GRÄSANLAAKSO, MATINKYLÄN PALOASEMA KUNNALLISTEKNIIKAN YLEISSUUNNITELMA

Transkriptio

1 Vastaanottaja Espoon kaupunki Asiakirjatyyppi Yleissuunnitelmaselostus Päivämäärä GRÄSANLAAKSO, MATINKYLÄN PALOASEMA KUNNALLISTEKNIIKAN YLEISSUUNNITELMA

2 2 Sisällys 1 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT Suunnittelualue Suunnittelutyön taustat ja tavoitteet NYKYTILANNE Ympäristö Liikenneverkko ja liikenne Luontoarvot Maaperä ja pohjaolosuhteet Vesihuolto Vesijohdot ja jätevesiviemärit Hulevesiviemärit KAAVOITUS Kaavoitusprosessi Alueen asemakaavoituksen sisältö KUNNALLISTEKNIIKAN YLEISSUUNNITELMA Katujen liikenteen järjestelyt Liikenteen reittikaaviot Pysäköinti Huoltoliikenne Pelastusliikenteen operointi tontilla Kävelyn ja pyöräilyn järjestelyt Liikenteellinen toimivuus Ympäristösuunnitelma Vesihuoltoverkostot Vesijohdot ja jätevesiviemärit Hulevesien hallinta Purkuvesistö Mitoitus- ja suunnitteluperusteet Hulevesien laadunhallinta pidätysrakenteessa (ve1) Hulevesien laadunhallinta biosuodatuksessa (ve2) Rakentamisen aikainen hulevesien hallinta...14

3 Hulevesiviemärit Muu tekninen verkosto Pohjanvahvistukset Sulfidisavi KUSTANNUSARVIOT PIIRUSTUKSET LIITTEET...16

4 4 ESIPUHE Gräsanlaakson asemakaava-alueen (Matinkylän paloasema) yleisten alueiden kunnallistekniikan yleissuunnitelma on laadittu toimimaan yhtenä lähtökohtana alueen asemakaavan laadinnassa sekä olemaan myöhemmin laadittavien katu- ja rakennussuunnitelmien lähtökohtana. Kunnallistekniikan yleissuunnitelman laatiminen on käynnistetty tammikuussa 2018 ja alustava yleissuunnitelma valmistui maaliskuussa Kunnallistekniikan yleissuunnitelma on laadittu Espoon kaupunkitekniikan keskuksen, kaupunkisuunnittelukeskuksen sekä HSY:n toimeksiannosta. Suunnitelman on laatinut konsulttina Ramboll Finland Oy. Työtä on ohjannut ryhmä, johon ovat kuuluneet: Espoon kaupunki Kaupunkitekniikan keskus, katu- ja viherpalvelut Salla Hänninen Emilia Lehikoinen Minna Viitanen Sari Knuuti Jouni Hartikainen Reijo Vuosalmi Johanna Nyberg hallinto- ja sopimusasiat aluepäällikkö projektin johto katuviher- ja ympäristöasiat geotekniikka valaistus liikenteenhallintapäällikkö Kaupunkisuunnittelukeskus Jussi Partanen Sirpa Sivonen Marno Hanttu Katariina Peltola asemakaavat asemakaavat liikennesuunnittelu maisemasuunnittelu HSY Taina Ylä-Mella Ramboll Finland Oy Jani Rantalainen Oskar Eklöf Sanna Anttila Maiju Koivuniemi Salla Hostikka Kati Kuosmanen Pekka Väinölä Matias Pikkarainen Antti Mustaniemi Elina Tamminen Kirsi Albrecht Jari Mäkynen vesihuolto konsultin projektinjohto, katu- ja kunnallistekninen suunnittelu katu- ja kunnallistekninen suunnittelu geotekniikka geotekniikka vesihuoltosuunnittelu ympäristö- ja vihersuunnittelu liikennesuunnittelu liikennesuunnittelu liikenteen simulointi liikenteen simulointi suunnitelmien viimeistely ja tulostus laatuvastaava

5 5 1 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT 1.1 Suunnittelualue Kunnallistekniikan yleissuunnitelman suunnittelualue sijaitsee Matinkylässä Gräsanlaaksossa Länsiväylän ja Kehä II:n eritasoliittymän eteläpuolella. Nykytilassa alueella sijaitsee huoltoasema ja puutarhamyymälä sekä näiden piha-alueita, sekä Matinpuronpolku niminen katu. Suunnittelualue rajautuu pohjoisessa nykyisen huoltoaseman tonttiin, lännessä Gräsanlaakso katuun ja etelässä Matinpuronpolkuun. Alueen itäpuolella virtaa Gräsanoja. 1.2 Suunnittelutyön taustat ja tavoitteet Kunnallistekniikan yleissuunnitelman laatiminen liittyy Gräsanlaakso, nimiseen asemakaavatyöhön. Asemakaavan tavoite on mahdollistaa paloaseman rakentaminen nykyisen puutarhamyymälän paikalle. Suunnittelussa huomioitiin paloaseman tarpeet sekä varmistettiin, että asemakaavaehdotuksessa esitettävät liikenne- ja katujärjestelyt, viherympäristön ja hulevesien hallinnan toimenpiteet ovat tarkoituksenmukaisia ja ympäröivään alueeseen sopivia. Lisäksi suunnittelutyön yhteydessä määriteltiin toteuttamisen alustavat rakennuskustannusarviot. 2 NYKYTILANNE 2.1 Ympäristö Suunnittelualue on osa Gräsanlaakson aluetta, jolla nykytilassa sijaitsee puutarhamyymälä ja sen pihaalueita sekä Matinpuronpolun katu-alue. Alueen itäpuolella virtaa Gräsanoja ja eteläpuolella on Matinpuronpuisto. 2.2 Liikenneverkko ja liikenne Suunnittelualue sijaitsee Matinkylässä Kehä II:n eteläpäässä Gräsanlaaksontien varrella. Kaavoitettavalla tontilla sijaitsee nykytilassa puutarhamyymälä Muhevaisen pysäköintialue. Nykytilanteessa yhteydet pysäköintitontille järjestetään Matinpuronpolun kautta. Espoon nykyiset paloasemat sijaitsevat Espoonlahdessa, Leppävaarassa, Mikkelässä ja Niittykummussa. Lisäksi hiljattain remontoitu keskuspaloasema palvelee Palomiehentiellä lähellä Kehä II:sen ja Turunväylän liittymää. Itä-länsisuuntainen kevyen liikenteen akseli kulkee Matinpuronpolun pohjoispuolella. Pohjoiseteläsuuntainen kevyen liikenteen pääakseli kulkee nykyään pitkälti Gräsanlaaksonkadun suuntaisesti. Kuvassa 1. esitetään alueen katujen vuoden 2016 keskimääräinen arkivuorokausiliikenne (KAVL, Espoon kaupunki). Gräsanlaakson liikennemäärä on ajon/vrk, Hauenkalliontien ajon/vrk, Matinkartanontien ajon/vrk ja Nelikkotien ajon/vrk.

