RUOKAKETJUN TULEVAISUUS- TÄRSKYT

RUOKAKETJUN TULEVAISUUS- TÄRSKYT -Visioita viljelyyn, jalostukseen ja kauppaan 22.3.2019 klo 11.00-15.30 Mikkeli, Saimaa Stadiumi Järjestäjät: ProAgria Etelä-Savo Etelä-Savon maa- ja kotitalousnaiset Luonnonvarakeskus Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Kilpailukykyä kasviyrityksiin - Kipakka Ravinnepiika Unelmakauppa - elintarvikkeesta euroja ProKasvu KURVI - Kumppanuudella ruokasektorille vuorovaikutusta ja innovatiivisuutta

RUOKAKETJUN TULEVAISUUSTÄRSKYT Visioita viljelyyn, jalostukseen ja kauppaan Ohjelma: 11.00 Ilmoittautuminen, kahvitarjoilu ja tutustumista esittelypisteisiin 11.30 Avaussanat, toimitusjohtaja Heikki Pahkasalo, ProAgria Etelä-Savo 11.40 Ruoantuotanto kannattavaksi selvityshenkilön havaintoja, vuorineuvos Reijo Karhinen 12.10 Näkökulmia tulevaisuuden ruoantuotantoon, professori Juha Helenius, Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 12.40 Leipätrendit ja suomalaisten kuluttajien odotukset leipomotoimialalle, toimitusjohtaja Markus Hellström, Fazer Leipomot Suomi 13.10 Tutustumista esittelypisteisiin ja tuotemaistiaisia, keittiömestari, Grüne Woche -kokki Teemu Kaijanen, Ravintola Vaiha, sekä ruoka-asiantuntija Mervi Kukkonen, Etelä-Savon maa- ja kotitalousnaiset, ProAgria Etelä-Savo 14.00 Suomesta maailman kekseliäin ruokamaa, kenttäjohtaja Arttu Laine, SOK 14.30 Paneeli: Onko suomalaisella ruokaketjulla tulevaisuutta? Keskustelijoina: toiminnanjohtaja Kirsi Mutka-Paintola, Etelä-Savon maa- ja kotitalousnaiset, ProAgria Etelä-Savo, professori Juha Helenius, toimitusjohtaja Markus Hellström, kenttäjohtaja Arttu Laine, maatalousyrittäjä Elina Vauhkonen, Kalliolan Luomu, maatalousyrittäjä Katriina Klinckowström, Karviaisten tila, ruoka- ja puhtauspalveluiden palvelujohtaja Mia Hassinen, Mikkelin kaupunki. 15.20 Yhteenvetoa tulevaisuuden toimista, johtava tutkija Pasi Rikkonen, Luonnonvarakeskus 15.30 Tilaisuus päättyy Tilaisuuden juontaa ja paneelissa keskustelua johdattaa päätoimittaja Tapio Honkamaa, Mikkelin kaupunkilehti

