Siikaniemen asemakaava

KONNEVEDEN KUNTA Siikaniemen asemakaava Kaavaselostus, ehdotus Hyväksytty: KVALT pp.kk.vvvv xx FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 432-P19614

Kaavaselostus, ehdotus 1 (37) Leskinen Timo Sisällysluettelo 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 1 1.1 Tunnistetiedot... 1 1.2 Kaava-alueen sijainti... 1 2 Tiivistelmä... 2 2.1 Kaavaprosessin vaiheet... 2 2.2 Asemakaava... 2 2.3 Asemakaavan toteuttaminen... 2 3 LÄHTÖKOHDAT... 2 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista... 2 3.1.1 Alueen yleiskuvaus... 2 3.1.2 Luonnonympäristö... 3 3.1.3 Rakennettu ympäristö... 9 3.1.4 Kulttuuriympäristö... 13 3.1.5 Liikenne... 14 3.1.6 Maanomistus... 14 3.1.7 Ympäristöhäiriöt... 14 4 Suunnittelutilanne... 14 4.1 Maakuntakaavoitus... 14 4.2 Yleiskaavoitus... 15 4.3 Ranta-asemakaava... 16 5 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET... 17 5.1 Asemakaavan suunnittelun tarve ja tavoitteet... 17 5.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset... 17 5.3 Osallistuminen ja yhteistyö... 17 5.3.1 Osalliset... 17 5.3.2 Vireilletulo... 17 5.4 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt... 17 5.5 Viranomaisyhteistyö... 18 5.6 Asemakaavan tavoitteet... 19 5.7 Luonnosvaihtoehdot... 19 6 ASEMAKAAVAN KUVAUS... 22 6.1 Kaavan rakenne... 22 6.1.1 Mitoitus... 22 6.1.2 Palvelut... 22 6.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen... 22 6.3 Aluevaraukset... 23 Microkatu 1, PL 1199, 70211 Kuopio

Kaavaselostus, ehdotus 2 (37) Leskinen Timo 6.3.1 Korttelialueet... 23 6.3.2 Muut alueet... 24 6.3.3 Kulttuuri- ja luonnonympäristö... 25 6.3.4 Kunnallistekniikka... 26 6.4 Kaavan vaikutukset... 26 6.4.1 Vaikutukset valtakunnallisiin alueidenkäyttö tavoitteisiin... 26 6.4.2 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön ja yhdyskuntarakenteeseen... 27 6.4.3 Vaikutukset maisemaan... 27 6.4.4 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön... 28 6.4.5 Yhdyskuntavaikutukset ja sosiaaliset vaikutukset... 28 6.4.6 Taloudelliset vaikutukset... 28 6.4.7 Vaikutukset Natura 2000 ohjelman suojelualueisiin... 29 6.5 Kaavamerkinnät ja määräykset... 32 7 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 33 7.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat... 33 7.2 Toteuttaminen ja ajoitus... 33 7.3 Toteutuksen seuranta... 33 Liitteet: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Konneveden modernin rakennusperinnön inventointi, alueraportti Luonnosvaiheen muistutukset ja vastine Kaavakartta ja määräykset Microkatu 1 PL 1199, 70211 Kuopio

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 1 (33) Siikaniemen asemakaava 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot 1.2 Kaava-alueen sijainti Asemakaavan selostus, joka koskee päivättyä asemakaavakarttaa. Asemakaavan koskee tiloja 275-407-10-7, 10-29, 10-30 ja 10-35. Asemakaavan muutoksella muodostuvat korttelit 135-139 sekä lähivirkistys ja katualueet. Suunnittelualue sijaitsee Siikakosken itäpuolella maantien 6771 molemmin puolin. Alueiden rajaus ilmene seuraavassa kuvassa. Kuva 1. Suunnittelualueen rajaus. Microkatu 1, PL 1199, 70211 Kuopio

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 2 (33) 2 Tiivistelmä 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Asemakaava ja asemakaavan muutos on lähtenyt vireille Konneveden kunnan aloitteesta. Kunnanhallitus käsitteli asian 20.2.2013 ja päätti laatia alueelle asemakaavan. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä 22.2.2013 24.3.2013. Asemakaavaluonnos oli nähtävillä 8.11. 9.12.2012 välisen ajan. Asemakaavaehdotus oli nähtävillä pp.kk.-pp.kk.2014 välisen ajan. 2.2 Asemakaava Asemakaava-alueen pinta-ala on 13,7 ha. Asemakaavalla on muodostettu neljä omarantaista asuinrakennuspaikkaa Ämmänlahden rannalle ja 4 muuta asuinrakennuspaikkaa sekä kaksi rivitalojen rakennuspaikkaa. Siikapirtin alue on muodostettu matkailutoimintojen alueeksi. Jyväskylän yliopiston tutkimusasema on osoitettu Palvelurakennusten korttelialueeksi nykyisen toiminnan mukaisesti. Siikakosken ranta-alue Siikapirtin aluetta lukuun ottamatta on osoitettu lähivirkistysalueeksi. 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Asemakaavan voi alkaa toteuttaa kaavan saatua lainvoiman. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Alueen sijoittuu Konneveden taajaman koillisosaan Siikakosken rannalle maantien molemmin puolin. Maantien itäpuolella on Jyväskylän Yliopiston Konneveden tutkimusasema, joka on perustettu vuonna 1983. Tutkimusasema on kasvanut hallitusti kahden rakennusvaiheen aikana. Aseman ytimen muodostavat päärakennus luentosaleineen ja työhuoneineen, talousrakennus toimistoineen ja ruokasaleineen sekä opiskelija-asuntola. Tämän alkuperäisen pihapiirin ympärille ovat sijoittuneet tutkija-asunnot, vierastalo ja verstas (rakennettu 1992), rantaan sijoittuva tutkimushalli eläintiloineen (rakennettu 1997) ja rannan vapaa-ajankeskus Kota (rakennettu 2007). Kaikkinensa tutkimusasema tarjoaa käyttäjilleen sadan hengen luentosalin, kurssilaboratorion, n. 15 työhuonetta tietoyhteyksineen, moderneja tutkimustiloja, 100 hengen ruokasalin ja noin 70 viihtyisää vuodepaikkaa keskellä edustavinta keskisuomalaista luontoa. Microkatu 1 PL 1199, 70211 Kuopio