6 6 Kuva 1. Keskimääräinen arkivuorokausiliikenne Luontoarvot Espoon vesiensuojelun toimenpideohjelmassa vuosille (Nuotio) asetetaan Gräsanojan osalta tavoitteeksi vesistönosien vähintään hyvä ekologinen tila. Ravinnepitoisuuksia pyritään vähentämään erityisesti ulkoista kuormitusta vähentämällä. Tällä pyritään parantamaan Gräsanojan monimuotoisuutta sekä virtavesieliöiden, kuten esim. taimenen lisääntymismahdollisuuksia. Tavoitteena on myös pysäyttää Haukilahden rehevöityminen. Ulkoisen kuormituksen vähentämiskeinona on mainittu erityisesti rakentamisen aiheuttamisen kuormituksen vähentäminen. Gräsanojan ekologista tilaa voidaan parantaa myös mm. valuma-alueen hulevesien luonnonmukaisella hallinnalla. Itse suunnittelualueelta ei ole tunnistettu tavanomaisesta kaupunkiluonnosta poikkeavia erityisiä luontoarvoja.

7 7 2.4 Maaperä ja pohjaolosuhteet Suunnittelutyössä oli käytössä alueella aiemmin tehtyjen pohjatutkimusten tiedot. Ne on haettu käyttöön Espoon kaupungin Arska-palvelusta. Alueella ei tehty yleissuunnitelmavaiheessa lisätutkimuksia. Suunnittelualue on pääosin nykyistä puutarhamyymälän asfaltoitua pysäköintialuetta. Alueen itäosassa sijaitsee myymälärakennuksia. Alueen pohjoispuolella on huoltoasema, länsipuolella Gräsanlaakso niminen katu ja eteläpuolella Matinpuronpolku. Matinpuronpolun eteläpuolella on nykyinen asfaltoitu pysäköintialue. Alueen itäpuolella virtaa Gräsanoja. Suunnittelualueen länsipuolella on Länsimetron tunneli. Maanpinta on melko tasaista. Maanpinnan taso vaihtelee suunnittelualueella välillä +1,5 +3,5. Maanpinta on korkeimmillaan alueen länsiosassa, josta maanpinta laskee loivasti itään päin. Matinpuronpolun länsiosassa maanpinta on tasolla +3,4, josta se laskee itään päin tasolle +1,4 +1,6. Suunnittelualue on pääasiassa meritulvakoron alapuolella. Suunnittelualue sijoittuu osittain tiiviille moreenialueelle ja osittain savikolle. Alueella on pinnassa pääasiassa 1,0 1,2 m paksuinen täyttömaakerros. Länsireunassa, Gräsanlaakson lähellä, täyttökerros on noin 2,0 m paksu. Täytön materiaalista ei ole tarkkaa tietoa. Alueen pohjoisreunassa maaperä on tiivistä moreenia ja varmistettu kallio on havaittu 2,5 m syvyydessä maanpinnasta, tasolla -0,08. Alueen länsireunassa on ohut, noin 1,0 2,0 m paksu kerros savea ja silttiä ja tämän alapuolella on hiekkaa ja moreenia. Savikerros paksunee itään ja etelään päin. Savikerroksen paksuus vaihtelee 2 11 m välillä. Kuivakuorisaven tai täytön alla savi on pehmeää ja paikoin liejuista. Pehmeän saven siipikairalla mitattu redusoimaton suljettu leikkauslujuus on 5 12 kpa ja vesipitoisuus on noin %. Savikerroksen alla on vaihtelevan paksuinen kerros savista silttiä tai hiekkaa ja tämän alla moreenia. Alueelle tehdyt kairaukset ovat päättyneet kiveen, lohkareeseen tai kallioon noin 1,1 12,3 m syvyydessä maanpinnasta. Alueelle ei ole yleissuunnitelman yhteydessä asennettu uusia pohjaveden havaintoputkia. Lähimmät pohjaveden havainnot ovat Matinpuron polun eteläpuolelta, pysäköintialueen reunasta, kahdesta pohjavesiputkesta, joista toinen on toiminnassa. Pohjavedenpinta havainnoitiin olevan noin 0,6 6,9 m syvyydellä maanpinnasta, tasolla +1,8-4,52 ( ). Jatkosuunnittelussa on huomioitava, että alueellinen pohjavedenpinnantaso on laskenut alueen rakentamistoimenpiteiden vaikutuksesta vuoden 2013 jälkeen. Vuosina pohjavedenpinta on havaittu 5,3 6,9 m syvyydessä maanpinnasta, tasolla -2,99-4,52. Maaperä on routivaa. Alueella ei ole tiedossa olevia pilaantuneita maita eikä maaperän pilaantuneisuutta ole tutkittu suunnittelun aikana. 2.5 Vesihuolto Vesijohdot ja jätevesiviemärit Johtokartassa ei ole näkyvissä alueen jätevesiviemäröintiä. Nykyisen toimijan jätevedet luultavasti pumpataan HSY:n jätevesiviemäriin ( 315 muovi), joka sijaitsee Gräsanlaakso-kadun länsipuolella. Johtokartan mukaan Gräsanlaakso-kadun alittaa nykyinen tonttivesijohto, jonka tarkasta sijainnista, koosta ja kunnosta ei ole tietoa. HSY:n runkovesijohto 300 (valurauta) sijaitsee Gräsanlaaksokadunlänsipuolella jätevesiviemärin rinnalla. Sen korkeusasemasta ei ole tietoa. Mahdollisista kiinteistön alueella sijaitsevista muista vesihuoltoverkostoista ei ole tietoa Hulevesiviemärit Johtokartan mukaan alueella ei ole nykytilanteessa hulevesiviemäröintiä. Hulevedet virtaavat pintavaluntana pois tontilta. Kantakartan perusteella maasto viettää itään päin, ja hulevedet virtaavat tontilta noin 100 metrin päässä sijaitsevaan Gräsanojaan.