Panelistit: RUOKAKETJUN TULEVAISUUSTÄRSKYT Visioita viljelyyn, jalostukseen ja kauppaan Kirsi Mutka-Paintola, toiminnanjohtaja, erityisasiantuntija, elintarvikkeet ja yrityspalvelut, Etelä-Savon Maa ja kotitalousnaiset, ProAgria Etelä-Savo. Osaamisellani pyrin edistämään eteläsavolaisten elintarvikkeiden, ruokapalveluyritysten sekä maakuntamme ruokamatkailun näkyvyyttä ja yritysten toimintaedellytyksiä. Toimin myös Unelmakauppa elintarvikkeesta euroja hankkeen hankevastaava. Juha Helenius, agroekologian professori sekä ruokaketjun kestävää kehittämistä koskevan hankkeen tutkimusjohtaja, Helsingin yliopisto. Erityisen kiinnostunut olen elintarvikeketjun teollisista symbiooseista. Nämä agroekologiset symbioosit tarjoavat mahdollisuuden uudistaa ruoan alkutuotanto, jatkojalostus sekä kuljetukset bio- ja kiertotalouden mittakaavaan paikallistetuiksi verkostoiksi. Tämä on visiossani elintarvikesektorin sekä liike- että ympäristötaloudellisesti kannattava ja kestävä malli ja strateginen valinta. Markus Hellström, Fazer Leipomot Suomi. Olen suomalainen yritysjohtaja ja työskennellyt Fazer-konsernissa useissa eri johtotehtävissä 15 vuoden ajan. Viimeiset viisi vuotta olen toiminut Fazer Leipomoiden toimitusjohtajana Suomessa. Olen koulutukseltaan diplomi-insinööri ja minulla on vahva strateginen ja liikkeenjohdollinen tausta. Olen luonnonystävä, ja olenkin käynnistänyt useita kestävää kehitystä edistäviä hankkeita Fazer Leipomoilla. Arttu Laine, kenttäjohtaja, pääjohtajan varamies, Suomen Osuuskauppojen Keskuskunta (SOK). Kenttäjohtajana vastaa S-ryhmän vähittäiskaupan, polttonestekaupan sekä hotelli- ja ravintolatoiminnan arvoketjujen toiminnasta perustuen S-ryhmän strategiaan sekä SOK:n ja osuuskauppojen väliseen työnjakoon. Elina Vauhkonen, maatalousyrittäjä, Kalliolan luomu. Viljelemme Mikkelin Haukivuorella luomuvihanneksia vähittäiskauppaan ja teollisuuden tarpeisiin. Kiinnostuksen kohteena on luomuviljelyn kehittäminen sekä omalla tilalla että yhteistyössä luomututkimuksen kanssa eri hankkeissa. Katriina Klinckowström, Karviaisten tila. Olen Karviaisten tilan emäntä ja kahden lapsen äiti. Olen tietotekniikan insinööri, joka Nokian tehtaan sulkeuduttua innostui jatkojalostamaan omalla tilalla viljellystä härkäpavusta omia tuotteita. Olen innostunut härkäpavun monipuolisuudesta, sen loistavista makunautinnoista ja sen terveellisyydestä. Kotimaisuus on ollut meidän perheessämme aina todella tärkeä asia. Mia Hassinen, palvelujohtaja, Mikkelin kaupungin ruoka- ja puhtauspalvelut Päivittäin tarjoamme noin 8 000 ateriaa 68 eri kohteessa: kouluissa, päiväkodeissa ja palvelutaloissa koko Mikkelin kaupungin alueella. Elintarvikehankintoihin käytetään 2 milj. euroa vuodessa, josta ostetaan 28,5 % lähialueen yrityksiltä. Lähialueelta tulevia tuotteita ovat erityisesti tuoreet kasvikset, vihannekset ja juurekset sekä tuore leipä. Kaikki tarjottavat liha ja maito ja niistä valmistetut tuotteet ovat suomalaisia. Tapio Honkamaa, päätoimittaja, Mikkelin kaupunkilehti Olen työskennellyt toimittajana sanomalehdissä neljällä vuosikymmenellä ja seurannut tiiviisti erityisesti politiikkaa ja taloutta, myös maataloutta.

RUOKAKETJUN TULEVAISUUSTÄRSKYT Visioita viljelyyn, jalostukseen ja kauppaan Muut esiintyjät: Heikki Pahkasalo, toimitusjohtaja, ProAgria Etelä-Savo. Olen toiminut yritysasiantuntijan ja toimitusjohtajan tehtävissä ProAgriassa yli 20 vuotta. Tätä ennen toimin yritystoiminnan kehittämistyössä myös muissa organisaatioissa. Reijo Karhinen, vuorineuvos. Tällä hetkellä toimin työelämäprofessorina Itä-Suomen yliopistossa sekä hallituksen puheenjohtajana Vakessa ja Liikesivistysrahastossa sekä Luja-yhtiöiden hallituksessa. Osuuspankkiurani aloitin Juvan Osuuspankin apulaisjohtajana ja toimin Osuuspankkiryhmän pääjohtajana vuosina 1979-2018. Teemu Kaijanen Olen 32-vuotias mikkeliläinen Asemaravintola Vaihan yrittäjä ja keittiömestari. Olen saanut oppini ja kartuttanut kokemusta kokkaillen eri ravintoloissa Helsingissä yli 10 vuoden ajan. Mikkelissä toimin keittiömestarina useamman vuoden ajan ja nyt toteutan omaa unelmaani yrittäjänä jo kolmatta vuotta. Asemaravintola Vaiha kuvastaa omaa näkemystäni ja intohimoani ruokaa kohtaan. Arvostan raaka-aineiden kotimaisuutta, paikallisuutta ja puhtautta. Ruoan pitää näyttää ja maistua siltä mitä se on. Mervi Kukkonen ruoka ja järjestöasiantuntija, Etelä-Savon Maa ja kotitalousnaiset, ProAgria Etelä- Savo. Tehtäviini kuuluvat ruokaan, ruokakulttuuriin, ravitsemukseen ja kotitalouteen liittyvä koulutus, luennointi ja neuvonta. Teen mm. lasten ja nuorten parissa ruokakasvatusta. Teen hygieniaosaamistestauksia ja -koulutuksia. Lisäksi toimin Etelä-Savon maa ja kotitalousnaisten järjestövastaavana ja teen yhdistystemme parissa järjestöneuvontaa. Pasi Rikkonen johtava tutkija, Kestävä luonnonvaratalous yhteiskunnassa (BioSociety) tutkimusohjelman vetäjä, Luonnonvarakeskus (Luke). Erikoisalaani ovat erityisesti maa- ja elintarviketalouden ennakointitutkimus, luonnonvarapolitiikkaohjauksen ennakointi ilmasto- ja energianäkökulmasta sekä teknologiakehityksen ennakointi ja yritysten liiketoimintamallien analysointi ruokajärjestelmässä ja hajautetussa, uusiutuvassa energiantuotannossa. Yhteistyöyritykset:

