MATINKYLÄN URHEILUPUISTO, KOULUN JA PÄIVÄKODIN ALUE KUNNALLISTEKNIIKAN YLEISSUUNNITTELU

Transkriptio

1 Vastaanottaja Espoon kaupunki Asiakirjatyyppi Yleissuunnitelmaselostus Päivämäärä MATINKYLÄN URHEILUPUISTO, KOULUN JA PÄÄKODIN ALUE KUNNALLISTEKNKAN YLEISSUUNNITTELU

2 2 Sisällys 1 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT Suunnittelualue Suunnittelutyön taustat ja tavoitteet... 2 NYKYTILANNE Ympäristö Liikenneverkko ja liikenne Melu Maaperä ja pohjaolosuhteet Vesihuolto Vesijohdot ja jätevesiviemärit Hulevesiviemärit Muu tekninen verkosto KAAVOITUS Kaavoitusprosessi Alueen asemakaavoituksen sisältö... 7 KUNNALLISTEKNKAN YLEISSUUNNITELMA Katujen ja liikenteen järjestelyt Liikenteen reittikaaviot Pysäköintijärjestelyt Huoltoliikenne Pelastusliikenne Jalankulun ja pyöräilyn järjestelyt Ympäristösuunnitelma Vesihuolto ja tekniset verkostot Vesijohdot ja jätevesiviemärit Hulevedet Pohjanvahvistukset Sulfidisavi KUSTANNUSARVIOT PRUSTUKSET LTTEET...1

3 3 ESIPUHE Matinkartanonristi - asemakaava-alueen yleisten alueiden kunnallistekniikan yleissuunnitelma on laadittu toimimaan yhtenä lähtökohtana alueen asemakaavan laadinnassa sekä olemaan myöhemmin laadittavien katu- ja rakennussuunnitelmien lähtökohtana. Kunnallistekniikan yleissuunnitelman laatiminen käynnistettiin toukokuussa 2017 ja suunnittelutyö valmistuu joulukuussa Kunnallistekniikan yleissuunnitelma on laadittu Espoon kaupungin teknisen keskuksen toimeksiannosta. Suunnitelman on laatinut konsulttina Ramboll Finland Oy. Työtä on ohjannut ryhmä, johon ovat kuuluneet: Espoon kaupunki Kaupunkitekniikan keskus, katu- ja viherpalvelut Salla Hänninen Emilia Lehikoinen Minna Viitanen Lisa Nora Sari Knuuti Jouni Hartikainen Reijo Vuosalmi Johanna Nyberg Päivi Jokela hallinto- ja sopimusasiat aluepäällikkö projektin johto tekniset asiat katuviher- ja ympäristöasiat geotekniikka valaistus liikenteenhallintapäällikkö liikenteenohjaus ja viitoitus Kaupunkisuunnittelukeskus Thuy Pham-Linko Salla Karvinen Katariina Peltola HSY Taina Ylä-Mella asemakaavat liikennesuunnittelu maisemasuunnittelu vesihuolto Espoon Kristillinen koulu ja päiväkoti (EKK) Mikko Vaara Espoon Kristillinen koulu (EKK), hallituksen puheenjohtaja Lea Kiiski EKK hallituksen sihteeri Tero Tukiainen Kouluhankkeen projektikoordinaattori Tiina Havumäki Leo Osara Oy (arkkitehtisuunnittelu) Ramboll Finland Oy Jani Rantalainen Arttu Väänänen Sanna Anttila Maiju Koivuniemi Jonna Tuomiranta Salla Hostikka Niina Tuokko Elina Kalliala Elise Lohman Ville Keskisaari Jukka Räsänen Mikko Belov Kirsi Albrecht Jari Mäkynen konsultin projektinjohto, katu- ja kunnallistekninen suunnittelu katu- ja kunnallistekninen suunnittelu geotekniikka geotekniikka vesihuolto- ja hulevesisuunnittelu vesihuolto- ja hulevesisuunnittelu vesihuolto- ja hulevesisuunnittelu ympäristö- ja vihersuunnittelu ympäristö- ja vihersuunnittelu liikennesuunnittelu liikennesuunnittelu määrälaskennat ja kustannusarviot suunnitelmien tulostus ja viimeistely laatuvastaava