8 8 3 KAAVOITUS 3.1 Kaavoitusprosessi Uudenmaan maakuntakaavassa alue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi. Alueen poikki on merkitty Länsimetron liikennetunneli. Alueen itäpuolelle on merkitty Gräsanojan viheryhteystarve. Alueen pohjoispuolelle on merkitty Länsiväylän eritasoliittymä ja moottoriväylä. Etelä-Espoon yleiskaavassa keskeinen osa alueesta on varattu uudeksi virkistysalueeksi (V). Eteläpuolella Gräsanlaakson katualueen varsi on varattu kehitettäväksi kaupunkimaiseksi asuntoalueeksi (A-1). Alueen poikki kulkee virkistysyhteys, jonka sijainti on ohjeellinen. Alueen pohjoispuoli on merkitsemätöntä ja sen voidaan tulkita liittyvän Länsiväylän eritasoliittymän aikanaan suunniteltujen ramppien ja suojaviheralueen aluevaraukseen. Kuva 2. Ote Etelä-Espoon yleiskaavasta. Suunnittelualueella ei ole voimassa olevaa asemakaavaa. Eteläpuolella sijaitsevilla virkistysalueilla ja asuinkerrostalojen alueilla on voimassa olevat asemakaavat. 3.2 Alueen asemakaavoituksen sisältö Paloaseman kaavoitus perustuu tarveselvitykseen, jonka perusteella pelastustoiminnan toimintavalmiuden takaaminen Etelä-Espoossa edellyttää Niittykummun paloaseman korvaamista Matinkylän paloasemalla. Asemakaavan muutoksella mahdollistetaan paloaseman rakentaminen Matinkylän Gräsanlaaksoon. Matinpuronpolun katu siirretään paloaseman tontin sivun suuntaiseksi. Kadun nimi muutetaan Gräsanlaaksonkujaksi. Gräsanlaakso kadulle tehdään hälytysliittymä. Asemakaavatyö on käynnistynyt osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS) laatimisella. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä Kaupunkisuunnittelukeskus laatii suunnitelmien ja selvitysten pohjalta kaavaehdotuksen.

9 9 4 KUNNALLISTEKNIIKAN YLEISSUUNNITELMA 4.1 Katujen liikenteen järjestelyt Liikenteen reittikaaviot Kuvissa 4 ja 5 on esitetty Gräsanlaakson paloaseman sekä sen lähialueen jalankulun ja pyöräilyn sekä autoliikenteen reitit. Kuva 3. Jalankulun ja pyöräilyn reitit

10 10 Kuva 4. Ajoneuvoliikenne ja pysäköinti Pysäköinti Alueella on nykyisin puutarhamyymälän pysäköintialue, joka poistuu käytöstä paloaseman rakentamisen yhteydessä. Gräsanlaaksonkujan eteläpuolella olevalla pysäköintialueella on noin 40 yleistä pysäköintipaikkaa. Pohjoispuolella sijaitsevan huoltoaseman pihalla on noin 15 pysäköintipaikkaa. Lisäksi Matinpuronpolun päässä sijaitsee pysäköintitalo Matinpuronkujan asuinalueen asukkaille. Telaniityn asemakaavassa tutkitaan puiston yleistä pysäköintiä Gräsanlaaksonkujan päätteeseen. Paloaseman tontin takapihan pysäköintialueelle on kunnallisteknisessa yleissuunnitelmassa esitetty 15 pysäköintipaikkaa (sis. 1kpl LE-paikka). Alueen mitoitus perustuu 2,5 m leveään (LE-paikka 3,6m) ja 5 m pitkään pysäköintiruutuun. Pysäköintialueelle ajetaan Gräsanlaaksonkujan liittymän kautta. Gräsanlaaksonkujan varrelle on suunnitelmassa esitetty 7 kpl viisteellistä kadunvarsipaikkaa. Pysäköintitaskun pituus on Espoon kaupungin tyyppikuvien mukaisesti 6,5 m ja leveys 2,25 m. Ovenavaustilaa varataan 0,75 m Huoltoliikenne Asemakaavaa varten tehtävässä liikennesuunnittelussa pelastuslaitoksen jätehuoltopiste on sijainnut rakennuksen Matinpuronpolun puoleisella reunalla. Jätehuollon toimivuus on varmistettu ajouratarkasteluin ja huoltoliikenne käyttää Matinpuronpolun puoleista liittymää Pelastusliikenteen operointi tontilla Pelastusliikenne ajaa paloaseman tontille Gräsanlaaksonkadun kautta sisään ja ulos. Pelastusliikenteen ajourat on varmistettu ajouratarkasteluin ja pelastusliikenteen toimintaedellytykset on huomioitu kadun reunakivilinjojen ja liikennemerkkien suunnittelussa.