TIETOA RAVINTEISTA YMPÄRISTÖN JA MAATILASI HYVÄKSI Kuva: Hia Sjöblom Ravinnepiika Ravinnepiika-hanke on maatalouden vesiensuojelu- ja vesienhoitohanke. Hankkeen tavoitteena on tehostaa ravinteiden kiertoa pellolla sekä parantaa vesistöjen vedenlaatua. Ravinnepiika välittää tuoretta tutkimustietoa ja hyviä käytäntöjä sekä luo keskustelua ja vuorovaikutusta eri toimijoiden välillä. Hankkeen teemat ovat ravinteiden kierto, maan rakenne ja valumavesien hallinta. Hankkeen toimintaa ovat työnäytökset, havaintotilaisuudet ja pellonpiennarpäivät, infot ja seminaarit, materiaalit ja julkaisut Ruokaketjun tulevaisuustärskyjen järjestäminen lähti eri toimijoiden tarpeesta käsitellä maataloutta ja ruoantuotantoa koko ketjun mitalla, pellolta pöytään -ajatuksella, huomioiden vastuullisuus ja kestävän kehityksen periaatteet ekologisesta, sosiaalisesta ja taloudellisesta kestävyydestä. Ravinnepiika tuo tähän nimenomaan ekologisen kestävyyden näkökulman ja pohdinnan siitä, millainen ruoantuotanto ja maatalous on mahdollista ympäristöä kunnioittaen ja tulevaisuuden ilmasto-oloissa. Hyvärakenteinen maaperä, typensitoja- ja kerääjäkasvit, lannan hyötykäyttö ja kierrätysravinteet ovat esimerkkejä hankkeen sisällöistä ja kytkeytyvät vahvasti tulevaisuuden ruoantuotantoon. Ravinnepiika-hankkeessa toimivat yhteistyössä viljelijöiden parissa töitä tekevät asiantuntijat sekä tutkijat: ProAgria Etelä-Savosta maisema ja ympäristöasiantuntija Saara Ryhänen (hankevastaava), kasvintuotannon ja talouden asiantuntija Riitta Savikurki, luomukasvintuotannon asiantuntija Iina Haikarainen, kasvintuotannon ja talouden asiantuntija Anna-Maria Kokkonen, luomukasvintuotannon erityisasiantuntija Juha-Antti Kotimäki, kasvintuotannon asiantuntija Tuomas Ruottinen sekä Luonnonvarakeskuksesta tutkija Päivi Kurki ja tutkija Elina Nurmi. Hankkeessa on työskennellyt myös muita asiantuntijoita sekä alan harjoittelijoita. Ravinnepiika toimii tiiviissä yhteistyössä mm. Kipakkahankkeen kanssa. Ravinnepiika on EU:n maaseuturahaston ja Etelä- Savon ELY-keskuksen rahoittama tiedotushanke. Hankeaika on 1.9.2015-30.9.2019. Hanketta toteuttavat Etelä-Savossa yhteistyössä Maa- ja kotitalousnaiset, ProAgria Etelä-Savo ja Luonnonvarakeskus Luke. maajakotitalousnaiset.fi/ravinnepiika

KOULUTUKSELLA KOKONAISUUS HALTUUN Kilpailukykyä kasviyrityksiin - KIPAKKA KIPAKKA-hankkeessa lisätään osaamista ja tietotaitoa eteläsavolaisten kasviyritysten johtamiseen, markkinalähtöisyyteen sekä kestäviin ja ympäristön huomioiviin tuotantomenetelmiin. Tavoitteena on lisätä kasviyritysten kannattavuutta ja kilpailukykyä, löytää uusia tuotanto- ja palvelumahdollisuuksia sekä luoda edellytyksiä yhteistyöhön perustuvalle innovatiiviselle liiketoiminnalle. Kipakka-hanke tuokin seminaariin näkökulmaa erityisesti tulevaisuuden viljelykasveista ja tulevaisuuden ruoantuotannon vaihtoehdoista. Hankkeessa on järjestetty koulutusryhmiä mm. karjasta luopuneille kasvitiloille, erikoiskasvien viljelystä kiinnostuneille viljelijöille, luomutuotantoon siirtyville tiloille ja maan kasvukunnon parantamisesta kiinnostuneille viljelijöille. Ideoita haettiin maakunnan ulkopuolelta opintomatkoilla, järjestettiin yhteistyössä muiden hankkeiden kanssa peltopäiviä ja perehdyttiin teemapäivissä muun muassa valkuaiskasvien viljelyyn, hyönteistalouteen ja tilan johtamisen kehittämiseen. Asiantuntijoina hankkeessa ovat toimineet ProAgria Etelä-Savosta kasvintuotannon ja talouden asiantuntija Riitta Savikurki, luomukasvintuotannon erityisasiantuntija Juha-Antti Kotimäki, kasvintuotannon asiantuntija Tuomas Ruottinen, kasvintuotannon ja talouden asiantuntija Matti Ikonen, luomukasvintuotannon asiantuntija Iina Haikarainen, puutarhatuotannon asiantuntija Mirja Tiihonen ja kasvintuotannon ja talouden asiantuntija Petri Tunnila. Luonnonvarakeskuksesta hankkeen työryhmään ovat kuuluneet tutkija Päivi Kurki ja tutkija Elina Nurmi. Helsingin Yliopiston Ruralia-instituutista hankkeessa on työskennellyt erikoissuunnittelija Jukka Rajala. Hankkeessa on työskennellyt myös muita asiantuntijoita ja alan harjoittelijoita. Kilpailukykyä kasviyrityksiin KIPAKKA -hankkeen toteutusaika on 1.9.2015-31.3.2019. Hankkeen toteuttavat ProAgria Etelä-Savo, Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti ja Luonnonvarakeskus Luke. Rahoitus: Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto ja Etelä-Savon ELY-keskus. proagria.fi/kipakkahanke

