennettavan paloaseman tontilta ja sen reunoilta. Paloaseman toiminnan vuoksi tontilla on vain vähän paikkoja, joihin voidaan istuttaa uusia puita. Suurten avoimien piha-alueiden vuoksi tontin kulmien alueille suunnitellut lehtipuut ovat tärkeitä tuomaan mittakaavaa ja rytmittämään näkymiä. Mahdollisuuksien mukaan tontin pienille viheralueille istutetaan pensaita vahvistamaan viherilmettä, huomioiden kuitenkin lumitilojen tarpeet. Tontti aidataan 1,5 m korkealla säleverkkoaidalla, joka mahdollistaa liikenteen tarvitseman läpinäkyvyyden. Aidan väritys sovitetaan osaksi rakennuksen arkkitehtonista kokonaisuutta. Länsipuolen laajalle etupihalle ja Gräsanlaakso kadun kevyen liikenteen väylälle ja keskikaistalle toteutetaan esim. punaisella väriasfaltilla graafinen aihe elävöittämään edustaa. Gräsanlaaksonkujan pysäköintivyöhykkeelle autopaikkojen väleihin istutetaan lehtipuut ja erotuskaista kivetään. 4.3 Vesihuoltoverkostot 4.3.1 Vesijohdot ja jätevesiviemärit Suunnittelualueen nykyinen tonttivesijohto poistetaan käytöstä ja se tulee tulpata HSY:n toimesta. Kiinteistön omistajan pitää tilata työ HSY:ltä sitten, kun tonttijohtoa ei enää tarvita. Kiinteistön mahdollinen jätevesiviemäri poistetaan myös käytöstä. Lupa kiinteistön vesijohdon ja jätevesiviemärin poistamiseen pitää pyytää kiinteistön omistajalta. Kohteeseen rakennetaan uusi tonttijohto ja -viemäri. Liittymiskohdaksi esitetään Gräsanlaakso-kadun länsipuolella oleviin runkovesijohtoon ja -jätevesiviemäriin. Suunniteltu tonttijohto 90 (muovi) on mitoitettu HSY:n mitoitusohjeiden mukaisesti ja pelastuslaitokselta saatujen tietojen perusteella. Mitoituksessa on varauduttu paloautojen vesisäiliöiden (3 m3) täyttämiseen virtaamalla 5 l/s, jolloin täytön kesto on 10 minuuttia. Pelastuslaitoksen kanssa on sovittu, että mikäli paloautoihin tarvitaan nopeampaa täyttöä, hoidetaan säiliöautojen täyttö vesiasemasta jossain muualla. Muuten paloasemalla ei ole normaalista poikkeavaa vedenkulutusta. Jäteveden poisjohtaminen tontilta onnistuu kiinteistön korkoaseman ja HSY:n jätevesiviemärin korkotason vuoksi ainoastaan pumppaamalla. Lisäksi viettoviemärin peittosyvyys Gräsanlaakso-kadun alla olisi vain noin noin 40 cm, mikä on teknisesti mahdoton toteuttaa. Suunniteltu kiinteistön painejätevesiviemäri sijoitetaan samaan kaivantoon tonttivesijohdon kanssa. Painejätevesiviemärin koko on 40 (muovi). Painejätevesiviemäri purkaa purkukaivoon, josta liitytään HSY:n runkoviemäriin viettoviemärillä. Paineviemärin liitos purkukaivoon toteutetaan takaisinvirtauksen estolla. Kiinteistön vesijohdon ja painejätevesiviemärin pituus on noin 50 metriä. 4.4 Hulevesien hallinta 4.4.1 Purkuvesistö Suunnittelualueen hulevesien purkupaikat eivät rakentamisen myötä käytännössä muutu. Hulevedet ohjataan suunnittelutilanteessa hulevesiviemärin ja nykyisen avouoman kautta Gräsanojaan. Gräsanoja on taimenen nousuoja ja siksi sen kiintoaineskuormitukseen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Yleissuunnitelmassa hulevesien hallinnassa onkin siksi annettu erityistä painoarvoa laadulliselle käsittelylle, koska näin ehkäistään kuormituksen lisääntymistä. 4.4.2 Mitoitus- ja suunnitteluperusteet Rakentamisen myötä suunnittelualueen maankäyttö ei oleellisesti muutu: tontilla on nyt pysäköintialue ja jonkin verran kasvillisuutta. Viheralueen koko tosin pienenee rakentamisen myötä.