11 Kävelyn ja pyöräilyn järjestelyt Matinpuronpolun nykyinen kevyen liikenteen väylä korvataan Gräsanlaaksonkujan yhteyteen rakennettavalla kevyen liikenteen väylällä. Mitoituksessa varaudutaan baanaan pyörätien ollessa 4 m ja jalankulun 2 m leveä. Nykyinen Gräsanlaaksonkadun ylittävä suojatie poistetaan ja korvataan Gräsanlaaksonkujan liittymähaaran eteläpuolelle sijoitettavalla saarekkeellisella suojatieylityksellä. Itä-länsisuunnassa kulkeva kevyt liikenne on suunniteltu kulkevan pääpainoisesti Gräsänlaaksonkujan eteläpuolelle rakennettavan kevyen liikenteen väylän kautta. Uuden kevyen liikenteen väylän kautta on mahdollista jatkaa itäsuunnassa Telaniityn suuntaan ja eteläsuunnassa Matinkylän urheilupuistoon asti. Kevyen liikenteen järjestelyt tulevat pysymään lähes ennallaan pohjois-eteläsuunnassa ja ne kulkevat pääsääntöisesti Gräsänlaaksonkadun kanssa samansuuntaisesti. Vaihtoehtona on toteuttaa valo-ohjaus kevyelle liikenteelle hälytysliittymän kohdalle, mikäli jalankulun ja pyöräilyn väylä halutaan säilyttää Gräsänlaaksonkadun varressa. (kuva 3). Gräsanlaaksonkadulta, paloaseman kohdalta, etelään siirrettävälle linja-autopysäkille tehdään asfalttipäällysteinen kevyen liikenteen väylä, joka toimii myös pysäkin odotustilana. Päällystetyltä väylältä tehdään yhteydet puistossa kulkeville jalankulun ja pyöräilyn reiteille Liikenteellinen toimivuus Matinkylän paloaseman ja uuden maankäytön tuottaman liikenteen vaikutuksia ja toimivuutta on tutkittu liikenteen toimivuustarkasteluiden avulla. Läheisten liittymien toimivuus ja paloaseman hälytysten vaikutukset muuhun liikenteeseen tarkasteltiin Paramics-simulointiohjelmalla nykytilanteessa ja vuoden 2040 ennusteliikennemäärillä aamu- ja iltahuipputuntien osalta. Simuloinneissa kävi ilmi, että Nelikkotien, Gräsanlaakson, Hauenkalliontien ja Matinkartanontien välisen kiertoliittymän kapasiteetti loppuu simuloinneissa käytetyillä ennustevuoden 2040 iltahuipputunnin liikennemäärillä. Kiertoliittymän toimivuudella on merkitys paloaseman saavutettavuuteen ja ajoaikaan, mikäli hälytys suuntautuu etelään. Liittymän toimivuuteen voidaan kuitenkin vaikuttaa kapasiteettia parantavilla toimenpiteillä, mutta tämä vaatii jatkosuunnittelua. Paloaseman liikennevalot katkaisevat hälytyksen hetkellä Gräsanlaakson liikenteen tarvittaviin suuntiin. Hälytys on väliaikainen tilannehaitta, sillä tavallisesti yksittäinen hälytys kestää alle 30 sekuntia. Toimivuustarkasteluissa selvitettiin katkaisun vaikutuksia, mikäli pysäytys kestää 30 sekuntia tai minuutin. Minuutin mittaisissa pohjoisen tulosuunnan katkaisuissa liikenne saattaa jonoutua Kehä II kiertoliittymään, mutta jono purkautuu minuutin sisällä siitä hetkestä, jolloin paloaseman valo sammuu. Eteläisen tulosuunnan katkaisulla liikenne jonoutuu ensin paloaseman valoihin, jonka jälkeen paloaseman edestä purkautuva liikennemäärä saattaa hetkellisesti jonoutua pohjoiseen kiertoliittymään. Liikenteen toimivuustarkastelut on esitetty tarkemmin liitteessä Ympäristösuunnitelma Suunnittelualueelta poistuu nykyistä puustoa rakennettavan paloaseman tontilta ja sen reunoilta. Paloaseman toiminnan vuoksi tontilla on vain vähän paikkoja, joihin voidaan istuttaa uusia puita. Suurten avoimien piha-alueiden vuoksi tontin kulmien alueille suunnitellut lehtipuut ovat tärkeitä tuomaan mittakaavaa ja rytmittämään näkymiä. Mahdollisuuksien mukaan tontin pienille viheralueille istutetaan pensaita vahvistamaan viherilmettä, huomioiden kuitenkin lumitilojen tarpeet. Tontti aidataan 1,5 m korkealla säleverkkoaidalla, joka mahdollistaa liikenteen tarvitseman läpinäkyvyyden. Aidan väritys sovitetaan osaksi rakennuksen arkkitehtonista kokonaisuutta. Länsipuolen laajalle etupihalle ja Gräsanlaakso kadun kevyen liikenteen väylälle ja keskikaistalle toteutetaan esim. punaisella väriasfaltilla graafinen aihe elävöittämään edustaa. Gräsanlaaksonkujan pysäköintivyöhykkeelle autopaikkojen väleihin istutetaan lehtipuut ja erotuskaista kivetään.