4 Simo Koivuniemi laatuvastaava 1 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT 1.1 Suunnittelualue Matinkartanonristin asemakaava-alue sijaitsee Matinkylässä rajautuen luoteispuolella nykyiseen Matinkartanontiehen ja pohjoisessa nykyiseen Hauenkalliontiehen. Matinkartanonristi -kaava-alueen eteläpuolella sijaitsee Matinkylän jäähallit -kaava-alue, joka kuuluu myös suunnittelualueeseen. Matinkylän jäähallien kaava-aluetta käsitellään erillisessä raportissa. Matinkartanonristin kaava-alueeseen kuuluvat Y-kortteli ja LP-alue. Matinkartanonristi -asemakaava-alueen pinta-ala on noin m2. Espoon Kristillinen koulu on saanut suunnitteluvarauksen Y-korttelialueelle, ja uusitun suunnitteluvarauksen yhteydessä myös LP-alueelle. 1.2 Suunnittelutyön taustat ja tavoitteet Kunnallistekniikan yleissuunnitelman laatiminen liittyy Matinkylän urheilupuiston asemakaavatyöhön Matinkartanonristi -asemakaavan alueella. Tavoitteena on varmistaa nykyisen urheilupuiston toimintojen ja viheralueiden sekä Gräsanojan sivu-uoman säilyttäminen samalla, kun asemakaava-alueelle suunnitellaan Espoon Kristillisen koulun ja päiväkodin koulurakennusta ja piha-alueita. Koulun tontille suunnitellaan toimivat yhteydet henkilöauto-, kevyelle ja huoltoliikenteelle. Kunnallistekniikan yleissuunnittelutyön tarkoituksena on varmistaa, että asemakaavaehdotuksissa esitettävät liikenne- ja katujärjestelyt, teknisen huollon verkostot sekä puistot ovat tarkoituksenmukaisia ja ympäristöönsä sopivia. Lisäksi suunnittelutyön yhteydessä on määritelty alueen liikennealueiden ja puistojen toteutuksen laatutaso sekä alustavat kustannusarviot. 2 NYKYTILANNE 2.1 Ympäristö Nykytilanteessa Matinkartanonristin asemakaava-alueella on pysäköintikenttä, joka palvelee Matinkylän urheilupuiston käyttäjiä sekä lähialueiden asukkaita. Sorapintaiselta pysäköintikentältä on yhteys Matinkylän urheilupuistoon puistoraiteilla. Pysäköintialuetta rajaa Hauenkalliontien ja Matinkartanontien puolella puurivi. 2.2 Liikenneverkko ja liikenne Alue sijaitsee Matinkartanontien ja Hauenkalliontien kulmassa. Pysäköintikentälle on liittymä Hauenkalliontieltä. Lisäksi kentältä on useita kevyen liikenteen yhteyksiä Matinkylän urheilupuistoon. Alue on hyvin saavutettavissa kävellen ja pyöräillen. Matinkartanontien varressa kulkee pohjois-eteläsuuntainen kevyen liikenteen väylä. Itä-länsisuuntainen pääreitti kulkee Hauenkalliontien varressa. Hauenkalliontien eteläreunaan on rakenteilla Matinkartanontien ylittävä kevyen liikenteen ylikulkusilta. Kevyen liikenteen verkosto jatkuu Matinkylän urheilupuiston läpi nykyiselle Iirislahdenpolulle asti ja siitä eteenpäin itä-länsisuuntaisena

5 5 kevyen liikenteen pääakselina. Hauenkalliontiellä liikennöi useita bussilinjoja. Lähimmät pysäkit sijaitsevat Iirislahdenportin ja Matinkallion liittymien läheisyydessä. Matinkartanontiellä liikennöi kaksi lähibussilinjaa, joiden lähin pysäkkipari sijaitsee Matinkylän jäähallin kohdalla. Matinkylän metroasema sijaitsee noin 600 metrin päässä. Kuvassa 1 on esitetty alueen katujen keskimääräinen arkivuorokausi liikenne (Liikenne Espoossa selvitys). Hauenkalliontiellä ajoneuvoja on kpl, Matinkartanontiellä kpl ja Matinkadulla kpl. Kuva 1. Keskimääräinen arkivuorokausiliikenne (Liikenne Espoossa selvitys) 2.3 Melu Ennen kaavoitustyön aloittamista koulun tontista on laadittu erillinen meluselvitys. 2. Maaperä ja pohjaolosuhteet Suunnittelussa on ollut käytössä alueella aiemmin tehdyt pohjatutkimukset, jotka on haettu Espoon kaupungin Arska-palvelusta. Alueella on yleissuunnitelmavaiheessa vuonna 2017 tehty lisätutkimuksia, jotka ovat käsittäneet kaksi painokairausta, kaksi siipikairausta ja kaksi häiriintynyttä näytteenottoa. Matinkartanonristin alueella nykyinen maanpinta on noin tasolla Maanpinta on korkeimmillaan tasolla +3, alueen luoteisosassa Matinkartanontien kiertoliittymän läheisyydessä, josta se laskee loivasti kaakkoon päin ja on alueen kaakkoisosassa sijaitsevan uoman läheisyydessä tasolla +1. Maaperä on alueen lounaisosassa moreenia ja porakonekairauksin varmistettu kallionpinta on 1,2 1,5 m syvyydellä maanpinnasta. Muualla pinnassa on kitkamaatäyttöä arviolta 1 3 m paksuudelta. Täytön alla on savikerros, paikoin savikerroksen yläosassa on liejua. Savikerros ulottuu pohjoisosassa noin,0 m syvyyteen maanpinnasta ja idässä noin 6,5 m syvyydelle maanpinnasta. Pehmeän saven siipikairalla mitattu redusoimaton suljettu leikkauslujuus on

6 kpa ja vesipitoisuus on noin %. Liejukerroksessa vesipitoisuus on noin %. Maaperä on routivaa. Pohjavedenpinta on havaittu kaava-alueen pohjoisreunassa sijaitsevassa pohjaveden havaintoputkessa PVP1092 tasovälillä -1,15-2,5 ( ) eli noin 3,2,6 syvyydellä maanpinnasta. Alueella esiintyy todennäköisesti sulfidisavea. Alueen eteläpuolella, Matinkylän urheilupuiston jalkapallokentän kohdalla, otetuissa maanäytteissä on laboratoriotutkimusten yhteydessä havaittu viitteitä sulfidin esiintymisestä savessa. Kaava-alueen pohjoispuolella sijaitseva Hauenkalliontie on perustettu pilaristabiloinnin varaan. 2.5 Vesihuolto Vesijohdot ja jätevesiviemärit Suunnittelualuetta halkoo itä-länsisuunnassa HSY:n vesihuollon nykyinen runkovesijohto 00 valurauta. Espoon kaupungilla on käynnistynyt vuonna 2017 Matinkartanontien rakentaminen, jonka yhteydessä kyseinen vesijohto tullaan korvaamaan uudella Hauenkalliontien katualueelle rakennettavalla vesijohdolla. Suunnittelualueella sijaitseva johto poistetaan käytöstä Hulevesiviemärit Suunnittelualueella ei ole hulevesiviemäreitä. Hulevedet virtaavat tontilta pintavaluntana Gräsanojaan tontin eteläpuolella. 2.6 Muu tekninen verkosto Suunnittelualueen pohjoispuolella kulkee kaukolämpöjohto Hauenkalliontien suuntaisesti. 3 KAAVOITUS 3.1 Kaavoitusprosessi Alueella on voimassa Etelä-Espoon yleiskaava, jossa alue on varattu lähes kokonaan viheralueeksi ja sen poikki kulkee kaakkois luodesuuntainen virkistysyhteys, joka johtaa merenrannasta aina Isolle Omenalle saakka.