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 3 (33) Länsipuolella on vanha uittoa palvelut Siikatupa, joka on Konneveden kunnan omistuksessa ja sitä vuokrataan matkailijoille. Muutoin maantien länsipuoli on rakentamatonta vasta harvennettua metsäaluetta. 3.1.2 Luonnonympäristö Suunnittelualueen luontoarvot on selvitetty maastokäynnillä 23.5.2013. Työstä vastasi FM, biologi Jari Kärkkäinen. Alueelta kartoitettiin kasvillisuus ja etsittiin merkkejä liitooravasta. Sen lisäksi kirjattiin muistiin lintuhavainnot. Alueen luonne ilmenee ilmakuvaotteesta (kuva 2). Liito-orava on EU:n luontodirektiivin liitteen IV(a) laji, jonka lisääntymis- ja levähdyspaikan hävittäminen ja heikentäminen on luonnonsuojelulaissa kielletty (LSL 49.1 ). Kaava-alueella olevat varttuvat ja varttuneet kuusi-, kuusiseka- ja lehtipuusekametsät kartoitettiin liito-oravan osalta. Lajille soveliailta metsiköistä etsittiin liito-oravien papanoita mahdollisten pesimä-, oleskelu- ja ruokailupuiden juurilta (erityisesti kuusi ja haapa). Merkkejä lajista ei tehty. Alueelta on kuitenkin tehty havainto lajista 24.4.2013 (Keski-Suomen Ely-keskus, J. Viljanen). Siikakosken lehdosta todettiin yhden koivun alta papanoita ja sen lisäksi Siikapirtin päärakennuksen pohjoispuolelta kahden kuusen juurelta todettiin muutamia papanoita. Samoin kosken kaakkoisrannalta, hieman kaava-alueen ulkopuolelta, on tehty liito-oravahavainto. Suunnittelualueelta tavataan lepakoita. Ne viihtyvät ja ruokailevat erityisesti koskialueella ja rannan läheisyydessä. Niiden mahdolliset päiväpiilot ja talvehtimispaikat sijoittuvat Siikapirtin vanhoihin rakennuksiin. Kaikki Suomessa tavattavat lepakkolajit ovat tiukkaa suojelua vaativia luontodirektiivin liitteen IV(a) lajeja. Alueella on niukasti lepakoille soveltuvia kolopuita. Niitä on paikoin alueen lehtokuviolla. Suunnittelualueen itäosa on yliopiston tutkimusaseman käytössä ja rakennettua ympäristöä kangasmetsät, koivikot ja kolme lehtokuviota (Tutkimusaseman lehdot A-C). Alueen poikki menee voimalinja. Koillisosalla on voimalinjan ja rannan välisellä alueella on pienehkö hakkuala. Alue hakattiin 2013. Lehdot A ja C ovat lehtipuuvaltaisia tuoreita lehtoja, joissa ilmenee kulttuurivaikutusta. Lehto B on pääosin kuusivaltaista tuoretta lehtoa, johon liittyy pienialainen lehtipuulehto. Sirkkamäentien länsipuoli on suurelta osin talvella 2013 harvennettua varttuvaa kuusikkoa. Vallitseva kasvillisuus on lehtomaista kuusikangasta (OMT). Paikoin on myös lehtomaista mäntykangasta ja tuoretta kuusikangasta (MT). Rakennuksien lounaspuolella on vanhan pellon kohdalla hieman suurruohovaltaista kasvillisuutta. Sen reunalla on kulttuurivaikutteista lehtoa, mistä puusto on kaadettu. Vallitseva puusto on nuorta koivua. Etelärannalla, aivan kaava-alueen rajalla on pienialaisesti tuoretta lehtoa (OMaT). Sen lisäksi Sirkkamäentien varressa on koivuvaltainen lehtokuvio (Siikakosken lehto), joka ulottuu Siikakosken rannalle. Kaava-alueelle sijoittuu Konneveden kotiseutuyhdistyksen perinnebiotooppien hoito erityistuella hoitama alue. Hoidetun alueen pinta-ala on 0,5 ha. Se rajautuu Sirkkamäentiehen, kosken rantaan, tutkimusaseman pihapiiriin ja omakotitalon tonttiin. Alueella on ollut torppa. Torpan rakennukset ovat hävinneet, lukuun ottamatta riihtä (kuva 3). Aluetta on osin raivattu 2008. Rannan tuntumassa puusto on sekapuustoista ja aluskasvillisuutta luonnehtivat mm. vadelma, nokkonen, ojakellukka, karhunputki, mansikka ja päivänkakkara. Tien itäpuolella puusto on koivuvaltaista ja aluskasvillisuus on suurruohojen luonnehtimaa ja rehevää. Yleisimmät lajit ovat vadelma, mesiangervo, nokkonen, maitohorsma, huopaohdake, koiranputki ja puna-ailakki. Microkatu 1, PL 1199, 70211 Kuopio

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 4 (33) Kuva 2. Ilmakuvaote alueesta. Microkatu 1 PL 1199, 70211 Kuopio