13 Hulevesien hallinnan lähtökohtana oli laadullinen käsittely. Hulevesien viivytys on mitoitettu sillä periaatteella, että laadullinen käsittely on toteutettavissa. Nykytilan purkuvirtaama on määritelty kerran vuodessa toistuvalla sateella. Suunnitellun tilanteen mitoitussateen toistuvuudeksi määriteltiin yleisesti käytössä oleva kerran viidessä vuodessa toistuva sadetapahtuma. Tämän kokoiselle kohteelle sopiva sateen kesto on 5 minuuttia. Mitoitus tehtiin sillä oletuksella, että koko suunnittelualue on täysin läpäisemätöntä pintaa. Mikäli jatkosuunnittelussa tähän tulee muutoksia, esim. pihan tai katon pintamateriaalin luonne muuttuu, on mitoitus tarkistettava. Hulevesien hallinnan suunnittelussa on päädytty kahteen vaihtoehtoiseen ratkaisuun: Hulevedet voidaan johtaa joko läpäisevän asfaltin alle sijoitettavaan pidätysrakenteeseen tai tontin itäreunalle biosuodatusrakenteeseen. Molemmissa tapauksissa lähtevän veden mittaukseen varaudutaan näytteenottokaivolla. 4.4.3 Hulevesien laadunhallinta pidätysrakenteessa (ve1) Hulevesien mukana kulkeutuu erilaisia haitta-aineita, jotka ovat enimmäkseen peräisin liikenteestä. Pihaalueen hulevedet voidaan johtaa suurimmilta osin pintavaluntana kohti tontin itäreunan pysäköintialuetta, joka voidaan päällystää läpäisevällä asfaltilla. Pysäköintipaikkojen jakava ja kantava kerros tehdään kalliomurskeesta, josta on poistettu hienoin aines. Näiden kerrosten alle voidaan sijoittaa nk. pidätyskerros, joka koostuu esim. biohiili-sepeli -seoksesta. Biohiileen adsorboituu vesistä haittaaineita, ja sepeli toimii rakenteen kantavana osana. Pidätysrakenteen pohjalle asennetaan salaojat, joilla varmistetaan rakenteen kuivuminen. Toisaalta, jatkosuunnittelussa on huomioitava, että vesi ei kulje rakenteen läpi liian nopeasti, jotta voidaan varmistua riittävästä viipymästä. Pysäköintipaikan rakennekerrosten kuivana pysymisen varmistamiseksi pidätyskerroksen yläreuna varustetaan myös salaojalla. Pysäköintialueen reuna sijaitsee noin 8 10 metrin päässä paloaseman seinälinjasta. (Etäisyys ei ole vakio seinälinjan mutkittelusta johtuen.) Hyvänä yleisenä käytäntönä on, että 10 metrin suojaetäisyys seinärakenteesta on riittävä. Pidätysrakenteen salaojan korkeusasema on noin +1,40 eli noin 2 metriä rakennuksen lattiatason alapuolella. Jos alapohja ei ole ryömintätilallinen, rakennuksen salaojitus olisi oletettavasti mahdollista toteuttaa pidätysrakenteen purkukoron yläpuolelle. Pidätysrakenteen reunaan asennetaan vettä pidättävä rakenne esim. bentoniittimatto, joka ehkäisee veden virtausta rakennuksen suuntaan. Tilavaraus läpäisevän päällysteen alaiselle pidätysrakenteelle on 190 m 2, kun varsinaisen pidätysrakenteen korkeus on 600 mm. Mitoituksen mukaan koko voi olla pienempikin, mutta tässä suunnitteluvaiheessa näin varmistetaan hulevesien pintajohtaminen rakenteeseen mahdollisimman hyvin. Alla on periaatekuva pidätysrakenteesta.