12 Vesihuoltoverkostot Vesijohdot ja jätevesiviemärit Suunnittelualueen nykyinen tonttivesijohto poistetaan käytöstä ja se tulee tulpata HSY:n toimesta. Kiinteistön omistajan pitää tilata työ HSY:ltä sitten, kun tonttijohtoa ei enää tarvita. Kiinteistön mahdollinen jätevesiviemäri poistetaan myös käytöstä. Lupa kiinteistön vesijohdon ja jätevesiviemärin poistamiseen pitää pyytää kiinteistön omistajalta. Kohteeseen rakennetaan uusi tonttijohto ja -viemäri. Liittymiskohdaksi esitetään Gräsanlaakso-kadun länsipuolella oleviin runkovesijohtoon ja -jätevesiviemäriin. Suunniteltu tonttijohto 90 (muovi) on mitoitettu HSY:n mitoitusohjeiden mukaisesti ja pelastuslaitokselta saatujen tietojen perusteella. Mitoituksessa on varauduttu paloautojen vesisäiliöiden (3 m3) täyttämiseen virtaamalla 5 l/s, jolloin täytön kesto on 10 minuuttia. Pelastuslaitoksen kanssa on sovittu, että mikäli paloautoihin tarvitaan nopeampaa täyttöä, hoidetaan säiliöautojen täyttö vesiasemasta jossain muualla. Muuten paloasemalla ei ole normaalista poikkeavaa vedenkulutusta. Jäteveden poisjohtaminen tontilta onnistuu kiinteistön korkoaseman ja HSY:n jätevesiviemärin korkotason vuoksi ainoastaan pumppaamalla. Lisäksi viettoviemärin peittosyvyys Gräsanlaakso-kadun alla olisi vain noin noin 40 cm, mikä on teknisesti mahdoton toteuttaa. Suunniteltu kiinteistön painejätevesiviemäri sijoitetaan samaan kaivantoon tonttivesijohdon kanssa. Painejätevesiviemärin koko on 40 (muovi). Painejätevesiviemäri purkaa purkukaivoon, josta liitytään HSY:n runkoviemäriin viettoviemärillä. Paineviemärin liitos purkukaivoon toteutetaan takaisinvirtauksen estolla. Kiinteistön vesijohdon ja painejätevesiviemärin pituus on noin 50 metriä. 4.4 Hulevesien hallinta Purkuvesistö Suunnittelualueen hulevesien purkupaikat eivät rakentamisen myötä käytännössä muutu. Hulevedet ohjataan suunnittelutilanteessa hulevesiviemärin ja nykyisen avouoman kautta Gräsanojaan. Gräsanoja on taimenen nousuoja ja siksi sen kiintoaineskuormitukseen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Yleissuunnitelmassa hulevesien hallinnassa onkin siksi annettu erityistä painoarvoa laadulliselle käsittelylle, koska näin ehkäistään kuormituksen lisääntymistä Mitoitus- ja suunnitteluperusteet Rakentamisen myötä suunnittelualueen maankäyttö ei oleellisesti muutu: tontilla on nyt pysäköintialue ja jonkin verran kasvillisuutta. Viheralueen koko tosin pienenee rakentamisen myötä. Hulevesien hallinnan lähtökohtana oli laadullinen käsittely. Hulevesien viivytys on mitoitettu, sillä periaatteella, että laadullinen käsittely on toteutettavissa. Nykytilan purkuvirtaama on määritelty kerran vuodessa toistuvalla sateella. Suunnitellun tilanteen mitoitussateen toistuvuudeksi määriteltiin yleisesti käytössä oleva kerran viidessä vuodessa toistuva sadetapahtuma. Tämän kokoiselle kohteelle sopiva sateen kesto on 5 minuuttia. Mitoitus tehtiin, sillä oletuksella, että koko suunnittelualue on täysin läpäisemätöntä pintaa. Mikäli jatkosuunnittelussa tähän tulee muutoksia, esim. pihan tai katon pintamateriaalin luonne muuttuu, on mitoitus tarkistettava. Hulevesien hallinnan suunnittelussa on päädytty kahteen vaihtoehtoiseen ratkaisuun: Hulevedet voidaan johtaa joko läpäisevän asfaltin alle sijoitettavaan pidätysrakenteeseen tai tontin itäreunalle biosuodatusrakenteeseen. Molemmissa tapauksissa lähtevän veden mittaukseen varaudutaan näytteenottokaivolla Hulevesien laadunhallinta pidätysrakenteessa (ve1) Hulevesien mukana kulkeutuu erilaisia haitta-aineita, jotka ovat enimmäkseen peräisin liikenteestä. Pihaalueen hulevedet voidaan johtaa suurimmilta osin pintavaluntana kohti tontin itäreunan pysäköintialuetta,

13 13 joka voidaan päällystää läpäisevällä asfaltilla. Pysäköintipaikkojen jakava ja kantava kerros tehdään kalliomurskeesta, josta on poistettu hienoin aines. Näiden kerrosten alle voidaan sijoittaa nk. pidätyskerros, joka koostuu esim. biohiili-sepeli -seoksesta. Biohiileen adsorboituu vesistä haitta-aineita, ja sepeli toimii rakenteen kantavana osana. Pidätysrakenteen pohjalle asennetaan salaojat, joilla varmistetaan rakenteen kuivuminen. Toisaalta, jatkosuunnittelussa on huomioitava, että vesi ei kulje rakenteen läpi liian nopeasti, jotta voidaan varmistua riittävästä viipymästä. Pysäköintipaikan rakennekerrosten kuivana pysymisen varmistamiseksi pidätyskerroksen yläreuna varustetaan myös salaojalla. Pysäköintialueen reuna sijaitsee noin 8 10 metrin päässä paloaseman seinälinjasta. (Etäisyys ei ole vakio seinälinjan mutkittelusta johtuen.) Hyvänä yleisenä käytäntönä on, että 10 metrin suojaetäisyys seinärakenteesta on riittävä. Pidätysrakenteen salaojan korkeusasema on noin +1,40 eli noin 2 metriä rakennuksen lattiatason alapuolella. Jos alapohja ei ole ryömintätilallinen, rakennuksen salaojitus olisi oletettavasti mahdollista toteuttaa pidätysrakenteen purkukoron yläpuolelle. Pidätysrakenteen reunaan asennetaan vettä pidättävä rakenne esim. bentoniittimatto, joka ehkäisee veden virtausta rakennuksen suuntaan. Tilavaraus läpäisevän päällysteen alaiselle pidätysrakenteelle on 190 m 2, kun varsinaisen pidätysrakenteen korkeus on 600 mm. Mitoituksen mukaan koko voi olla pienempikin, mutta tässä suunnitteluvaiheessa näin varmistetaan hulevesien pintajohtaminen rakenteeseen mahdollisimman hyvin. Alla on periaatekuva pidätysrakenteesta. Kuva 5. Periaatekuva pidätysrakenteesta Hulevesien laadunhallinta biosuodatuksessa (ve2) Hulevedet voidaan nähdä myös tärkeänä resurssina, joka on merkittävässä roolissa hyvän kaupunkiympäristön luomisessa. Hyvällä suunnittelulla hulevesien avulla viheralueista saadaan kukoistavia ja monipuolisia. Tällaisilla viheralueilla käytetään luonnonmukaisia ratkaisuja ja saadaan parannettua luonnon monimuotoisuutta sekä luotua urbaaniin ympäristöön terveyttä ylläpitäviä elementtejä. Hulevesien laadullinen käsittely ja hulevesien hyödyntäminen resurssina yhdistyy biosuodatuksessa. Näillä menettelyillä hulevesien avulla saadaan laadukas ja helposti ylläpidettävä viheralue. Biosuodatuksen rakennekerrokset valitaan siten, että kasvillisuudella on käytössään sopiva ja riittävän paksu kasvualusta, jonka alla on suodattava kerros. Alimmaisena on usein salaojaputki, jolla varmistetaan vesien ohjaaminen pois rakenteesta. Rakenteeseen pidättyy kiintoainesta ja haitta-aineita. Kasvillisuus käyttää hyväkseen hulevesien mukana kulkeutuvia ravinteita. Rankoilla sateilla vesi alkaa lammikoitua biosuodatuksen pinnalle, ja mikäli vesi yhä nousee, se ohjataan hallitusti ylivuotokaivojen kautta purkuputkeen.