7 7 Kuva 2: Ote voimassa olevasta yleiskaavasta Alueella on voimassa Matinkartanonristi-niminen asemakaava (Hyväksytty ). Kortteli on siinä osoitettu yleisten rakennusten korttelialueeksi (Y), jonka rakennusoikeus on 300 k-m². Rakennuksen suurin kerrosluku on kolme. Autopaikkoja tulee rakentaa 1ap/ 100km² yleistä rakennuskerrosalaa kohti. Ajoyhteys korteliin on osoitettu Hauenkalliontien puolelta yleisen pysäköintialueen kautta (LP-1). 3.2 Alueen asemakaavoituksen sisältö Alustavan suunnitelman mukaan Hauenkalliontien vastaiselle reunalle sijoitetaan viisikerroksinen koulu- ja päiväkotirakennus, joka porrastetaan nelikerroksiseksi. Koulun ja päiväkodin oleskelupihat suojataan Hauenkalliontien ja Matinkartanontien liikenteen aiheuttamalta melulta aidalla. Urheilupuiston puolelle järjestetään turvallinen kulkuyhteys. Pysäköinti on ratkaistu tontin länsiosassa, joka sijoittuu koulurakennuksen ja kadun väliin. Matinkartanontielle osoitetaan suuntaisliittymä, joka palvelee saattoliikennettä sekä koulun pysäköintiä. Pysäköintialueen on tarkoitus palvella ilta- ja viikonloppuaikoina myös urheilupuiston käyttäjiä. Huoltoliikenteen ajoyhteys järjestetään Hauenkalliontien puolelta. Suunnittelualueen länsi-itä -suuntainen ja pohjois-etelä -suuntainen ulkoilureittiyhteys säilytetään. Suunnitelman kokonaisrakennusoikeus on noin 6500 k-m2. Asemakaavanmuutoksesta laaditaan viitesuunnitelma, jota tarkennetaan vaiheittain. Kaavaehdotusvaiheessa suunnitelma sisältää sekä kunnallistekniikan yleis-, arkkitehti-, pihasuunnitelman että hulevesi- ja tulvaselvityksen. Asemakaavakartta laaditaan kaavaehdotusvaiheessa.

8 8 KUNNALLISTEKNKAN YLEISSUUNNITELMA.1 Katujen ja liikenteen järjestelyt.1.1 Liikenteen reittikaaviot Kuvissa 3 ja on esitetty koulun ja päiväkodin tontin sekä sen lähialueen autoliikenteen sekä jalankulun ja pyöräilyn reitit. Kuva 3. Jalankulku ja pyöräily

9 9 Kuva. Autoliikenne..1.2 Pysäköintijärjestelyt Espoon Kristillisen koulun ja päiväkodin alueella sijaitsee 33 kpl pysäköintipaikkoja ja 2 kpl LEpaikkaa. Lisäksi pysäköintialueen eteläpäähän on varattu saattoalue, jonka varrella on kpl saattopaikkoja. Toinen LE-paikoista on sijoitettu huoltopihan puolelle. Pysäköintialueelta on yhteys suuntaisliittymällä Matinkartanontielle. Pysäköinnin mitoitus perustuu 2,5 m leveään ja 5 m pitkään pysäköintiruutuun sekä 7 metriä leveään ajokujaan. Pyöräpysäköinnille on alueelta varattu paikkoja pihan eteläosasta sekä pohjoisen saattopaikan läheiseltä aukiolta. Pyöräpysäköinti suositellaan toteutettavaksi runkolukittavana pyöräpysäköintinä. Alueen pysäköinti, liittymät sekä raitit tulee varustaa tarvittavilla liikennemerkeillä..1.3 Huoltoliikenne Päiväkodin ja koulun huoltoliikenne muodostuu pääsääntöisesti koulun keittiön liikenteestä sekä jätehuollon liikenteestä. Koulukeskuksen pohjoispuolelle on järjestetty erillinen huoltopiha. Yhteys huoltopihalle on Hauenkalliontieltä. Kiinteistönhuollolle on varattu myös yhteys erillisestä portista koulun ja päiväkodin sisäpihalle..1. Pelastusliikenne Pelastusliikenne operoi alueelle sekä Matinkartanontieltä että Hauenkalliontieltä. Koulun ja päiväkodin pihan pelastuspaikoille on järjestetty yhteys Hauenkalliontien huoltopihan läpi erillisestä portista.