14 4.4.4 Hulevesien laadunhallinta biosuodatuksessa (ve2) Hulevedet voidaan nähdä myös tärkeänä resurssina, joka on merkittävässä roolissa hyvän kaupunkiympäristön luomisessa. Hyvällä suunnittelulla hulevesien avulla viheralueista saadaan kukoistavia ja monipuolisia. Tällaisilla viheralueilla käytetään luonnonmukaisia ratkaisuja ja saadaan parannettua luonnon monimuotoisuutta sekä luotua urbaaniin ympäristöön terveyttä ylläpitäviä elementtejä. Hulevesien laadullinen käsittely ja hulevesien hyödyntäminen resurssina yhdistyy biosuodatuksessa. Näillä menettelyillä hulevesien avulla saadaan laadukas ja helposti ylläpidettävä viheralue. Biosuodatuksen rakennekerrokset valitaan siten, että kasvillisuudella on käytössään sopiva ja riittävän paksu kasvualusta, jonka alla on suodattava kerros. Alimmaisena on usein salaojaputki, jolla varmistetaan vesien ohjaaminen pois rakenteesta. Rakenteeseen pidättyy kiintoainesta ja haitta-aineita. Kasvillisuus käyttää hyväkseen hulevesien mukana kulkeutuvia ravinteita. Rankoilla sateilla vesi alkaa lammikoitua biosuodatuksen pinnalle, ja mikäli vesi yhä nousee, se ohjataan hallitusti ylivuotokaivojen kautta purkuputkeen. Biosuodatusrakenne sijoitetaan tontin itäreunan pysäköintialueen ja tontin rajan väliin. Vedet voidaan ohjata biosuodatukseen pintavaluntana. Tilavaraus biosuodatukselle on 100 m 2, kun suodatusrakenteen kokonaiskorkeus on 1100 mm ja lammikoitumistilaa on varattu 150 mm. 4.4.5 Rakentamisen aikainen hulevesien hallinta Suunnittelualueen hulevesikuormitus on suurimmillaan rakentamisen aikana. Myös rakentamisen aikana hulevedet tulee viivyttää ennen Gräsanojaan johtamista. Ennakkoon rakennettavia pysyviä hulevesijärjestelmiä voidaan hyödyntää soveltuvin osin rakennustöiden aikana. On huomattava, että pysyvän järjestelmän kunnossapitoon (kertyneen lietteen tyhjennys) tulee kiinnittää huomiota rakentamisen jälkeen, koska työnaikainen korkea kiintoainekuormitus tukkii usein hallintarakenteet varsinkin runsassateisina aikoina. Sulfidisavien varalta tulisi tarkkailla hulevesien ph-tasoa. Mikäli alueella esiintyy sulfidisavea, suositellaan avouomiin hulevesien happamuuden vähentämiseksi väliaikaisia järjestelyjä, esim. kalkkikivirouheesta tehtyjä rakenteita. On myös syytä rajata tulvalevennysten kaivamisen laajuutta ja sijaintia sen mukaan, missä ja kuinka lähellä pintaa sulfidisavea esiintyy. Rakentamisen aikaisten hulevesien hallinnassa suositellaan noudatettavaksi Espoon kaupungin julkaiseman Työmaavesioppaan (2015) ohjeita ja periaatteita. 4.4.6 Hulevesiviemärit Tontin länsireunan hulevesiä ei saada johdettua pintavaluntana, vaan sekä luoteis- että lounaiskulmalle sijoitetaan ritiläkantiset hulevesikaivot. Näistä hulevedet johdetaan viemärissä tontin itäreunan hulevesien purkuviemäriin. Kaikki hulevedet johdetaan tontilta ulos viemärissä HV315M, joka purkaa Gräsanlaaksonkujan (nyk. Matinpuronpolku) päässä nykyiseen avouomaan. Avouoma pidetään nykyisellään ja siitä vedet virtaavat Gräsanojaan. 4.5 Muu tekninen verkosto Alueella sijaitsevat nykyiset kaukolämpö, tele- ja sähkökaapelit ovat osittain alueella, johon paloasemaa ja Gräsanlaaksonkujaa suunnitellaan. Johtosiirrot suunnitellaan katu- ja rakennussuunnitelmavaiheessa. 4.6 Pohjanvahvistukset Gräsanlaakson alueelle esitetään piha-alueen itä- ja eteläosaan, Matinpuronpolulle ja Gräsanlaakson kevyenliikenteenväylälle ja linja-autopysäkille pohjanvahvistukseksi pilaristabilointia. Paloaseman länsipuolelle esitettään tehtäväksi massanvaihto. Paloaseman ovien eteen paloautojen hyökkäysreitille esitetään lisäksi tehtäväksi siirtymälaatta.