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 5 (33) Kuva 3. Torpan riihi. Alueen linnusto on tyypillistä havu- ja lehtimetsien lajistoa. Yleisin laji on peippo. Muista lajeista mainittakoon käpytikka, talitiainen, räkättirastas, västäräkki ja puukiipijä. Silmälläpidettävällä rantasipillä oli reviiri länsiosan rannalla. Vesialue kaava-alueen ympärillä on Konnevesi-Kalaja-Niinivuori Natura-aluetta (FI0600032). Kohde on otettu Natura 2000 suojeluverkostoon lintu- ja luontodirektiivin perusteella (SCI ja SPA-alue). Konnevesi on niukkaravinteinen järvi, jonka vesi on erittäin kirkasta, sillä humusta ja muita orgaanisia aineita on niukasti. Alueella on neljä paikallisesti arvokasta luontokohdetta: Siikakosken lehto ja tutkimusaseman lehdot A- C. Kuva 4. Länsipuolen väljennettyä lehtomaisen kankaan kuusikkoa. Microkatu 1, PL 1199, 70211 Kuopio

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 6 (33) Kuva 5. Länsiosan kulttuurivaikutteinen lehto, mistä puusto on kaadettu. Kuva 6. Arvokkaat luontokohteet. Microkatu 1 PL 1199, 70211 Kuopio

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 7 (33) 1. Siikakosken lehto Pinta-ala: 0,4 ha Uhanalaiset luontotyypit: Tuoreet keskiravinteiset lehdot (VU) Arvoluokka: paikallisti arvokas Siikakosken lehto on pienialainen koivuvaltainen tuore lehto. Koivun lisäksi puustoon kuuluvat kuusi, tuomi ja harmaaleppä. Rannan tuntumassa puusto on varttuvaa, muualla nuorta. Puustoa on väljennetty. Kenttäkerroksessa ruohot ja heinät ovat vallitsevia. Kenttäkerroksen kasvillisuutta luonnehtivat hiirenporras, metsäimarre, käenkaali, oravanmarja, kielo, lillukka, sudenmarja, metsäkastikka ja kevätpiippo. Pensaskerroksen muodostavat tuomi, harmaaleppä, pihlaja, vadelma ja punaherukka. Linnuista voidaan mainita peippo ja käpytikka. Alueella on todettu liito-orava. Kohteella on nuotiopaikka. Rehevät lehtolaikut ovat metsien monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeitä elinympäristöjä. Kuva 7. Siikakosken lehto. 2. Tutkimusaseman lehto A Pinta-ala: 0,4 ha Uhanalaiset luontotyypit: Tuoreet keskiravinteiset lehdot (VU) Arvoluokka: paikallisti arvokas Tutkimusaseman lehto A on lehtipuuvaltainen tuore lehto, missä on paikoin lehtomaisen kankaan laikkuja. Aluskasvillisuudelle ominaiset valtalajit ovat hiirenporras, metsäimarre, oravanmarja, metsätähti, aitovirna, ahomansikka, metsäkastikka, sormisara, punaherukka, sudenmarja, kevätpiippo, ojakellukka, koiranputki ja karhunputki. Valtapuu on koivu, joiden joukossa kasvaa hieman raitaa, harmaaleppää, tuomea ja pihlajaa. Lahopuuta on paikoittain maapuuna ja pökkelöinä. Pensaskerros on tiheä. Rehevät lehtolaikut ovat metsien monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeitä elinympäristöjä. Microkatu 1, PL 1199, 70211 Kuopio

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 8 (33) Kuva 8. Tutkimusaseman lehto A. 3. Tutkimusaseman lehto B Pinta-ala: 0,1 ha Uhanalaiset luontotyypit: Tuoreet keskiravinteiset lehdot (VU) Arvoluokka: paikallisti arvokas Tutkimusaseman lehto B on harmaaleppävaltainen tuore lehto. Harmaalepän lisäksi puustoon kuuluvat tuomi, kuusi ja koivu. Lehdossa on runsaasti tuulenkaatoja. Aluskasvillisuutta ilmentävät oravanmarja, metsätähti, vadelma, mesiangervo, ojakellukka, metsäimarre, hiirenporras ja punaherukka. Rehevät lehtolaikut ovat metsien monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeitä elinympäristöjä. Kuva 9. Tutkimusaseman lehto B. Microkatu 1 PL 1199, 70211 Kuopio

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 9 (33) 4. Tutkimusaseman lehto C Pinta-ala: 0,4 ha Uhanalaiset luontotyypit: Tuoreet keskiravinteiset lehdot (VU) ja kosteat keskiravinteiset lehdot (NT) Arvoluokka: paikallisti arvokas Lehto on pienialainen ja se on pääosin kuusivaltaista tuoretta lehtoa (OMaT), johon liittyy pienialainen kulttuurivaikutteinen lehtipuulehto. Kuusivaltaisella osalla puusto on varttunutta ja lehtipuuosalla se on varttuvaa ja koivuvaltaista. Valtapuiden lisäksi puustoon kuuluvat mänty, harmaaleppä, pihlaja ja tuomi. Lehtipuulehto-osalla kasvillisuus on tuoretta ja kosteaa lehtoa. Kasviston yleisimmät lajit ovat käenkaali, metsätähti, oravanmarja, metsäalvejuuri, hiirenporras, sudenmarja, hiirenporras, metsäkorte, nokkonen, rönsyleinikki, nurmilauha, mesiangervo ja ojakellukka. Rehevät lehtolaikut ovat metsien monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeitä elinympäristöjä. 3.1.3 Rakennettu ympäristö Alue sijoittuu taajamarakenteen pohjoispäähän ollen hiukan erillään asemakaavaalueesta. Alueen läpi kulkee maantien pohjois-eteläsuunnassa. Alueelta on laadittu Konneveden modernin rakennusperinnön inventointi vuonna 2013. Kaava-alue kuuluu lähes kokonaisuudessaan Siikakosken inventoituun alueeseen. Kopio inventoinnista on liitteenä. Maantien länsipuolella on vanha Uitonyhdistyksen talo talousrakennuksineen. Rakennuksia on kunnostettu keväällä 2013. Alla on kuvia alueen rakennuksista. Päärakennus on siirretty kosken toiselta puolelta 1900 ja sitä on korjattu 1938, 1954 ja 1989. Alueella on myös miehistön tupa, joka on rakennettu 1900-luvun alussa. Piharakennus, venekoppeli ja varasto ovat myös 1900-luvun alusta. Alueella oleva sauna on 1930 luvulta. Alueella ollut savusauna paloi vuonna 2013. Microkatu 1, PL 1199, 70211 Kuopio