10 Jalankulun ja pyöräilyn järjestelyt Espoon Kristillisen koulun ja päiväkodin piha-alueelta on suunniteltu yhteydet Matinkylän urheilupuistoon. Koulun pysäköintialueen palvellessa iltaisin Matinkylän urheilupuiston käyttäjiä heille on suunniteltu kevyen liikenteen yhteys pysäköintialueen kaakkoiskulmasta urheilupuiston puistoraitille rakenteilla olevan BMX-radan läheisyyteen. Koulun pihalle on suunniteltu pihan keskeltä kulkuyhteys, joka liittyy nykyiseen puistoraittiin BMX-radan pohjoispuolella. Urheilupuistosta on myös kulkuyhteys päiväkodin piha-alueelle tontin kaakkoiskulmasta nykyiseltä puistoraitilta. Koulun ja päiväkodin piha-alueen toiminnot suunnitellaan Espoon Kristillisen koulun toimesta siten, että ne sopivat ympäristöön kulkuyhteydet ja huolto- ja pelastusliikenteen huomioiden..2 Ympäristösuunnitelma Suunnittelualueen länsipuoleisen Matinkartanontien ja koulun pysäköintialueen väliin istutetaan puurivistö, jonka rytmi tukee Matinkartanontien istutuksia. Puurivien välissä sijaitsee pintavesiä viivyttäviä painanteita. Koko viherkaista voidaan rakentaa yhtenäisenä biosuodatusrakenteena (.3.2). Tarkemmassa suunnittelussa kiinnitetään huomiota puulajin valintaan. Kasvivalintojen tulee sopia kaupunki- ja katukuvaan sekä kestää biosuodatusrakenteen vaihtelevia kosteusoloja. Pysäköintialueen muut istutukset rytmittävät pysäköintialuetta ja elävöittävät pysäköintialueen ilmettä. Sisääntulon yhteydessä puut muodostavat porttimaisen aiheen pysäköintialueelle. Pitkittäistä biosuodatusrakennetta lukuun ottamatta puiden aluskasvillisuus on helppohoitoista matalaa pensasta, joka ei peitä pysäköintialueen näkymiä. Jatkosuunnittelussa koulun pihaaluetta rajaavan meluaidan yhteyteen voidaan mahdollisesti jättää tilaa köynnösistutuksille pysäköintialueen itäreunassa..3 Vesihuolto ja tekniset verkostot.3.1 Vesijohdot ja jätevesiviemärit Suunnittelualueelle ei rakenneta uusia HSY:n vesihuollon vesijohtoja tai jätevesiviemäreitä. Koulun ja päiväkodin käyttöön suunnitellaan vesijohdon ja jätevesiviemärin tonttiliitokset myöhemmässä suunnitteluvaiheessa..3.2 Hulevedet Purkuvesistö Suunnittelualueen hulevesien purkupaikka ei rakentamisen myötä käytännössä muutu. Nykyisen pintavalunnan sijaan hulevedet ohjataan viivytysrakenteiden kautta tontin eteläpuolella olevaan Gräsanojan sivu-uomaan yhteen purkupisteeseen. Purkupisteen etäisyys Gräsanojaan on noin 350 metriä. Gräsanoja on taimenen nousuoja ja ympäristöjärjestöt kiinnittävät siihen huomiota, koska siihen päätyy paljon kiintoainekuormitusta jo nykyisellään. Hulevesien hallinnassa onkin annettu erityistä painoarvoa laadulliselle käsittelylle, jotta ehkäistään kuormituksen lisääntymistä. Sivu-uoma on todettu herkästi tulvivaksi, johon tärkeimpänä syynä on sen profiilin mataluus ja korkeusasema lähellä merenpintaa. Osa Iirislahden länsireunan pientalotonteista on kärsinyt tulvaongelmista. Viivytystarve suunnittelualueen hulevesille on siis ilmeinen. Mitoitusperusteet ja purkuvirtaama

11 11 Mitoituksen lähtökohtana oli tontin maankäytön muuttuminen pääosin sorapintaisesta lähes kokonaan rakennetuksi. Nykytilan purkuvirtaama määriteltiin joka toinen vuosi toistuvalla sateella, jonka kesto on 10 minuuttia. Rakennetun tilan mitoitussateen toistuvuudeksi määriteltiin yleisesti käytössä oleva kerran viidessä vuodessa toistuva sadetapahtuma. Mitoitus tehtiin sillä oletuksella, että koko suunnittelualue on täysin läpäisemätöntä pintaa. Mikäli jatkosuunnittelussa tähän tulee muutoksia, esim. pihan tai katon pintamateriaalin luonne muuttuu, on mitoitus tarkistettava. Sallittu purkuvirtaama koko tontilta on 22 l/s. Purkujärjestelyjä tarkemmin suunniteltaessa tähän on kiinnitettävä huomiota. Mikäli purkuputken koko yksinään ei riitä säätämään virtaamaa, tarvitaan kuristusratkaisuja. Hulevedet resurssina Hulevesien hallinta voidaan jaotella määrälliseen ja laadulliseen. Tulvahaittojen ehkäisemisen sekä virtaamapiikkien aiheuttamien eroosiohaittojen vähentämisen tarve on helpoimmin havaittavissa. Hulevesien mukana kulkeutuvien haitta-aineiden ja kiintoaineksen käsittelyyn on myös alettu kiinnittää viime aikoina enemmän huomiota, ja tämä on myös Espoon kaupungin linjauksen mukaista. Toisaalta, hulevedet voidaan nähdä myös tärkeänä resurssina, joka on merkittävässä roolissa hyvän kaupunkiympäristön luomisessa. Hyvällä suunnittelulla hulevesien avulla viheralueista saadaan kukoistavia ja monipuolisia, joissa käytetään hyväksi luonnonmukaisia ratkaisuja ja saadaan parannettua luonnon monimuotoisuutta sekä luotua urbaaniin ympäristöön terveyttä ylläpitäviä elementtejä. Biosuodatus Yhtenä sovelluksena hulevesien hyödyntämisestä resurssina on nk. biosuodatus (tai biopidätys), jossa hulevesien avulla saadaan laadukas ja helposti ylläpidettävä viheralue. Biosuodatuksen rakennekerrokset valitaan siten, että kasvillisuudella on käytössään sopiva ja riittävän paksu kasvualusta, jonka alla on suodattava kerros. Alimmaisena on usein salaojaputki, jolla varmistetaan vesien ohjaaminen pois rakenteesta. Rakenteeseen pidättyy kiintoainesta ja haitta-aineita, ja kasvillisuus käyttää hyväkseen hulevesien mukana kulkeutuvia ravinteita. Hulevesiä hyödyntämällä voidaan myös vähentää viheralueiden kastelun tarvetta. Viivytyksen kannalta biosuodatus on toimiva ja joustava ratkaisu. Suodatusrakenne mitoitetaan siten, että siihen mahtuu mitoitussateen vaatima vesimäärä. Purkuvirtaamaa hallitaan useimmilla sadetapahtumilla hyvin, koska veden kulkeutuminen suodatusrakenteen läpi on hitaampaa kuin esim. hulevesikaseteissa. Suurilla sateilla vesi alkaa lammikoitua biosuodatuksen pinnalle, ja mikäli vesi yhä nousee, se ohjataan hallitusti esim. ylivuotokaivojen kautta purkuputkeen. Biosuodatusrakenteet ovat huoltovarmoja esim. hulevesikasetteihin verrattuna. Jos biosuodatusrakenne menee tukkoon, siitä voidaan vaihtaa pari päällimmäistä rakennekerrosta. Tukkeutumista voidaan tehokkaasti välttää valitsemalla kasvillisuus niin, että juurten pituus vaihtelee. Hulevesikaseteista on toki mahdollisuus huuhdella kiintoaineet pois, mutta jos huuhtelulla ei saada tukosta käsiteltyä, joudutaan rakenteet kaivamaan auki. Sen takia kasetteihin onkin hyvä johtaa pääasiassa puhtaita kattovesiä, kun taas parkkipaikkojen likaisemmat vedet on suositeltavampaa johtaa biosuodatuksen kautta. Biosuodatusrakenne on parempi kasvualusta kasvillisuudelle kuin normaali viherkaista. Lisäksi biosuodatusrakenne luo maisemallista monimuotoisuutta tasaisen ruohoalueen tai perinteisten pensasistutusten sijaan. Vaikka biosuodatuksessa varaudutaankin hetkelliseen lammikoitumiseen, ei kyse ole viivytysaltaasta. Biosuodatusrakenteessa ei ole pysyvää vesipintaa ja lammikoitumissyvyys on niin pieni, että vettä ei usein juurikaan näy kasvien juurelta.