15 Piha-alueelle tehdään 1-luokan rakennekerrokset. Olemassa olevat perustusrakenteet puretaan riittävältä syvyydeltä ennen piha-alueiden rakennekerrosten ja mahdollisten vesihuoltolinjojen rakentamista. Suunnittelualue on monin paikoin meritulvakoron alapuolella, joten kastumiselle alttiit rakenteet vesieristetään tai nostetaan täytöillä tulvakoron yläpuolelle. Painejäteviemäri ja vesijohto alueen länsireunassa perustetaan maanvaraisesti. Hulevesijohdot perustetaan pilaristabiloidulla alueella pilaristabiloidun pohjamaan varaan ja muualla maanvaraisesti. Vesihuoltolinjojen kaivannot tehdään alustavasti luiskattuina kaivantoina. 4.7 Sulfidisavi Alueen läheisyydessä on havaittu näytteenoton yhteydessä viitteitä sulfidisaven esiintymisestä. Rakennussuunnittelun yhteydessä suositellaan alueella tehtäväksi tarkentava kartoitus, jossa selvitetään jo hapettuneen maa-aineksen ja vielä pelkistyneessä tilassa olevan rikkipitoisen maa-aineksen välisen vaihettumisvyöhykkeen sijainti kokonaisrikkipitoisuusmäärityksin sekä happoa tuottavan maa-aineksen hapontuottopotentiaali. Kartoitustietoja tarvitaan rakennussuunnittelun yhteydessä mm. materiaalivalinnoissa. Erityisesti em. vaihettumisvyöhykkeessä ja alueen tulevalle kuivatustasolle sijoittuvien materiaalin tulee olla korroosion kestäviä. Sulfaatilla on terästä ja betonia syövyttävä vaikutus. Hapontuottopotentiaali ja kokonaisrikkipitoisuus ohjaavat myös mahdollisten kaivumassojen loppusijoitusta sekä hulevesien käsittelytarvetta. Rikkipitoisuuksien ollessa matalia työn aikaisten kaivantovesien käsittely ei poikkea tavanomaisesta. Korkeilla rikkipitoisuuksilla kaivantoveden laadunseurantaan on syytä lisätä ph-määrityksiä mahdollisen käsittelytarpeen selvittämiseksi. Sulfidisavialueella hulevesien ohjaamisessa on eduksi suosia viivytysaltaita, jotta alueellinen pohjavedenpinta ei tarpeettomasti laske. Sulfidisavi ei pääsääntöisesti aiheuta ongelmia huleveden laatuun, mikäli pohjaveden pinnan alapuolella esiintyneet potentiaaliset happoa tuottavat maa-ainekset eivät pääse hapettumaan. 5 KUSTANNUSARVIOT Yleissuunnitelmasta laadittiin rakennuskustannusarvio Foren hankeosalaskelmalla. Kustannusarvion tulosteet ja tarkemmat erittelyt ovat tämän selostuksen liitteenä. Toteutuskustannukset eriteltiin kolmeen kokonaisuuteen: Paloaseman tontti, Gräsanlaakso (pysäkin siirto) ja Gräsanlaaksonkuja. Maanrakennustyöt ja vesihuolto jaettiin laskelmissa omiin ryhmiinsä. Paloaseman tontin kustannusarvio on 673 600, josta vesihuollon osuus on 180 300. Gräsanlaaksonkujan kustannusarvio on 554 300, josta vesihuollon osuus on 38 500. Gräsanlaakson pysäkin siirron kustannusarvio on noin 57 000. Hinnat ovat alv 0% ja ne sisältävät työmaa- sekä tilaajatehtävät. 6 PIIRUSTUKSET Kaikki yleissuunnitelman piirustukset ovat erillisessä suunnitelmakansiossa. Katujen suunnitelmat Piir. nro Nimi Mittakaava Yleispiirustukset 7213/001 Gräsanlaakso Asemapiirustus 1:500

16 Poikkileikkaukset 7213/002 Poikkileikkaukset A-A ja B-B Poikkileikkaus 1:200 Pituusleikkaukset 7213/003 Gräsanlaaksonkuja Pituusleikkaus 1:1000/1:100 Vesihuoltosuunnitelmat 7213/300 Gräsanlaakso, vesihuolto Asemapiirustus 1:500 Pohjanvahvistussuunnitelmat 7213/1000 Gräsanlaakso, geotekniikka, Asemapiirustus 1:500 7 LIITTEET Liite 1 Liite 2 Matinkylän paloaseman toimivuustarkastelut Yleissuunnitelman rakennuskustannusarviot

2 ns um 3.9 100 41.96 3.0 3.4 2.8 1:647 5.5 2 5 28212 42.41 4.910 kt 3.00 2 6 10.78 4 3.3 1 61.63 4.94 40.59 6x 4:1:12 10 8 A 2 3.4 3.6 3.4 3.5 3.4 23735 87.93 1:2 1:2 72 3 9.14 3.2 111.04 3.3 3.5 2.8 66 kt kt 3.50 68 2.5 2.4 k 3.20 3.30 3.20 2.3 2.0 2.0 1.9 23K 2.2 kt 2.9 1.5 23U3 2.1 1:648 Erotuskaista 3.00 Ajorata 5.50 Pysäköinti 2.25 124.66 2.2 Erotuskaista 0.75 Pyörätie 4.00 Jalkakäytävä 2.00 Y = 25486244 B 3.40 B X = 6672201 Liikenneasema 1.8 89.71 3.1 3.00 3.00 1.3 2.9 kt 24159 1:2 2.0 1.8 A 1.9 1.8 3 22 kt ar kt IV V 1:648 25.00 V 1.4 1.3 1.5 23 MATINKYLÄ 5 23K 38.00 MATTBY 1.9 kh 19.49 15 36.00 Y = 25486344 6 5.10 5.98 1.5 21 16 4.24 8 1.5 X = 6672301 1.7 1.3 VI V 1.6 1.6 44.30 Paikoitustalo K78 91.73 60.08 ar 3 Gräsanoja VII VI 1 0 1.8 23P59 1.6 16.53 3.2 2 10 24 K77 9 11.17 20 50 3.2 24265 2.123 10 2.0 K83 30 40 ar 3.1 IV K81 23K 3.4 14 2.1 14W4 ar IV K81 1.4 14K 2.8 3.2 1.4 HAUKILAHTI 24345 17 79.42 14.36 16.38 24355 5.00 11 10 11.75 2.00 35.47 2 19 18.00 43 6 GÄDDVIK 5.00 12 9 7 5.00 18 2.00 8 15 1 4.96 31.88 20 19 54.99 61.60 115.42 2 2.9 MERKINTÖJEN SELITYS +3.20 ajorata, asfaltti jk+pp-tie / jk, asfaltti kiveys viheralue kivituhka reunatuki LUONNOS 21.3.2018 C B A ALUE NIMI AIHE PIIR. LAJI GT SUUNN. TARK. M M M ESPOON KAUPUNKI KAUPUNKITEKNIIKAN KESKUS KAAVA GRÄSANLAAKSO YLEISSUUNNITELMA KATU ASEMAPIIRUSTUS GEOTEKNIIKKA- YKSIKKÖ HSY:n vesihuolto PL 100 00066 HSY p.(09) 15611 madallettu / luiskattu reunatuki likim. suunniteltu maanpinnan korkeusasema istutettava puu NRO KONS.. S S S ESBO STAD STADSTEKNIKCENTRALEN KAUP.OSA 23 MATINKYLÄ HYV. TARK. HYV. TARK. KONS. SUUNN. TARK. T/H T/H T/H PIIRT. SUUNN. TARK. HYV. PPK TELA KLEHTI LIITTYY MKAAVA NRO. 24P 1:500, 1:200 kuorikate kiviraita liikennevalo HNRO. KOORD.JÄRJ. ETRS-GK25 KORKEUSJÄRJ. N2000 7213/001