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 10 (33) Kuva 10. Päärakennus ja piharakennus Kuva 11. Miehistötupa Microkatu 1 PL 1199, 70211 Kuopio

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 11 (33) Kuva 12. Venekoppeli Kuva 13. Varasto Maantien itäpuoli on lähes kokonaisuudessaan rakennettua aluetta, johon sijoittuu Suomen Yliopistokiinteistöt Oy:n omistuksessa oleva Konneveden tutkimusasema. Alla on kuvia alueen rakennuksista. Pää- sekä majoitus- ja huoltorakennukset on rakennettu 1983. Asuntola ja Pomola ovat rakennettu 1992. Em. rakennukset muodostavat yh- Microkatu 1, PL 1199, 70211 Kuopio

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 12 (33) tenäisen rakennuskannan. Tutkimushalli sekä vestas- ja kalustohalli on valmistunut 1998. Alueelle ollaan rakentamassa rantasaunaan. Pää- sekä majoitus- ja huoltorakennukset ovat merkittävimmät rakennukset. Kuva 14. Pumppaamo ja taustalla rantavaja Kuva 15. Asuntola- ja huoltorakennus Microkatu 1 PL 1199, 70211 Kuopio

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 13 (33) Kuva 16. Pomola (taustalla) ja asuntola 3.1.4 Kulttuuriympäristö 3.1.5 Maisema Siikakosken alue on maakunnallisesti merkittävä rakennetun kulttuuriympäristön alue maisemallisesti merkittävä Rautalammin reitin koskialue. Alueeseen liittyvät Entinen uittoyhdistyksen talo ja rannan miehistö- ja varastorakennukset ovat 1900-luvun alussa rakennettuja uittotoimintaan liittyviä rakennuksia. Rakennukset ovat säilyneet verraten alkuperäisessä asussaan. Rakennukset liittyvät Siikakosken maisemaan. Ne muodostavat Siikakosken rannalle ulkoasultaan yhtenäisen rakennusryhmän. Siikakoskella sijaitseva myös Urho Kekkosen muistomerkki on merkitty kaavaan omalla merkinnällään. Alueella on myös muinaismuistorekisteriin merkitty kiinteä muinaisjäännös, rautakautinen hauta, sekä toinen kiviröykkiö, jonka tarkoitus on epäselvä. Lähes koko kaava-alue on todettu on maakunnallisesti merkittävä rakennetun kulttuuriympäristön alue. Siikakosken ylittävältä sillalta avautuvat koskimaisemat ala ja ylävirtaan. Yläviran puolella maisema avautuu järvimaisemaksi. Alavirran puolella maisematila on melko kapea ja osin sulkeutunut. Kaava-alue rajoittuu etelässä peltomaisemaan. Kaava-alue muodostaa metsäisen saarekkeen vesistöjen ja peltoaukean välissä. Microkatu 1, PL 1199, 70211 Kuopio

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 14 (33) 3.1.6 Liikenne Kaava-alueen läpi kulkee maantien 16771 Säkinmäki Konnevesi. Maantien liikenne määrä on ennen Siikakoskea noin 560 ajoneuvoa vrk:ssa. Liikennemäärä pienenee huomattavasti Siikakosken ja tutkimusaseman jälkeen. 3.1.7 Maanomistus Maantien itäpuoli on Suomen Yliopistokiinteistöiden omistuksessa ja länsipuoli on Konneveden kunnan omistuksessa. 3.1.8 Ympäristöhäiriöt Alueen ainut ympäristöhäiriön lahden on liikennemelu. 4 Suunnittelutilanne 4.1 Maakuntakaavoitus Alueella on voimassa Keski-Suomen maakuntakaava. Ympäristöministeriö vahvisti Keski-Suomen maakuntakaavan 14.4.2009 ja se sai lainvoiman 10.12.2009. Maakuntakaavassa muutosalueita on osoitettu Konnevesi-Kalaja-Niinivuori Natura-alue (FI0600032) ja Siikakosken kulttuuriympäristö sekä venereitti. Kuva 17. Ote Keski-Suomen maakuntakaavasta Microkatu 1 PL 1199, 70211 Kuopio

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 15 (33) Vaihemaakuntakaavaehdotuksessa 4 alue on kokonaisuudessaan Konneveden kehittämisaluetta. Kuva 18. Ote Keski-Suomen vaihemaakuntakaavaehdotuksesta (4). 4.2 Yleiskaavoitus Koskireitin rantaosayleiskaavassa (22.3.2005) ja sen muutoksessa (11.4.2012) suunnittelualue on osoitettu asuinpientalojen alueeksi, julkisten palvelun ja hallinnon alueeksi sekä yksi asuinrakennuspaikka. Vanha Uittoyhdistyksen talo (SR105) on merkitty merkittäväksi rakennuskohteeksi ja Siikakosken alue rakennussuojelualueeksi (SR- 1/105). Urho Kekkosen muistomerkki on osoitettu S-1 merkinnällä. Vesialue kaavaalueen ympärillä on Konnevesi-Kalaja-Niinivuori Natura-alue (FI0600032). Kuva 19. Otteet Koskireitin rantaosayleiskaavasta Microkatu 1, PL 1199, 70211 Kuopio

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 16 (33) Kuva 20. Ote Koskireitin rantaosayleiskaavan muutoksesta 4.3 Ranta-asemakaava Osalla alueesta on voimassa vanha Siikaniemen ranta-asemakaava. Kaava on vahvistettu lääninhallituksessa 26.3.1987. Ote asemakaavasta kuvassa 13. Kuva 21. Ote Siikaniemen ranta-asemakaavasta. Microkatu 1 PL 1199, 70211 Kuopio