UNELMAKAUPPA ELINTARVIKKEESTA EUROJA Unelmakauppa - elintarvikkeesta euroja - hankkeessa parannetaan eteläsavolaisten maaseutuyrittäjien osaamista (omalla tilalla tuottamiensa) maataloustuotteiden arvon lisäämiseksi ja jalostusasteen kasvattamiseksi. Tavoitteena on mahdollistaa uusien liiketoimintamallien syntyminen ja näiden avulla maaseutuyritysten kannattavuuden ja kilpailukyvyn kehittyminen. Hankkeessa on toteutettu kuluttajille suunnattu Unelmakauppa kilpailu. Kilpailusta saatuja ideoita on jatkotyöstetty yhdessä elintarvikeketjuun kuuluvien yrittäjien ja asiantuntijoiden kanssa. Ideoiden työstämistä on tuettu yrittäjille järjestetyillä valmennuksilla ja kotimaahan sekä ulkomaille järjestetyillä opintomatkoilla. Nämä oppimistilanteet ovat kasvattaneet yrittäjien valmiuksia ideoida, tuotekehittää ja tuotteistaa uusia paikallisia elintarvikkeita. Uusia tuote-/ maajakotitalousnaiset.fi/unelmakauppahanke palveluideoita myös testataan käytännössä hankkeen aikana, jotta niistä kehittyisi asiakkaille mahdollisimman houkuttelevia ja yrittäjille kannattavia. Valmennuksissa on syntynyt myös yritysten välistä yhteistyötä ja uusia lyhyempiä jakeluketjuja Etelä-Savoon. Näistä konkreettisena tuloksena ovat mm. maakunnassamme toimivat neljä REKO -lähiruokarengasta. Valmennuksilla on kehitetty myös yrittäjien liiketoiminta- ja johtamisosaamista. Hankkeessa keskeistä on tapa ottaa asiakkaat ja koko elintarvikeketju mukaan tuotteiden ja palveluiden kehittämiseen. Elintarvikeketjua kehittävillä toimenpiteillä tavoitellaan erityisesti alkutuottajien kilpailukyvyn parantamista kytkemällä heidät paremmin maatalouselintarvikeketjuun. Hanketta toteuttaa ProAgria Etelä-Savo yhdessä Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin kanssa. Hankkeen toimintaaika on 1.1.2016-31.12.2019. Hankevastaava Kirsi Mutka-Paintola kirsi.mutka-paintola@maajakotitalousnaiset.fi

AUTAMME YRITYKSESI KEHITTÄMISESSÄ ProKasvu ProKasvu -hankkeessa tarjotaan Etelä-Savon maaseudun yrityksille maksuton kartoituskäynti. Kartoituksen aikana asiantuntija auttaa yrittäjää tarkastelemaan yritystään uudesta perspektiivistä. Yhdessä haetaan ratkaisuja yrityksen haasteisiin ja tulevaisuuden tavoitteisiin. Hankkeen asiantuntijat antavat riippumattoman lausunnon yrityksen nykytilasta ja auttavat yrittäjää löytämään ratkaisuja rahoitukseen, kehittämiseen ja kansainvälistymiseen. Yrityksen tarpeet määrittävät, miten hanke voi olla avuksi. Yritys saa maksuttoman päivän yrityksen kehittämiseen. Onko sinulla ja kumppaniyrittäjilläsi on yhteisiä suunnitelmia nostaa toimintaa uudelle tasolle? Hanke auttaa yritysryhmähankkeen kasaamisessa ja rahoituksen hakemisessa. Yhdessä kehittäminen on kustannustehokasta. Ota yhteyttä ja varaa aikasi asiantuntijaltamme! Hankevastaava, Puu ja tekniikka, Jukka-Pekka Keronen, p. 043 826 7885 Elintarvikkeet ja ruokapalvelut, Kirsi Mutka-Paintola, p. 043 826 7882 Matkailu, Tarja Pajari, p. 0400 183 064 ProKasvu -hankkeen toteutusaika: 1.11.2018-30.6.2020 Hankkeen toteuttaja: ProAgria Etelä-Savo Rahoitus: Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto ja Etelä-Savon ELY-keskus https://etela-savo.proagria.fi/hankkeet/prokasvu-11187