2 300SSG/1997 ns m 72 20 +2.20 3.9 100 +2.04 41.96 +SK906 3.0 +2.92 +2.29 +2.29 300 PEH/1993 +2.16 +SK192 +SK735 +3.17 +2.30 +3.63 +2.08 315 PVC/ +SK906 +3.43 +2.48 +3.36 +SK907 +2.01 3.4 2.8 1:647 +2.47 +2.48 5.5 2 +3.88 +2.50 315 PVC +3.97 +3.86 300SSG/1997 5 28212 42.41 +2.56 +2.52 +2.56 +2.62 +2.70 +2.50 4.910 kt 3.00 2 6 3.3 1 10.78 4 61.63 Gräsanlaakso 6x 8 4:1:12 315 PVC 315 PVC 315 PVC 300SSG/1997 4.94 10 40.59 300SSG/1997 2 3.4 3.6 +3.19 +2.23 +SK907 +3.32 3.4 +2.30 3.5 Vj 90 PE-PN10 Pjv 40 PE/h-PN10 +SK906 +3.37 +2.38 3.4 23735 87.93 1:2 72 1:2 40 M 3 9.14 3.2 111.04 3.3 3.5 PEH 2.8 66 kt +2.23 kt 68 2.5 2.4 k 2.3 40 M 2.0 1.9 2.2 kt 2.9 Kiinteistön vesijohto ja painejätevesiviemäri (suunn.) 23K 2.0 1.5 23U3 2.1 1:648 124.66 RAKENNUS (SUUNN.) 3.40 Gräsanlaaksonkuja 2.2 40 M Liikenneasema 1.8 89.71 3.1 1.90 1.3 2.9 kt 24159 Tontti-vesijohto (nyt hyl.) tulpattava HSY:n toimesta. 1:2 2.0 1.8 1.9 1.8 3 22 kt 1:648 ar V 5 kt 1.4 1.3 23 1.5 MATINKYLÄ MATTBY 1.9 kh 15 6 1.5 21 16 8 1.5 Hulevesien hallintarakenne: salaojitettu pidätys (tilavaraus 190 m2) Kattovedet ja pihan nurkkien viemäröidyt hulevedet johdetaan pidätyskerrokseen salaojilla 25.00 Vaihtoehtoinen hulevesien hallintarakenne: biosuodatus (tilavaraus 100 m2) Näytteenottokaivo (suunn.) 23K 38.00 Hv 300 B/EK-Br 19.49 36.00 5.10 5.98 4.24 1.7 1.6 OP n.+0,9 Hulevesien purku nykyiseen avouomaan 1.3 44.30 1.6 Paikoitustalo K78 91.73 60.08 ar VII VI 3 Gräsanoja 1.8 23P59 1.6 16.53 3.2 24 K77 9 2 11.17 3.2 24265 2.123 10 24345 17 24355 2.0 K83 6 11 10 ar 3.1 IV K81 2 19 12 9 23K 3.4 14 7 2.1 18 14W4 1 8 15 ar IV 20 19 K81 1.4 14K 2.8 3.2 1.4 HAUKILAHTI 79.42 14.36 16.38 5.00 11.75 2.00 35.47 18.00 43 +3.15 +0.91 +0.88 +0.87 GÄDDVIK 5.00 5.00 2.00 Mattbäcksgr +2.97 4.96 31.88 200 PVC 54.99 61.60 115.42 2 2.9 1 4 LUONNOS 21.3.2018 C B A ALUE NIMI AIHE PIIR. LAJI GT SUUNN. TARK. M M M MERKINTÖJEN SELITYS ESPOON KAUPUNKI KAUPUNKITEKNIIKAN KESKUS KAAVA GRÄSANLAAKSO YLEISSUUNNITELMA VESIHUOLTO ASEMAPIIRUSTUS GEOTEKNIIKKA- YKSIKKÖ HSY:n vesihuolto PL 100 00066 HSY p.(09) 15611 NRO KONS. hulevesien pidätys- ja suodatusrakenne läpäisevän päällysteen alla vaihtoehtoinen hulevesien hallintarakenne: kasvillisuuspeitteinen biosuodatus tontin raja hulevesien pintavalunnan suunta hulevesiviemäri (suunn.) hulevesikaivo ja tarkastuskaivo (suunn.) salaoja (suunn.) painejätevesiviemäri (suunn.) vesijohto (suunn.) vesijohto (rak.). S S S ESBO STAD STADSTEKNIKCENTRALEN KAUP.OSA 23 MATINKYLÄ HYV. TARK. HYV. TARK. KONS. SUUNN. TARK. T/H T/H T/H PIIRT. SUUNN. TARK. HYV. PPK TELA KLEHTI LIITTYY MKAAVA NRO. 24P 1:500 HNRO 7213/300. KOORD.JÄRJ. ETRS-GK25 KORKEUSJÄRJ. N2000