14 14 Biosuodatusrakenne sijoitetaan tontin itäreunan pysäköintialueen ja tontin rajan väliin. Vedet voidaan ohjata biosuodatukseen pintavaluntana. Tilavaraus biosuodatukselle on 100 m 2, kun suodatusrakenteen kokonaiskorkeus on 1100 mm ja lammikoitumistilaa on varattu 150 mm Rakentamisen aikainen hulevesien hallinta Suunnittelualueen hulevesikuormitus on suurimmillaan rakentamisen aikana. Myös rakentamisen aikana hulevedet tulee viivyttää ennen Gräsanojaan johtamista. Ennakkoon rakennettavia pysyviä hulevesijärjestelmiä voidaan hyödyntää soveltuvin osin rakennustöiden aikana. On huomattava, että pysyvän järjestelmän kunnossapitoon (kertyneen lietteen tyhjennys) tulee kiinnittää huomiota rakentamisen jälkeen, koska työnaikainen korkea kiintoainekuormitus tukkii usein hallintarakenteet varsinkin runsassateisina aikoina. Sulfidisavien varalta tulisi tarkkailla hulevesien ph-tasoa. Mikäli alueella esiintyy sulfidisavea, suositellaan avouomiin hulevesien happamuuden vähentämiseksi väliaikaisia järjestelyjä, esim. kalkkikivirouheesta tehtyjä rakenteita. On myös syytä rajata tulvalevennysten kaivamisen laajuutta ja sijaintia sen mukaan, missä ja kuinka lähellä pintaa sulfidisavea esiintyy. Rakentamisen aikaisten hulevesien hallinnassa suositellaan noudatettavaksi Espoon kaupungin julkaiseman Työmaavesioppaan (2015) ohjeita ja periaatteita Hulevesiviemärit Tontin länsireunan hulevesiä ei saada johdettua pintavaluntana, vaan sekä luoteis- että lounaiskulmalle sijoitetaan ritiläkantiset hulevesikaivot. Näistä hulevedet johdetaan viemärissä tontin itäreunan hulevesien purkuviemäriin. Kaikki hulevedet johdetaan tontilta ulos viemärissä HV315M, joka purkaa Gräsanlaaksonkujan (nyk. Matinpuronpolku) päässä nykyiseen avouomaan. Avouoma pidetään nykyisellään ja siitä vedet virtaavat Gräsanojaan. 4.5 Muu tekninen verkosto Alueella sijaitsevat nykyiset kaukolämpö, tele- ja sähkökaapelit ovat osittain alueella, johon paloasemaa ja Gräsanlaaksonkujaa suunnitellaan. Johtosiirrot suunnitellaan katu- ja rakennussuunnitelmavaiheessa. 4.6 Pohjanvahvistukset Gräsanlaakson alueelle esitetään piha-alueen itä- ja eteläosaan, Matinpuronpolulle ja Gräsanlaakson kevyenliikenteenväylälle ja linja-autopysäkille pohjanvahvistukseksi pilaristabilointia. Paloaseman länsipuolelle esitettään tehtäväksi massanvaihto. Paloaseman ovien eteen paloautojen hyökkäysreitille esitetään lisäksi tehtäväksi siirtymälaatta. Piha-alueelle tehdään 1-luokan rakennekerrokset. Olemassa olevat perustusrakenteet puretaan riittävältä syvyydeltä ennen piha-alueiden rakennekerrosten ja mahdollisten vesihuoltolinjojen rakentamista. Suunnittelualue on monin paikoin meritulvakoron alapuolella, joten kastumiselle alttiit rakenteet vesieristetään tai nostetaan täytöillä tulvakoron yläpuolelle. Painejäteviemäri ja vesijohto alueen länsireunassa perustetaan maanvaraisesti. Hulevesijohdot perustetaan pilaristabiloidulla alueella pilaristabiloidun pohjamaan varaan ja muualla maanvaraisesti. Vesihuoltolinjojen kaivannot tehdään alustavasti luiskattuina kaivantoina. 4.7 Sulfidisavi Alueen läheisyydessä on havaittu näytteenoton yhteydessä viitteitä sulfidisaven esiintymisestä. Rakennussuunnittelun yhteydessä suositellaan alueella tehtäväksi tarkentava kartoitus, jossa selvitetään jo hapettuneen maa-aineksen ja vielä pelkistyneessä tilassa olevan rikkipitoisen maa-aineksen välisen

15 15 vaihettumisvyöhykkeen sijainti kokonaisrikkipitoisuusmäärityksin sekä happoa tuottavan maa-aineksen hapontuottopotentiaali. Kartoitustietoja tarvitaan rakennussuunnittelun yhteydessä mm. materiaalivalinnoissa. Erityisesti em. vaihettumisvyöhykkeessä ja alueen tulevalle kuivatustasolle sijoittuvien materiaalin tulee olla korroosion kestäviä. Sulfaatilla on terästä ja betonia syövyttävä vaikutus. Hapontuottopotentiaali ja kokonaisrikkipitoisuus ohjaavat myös mahdollisten kaivumassojen loppusijoitusta sekä hulevesien käsittelytarvetta. Rikkipitoisuuksien ollessa matalia työn aikaisten kaivantovesien käsittely ei poikkea tavanomaisesta. Korkeilla rikkipitoisuuksilla kaivantoveden laadunseurantaan on syytä lisätä ph-määrityksiä mahdollisen käsittelytarpeen selvittämiseksi. Sulfidisavialueella hulevesien ohjaamisessa on eduksi suosia viivytysaltaita, jotta alueellinen pohjavedenpinta ei tarpeettomasti laske. Sulfidisavi ei pääsääntöisesti aiheuta ongelmia huleveden laatuun, mikäli pohjaveden pinnan alapuolella esiintyneet potentiaaliset happoa tuottavat maa-ainekset eivät pääse hapettumaan. 5 KUSTANNUSARVIOT Yleissuunnitelmasta laadittiin rakennuskustannusarvio Foren hankeosalaskelmalla. Kustannusarvion tulosteet ja tarkemmat erittelyt ovat tämän selostuksen liitteenä. Toteutuskustannukset eriteltiin kolmeen kokonaisuuteen: Paloaseman tontti, Gräsanlaakso (pysäkin siirto) ja Gräsanlaaksonkuja. Maanrakennustyöt ja vesihuolto jaettiin laskelmissa omiin ryhmiinsä. Paloaseman tontin kustannusarvio on , josta vesihuollon osuus on Gräsanlaaksonkujan kustannusarvio on , josta vesihuollon osuus on Gräsanlaakson pysäkin siirron kustannusarvio on noin Hinnat ovat alv 0% ja ne sisältävät työmaa- sekä tilaajatehtävät. 6 PIIRUSTUKSET Kaikki yleissuunnitelman piirustukset ovat erillisessä suunnitelmakansiossa. Katujen suunnitelmat Piir. nro Nimi Mittakaava Yleispiirustukset 7213/001 Gräsanlaakso Asemapiirustus 1:500 Poikkileikkaukset 7213/002 Poikkileikkaukset A-A ja B-B Poikkileikkaus 1:200 Pituusleikkaukset 7213/003 Gräsanlaaksonkuja Pituusleikkaus 1:1000/1:100 Vesihuoltosuunnitelmat 7213/300 Gräsanlaakso, vesihuolto Asemapiirustus 1:500 Pohjanvahvistussuunnitelmat 7213/1000 Gräsanlaakso, geotekniikka, Asemapiirustus 1:500