KURVI YHDESSÄ UUTTA RUOKASEKTORILLE Kumppanuudella ruokasektorille vuorovaikutusta ja innovatiivisuutta - KURVI -hankkeen tavoitteena on tarjota ruoka-alan yrityksille ajankohtaisia ja uusia aineksia, ajatuksia ja ideoita yritystoiminnan kehittämiseen ja sekä mahdollistaa yritysten laaja-alainen verkostoituminen eri tahojen kanssa tuoda ruoka-alan valtakunnallisen tason kehittämistoimet alueella hyödynnettäviksi kehittää uusia toimintamalleja yhteistyöhön ja ruoka-alan edistämiseen ja lisätä yhteistä tietämystä niiden tehostamiseksi Tämän kevään toimenpiteet Tulevaisuustärskyt yli toimialarajojen Ruokaketjun tulevaisuustärskyt 22.3. klo 11-15.30 Mikkelissä Konkretiaa demonstraatio-tilaisuuksien avulla 28.3. klo 13-15 Liiketoimintainnovaatiot ja digitaalisuus, Savonlinnassa 3.4. klo 13-15 Digitaalinen markkinointi ja sen hyödyntäminen, Pieksämäellä 4.4. klo 13-15 Asiakkaiden verkkokäyttäytyminen ja sen hyödyntäminen yrityksen viestinnässä, Mikkelissä Valtakunnallisten hankkeiden aluetilaisuuksia 15.5. klo 12.30-16 Ruoka-ala kasvuun tehoa kehittämistoimintaan yhteistyön kautta Yhteistyötapaamiset Huhti-toukokuussa yhteistyökokoukset ruokaalan kehittäjille ja toimijoille Mikkelissä ja Savonlinnassa. Ruoka-alan uutiskirje Uusia tuulia Etelä-Savon ruoka-alan uutiskirje ilmestyy tammikuussa, maaliskuussa, huhtikuussa ja keskuussa. Uutiskirjeisiin voi tutustua ekoneum.com -> julkaisut. KURVI-hanke on Ekoneum ry:n toimijoiden Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin, Luonnonvarakeskuksen ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun yhteishanke. Hanketta hallinnoi Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu. Hanke toteutetaan ajalla 1.10.2018 31.12.2020 ja sitä rahoittaa Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto ja Etelä-Savon Ely-keskus Hanketoimijat: Taina Harmoinen, Xamk, taina.harmoinen(at)xamk.fi Riitta Kaipainen, HY Ruralia-instituutti, riitta.kaipainen(at)helsinki.fi Pirjo Kivijärvi, Luke, pirjo.kivijarvi(at)luke.fi Lisätietoja: www.xamk.fi/kurvi tapahtumat www.ekoneum.com

Tuoreita näkemyksiä huomisen ruokaketjusta: viljelystä, elintarvikejalostuksesta ja ruokakaupasta Ruokaketjun tulevaisuustärskyjen järjestäminen lähti eri toimijoiden tarpeesta käsitellä maataloutta ja ruoantuotantoa koko ketjun mitalla, pellolta pöytään -ajatuksella, huomioiden vastuullisuus ja kestävän kehityksen periaatteet ekologisesta, sosiaalisesta ja taloudellisesta kestävyydestä. Ekologinen kestävyys tuo näkökulman siitä, millainen ruoantuotanto ja maatalous on mahdollista ympäristöä kunnioittaen ja tulevaisuuden ilmasto-oloissa. Sosiaalinen kestävyys huomioi mm. maatalousyrittäjien jaksamisen ja toisaalta kuluttajien mahdollisuudet saada turvallista ja terveellistä ruokaa. Taloudellinen kestävyys mahdollistaa maatalouden elinkeinona, ja taloudellisesti kannattavaan ruoantuotantoon vaikuttavat mm. kuluttajatrendit, vientimahdollisuudet ja uudet innovaatiot. ProAgria Etelä-Savo on asiantuntijaorganisaatio, joka tarjoaa palveluja ja osaamista maatalouden ja yritystoiminnan kilpailukyvyn ja kannattavuuden kehittämiseen. Ydinosaamistamme on maatilojen ja maaseutuyritysten päivittäiseen toimintaan, kehittämiseen ja johtamiseen kuuluvat asiantuntijapalvelut. Toimintamme kautta kehitämme myös maaseutuympäristöä ja yhteisöllisyyttä maaseudun elinvoimaisuuden parantamiseksi. ProAgria Etelä-Savo kuuluu valtakunnalliseen ProAgriaorganisaatioon, jonka asiakkaina on 85 % Suomen maatiloista. ProAgrian kokonaisliikevaihto on 50 milj. euroa ja henkilöstömäärä 650. ProAgria Etelä-Savossa työskentelee 45 eri toimialojen asiantuntijaa ja projekti- ja tukipalveluiden ammattilaista. Liikevaihtomme on 3 milj. euroa. Palvelemme asiakkaita koko Etelä-Savon maakunnan alueella paikallisesti eri puolilla maakuntaa sijaitsevista aluetoimistoista käsin sekä sähköisten kanavien kautta. Lammastuotannon kehittämisessä palvelemme laajasti koko Itä-Suomen lammastiloja. Etelä-Savon maa ja kotitalousnaisten piirikeskus toimii osana ProAgria Etelä-Savoa. Toimimme tiiviissä yhteistyössä eri toimijoiden kanssa toimivamman ruokaketjun kehittämiseksi. Meillä on monia omia ja yhteistyöprojekteja tutkimus ja kehittäjäorganisaatioiden kanssa. Toimimme aktiivisena asiantuntijana ja kehittäjänä alkutuotannossa, jalostuksessa sekä tuotteiden markkinoille viemisessä. Pyrimme hakemaan näkökulmia ja ratkaisuja siihen, kuinka saisimme kehitettyä ns. lisäarvotuotteita, joista saadaan markkinoilla parempaa hintaa. proagria.fi/es Tulevaisuustärskyillä tavattavissa: Heikki Pahkasalo toimitusjohtaja Iina Haikarainen luomukasvintuotannon asiantuntija Kipakka-hankevastaava Sari Heltelä lammastuotannon erityisasiantuntija Pekka Häkkinen palvelu ja kehityspäällikkö Jukka-Pekka Keronen yritysasiantuntija ProKasvu-hankevastaava Marjo Laitinen Asiakaspalvelusihteeri Tuomas Ruottinen kasvintuotannon asiantuntija Kipakka-hankevastaava Riitta Savikurki kasvintuotannon ja talouden asiantuntija Mirja Tiihonen puutarhatuotannon asiantuntija