Gräsanoja HAU G

MATINKYLÄN PALOASEMA LIIKENTEEN TOIMIVUUSTARKASTELUT Kuva: Espoon karttapalvelu

JOHDANTO Toimivuustarkasteluiden tarkoituksena oli selvittää paloaseman ja uuden maankäytön (pysäköintialue) vaikutuksia ympäröivään liikenteeseen. Toimivuustarkastelut tehtiin nykytilanteessa ja vuoden 2040 ennusteliikennemäärillä aamu- ja iltahuipputuntien osalta. Paloaseman liikennevalot katkaisevat hälytyksen hetkellä Gräsanlaakson liikenteen Paloaseman on tarkoitus siirtyä Niittykummusta Matinkylään suurimman osan hälytyksistä on oletettu suuntautuvan pohjoiseen

LIIKENNE-ENNUSTE Nykytilanteen liikenne-ennuste perustuu: HELMET* 2.5-malliennusteeseen ja Espoon kaupungin toimittamiin Länsiväylän ramppien liikennelaskentoihin sekä 2016 KAVL*-kuvaan. Vuoden 2040 liikenne-ennuste perustuu: Nykytilanteen liikenne-ennusteeseen, jonka liikennemääriä kasvatettiin HELMET 2.5- malliennusteen mukaisesti. Liikenne-ennusteessa on huomioitu myös Urheilupuiston laajennuksesta aiheutuva liikennemäärän kasvu. *HELMET = Helsinginseudun liikennemalliennuste *KAVL = Keskimääräinen arkivuorokausiliikenne

KAVL (KESKIMÄÄRÄINEN ARKIVUOROKAUSILIIKENNE) 2016 2040 Liikennemäärät Espoon kaupunki Taustakartta Espoon kaupunki

TOIMIVUUSTARKASTELUT Toimivuustarkastelut tehtiin Paramics-simulointiohjelmalla. Toimivuutta on kuvattu hetkittäisten maksimijononpituuskuvien avulla. Toimivuustarkasteluissa on tutkittu seuraavat tilanteet nykyisillä ja ennustevuoden 2040 liikennemäärillä Ilman paloasemaa Paloaseman hälytyksen aiheuttama 30 s katkon muulle liikenteelle (paloasemavalo), pieni hälytys Paloaseman hälytyksen aiheuttama 60 s katkon muulle liikenteelle (paloasemavalo), suuri hälytys Iltahuipputunti on liikenteellisesti haastavampi, joten aamuhuipputunnin tulokset on esitetty vain sanallisesti

AHT NYKY JA 2040 Aamuhuipputunnin toimivuus on iltahuipputuntia parempi nykyisillä ja ennustevuoden 2040 liikennemäärillä Paloaseman paloasemavalon vaikutukset ovat aamuhuipputuntina huomattavasti pienemmät kuin iltahuipputuntina Aamulla Gräsanlaakson läpikulkevaa liikennettä on noin 30% iltaa vähemmän Aamulla liikenne suuntautuu Kehä II ja Länsiväylän suuntaan, jolloin paloaseman hälytyksen vaikutukset heijastuvat etelän tulosuuntaan