12 12 Koulun piha-alueen ja katon hulevedet Suunniteltu piha-alue on pieni koulun ja päiväkodin tarpeisiin, eli siellä ei ole tilaa biosuodatukselle. Avoratkaisut eivät tule kyseeseen turvallisuussyistä. Katon ja pihan hulevedet ovat pääpiirteissään melko puhtaita, joten niiden laadullinen käsittely ei ole merkittävässä asemassa. Katto- ja pihavesien viivytys tapahtuu hulevesikaseteissa, jotka sijoitetaan pihan eteläreunalle. Hulevesikasettien vähimmäispeittosyvyys on viheralueilla 500 mm. Koska koulun pihalla on mahdollisesti huoltoliikennettä, suositellaan peittosyvyydeksi vähintään henkilöautoliikenteen vaatima syvyys, 800 mm. Sijoittelussa on huomioitava, etteivät kasetit ole pelastusreitin alla. Myöskään puita ei voi istuttaa kasettien läheisyyteen. Hulevesikasettien tilavuudeksi on mitoitettu 25 m 3. Tällöin tilavaraus on m 2, kun kasetit asennetaan yhteen kerrokseen. Koulun pysäköintialueen hulevedet Pysäköintialueen hulevesien mukana kulkeutuu liikenteen mukana kertyviä haitta-aineita ja kiintoainesta. Nämä hulevedet voidaan johtaa pintavaluntana pysäköintialueen ja Matinkartanontien väliseen viherpainanne-biosuodatuskaistaan (biopidätys), johon voi istuttaa puita, pensaita ja matalampaa kasvillisuutta. Koska biosuodatus sijoitetaan katualueen viereen, täytyy rakenne vuorata bentoniittimatolla. Tällöin puiden istutuksessa on huomioitava, että puun ja bentoniitin väliin tarvitaan tarpeeksi paksut rakennekerrokset, noin mm, joka on puun ohjeellinen kasvualustapaksuus. Jos tällaiseen rakennekerrokseen ei riitä tilaa, voidaan bentoniittimatto asentaa ainoastaan biosuodatusrakenteen reunoille ja jättää se pohjasta avoimeksi, jolloin puun juuristo pääsee hyödyntämään rakenteen alla olevaa pohjamaata. Biosuodatuskaista on suunniteltu 3 metriä leveäksi. Tällöin kaistan keskilinjalle voi istuttaa puita bentoniittimatosta huolimatta. Rakenne rajataan reunakivillä, joiden aukoista vesi saa virrata biosuodatukseen. Jotta estetään raskaamman kiintoaineksen kulkeutuminen biosuodatukseen, asennetaan veden virtaussuunnassa ylävirtaan kivetty kaista tai alue, josta kiintoaines on helppo käydä puhdistamassa pois. Biosuodatuskaistan pituus on mitoituslaskelmissa 25 metriä. Suunnitelmakuvissa on kuitenkin esitetty viherpainanne-biosuodatuskaistan pituudeksi 55 metriä, koska kyseinen alue suunniteltiin joka tapauksessa viherkaistaksi. Näin hulevedet saadaan myös johdettua koko pysäköintialueelta viherpainanteeseen. Lisäksi siihen istutettavat puut hyötyvät pintavalunnasta. Rakentamisen aikainen hulevesien hallinta Suunnittelualueen hulevesikuormitus on suurimmillaan rakentamisen aikana. Myös rakentamisen aikana hulevedet tulee viivyttää ennen avouomiin johtamista. Ennakkoon rakennettavia pysyviä hulevesijärjestelmiä voidaan hyödyntää soveltuvin osin rakennustöiden aikana. On huomattava, että pysyvän järjestelmän kunnossapitoon (kertyneen lietteen tyhjennys) tulee kiinnittää huomiota rakentamisen jälkeen, koska työnaikainen korkea kiintoainekuormitus tukkii usein hallintarakenteet varsinkin runsassateisina aikoina. Rakentamisen aikaisten hulevesien hallinnassa noudatetaan Espoon kaupungin julkaiseman Työmaavesioppaan (2015) ohjeita ja periaatteita.. Pohjanvahvistukset Espoon kristillisen koulun ja päiväkodin piha-alueelle ja huoltopihalle sekä siellä sijaitseville putkilinjoille esitetään pohjanvahvistustoimenpiteenä pilaristabilointia. Stabilointityötä hankaloittaa alueella esiintyvät paksut kitkamaatäytöt. Ennen stabilointityötä joudutaan