16 16 7 LIITTEET Liite 1 Liite 2 Matinkylän paloaseman toimivuustarkastelut Yleissuunnitelman rakennuskustannusarviot

17 2 ns um : kt x 4:1: A :2 1: kt kt k K 2.2 kt U :648 Erotuskaista 3.00 Ajorata 5.50 Pysäköinti Erotuskaista 0.75 Pyörätie 4.00 Jalkakäytävä 2.00 Y = B 3.40 B X = Liikenneasema kt : A kt ar kt IV V 1: V MATINKYLÄ 5 23K MATTBY 1.9 kh Y = X = VI V Paikoitustalo K ar 3 Gräsanoja VII VI P K K ar 3.1 IV K81 23K W4 ar IV K K HAUKILAHTI GÄDDVIK C B A MERKINTÖJEN SELITYS ALUE NIMI AIHE PIIR. LAJI GT SUUNN. TARK. M M M ajorata, asfaltti jk+pp-tie / jk, asfaltti kiveys viheralue kivituhka reunatuki ESPOON KAUPUNKI KAUPUNKITEKNIIKAN KESKUS KAAVA GRÄSANLAAKSO YLEISSUUNNITELMA KATU ASEMAPIIRUSTUS GEOTEKNIIKKA- YKSIKKÖ HSY:n vesihuolto PL HSY p.(09) madallettu / luiskattu reunatuki likim. suunniteltu maanpinnan korkeusasema istutettava puu NRO KONS.. S S S ESBO STAD STADSTEKNIKCENTRALEN KAUP.OSA 23 MATINKYLÄ HYV. TARK. HYV. TARK. KONS. SUUNN. TARK. T/H T/H T/H PIIRT. SUUNN. TARK. HYV. PPK TELA KLEHTI LIITTYY MKAAVA NRO 24P 1:500, 1: Oskar Eklöf kiviraita liikennevalo HNRO Jani Rantalainen. KOORD.JÄRJ. ETRS-GK25 KORKEUSJÄRJ. N /001

18

19

20 2 300SSG/1997 ns m SK PEH/ SK192 +SK PVC/ +SK SK : PVC SSG/ kt Gräsanlaakso 6x 8 4:1: PVC 315 PVC 315 PVC 300SSG/ SSG/ SK Vj 90 PE-PN10 Pjv 40 PE/h-PN10 +SK :2 72 1: M PEH kt kt k M kt 2.9 Kiinteistön vesijohto ja painejätevesiviemäri (suunn.) 23K U : RAKENNUS (SUUNN.) 3.40 Gräsanlaaksonkuja M Liikenneasema kt Tontti-vesijohto (nyt hyl.) tulpattava HSY:n toimesta. 1: kt 1:648 ar V 5 kt MATINKYLÄ MATTBY 1.9 kh Hulevesien hallintarakenne: salaojitettu pidätys (tilavaraus 190 m2) Kattovedet ja pihan nurkkien viemäröidyt hulevedet johdetaan pidätyskerrokseen salaojilla Vaihtoehtoinen hulevesien hallintarakenne: biosuodatus (tilavaraus 100 m2) Näytteenottokaivo (suunn.) 23K Hv 300 B/EK-Br OP n.+0,9 Hulevesien purku nykyiseen avouomaan Paikoitustalo K ar VII VI 3 Gräsanoja P K K ar 3.1 IV K K HAUKILAHTI GÄDDVIK W Mattbäcksgr ar IV K PVC K C B A ALUE NIMI AIHE PIIR. LAJI GT SUUNN. TARK. M M M MERKINTÖJEN SELITYS ESPOON KAUPUNKI KAUPUNKITEKNIIKAN KESKUS KAAVA GRÄSANLAAKSO YLEISSUUNNITELMA VESIHUOLTO ASEMAPIIRUSTUS GEOTEKNIIKKA- YKSIKKÖ HSY:n vesihuolto PL HSY p.(09) NRO KONS. hulevesien pidätys- ja suodatusrakenne läpäisevän päällysteen alla vaihtoehtoinen hulevesien hallintarakenne: kasvillisuuspeitteinen biosuodatus tontin raja hulevesien pintavalunnan suunta hulevesiviemäri (suunn.) hulevesikaivo ja tarkastuskaivo (suunn.) salaoja (suunn.) painejätevesiviemäri (suunn.) vesijohto (suunn.) vesijohto (rak.). S S S ESBO STAD STADSTEKNIKCENTRALEN KAUP.OSA 23 MATINKYLÄ HYV. TARK. HYV. TARK. KONS. SUUNN. TARK. T/H T/H T/H PIIRT. SUUNN. TARK. HYV. PPK TELA KLEHTI LIITTYY MKAAVA NRO. 24P 1:500 HNRO 7213/300. KOORD.JÄRJ. ETRS-GK25 KORKEUSJÄRJ. N2000