IHT NYKYTILANTEESSA I L M A N P A L O A S E M A A H Ä L Y T Y S 3 0 s H Ä L Y T Y S 6 0 s Ei toimivuusongelmia Jonoutuminen erittäin vähäistä, kiertoliittymän viivytykset alle 10 s (palvelutaso A) Ei toimivuusongelmia 30 sekunnin hälytyksellä ei vaikutusta kiertoliittymän toimivuuteen Jonoutuminen hyvin hetkittäistä, jono purkautuu alle 20 sekunnissa 60 sekunnin hälytyksen aikana liikenne saattaa hetkellisesti jonoutua pohjoiseen kiertoliittymään asti Jonoutuminen on kuitenkin hyvin hetkellistä ja koko jono purkautuu alle 40 sekunnissa

IHT 2040 I L M A N P A L O A S E M A A H Ä L Y T Y S 3 0 s H Ä L Y T Y S 6 0 s Ei toimivuusongelmia Jonoutuminen vähäistä, viivytys kiertoliittymässä lännen tulosuunnasta n. 10-25 s (palvelutaso C) Ei toimivuusongelmia 30 sekunnin hälytyksellä ei merkittävää vaikutusta pohjoiseen kiertoliittymän toimivuuteen, etelän suunnalla pientä jonoutumista Jonot purkaantuvat alle 25 sekunnissa 60 sekunnin hälytyksen aikana liikenne saattaa hetkellisesti jonoutua pohjoiseen kiertoliittymään asti Jonoutuminen tapahtuu kuitenkin hyvin harvoin (hälytys) ja koko jonomuodostuma purkautuu noin minuutissa

YHTEENVETO Paloaseman hälytys on vain väliaikainen tilannehaitta Pääosa hälytyksistä suuntautuu pohjoiseen, jolloin Länsiväylän ja Kehä II (pohjoinen) tulosuunnan liikennettä ei tarvitse katkaista Tavallisesti hälytysten kesto on alle 30 sekuntia Minuutin mittaisella Gräsanlaakson liikenteen katkaisulla on vaikutuksia muuhun liikenteeseen erityisesti iltahuipputuntina Kun pohjoisen tulosuunta katkaistaan, liikenne saattaa hetkellisesti jonoutua Kehä II kiertoliittymään. Hetkelliset jonomuodostumat kuitenkin purkaantuvat noin minuutin sisällä hetkestä, jolloin paloasemavalo sammuu Nykyiseen paloaseman sijaintiin nähden, uudelta paloasemalta lähtevät hälytykset ajavat vähemmän katuverkkoa, täten aiheuttaen vähemmän haittaa muulle liikenteelle

KUSTANNUSARVIO RYHMITTÄIN Projekti: Gräsanlaakso_KTYS Laskelma: Paloaseman tontti Työnumero: 7213 Hankkeen tyyppi: Dokumentin luoja: Vastuuhenkilö: Viimeinen muokkaaja: Raportoija: Asiakas: Asiakkaan projektipäällikkö: Investointi Oskar Eklöf Oskar Eklöf Oskar Eklöf Oskar Eklöf Espoon kaupunki Minna Viitanen Aluekerroin: 1,10 Kustannusindeksi: 111,80 (2010=100) Päivämäärä: 21.3.2018 Koko hanke yhteensä: 673 601 Koko laskelma Hankeosat ja muut kustannukset Tunniste Hankeosa tai muu kustannus Toimenpide Yks. Määrä Yks. hinta Yhteensä Paloaseman tontti, maanrakennustyöt 0 392 174 211.232 Erotusalue (katu) U m2 370 55,96 20 706 Paloaseman tontin reuna-alueet, reunatuet betonikivestä, 4kpl istutettavat puut 292 Katualue U m2 760 229,77 174 623 Paloaseman tontti, stabilointi, katuluokka 1 292 Katualue U m2 720 153,08 110 216 Paloaseman tontti, massanvaihto, katuluokka 1 292 Katualue U m2 520 128,61 66 878 Paloaseman tontti, katuluokka 1 349.1 Turva-aita U m 200 98,76 19 752 Paloaseman tontti, vesihuolto 0 180 323 413.1 Hulevesijärjestelmä U m 130 586,55 76 251 300B, stabilointi 414.1 Vesihuoltoverkosto U m 50 677,84 33 892 Vj ja Pjv 913 Muu kohdeosa U kpl 1 70 180,00 70 180 Pidätysrakenne 100-900 Hankeosat ja muut kustannukset yhteensä 572 497 Laskelman tilaajatehtävät 5600 Suunnittelutehtävät 62 975 Sivu 1 / 2

5700 Rakennuttamis- ja omistajatehtävät 38 128 Tilaajatehtävät yhteensä 17,7 % 101 103 100-5700 Hankeosat, muut kustannukset ja tilaajatehtävät yhteensä 673 601 Koko hanke yhteensä (Alv. 0%) 673 601 (Alv. 24%) 161 700 Koko hanke yhteensä (Alv. 24%) 835 300 Sivu 2 / 2