13 13 olemassa olevia täyttöjä löydyttämään ja mahdollisesti osittain poistamaan ja korvaamaan hiekalla. Suunnitellut pohjanvahvistukset on esitetty suunnitelmassa 7176/1001. Koulu- ja päiväkotirakennus perustetaan paaluille. Pihan eteläreunaan sijoittuva matala tukimuuri, joka näkyvän pinnan korkeus n. 0,6 m, esitetään perustettavaksi tihennetyn pilaristabiloinnin varaan..5 Sulfidisavi Alueella on havaittu näytteenoton yhteydessä viitteitä sulfidisaven esiintymisestä. Rakennussuunnittelun yhteydessä suositellaan alueella tehtäväksi tarkentava kartoitus, jossa selvitetään jo hapettuneen maa-aineksen ja vielä pelkistyneessä tilassa olevan rikkipitoisen maa-aineksen välisen vaihettumisvyöhykkeen sijainti kokonaisrikkipitoisuusmäärityksin sekä happoa tuottavan maa-aineksen hapontuottopotentiaali. Kartoitustietoja hyödynnetään rakennussuunnittelun yhteydessä mm. materiaalivalinnoissa. Erityisesti em. vaihettumisvyöhykkeessä ja alueen tulevalle kuivatustasolle sijoittuvien materiaalin tulee olla korroosion kestäviä. Sulfaatilla on terästä ja betonia syövyttävä vaikutus. Hapontuottopotentiaali ja kokonaisrikkipitoisuus ohjaavat myös mahdollisten kaivumassojen loppusijoitusta sekä hulevesien käsittelytarvetta. Rikkipitoisuuksien ollessa matalia työn aikaisten kaivantovesien käsittely ei poikkea tavanomaisesta. Korkeilla rikkipitoisuuksilla kaivantoveden laadunseurantaan on syytä lisätä ph-määrityksiä mahdollisen käsittelytarpeen selvittämiseksi. Sulfidisavialueella hulevesien ohjaamisessa on eduksi suosia viivytysaltaita, jotta alueellinen pohjavedenpinta ei tarpeettomasti laske. Sulfidisavi ei pääsääntöisesti aiheuta ongelmia huleveden laatuun, mikäli pohjaveden pinnan alapuolella esiintyneet potentiaaliset happoa tuottavat maa-ainekset eivät pääse hapettumaan. Mikäli alueelta löytyy sulfidisavea, suositellaan avouomiin hulevesien happamuuden vähentämiseksi väliaikaisia järjestelyjä, esim. kalkkikivirouheesta tehtyjä rakenteita. On myös syytä rajata tulvalevennysten kaivamisen laajuutta ja sijaintia sen mukaan, missä ja kuinka lähellä pintaa sulfidisavea esiintyy. 5 KUSTANNUSARVIOT Yleissuunnitelmasta on laadittu kustannusarvio Foren hankeosalaskelmalla. Kustannusarvio on tämän selostuksen liitteenä. 6 PRUSTUKSET Kaikki yleissuunnitelman piirustukset on koottu erilliseen suunnitelmakansioon. Piir. nro Nimi Mittakaava Yleispiirustukset 7176/002 Matinkylän urheilupuisto, koulun ja päiväkodin alue Asemapiirustus 1:500 Vesihuoltosuunnitelmat

14 1 7176/301 Matinkylän urheilupuisto, koulun ja päiväkodin alue Asemapiirustus 1:500 Pohjanvahvistussuunnitelmat (geotekniikka) 7176/1001 Matinkylän urheilupuisto koulun ja päiväkodin alue Asemapiirustus 1:500 7 LTTEET Liite 1 Yleissuunnitelman kustannusarvio

15 KUSTANNUSARVIO RYHMITTÄIN Projekti: Matinkylän urheilupuiston ktys Laskelma: Matinkartanonristi Työnumero: Hankkeen tyyppi: Dokumentin luoja: Investointi Arttu Väänänen Vastuuhenkilö: Viimeinen muokkaaja: Raportoija: Asiakas: Arttu Väänänen Arttu Väänänen Ramboll Finland Asiakkaan projektipäällikkö: Aluekerroin: 1,10 Kustannusindeksi: 110,60 (2010=100) Päivämäärä: Koko hanke yhteensä: Koko laskelma Hankeosat ja muut kustannukset Tunniste Hankeosa tai muu kustannus Toimenpide Yks. Määrä Yks. hinta Yhteensä Matinkartanonristi Kevyen liikenteen väylä U m , Pysäköintialue U m , Huoltopihan ja piha-alueen pilaristabilointi [KÄYTTÄJÄN HO] 21 Paksujen täyttöjen aiheuttama haittavaikutus stabilointityöhön [KÄYTTÄJÄN HO] U kpl , U kpl , Viheralue U m2 80 0, Puu viheralueella [KÄYTTÄJÄN HO] U kpl , Puu biosuodatusrakenteessa [KÄYTTÄJÄN HO] U kpl , Hulevesikasetit [KÄYTTÄJÄN HO] U m , Hulevesilinjat [KÄYTTÄJÄN HO] U kpl , Biosuodatusrakenteet [KÄYTTÄJÄN HO] U m , Muu aluevalaistus U m , Hankeosat ja muut kustannukset yhteensä Laskelman tilaajatehtävät 5600 Suunnittelutehtävät Rakennuttamis- ja omistajatehtävät Tilaajatehtävät yhteensä 9,1 % Hankeosat, muut kustannukset ja tilaajatehtävät yhteensä Sivu 1 / 2