Kuva: Saara Ryhänen Etelä-Savon Maa- ja kotitalousnaiset edistää yhteisöllisyyttä, kestävää kehitystä, ruokakasvatusta, ruoka ja ravitsemusosaamista, elintarvikeyritysten ja muiden maaseutuyritysten kannattavuutta, kulttuuriympäristön ja maaseutumaiseman arvostusta ja säilymistä sekä ympäristön ja vesien hyvää tilaa. Tekemisemme käsittää mm. asiakastöitä ja toimeksiantoja, erilaisia kampanjoita sekä mm. EU-rahoitteisten Ravinnepiika-, ja Unelmakauppa, elintarvikkeista euroja -hankkeiden sekä eri alojen, kuten matkailun yritysryhmähankkeiden töitä. Etelä-Savon Maa- ja kotitalousnaiset toimii osana ProAgria Etelä-Savoa ja toiminta-alue on Etelä -Savo. Valtakunnallinen kattojärjestömme on Maa- ja kotitalousnaisten keskus. Maa ja kotitalousnaiset on ruuan, maaseutumaiseman ja kulttuuriympäristön sekä yrityspalveluiden asiantuntijajärjestö sekä maaseutuhenkisten ihmisten suuri ja aktiivinen verkosto. Järjestöllä on noin 70 asiantuntijaa ja lähes 40 000 jäsentä. Teemamme vuosille 2018 2019 on Hyppää hyvän kierteeseen vastuullisilla valinnoilla kestävää hyvinvointia. Kirsi Mutka-Paintola toiminnanjohtaja, erityisasiantuntija, elintarvikkeet ja yrityspalvelut, Unelmakauppa, elintarvikkeista euroja -hankevastaava Mervi Kukkonen, ruoka- ja järjestöasiantuntija Saara Ryhänen maisema ja ympäristöasiantuntija, Ravinnepiika-hankevastaava Lisäksi piirikeskuksemme asiantuntijatiimiin kuuluvat: Tarja Pajari, yritysasiantuntija, matkailu Suvi Korhonen, yritysasiantuntija, palveluyritykset (toimivapaalla 31.12.2019 asti) maajakotitalousnaiset.fi