KUSTANNUSARVIO RYHMITTÄIN Projekti: Gräsanlaakso_KTYS Laskelma: Gräsanlaaksonkuja Työnumero: 7213 Hankkeen tyyppi: Dokumentin luoja: Vastuuhenkilö: Viimeinen muokkaaja: Raportoija: Asiakas: Asiakkaan projektipäällikkö: Investointi Oskar Eklöf Oskar Eklöf Oskar Eklöf Oskar Eklöf Espoon kaupunki Minna Viitanen Aluekerroin: 1,10 Kustannusindeksi: 111,80 (2010=100) Päivämäärä: 21.3.2018 Koko hanke yhteensä: 554 287 Koko laskelma Hankeosat ja muut kustannukset Tunniste Hankeosa tai muu kustannus Toimenpide Yks. Määrä Yks. hinta Yhteensä Gräsanlaaksonkuja, katutyöt 0 432 571 211.232 Erotusalue (katu) U m2 125 149,89 18 737 Paloaseman ja Gräsanlaaksonkujan välinen erotusalue. Korotettu, pensaat, reunatuet luonnonkivestä 211.2411 Jalkakäytävä / pyörätie (katu) U m 75 879,36 65 952 Liittymiset nykyisiin jkp-väyliin, kivituhka, stabilointi 211.281 Pääkatuväylä K m 50 618,79 30 940 Gräsanlaakson toimenpiteet (keskisaarekkeet, suojatien ja jkp-väylän siirto) 211.284 Tonttikatuväylä U m 80 2 547,00 203 760 Asfaltti, stabilointi, reunatuet luonnonkivestä, sis. kadun suuntaisen jkp-väylän 236.1 Kääntöpaikka U kpl 1 47 514,05 47 514 Asfaltti, stabilointi, reunatuet luonnonkivestä 441.2 Katuvalaistus U m 100 112,19 11 219 Yksirivinen reunasijoitus, pylväsväli 30m 913 Muu kohdeosa U kpl 1 54 450,00 54 450 Kaukolämmön ja muun teknisen verkoston siirto Gräsanlaaksonkuja, vesihuolto 0 38 521 413.1 Hulevesijärjestelmä U m 70 550,30 38 521 Sivu 1 / 2

Tunniste Hankeosa tai muu kustannus Toimenpide Yks. Määrä Yks. hinta Yhteensä Gräsanlaaksonkuja, vesihuolto 0 38 521 Runkolinja 300B, stabilointi 100-900 Hankeosat ja muut kustannukset yhteensä 471 092 Laskelman tilaajatehtävät 5600 Suunnittelutehtävät 51 820 5700 Rakennuttamis- ja omistajatehtävät 31 375 Tilaajatehtävät yhteensä 17,7 % 83 195 100-5700 Hankeosat, muut kustannukset ja tilaajatehtävät yhteensä 554 287 Koko hanke yhteensä (Alv. 0%) 554 287 (Alv. 24%) 133 000 Koko hanke yhteensä (Alv. 24%) 687 300 Sivu 2 / 2

KUSTANNUSARVIO RYHMITTÄIN Projekti: Gräsanlaakso_KTYS Laskelma: Gräsanlaakso Työnumero: 7213 Hankkeen tyyppi: Dokumentin luoja: Vastuuhenkilö: Viimeinen muokkaaja: Raportoija: Asiakas: Asiakkaan projektipäällikkö: Investointi Oskar Eklöf Oskar Eklöf Oskar Eklöf Oskar Eklöf Espoon kaupunki Minna Viitanen Aluekerroin: 1,10 Kustannusindeksi: 111,80 (2010=100) Päivämäärä: 21.3.2018 Koko hanke yhteensä: 56 955 Koko laskelma Hankeosat ja muut kustannukset Tunniste Hankeosa tai muu kustannus Toimenpide Yks. Määrä Yks. hinta Yhteensä Gräsanlaakso, katutyöt 0 48 406 211.2411 Jalkakäytävä / pyörätie (katu) U m 30 480,54 14 416 Liittymiset nykyisiin jkp väyliin, kivituhka, stabilointi 236.21 Linja-autopysäkki, katu U kpl 1 33 990,30 33 990 Stabilointi, odotustila asfalttia, reunatuet luonnonkivestä 100-900 Hankeosat ja muut kustannukset yhteensä 48 406 Laskelman tilaajatehtävät 5600 Suunnittelutehtävät 5 325 5700 Rakennuttamis- ja omistajatehtävät 3 224 Tilaajatehtävät yhteensä 17,7 % 8 549 100-5700 Hankeosat, muut kustannukset ja tilaajatehtävät yhteensä 56 955 Koko hanke yhteensä (Alv. 0%) 56 955 (Alv. 24%) 13 700 Koko hanke yhteensä (Alv. 24%) 70 600 Sivu 1 / 1