16 Koko hanke yhteensä (Alv. 0%) (Alv. 2%) Koko hanke yhteensä (Alv. 2%) Sivu 2 / 2

17 KUSTANNUSARVIO RYHMITTÄIN Projekti: Matinkylän urheilupuiston ktys Laskelma: Matinkartanonristi Työnumero: Hankkeen tyyppi: Dokumentin luoja: Investointi Arttu Väänänen Vastuuhenkilö: Viimeinen muokkaaja: Raportoija: Asiakas: Arttu Väänänen Arttu Väänänen Ramboll Finland Asiakkaan projektipäällikkö: Aluekerroin: 1,10 Kustannusindeksi: 110,60 (2010=100) Päivämäärä: Koko hanke yhteensä: Koko laskelma Hankeosat ja muut kustannukset Tunniste Hankeosa tai muu kustannus Toimenpide Yks. Määrä Yks. hinta Yhteensä Matinkartanonristi Kevyen liikenteen väylä U m , Betonikivetyt kävelyalueet Pysäköintialue U m , Huoltopihan ja piha-alueen pilaristabilointi [KÄYTTÄJÄN HO] - pilaristabilointien pinta-ala 189 m2 - k/k väli 1 m, pilareita 189 kpl - pilarien pituus 6,5 m - pilareita jm 21 Paksujen täyttöjen aiheuttama haittavaikutus stabilointityöhön [KÄYTTÄJÄN HO] - Täyttöjen löyhdytys - Täyttöjen poisto ja korvaaminen hiekalla U kpl , U kpl , Viheralue U m2 80 0, Puu viheralueella [KÄYTTÄJÄN HO] U kpl , katupuu yli 30 cm - maaleikkaus - tuotteistettu kasvualusta 299 Puu biosuodatusrakenteessa [KÄYTTÄJÄN HO] - kasvualusta ja maatyöt sisältyvät biosuodatusrakenteen (312) hintaan U kpl , Hulevesikasetit [KÄYTTÄJÄN HO] U m , hulevesikasetit 25 m3 - kaivu 50 m3 - täyttö 25 m3 - suodatinkangas 106 m2 Sivu 1 / 2

18 Tunniste Hankeosa tai muu kustannus Toimenpide Yks. Määrä Yks. hinta Yhteensä Matinkartanonristi Hulevesilinjat [KÄYTTÄJÄN HO] U kpl , ritiläkaivot 7 kpl - hulevesikaivot 12 kpl - putket 165 m - asennusalustat, täytöt 312 Biosuodatusrakenteet [KÄYTTÄJÄN HO] U m , kasvualusta 800 mm - siirtymäkerros 250 mm - salaojakerros 250 mm - bentoniittimatto - salaojaputket, ylivuotokaivot Muu aluevalaistus U m , Hankeosat ja muut kustannukset yhteensä Laskelman tilaajatehtävät 5600 Suunnittelutehtävät Rakennuttamis- ja omistajatehtävät Tilaajatehtävät yhteensä 9,1 % Hankeosat, muut kustannukset ja tilaajatehtävät yhteensä Koko hanke yhteensä (Alv. 0%) (Alv. 2%) Koko hanke yhteensä (Alv. 2%) Sivu 2 / 2

19 : r 8.00 Leikki Y I 2373 MATINKATU K MATINKA kt Y = Leikkaus A-A, 1: X = Leikki s r Kioski VU U MATINKARTANONTIE 11 t Pp.tie Jääh MATINKYLÄN URHEILUPUISTO ap BMX-RATA UUSI JÄÄHALLI (1K) A A w betonitaso Y r skeittiramppi 23K UUSI KOULU JA PÄÄKOTI p-1 KOULUN JA PÄÄKODIN PIHA-ALUE NYKYINEN GRAFFITISEINÄ K151 23L NYKYINEN SKEITTIALUE A= 1200 m2 HAUENKALLIONTIE +3.2 SKEITTIALUEEN LAAJENNUS (VARAUS) A= 250 m2 LP ajo r MATINPURONPUISTO y r PELAILUNURMI A= 380 m2 LEIKKIPAIKKA A= 500 m2 VU 23 r r ar 23U dBA Leikki ar V 2100 r V VU V V r ar AK ar kl dBA kt K80 1: V HAUENKALLIONTIE VI ar V +2. r 1: MERKINTÖJEN SELITYS BMX-radan alue: Katso erillinen suunnitelma ajorata betonikivi, harmaa nurmi/pensas piha-alue biosuodatusrakenne rakennus istutettava puu aita likim. suunniteltu maanpinnan korkeusasema suunniteltu rakennuksen lattiakorko Jk+pp Ajorata 7.00 Keskialue 2.50 Ajorata 7.00 Viheralue 3.50 Jk+pp 3.50 Viheralue 2.50 Biosuodatusrakenne 3.00 Pysäköinti 5.00 Ajorata 7.00 Pysäköinti 5.00 Jalkakäytävä.80 5 Katualueen raja Katualueen raja Nyk. täyttö L EKK ED Savi / siltti v Moreeni L TAK v ED. 1.6 v.2013 ED. 6.3 v.2013 TAK. 5.7 v.1988 ED. 6.3 v.2013 Arttu Väänänen Jani Rantalainen