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 17 (33) 5 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 5.1 Asemakaavan suunnittelun tarve ja tavoitteet Kunnalla on tarkoitus kaavoittaa Siikaniemen alueelle asuinrakentamista. Tutkimusasemalla on jo niin paljon rakennuskantaa, että lisärakentaminen ei voimassa olevan ranta-asemakaavan perusteella ole enää mahdollista. Asemakaavalla pyritään osoittamaan alueelle rakennusoikeutta Yliopiston lisä rakentamistarpeita tyydyttämään. Kaavoituksessa tullaan huomioimaan Siikakosken yleinen virkistyskäyttö. 5.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Kunnanhallitus päätti ryhtyä laatimaan asemakaavan 20.2.2013. 5.3 Osallistuminen ja yhteistyö 5.3.1 Osalliset Kaavahankkeessa osallisia ja sidosryhmiä ovat ainakin seuraavat tahot: - Suunnittelualueen ja sen lähialueen maanomistajat - Suunnittelualueella ja sen läheisyydessä asuvat ja työskentelevät ihmiset - Kunnan luottamuselimet - Kunnan eri hallintokunnat - Viranomaiset (Keski-Suomen ELY-keskus, Keski-Suomen liitto; Keski-Suomen museo) - Osakaskunnat 5.3.2 Vireilletulo Kts. edellä kohta 3.2. 5.4 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Osallistumis- ja arviointisuunnitelman oli nähtävillä 22.2. 23.3.2013. Valmisteluaineisto oli nähtävillä 8.11. 9.12.2012 välisen ajan. Kaavaluonnoksesta saatiin yhteensä 5 muistutusta. Muistutukset perusteella kaavaluonnosta on muutettu Kaavaehdotus oli nähtävillä pp.kk. pp.kk.20vv välisen ajan. Microkatu 1, PL 1199, 70211 Kuopio

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 18 (33) 5.5 Viranomaisyhteistyö Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu pidettiin 11.2.2013. Luonnosvaiheen työneuvottelu pidettiin 17.1.2013 Keski-Suomen ELY-keskuksessa. Neuvottelussa viranomaiset esittivät seuraavat kannanotot: Keski-Suomen Museo - Alueelta löytyy rautakaudelta oleva hauta, josta löydetty puukon terä ja nuolen kärki. Vierellä on noin 3 m halkaisijaltaan olevan kivikehä. Kohteet tulee merkitä kiinteäksi muinaismuistoksi asiallisin määräyksin. - Modernin rakennusperinnön inventointi on laadittu vuoden 2013 aikana. Tutkimuskeskuksen päärakennukset tulee huomioida SR-mekinnällä. - Urho Kekkosen muistomerkille / muistomerkin alueen osoittamista /s-merkinnällä voisi harkita. ELY-keskus: - Kotiseutuyhdistyksellä on alueella kaksi pienialaista perinnebiotooppi aluetta, jotka tulee huomioida. - Kaavaluonnoksessa ei ole huomioitu alueen olevan maakunnallisesti merkittävän rakennussuojelu-alueen, ei maisemansuojelualue. - Maisemallisia vaikutuksia tulee arvioida tarkemmin. Vaikutustarkastelua varten maisemaselvitys olisi tarpeellinen. - Maantie tulee ottaa kaavaan, jotta vanha ranta-asemakaavan liikennealue voidaan muuttaa katualueeksi. - Siikaniemen alueelle tulee osoittaa yksi liittymä, joka palvelee tulevaa kaavoitusta. Nykyinen liittymä on huonossa paikassa ja alueella on lukuisia liittymiä lyhyellä jaksolla maantietä. - Vaikutusarviossa tulee huomioida myös lasten tulevaa liikkumista. - Luonnonarvojen osalta ELY:n lopulliset kommentit siten, kun selvitys on valmis. - Alueella on merkkejä liito-oravasta. Maantien eteläpuolella Siikakosken rannalla VLalue on liito-oravan levähdys- ja lisääntymisaluetta. Kaavaratkaisun pitää myös turvata liito-oravan liikkuminen alueella. - Lepakoiden osalta kaavaan tulee lisätä analyysi kaavan vaikutuksesta. - Pohjakartan hyväksymismerkintä lisättävä kaavakarttaan. - Laaditut vaihtoehdot tulee liittää selostukseen. - Kaavaselostuksessa tulee selvittää kahden eri käyttömuodon A:n ja RM:n suhdetta ja mahdollisesti syntyviä ristiriitoja. Pitää harkita alueiden väliin osoitettavaa suojaaluetta. - Miten kaavassa huomioidaan kalastajien paikoitustarve? Neuvottelun ja saatujen muistutusten perusteella kaavaluonnosta on muutettu mm.: - Osoitettu vain yksi liittymä maantien länsipuolelle ja kaavan rakennetta on muutettu. - Kaavamääräyksiä on tarkennettu. - Selostusta on täydennetty. - Liito-oravan lisääntymis- ja levähdysalue huomioitu. - Siikapirtin rakennuksia on merkitty suojelluiksi. - Maisema-alueen määräystä ja rajausta muutettu. - SM-alue osoitettu kaavassa Microkatu 1 PL 1199, 70211 Kuopio