Luonnonvarakeskus (Luke) on tutkimus- ja asiantuntijaorganisaatio, joka yhdistää uusiutuvien luonnonvarojen ja vastuullisen ruoantuotannon osaamisen. Vahvuutemme on monialainen luonnonvarojen kestävän tuotannon ja hyödyntämisen osaaminen sekä syvä raaka--aineiden tuntemus. Lukella on tutkimusyhteistyöpaikka Mikkelissä. Lisätietoja: www.luke.fi. Asiantuntijamme seminaarissa: Pasi Rikkonen toimii johtavana tutkijana ja Kestävä luonnonvaratalous yhteiskunnassa (BioSociety) tutkimusohjelman vetäjänä Luonnonvarakeskuksessa (Luke). Hänen erikoisalaansa ovat erityisesti maa- ja elintarviketalouden ennakointitutkimus, luonnonvarapolitiikkaohjauksen ennakointi ilmasto- ja energianäkökulmasta sekä teknologiakehityksen ennakointi ja yritysten liiketoimintamallien analysointi ruokajärjestelmässä ja hajautetussa, uusiutuvassa energiantuotannossa. Lisätietoja: pasi.rikkonen@luke.fi Päivi Kurki työskentelee tutkijana Luonnonvarakeskuksessa (Luke) luomu- ja tavanomaisen peltokasvi- ja nurmituotannon, orgaanisten lannoitus- ja maanparannusaineiden, kierrätyslannoitteiden, maan kasvukunnon sekä typensitoja- ja valkuaiskasvien parissa. Päättyvä Peltohavainto-hanke on tuottanut käytännön tietoa kasvi- ja karjatiloille uusista tuotantomahdollisuuksista, ravinnehävikkien vähentämisestä ja ravinteiden kierrätyksestä sekä maanparannusaineiden käytön tehostamisesta. Tietoa on hyödynnetty mm. Ravinnepiika ja Kipakka-hankkeissa. Lisätietoja: paivi.kurki@luke.fi Juha Backman on biotalouden työkone- ja järjestelmäautomaatioon, tekoälyyn sekä robotiikkaan keskittynyt erikoistutkija Luonnonvarakeskuksessa (Luke). Täsmäviljely parantaa toimenpiteiden tarkkuutta ottaen huomioon pellon sisäiset vaihtelut. Robotiikan avulla täsmäviljelyä voidaan viedä vielä askeleen pidemmälle. Robotit vapauttavat ihmisen tekemään jotain muuta samalla kuin robotit suorittavat tehtäviään pellolla. Yhdessä robotiikka ja tekoäly mahdollistavat uudenlaiset viljelytavat, kuten esimerkiksi usean hyötykasvin kasvattamisen sekaviljelynä samalla peltoalalla. Lisätietoja: juha.backman@luke.fi. Elina Nurmi työskentelee tutkijana Luonnonvarakeskuksessa mm. Maatalousmaankäytön optimointi ilmastonmuutoksen hillintäkeinona OPAL-Life hankkeessa, jossa on tuotettu peltojen perusominaisuuksiin ja tuotantokykyyn perustuva PeltoOptimi työkalu. Se ohjaa pellonkäytön muutoksiin auttamalla viljelijää tunnistamaan parhaimmat ja heikoimmat peltolohkot. Työkalu tulee Luken Taloustohtoriportaaliin kaikkien viljelijöiden saataville. Lisätietoja: www.opal.fi, www.luke.fi/ taloustohtori, elina.nurmi@luke.fi Riitta Savikko toimii tutkijana Luonnonvarakeskuksessa ja vetää Ilmastonmuutokseen varautuminen maataloudessa -valtakunnallista koordinaatiohanketta. Hanke tuottaa tapahtumia sekä viestintää hanketoimijoiden, viljelijöiden, neuvojien ja opiskelijoiden tueksi ilmastonmuutokseen varautumiseksi. Lisätietoja: www.ilmastoviisas.fi ja riitta.savikko@luke.fi

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu vahva aluetalouden kehittäjä Tulevaisuudessa ruokapalvelut yksilöllistyvät ja kestävyys on tullut perusvaatimuksena kaikkeen toimintaan. Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa, Xamkissa, hyvinvoinnin vahvuusalalla kehitetään älykkäitä käyttäjäkeskeisiä ruokapalveluita. Älykkyys viittaa luonnollisesti teknologian ja digitaalisten ratkaisujen hyödyntämiseen, mutta myös siihen, että asiakasta ja asiakkaan tarpeita kuunnellaan ruokapalveluja kehitettäessä. Käyttäjäkeskeisyys puolestaan asiakkaan palvelukokemuksen parantamiseen, ja samalla siihen miten ruokapalvelujen henkilöstö käyttää toimintaympäristön laitteita ja välineitä. Tällä hetkellä ruokapalvelujen kehittämistyö koostuu viidestä eri teemasta. Hyvän syömisen ja ravitsemuksen tukeminen keskittyy erityisesti ikääntyvien ruokapalveluihin, koska ikäihmisten määrä kasvaa Etelä-Savossa, kuten koko Suomessa, varsin vahvasti tulevina vuosina. Ruoalla on vahva aluetaloudellinen merkitys. Paikallisen ruoan käyttöä ruokapalveluissa ja osana matkailua edistetään useassa hankkeessa. Paikallisista elintarvikkeista pitää pystyä kertomaan asiakkaille. Tässä hyvänä apuna ovat erilaiset digitaaliset menetelmät, joita kehitetään ja demonstroidaan yhdessä alueen yrittäjien kanssa. Yhtenä esimerkkinä tästä on lähiruoan saatavuuden nykyaikaan tuova lähiruokamyymälä Lähiapaja, joka toimii lahiapaja.fi portaalin kautta Juvalla. Kattilat ja liedet ovat edelleen ruokapalvelujen perusvälineitä. Niiden rinnalle on kehitetty monipuolisesti toimivia ammattikeittiölaitteita. Teknologia ja digitaalisuus mahdollistavat yksilöllisten ruokapalvelujen tuottamisen. Jotta työntekijät pystyvät hyödyntämään teknologiaa, on työprosesseja muutettava ja henkilöstöä opastettava. Nämä asiat vaativat tutkimusta ja koulutusta, jota hankkeissamme on tehty. Globaalit trendit vaikuttavat ruokapalveluihin, joita joudutaan uudistamaan ja kehittämään niiden myötä. Tämän hetken vahvoina trendeinä ovat kestävyys ja vastuullisuus, jotka sisältyvät kaikkeen kehittämistoimintaan. Järvikalan arvostus on noussut huimasti viime aikoina. Xamkissa osana ruokapalvelujen kehittämistyötä edistetään järvikalan saatavuutta, jäljitettävyyttä ja elintarvikekäyttöä viidessä eri hankkeessa. Kalastusja jalostusmenetelmien, logistiikan ja tiedonkulun kehittämisellä etsitään ratkaisuja kannattavalle järvikalan arvoketjulle. Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu on vahva aluetaloudellinen kehittäjä. Kaakkois-Suomessa metsä, vesi ja ruoka muodostavat aluetalouden perustan. Näitä toimintalinjoja noudattaa Xamkin tutkimus- ja innovaatiotoiminta. Käynnissä on vuosittain noin 150 hanketta. Ruokapalveluissa on tällä hetkellä 12 hanketta, joista osa on kansainvälisiä. Lue lisää Xamkin hanketoiminnasta: www.xamk.fi -> tutkimus ja kehitys