20 Hv kr Leikki Y I MATINKATU Matinkartanontien K katuhankkeessa siirrettävä vesijohto ja jätevesiviemäri (rakenteilla) Vj 300 SG-PN kt Jv 00 SG Biosuodatus-viherpainanne A= 180 m2 Syvyys 1,25 m Leikki s r Jv300B/rak Vj150V/rak Kioski Hv VU MATINKARTANONTIE Jv00B/rak Hv SAATTOLKENNE JA PYSÄHTYMISPAIKAT 23U Jv00B/rak Vj300V/rak Vj300V/rak Jä 1:23 Pp.tie 3.0 Mopopaikoitus n. 10 paikkaa Biosuodatus-viherpainanne A= 170 m2 Syvyys 1,3 m t Vj 00 SG-PN10 PYSÄKÖINTIALUE 2220 M 2 JOSTA VIHERALUEITA N. 1% polkupyöräkatos n.65 pp Hulevesikasetti kattovesille A= 30 m2 BMX-RATA (rakenteilla) UUSI JÄÄHALLI (1K) AUTOPAIKAT 0AP + 2 LE-AP w betonitaso Y mopopaikoitus 6 paikkaa KÄSITYÖT KOULUN PIHA 1573 M r SOSIAALITILAT VARASTOT SISÄÄNKÄYNTI/ KOULU JA VIERASKÄYTTÖ X= polkupyöräkatos n.72 pp WC OPETUSTILAT Y= OPPILASHUOLTO skeittiramppi portti PÄÄKODIN PIHA 737 M 2 PÄÄKOTI 2.3 KOTITALOUS 2.2 HUOLTO WC LP HUOLTOPIHA K p Vj00V/rak Vj00V/rak oko ei tiedossa Hv NYKYINEN UUSI KOULU JA PÄÄKOTI Hv Hulevesikasetti katto- ja pihavesille A= 0 m2 Tulvalevennys 1 Tilavaraus 210 m2 Tulvatilavuus 55 m3 JALKAPALLOKENTTÄ HAUENKALLIONTIE L ajo K M 2 5 Vj 00 SG-PN10 Hauenkalliontielle aiemmin r y r VU suunniteltu vesijohto, joka tulee korvaamaan koulun kiinteistöä halkovan nykyisen vesijohdon Gräsanojan sivu-uoma Tulvalevennys 3 Tilavaraus 130 m2 Tulvatilavuus 35 m3 23 r r Tulvalevennys Tilavaraus 180 m2 ar Tulvatilavuus 5 m3 23U dBA Leikki I ar V 2100 r V VU V ar AK ar Salla Hostikka V r kl dBA kt K80 1: V VI : a 30.2 Jätevesiviemäri (rak.) Jätevesiviemäri (suunn.) Hulevesiviemäri (rak.) Hulevesiviemäri (suunn.) Vesijohto (rak.) Vesijohto (suunn.) Hulevesikasetti (suunn.) Avouoma ja virtaussuunta Osavaluma-alueen raja Hulevesien pintavalunnan suunta Poistuva hulevesien viivytysalue Biosuodatus-viherpainanne (suunn.) hulevesien hallinta / tulvimisalue rakennus Jonna Tuomiranta

21

22 VÄLILEHTI Raporttiin lisätty Hulevesien hallintasuunnitelman versio 2, pvm /301A Matinkylän urheilupuisto, koulun ja päiväkodin alue Asemapiirustus 1:500

23 tala nus Jv 00 SG matala asennus Zli P Leikki J s B/ V/ V/ VU Zli 2.8 SAATTOLKENNE JA PYSÄHTYMISPAIKAT 23U V/ t BMX-RATA MATINKARTANO V/ B/ B/1972 Jv00B/hyl Biosuodatus-viherpainanne A= 100 m2 Syvyys 1,3 m Salaojan tarkastuskaivo (ilmastuskaivo) Länsipään kattovedet johdetaan pintavaluntana biosuodatukseen. k ak Vj300V/hyl MATINKARTANONTIE ASF ap BMX-RATA (rakenteilla) Vj 00 SG-PN w betonitaso hallinto ja aputilat 13 ap maantasokerroksessa joista 2 LE Y SG/1968 Hv SISÄÄNKÄYNTI PIHAT yht. n.250 m r MATINKYLÄN URHEILUPUISTO 3 UUSI KOULU JA PÄÄKOTI Hv 800B Kem2 maks 6500 POHJAKERROS n. 1 36,5 m 2 X= KEVYEN LKENTEEN SILTA V 3.1 Y= skeittiramppi 23K p-1 Hv 800B opetustilat Katto- ja pihavesien viivytys ylisuuri putki 800B Pituus 60 m HUOLTO LP Le-AP 23L ajo K151 Vj00V/hyl. Vj00V/hyl Kuristus- ja ylivuotoputket P2 HAUENKALLIONTIE P7 P Vj 00 SG-PN10 Hauenkalliontielle aiemmin r SG/ y r VU suunniteltu vesijohto, joka tulee korvaamaan koulun kiinteistöä halkovan nykyisen vesijohdon Zli Gräsanojan sivu-uoma Salla Hostikka 23 r r P ar 32dBA SG/ P ar V 2100 r P V 12 VU I r500 Jätevesiviemäri (rak.) Jätevesiviemäri (suunn.) Hulevesiviemäri (rak.) Hulevesiviemäri (suunn.) Vesijohto (rak.) Vesijohto (suunn.) Avouoma ja virtaussuunta Osavaluma-alueen raja Hulevesien pintavalunnan suunta Biosuodatus-viherpainanne (suunn.) Rakennus (suunn.) Sari Suvanto