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 19 (33) Keski-Suomen museolta ja ELY-keskukselta saatiin kommentit alustavaa kaavaehdotukseen. Kommenttien perusteella ehdotusta täsmennettiin mm.: - liittymän sijaintia - sm-alueen määräystä - P-1 alueen määräystä ja - Liito-oravaan liittyviä alueita. Kaavaehdotuksesta pyydetään tarpeelliset lausunnot. 5.6 Asemakaavan tavoitteet Tavoitteena on ajantasaistaa asemakaavaa ja mahdollistaa alueelle uusien asuinrakennusten rakentaminen sekä turvata Yliopiston tutkimusaseman kehittäminen. 5.7 Luonnosvaihtoehdot Siikapirtin alueesta on laadittu lukuisia luonnoksia, joista luonnosvaiheessa tuli valituksi vaihtoehto, jossa Siikapirtin alueen liikenne haluttiin eriyttää omakotitalojen liikenteestä. Luonnoksen eivät merkittävästi ero toisistaan. Kaikissa on säilytetty Siikakosken ranta rakentamattomana ja Ämmänlahden rantaan osoitettu omarantaisia rakennuspaikkoja sekä Siikapirtti osoitettu yhdeksi kokonaisuudeksi. Erot tulevat katualueen sijoittelussa ja rakennuspaikkojen määrässä. Microkatu 1, PL 1199, 70211 Kuopio

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 20 (33) Microkatu 1 PL 1199, 70211 Kuopio

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 21 (33) Microkatu 1, PL 1199, 70211 Kuopio

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 22 (33) Kaavaehdotus valikoitu jo aiemmin esillä ollut vaihtoehto (yllä), jota vielä kehitettiin saadun palautteen ja käydyn työneuvottelun perusteella. 6 ASEMAKAAVAN KUVAUS 6.1 Kaavan rakenne 6.1.1 Mitoitus Asemakaava-alueen pinta-ala on noin 13,7 ha. Kaava-alueelle on osoitettu yhteensä 14560 k-m² rakennusoikeutta. Aluetehokkuus on 0,11. 6.1.2 Palvelut Siikapirtin alue on osoitettu matkailua palvelevien rakennusten korttelialueeksi. Tutkimusaseman alueen Palvelurakennusten korttelialue (P-1) merkintä mahdollistaa tutkimusasemaa palvelevien koulutus-, tutkimus-, majoitusrakennusten rakentamisen. Kauppa- ym. palvelut haetaan kirkonkylän keskustasta. 6.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Eri maankäyttömuotojen rajausten muutoksilla on laillistettu nykyinen tilalle. Rajausten muutokset eivät vaikuta viheryhteyksiin tai muutoinkaan muuta ympäristön laatua. Microkatu 1 PL 1199, 70211 Kuopio

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 23 (33) Merkittävimmät luontoarvot on turvattu rakentamisen sijoittumisella sekä erillisillä suojaavilla kaavamääräyksillä. Kaavaratkaisu palvelee Siikakosken kalastusmatkailua. Laajempaa RM-aluetta ei tarvita, koska Siikakoskeen ei mahdu kerralla montaa kalastajaa. Alue ei oikein palvele tulevaa Konneveden kansallispuisto, koska alueelta ei pääse suurilla veneillä Konnevedelle. Häyrilänranta palvellee em. tarkoitusta paremmin ja siellä on jo infrastruktuuri valmiina. Kunnan on lisäksi tarvetta uusille vetovoimaisille rakennuspaikoille. 6.3 Aluevaraukset 6.3.1 Korttelialueet Korttelialueiden ja eri maankäyttömuotojen pinta-alat ja rakennusoikeudet ilmenevät oheisesta taulukosta. Aluevaraus Pinta-ala [ha] Kerrosala [k-m2] Tehokkuus [e] A0-1 1,22 1400 0,10 AO 1,09 2174 0,20 AR 0,63 1597 0,25 Katu. 1,18 0 0,00 P-1 5,69 8540 0,15 RM-1 1,57 850 0,05 VL-1 2,31 0 0,00 ----------------------------------------------------------------------------- Kaikki 13,71 14561 0,11 Erillispientalojen korttelialue (AO). Kaavassa on osoitettu 4 uuttaa rakennuspaikka omakotitaloille rannan ulkopuolelle AOkorttelialueiksi. Rakennuspaikkojen tehokkuus 0,20. Rakennukset I- kerroksisia. AOalueen kokonaispinta-ala on 1,09 ha ja rakennusoikeutta yhteensä 2174 k-m2. Erillispientalojen korttelialue (AO-1). Rakennusalueen ulkopuolelle saa rakentaa enintään 25 k-m2 suuruisen saunarakennuksen. Saunarakennus on sijoitettava vähintään 15 m päähän rantaviivasta. Jätevedet on pumpattava viemäriin. Ämmänlahden rannalle on osoitettu 4 omarantaista rakennuspaikkaa AO-1 merkinnällä. Ranta-alueelle saa rakentaa II-kerroksisia yksittäisiä asuinrakennuksia. Asuinalueen tehokkuus ranta-alueella on 0,10. Aluetta on yhteensä osoitettu 1,22 ha. Rakennuspaikoille voi rakentaa venekoppelin, joka tulee sijoittaa siten, että se ei tule nykyiselle vesialueelle. Rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialue (AR-1). Uudisrakentaminen tulee sopeuttaa olemassa olevaan rakennuskantaan ja ympäristön ominaispiirteisiin. Microkatu 1, PL 1199, 70211 Kuopio