RURAL SOLUTIONS FOR SUSTAINABLE FUTURE

Kalliolan luomu, Haukivuori Kalliolan luomu on Elina ja Antti Vauhkosen luomutila Etelä-Savossa, Mikkelin Haukivuorella. Tila on erikoistunut luomuvihannesten tuotantoon. Tilan siirryttyä luonnonmukaiseen tuotantoon vuonna 1998 viljelyssä on ollut sekä marjoja, että vihanneksia. Tällä hetkellä tärkeimmät viljelykasvit ovat keräkaali, lehtikaali, purjo sekä kelta- ja punasipuli. Vihanneksia kasvatetaan vuosittain noin 14 hehtaarin alalla. Työllistämme vuosittain 3-12 henkilöä sesongista riippuen. Yhteistyö lähialueen viljelijöiden kanssa on merkittävä osa Kalliolan luomun toimintaa. Teemme yhteistyötä niin peltojen, työntekijöiden, varastointi- ja pakkaamorakennusten kuin työkoneiden osalta. Tiivis yhteistyö on mahdollistanut sen, mitä Kalliolan luomu tänä päivänä on. Viljelyn jokaisessa vaiheessa pyrimme minimoimaan toimintamme vaikutukset ympäröivään luontoon. Pyrimme monipuoliseen viljelykiertoon, jossa peltojen rakennetta ja ravinnetaloutta ylläpidetään viherlannoituskasveilla. Tärkeä osa ympäristön huomioimista on pieneliöstön elinympäristöstä huolehtiminen pellon pientareiden kasvillisuutta monipuolistamalla. Vihannesviljelyssä tärkeintä meille on maukkaan, ravitsevan ja asiakkaalle sopivan tuotteen tuottaminen ympäristön hyvinvointi huomioiden. Kalliolan luomu Elina ja Antti Vauhkonen Haukivuori myynti@kalliolanluomu.fi www.kalliolanluomu.fi www.facebook.fi/kalliolanluomu

Jätä asiantuntijallemme kysely lisätietoja varten! www.2coolfinland.com www.arcticice.fi

Trans Farm Oy on vuonna 1990 perustettu, pääsääntöisesti mausteena käytettävän kuminan sopimusviljelyttämiseen ja jatkojalostukseen erikoistunut yritys. Suomalaisen kuminan osuus maailman markkinoista on noin kolmannes. Pitkä kokemus ja vuosien varrella syntyneet, pitkäaikaiset asiakassuhteet varmistavat kuminan menekin maailmalla. Kuminaa viedään tällä hetkellä noin 50 maahan. Viime vuosien aikana Trans Farm Oy on vastannut kotimaisen FINOLA-öljyhampun kylvösiementuotannosta, josta pääosa toimitetaan vientiin. toimisto@transfarm.fi www.kumina.fi

Karviaisten tila on Salon Angelniemellä sijaitseva maatila, joka jatkojalostaa härkäpapua Voima-Papu tuotteiksi. Kaikki härkäpapu on omalla tilalla viljeltyä härkäpapua. Näin ajatus Lähiruokaa pellolta pussiin toteutuu loistavasti. Tila on neljättä sukupolvea Klinckowströmien hallussa. Lisätietoa tilan historiasta ja tuotteista löydät nettisivuiltamme Karviaistentila.fi