21 23 MATINKYLÄ MATTBY Gräsanoja HAUKILAHTI GÄDDVIK NOSTOPAIKKA

22 MATINKYLÄN PALOASEMA LIIKENTEEN TOIMIVUUSTARKASTELUT Kuva: Espoon karttapalvelu

23 JOHDANTO Toimivuustarkasteluiden tarkoituksena oli selvittää paloaseman ja uuden maankäytön (pysäköintialue) vaikutuksia ympäröivään liikenteeseen. Toimivuustarkastelut tehtiin nykytilanteessa ja vuoden 2040 ennusteliikennemäärillä aamu- ja iltahuipputuntien osalta. Paloaseman liikennevalot katkaisevat hälytyksen hetkellä Gräsanlaakson liikenteen Paloaseman on tarkoitus siirtyä Niittykummusta Matinkylään suurimman osan hälytyksistä on oletettu suuntautuvan pohjoiseen

24 LIIKENNE-ENNUSTE Nykytilanteen liikenne-ennuste perustuu: HELMET* 2.5-malliennusteeseen ja Espoon kaupungin toimittamiin Länsiväylän ramppien liikennelaskentoihin sekä 2016 KAVL*-kuvaan. Vuoden 2040 liikenne-ennuste perustuu: Nykytilanteen liikenne-ennusteeseen, jonka liikennemääriä kasvatettiin HELMET 2.5- malliennusteen mukaisesti. Liikenne-ennusteessa on huomioitu myös Urheilupuiston laajennuksesta aiheutuva liikennemäärän kasvu. *HELMET = Helsinginseudun liikennemalliennuste *KAVL = Keskimääräinen arkivuorokausiliikenne

25 KAVL (KESKIMÄÄRÄINEN ARKIVUOROKAUSILIIKENNE) Liikennemäärät Espoon kaupunki Taustakartta Espoon kaupunki

26 TOIMIVUUSTARKASTELUT Toimivuustarkastelut tehtiin Paramics-simulointiohjelmalla. Toimivuustarkasteluissa on tutkittu seuraavat tilanteet nykyisillä ja ennustevuoden 2040 liikennemäärillä Ilman paloasemaa Paloaseman hälytyksen aiheuttama 30 s katkon muulle liikenteelle (paloasemavalo), pieni hälytys Paloaseman hälytyksen aiheuttama 60 s katkon muulle liikenteelle (paloasemavalo), suuri hälytys

27 TOIMIVUUSTARKASTELUT, TULOKSET Toimivuutta on kuvattu hetkittäisten maksimijononpituuskuvien avulla. Jononpituuskuvia tarkasteltaessa on huomioitava: Liittymien jonopituudet saattavat tapahtua toisistaan eriaikaisesti (kiertoliittymä, paloaseman liittymä Nelikkotien liittymä) Pohjois-etelä suunnan jonoutuminen aiheutuu lähes puhtaasti paloaseman valoista (paloasemasta pohjoiseen) Etelä-pohjois suunnassa paloaseman valot aiheuttavat ensin jonoutumisen paloaseman eteläpuolelle, jonka jälkeen suuri hetkellinen liikennemäärä saattaa jonoutua pohjoiseen kiertoliittymään. Iltahuipputunti on liikenteellisesti haastavampi, joten aamuhuipputunnin tulokset on esitetty vain sanallisesti

28 AHT NYKY JA 2040 Aamuhuipputunnin toimivuus on iltahuipputuntia parempi nykyisillä ja ennustevuoden 2040 liikennemäärillä Paloaseman paloasemavalon vaikutukset ovat aamuhuipputuntina huomattavasti pienemmät kuin iltahuipputuntina Aamulla Gräsanlaakson läpikulkevaa liikennettä on noin 30% iltaa vähemmän Aamulla liikenne suuntautuu Kehä II ja Länsiväylän suuntaan, jolloin paloaseman hälytyksen vaikutukset heijastuvat etelän tulosuuntaan

29 IHT NYKYTILANTEESSA I L M A N P A L O A S E M A A H Ä L Y T Y S 3 0 s H Ä L Y T Y S 6 0 s Ei toimivuusongelmia Jonoutuminen erittäin vähäistä, kiertoliittymän viivytykset alle 10 s (palvelutaso A) Ei toimivuusongelmia 30 sekunnin hälytyksellä ei vaikutusta kiertoliittymän toimivuuteen Jonoutuminen hyvin hetkittäistä, jono purkautuu alle 20 sekunnissa 60 sekunnin hälytyksen aikana liikenne saattaa hetkellisesti jonoutua pohjoiseen kiertoliittymään asti Jonoutuminen on kuitenkin hyvin hetkellistä ja koko jono purkautuu alle 40 sekunnissa

30 IHT 2040 I L M A N P A L O A S E M A A H Ä L Y T Y S 3 0 s H Ä L Y T Y S 6 0 s Ei toimivuusongelmia Jonoutuminen vähäistä, viivytys kiertoliittymässä lännen tulosuunnasta n s (palvelutaso C) Ei toimivuusongelmia 30 sekunnin hälytyksellä ei merkittävää vaikutusta pohjoiseen kiertoliittymän toimivuuteen, etelän suunnalla pientä jonoutumista Jonot purkaantuvat alle 25 sekunnissa 60 sekunnin hälytyksen aikana liikenne saattaa hetkellisesti jonoutua pohjoiseen kiertoliittymään asti Jonoutuminen tapahtuu kuitenkin hyvin harvoin (hälytys) ja koko jonomuodostuma purkautuu noin minuutissa

31 YHTEENVETO Paloaseman hälytys on vain väliaikainen tilannehaitta Pääosa hälytyksistä suuntautuu pohjoiseen, jolloin Länsiväylän ja Kehä II (pohjoinen) tulosuunnan liikennettä ei tarvitse katkaista Tavallisesti hälytysten kesto on alle 30 sekuntia Minuutin mittaisella Gräsanlaakson liikenteen katkaisulla on vaikutuksia muuhun liikenteeseen erityisesti iltahuipputuntina Kun pohjoisen tulosuunta katkaistaan, liikenne saattaa hetkellisesti jonoutua Kehä II kiertoliittymään. Hetkelliset jonomuodostumat kuitenkin purkaantuvat noin minuutin sisällä hetkestä, jolloin paloasemavalo sammuu Etäisyydet pääväylille ovat uudelta paloaseman sijainnilta nykyistä sijaintia lyhyemmät, jolloin katuverkolla tapahtuvat ajot vähenevät.