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 24 (33) Korttelin 139 rakennuspaikat 1-2 on AR- aluetta ja sen pinta-ala on 0,63 ha. Alueelle saa rakentaa I-kerroksisia rivitaloja tai kytkettyjä asuinrakennuksia yhteensä 1597 k- m². Rakennuspaikkojen tehokkuus on 0,25. Rakennuspaikkojen rakennusala on osoitettu siten, että uudisrakentaminen tulee vähintään yhtä etäälle rannasta kuin Siikapirtti on. Sijoituksella halutaan säilyttää Siikakosken rantamaisemaa. Matkailua palvelevien rakennusten korttelialue (RM-1). Alueelle saa sijoittaa kalastusmatkailua palvelevia rakennuksia ja rakennelmia. Maantien länsipuolella vanha Uitonyhdistyksen talo talousrakennuksineen korttelissa 136 on RM-1 -aluetta ja sen pinta-ala on 1,57 ha. Alueelle saa rakentaa II-kerroksisia rakennuksia. Rakennuspaikan rakennusoikeus on 850 k-m2. Kaavassa on osoitettu yleinen pysäköinti paikka jokseenkin alueen keskelle, joka jakaa alueen toiminnallisesti kahteen osaan. Uudisrakentaminen tulee tapahtua päärakennuksen ja miehistuvan läheisyydessä. Uudisrakennusoikeutta on noin 200 m². Palvelurakennusten korttelialue (P-1). Alueelle saa sijoittaa tutkimusasemaa palvelevia koulutus-, tutkimus-, majoitus-, ravintola-, varasto- ja talousrakennuksia sekä rakennelmia ja laitteita. Uudisrakentaminen tulee sopeuttaa olemassa olevaan rakennuskantaan ja ympäristön ominaispiirteisiin. Tutkimusaseman alue on merkitty P-1 alueeksi. Alueen pinta-ala on 5,69 ha. Alueelle saa rakentaa II-kerroksisia rakennuksia. Rakennuspaikan tehokkuus on 0,15. Kaava mahdollistaa noin 5000 m² lisärakentamisen. Rakennuspaikalla on laajat luonnonpuolesta arvokkaat alueet, jotka rajaavat rakennusalueen melko suppeaksi. Rakentamisen sijoittelua ei ole kaavassa haluttu rajoittaa, koska tutkimusasemalla ei ole mitään uutta konkreettista hanketta tällä hetkellä. Tarkka rakentamisen ohjaus voisi johtaa epäkäytännölliseen ja toimimattomiin ratkaisuihin. 6.3.2 Muut alueet Lähivirkistysalue (VL-1) Alueelle saa sijoittaa aluetta palvelevia laitteita ja rakennelmia. Alue tulee säilyttää puustoisena ja olevat lahopuut tulee säilyttää, mikäli niistä ei ole vaaraa yleiselle turvallisuudelle. Lähivirkistysalueeksi on osoitettu rakentamisen ulkopuolelle jäävät alueet. VL -aluetta on osoitettu Siikakosken rantaa, Siikapirtin ja asutuksen väliin sekä olevan ja uuden asutuksen väliin. Koko alueen pinta-ala on 2,31 ha. Alueelle on annettu määräys puuston säilyttämisestä, jotta liito-oravan liikkumismahdollisuudet säilyvät. Liito-oravan ja lepakoiden mahdollisen pesimisen tai levähdyspaikkojen turvaamiseksi on annettu myös määräys lahopuiden säilyttämisestä. Microkatu 1 PL 1199, 70211 Kuopio

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 25 (33) Katualueet Uutta katualuetta on osoitettu yhteensä 0,3 km. Sirkkamäen maantie on rajattu maantiekiinteistön mukaisesti. Katu-alueiden kokonaispinta-ala 1,18 ha. Siikaniementien alue on osoitettu 14 m leveäksi, jotta sille mahtuu tarvittaessa korokkeellinen kevyenliikenteen väylä. Koska ei ole olemassa mitään suunnitelmaan kevyenliikenteen väylästä Sirkkamäentien varteen, ei katualuetta ole levennetty. Kaavaratkaisu ei kuitenkaan estä mahdollisen väylän sijoittamista, koska VL-aluetta voidaan supistaa tarvittaessa. Kaavan ulkopuolella olevalle kahdelle rakennuspaikalle on osoitettu ajoyhteydet. Ohjeellinen alueen osa, jolle saa sijoittaa venepaikkoja (lv). Ohjeellinen venepaikka on osoitettu Siikapirtin viereen. Korttelin 138 ja 139 asukkaat voivat pitää alueen rannassa veneitä. Alue ei ole tarkoitettu yleiseksi venerannaksi. 6.3.3 Kulttuuri- ja luonnonympäristö Muinaismuistoalue (sm-1) Muinaismuistolain (295/1963) rauhoittama kiinteä muinaisjäännös. Alueen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen ja muu siihen kajoaminen on muinaismuistolain nojalla kielletty. Aluetta koskevista maankäyttösuunnitelmista on neuvoteltava museoviranomaisen kanssa. Alueelta löydetty kiinteä muinaisjäännös (rautakautinen hauta) sen vieressä olevan kiviröykkiö on osoitettu sm-alueeksi. Aluetta koskevista suunnitelmista tulee neuvotella Museoviraston tai Keski-Suomen museon kanssa. Arvokas rakennetun kulttuuriympäristön alue (ma). Siikakosken maakunnallisesti arvokas rakennetun kulttuuriympäristön alue on merkitty mukaillen maakuntakaavan ja Koskireitin rantaosayleiskaavan rajausta huomioiden uusimman 2013 modernin rakennusperinnön inventoinnin. Suojeltava rakennus (sr) Kulttuurihistoriallisesti ja maisemallisesti arvokas rakennus, jonka luonne ja ominaispiirteet tulee korjaus- ja muutostöissä säilyttää. Siikapirtin vanhat rakennukset on osoitettu suojeltaviksi rakennuksiksi. Suojeltava alueen osa (/s-1). Alueella olevien rakennusten ja piha-alueiden kulttuurihistorialliset ja maisemakuvan kannalta arvokkaat ominaispiirteet tulee säilyttää. Uudisrakentaminen tulee sopeuttaa ympäristön ominaispiirteisiin. Microkatu 1, PL 1199, 70211 Kuopio

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 26 (33) Vanha Uitonyhdistyksen talo pihapiiri sekä tutkimusaseman alue on osoitettu suojeltavaksi alueen osaksi. Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue (luo). Kohdassa 3.1.2 Luonnonympäristö kuvatut Tutkimusaseman lehdot A-C sekä Siikakosken lehto ovat merkitty luo -merkinnällä. Rakentaminen on ohjattu luo -alueiden ulkopuolelle. Suojeltava alueen osa (s-2) Alue on luonnonsuojelulain 49 :n mukainen liito-oravan lisääntymis- ja levähdysalue. Alueella tehtävien toimenpiteiden yhteydessä on selvitettävä toimenpiteen vaikutukset liito-oravan kannalta. Mikäli toimenpiteellä voi olla vaikutusta alueeseen liito-oravan elinympäristönä, toimenpidettä koskevasta asiasta on pyydettävä alueellisen ELYkeskusten ympäristövastuualueen lausunto. Sirkkamäen tien viereen, mistä on havaintoja liito-oravasta, on merkitty suojeltavaksi alueen osaksi. Ekologinen käytävä (s-3) Alue tulee säilyttää liito-oravan tarvitsemaa kulkueyhteyttä varten puustoisena. Liito-oravan liikkumisen turvaamiseksi Konneveden rantaan ja Sirkkamäen tien itäpuolelle maantien ja rakennusalueen väliin on osoitettu alueet, jossa tulee puustoa säilyttää. Alueen osa, joka tulee säilyttää puustoisena ja luonnontilan kaltaisena (sp). Omarantaisten rakennuspaikkojen ranta on osoitettu sp -alue. sp-alue turvaa liitooravan kulkuyhteydet ja lieventävät maisemamuutosta koskireitiltä katsottuna. 6.3.4 Kunnallistekniikka Alue on vesi- ja viemäriverkostoon piirissä. Alueella olevat 20 kv sähkölinjat on osoitettu kaavassa. Kaavaan on osoitettu oleva pumppaamo Siikakosken rannalle sekä uusi Siikapirtin eteläpuolelle VL-alueelle. 6.4 Kaavan vaikutukset 6.4.1 Vaikutukset valtakunnallisiin alueidenkäyttö tavoitteisiin Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Asemakaava hiukan hajauttaa yhdyskuntarakennetta laajentamalla Konneveden kirkonkylän taaja-asutusta. Microkatu 1 PL 1199, 70211 Kuopio

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 27 (33) Rakennuspaikat on osoitettu siten, että se ei sijoitu tulvariskialueelle. Myöskään sadeja sulamisvedet eivät tule tuottamaan ongelmia laajojen rakennuspaikkojen ja melko väljän mitoituksen sekä rantavyöhykkeen puustoisuuden ansiosta. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Kaava ei vaaranna kulttuuri- tai luonnonarvojen olemassa oloa, koska olemassa oleva rakennuskanta säilyy ja arvokkaimmat rakennuskohteet on huomioitu kaavassa omilla merkinnöillä. Kaavaratkaisu ei vaaranna koskialueelle kohdistuvaa virkistyskalastus mahdollisuuksia. 6.4.2 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön ja yhdyskuntarakenteeseen Tuleva rakentaminen tapahtuu rakennetun alueen lähellä laajentaen olemassa olevaa rakennetta ja käyttää hyväkseen olevia yhteyksiä ja kunnallistekniikkaa. Kaavamuutos ei edellytä olevien rakennusten välitöntä purkamista tai olevan tieverkon muutoksia. Arvokkaat Siikapirtin rakennukset on osoitettu suojeltaviksi. Uusien rakennuspaikkojen vaikutuksesta alueen matkatuotosten määrä kasvaa noin 25 30 matkalla vuorokaudessa. Tutkimusaseman laajentaminen myös kasvattaa tuotosten määrää. Maantien liikenne määrä kasvaa noin 10 %. Kokonaisliikennemäärä on edelleen alhainen ja voidaan arvioida, että kaavamuutoksella ei vaaranna tai heikenne juurikaan liikenneturvallisuutta. Alue on oin 4 km kirkonkylän keskustasta, joten koululaisliikennettä ei kunnan tarvitse välttämättä hoitaa. Siikakoskelle asti tulee keskustasta kevyenliikenteen väylä. Loppumatka varsinkin sillan kohta on liikenneturvallisuuden kannalta ongelmallinen. Vähäisen liikennemäärän ja alhaisen nopeuden ansiosta liikenneturvallisuus ei kuitenkaan oleellisesti heikkene. Asemakaava on Koskireitin rantaosayleiskaavan ja sen tavoitteiden sekä periaatteiden mukainen. 6.4.3 Vaikutukset maisemaan Maisemallisesti alue tulee avautumaan, koska kadut ja rakentaminen tulee entisestään vähentämään puustoa alueella. Kaavaratkaisulla on uudisrakentaminen sijoitettu Siikakosken ranta-alueen ulkopuolelle, jotta on voitu säilyttää Siikakosken sillalta avautuva koskimaisema lähes entisellään. Rantarakentaminen on sijoitettu Ämmänlahden rantaan, jolloin vesistölle avautuvan maiseman muutokset ovat mahdollisimman paikallisia ja pieniä. Rakennettua kulttuuriympäristössä tapahtuva muutos on pyritty pitämään pienenä kaavaan otetuilla määräyksillä, jotka edellyttävät uudisrakennusten sopeutuvat olemassa olevaan rakennuskantaan. Tutkimusaseman alueella ei ole rakentamisen sijoittelua ohjattu tarkemmin. Alueen rakennuskanta on rakentunut 80- ja 90-luvulla eivätkä muodosta kokonaisuudessa yhtenäistä kokonaisuutta. Pää- majoitus ja huoltorakennukset muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden. Uusirakentaminen tuo lisää kerroksellisuutta alueelle. Uudisrakentamisen tulee kuitenkin sopeuttaa olemassa olevaan rakennuskantaan ja ympäristön ominaispiirteisiin. Microkatu 1, PL 1199, 70211 Kuopio

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 28 (33) 6.4.4 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Kaava-alueen toteuttaminen ei vaadi suuria kallioperän louhintaa tai leikkausten tekemistä. Maaperään kohdistuvat toimenpiteen eivät poikkea normaalista rakentamistoimenpiteestä. Alueella ei sijoitu pohjavesialueelle, joten kaavalla ei ole vaikutusta pohjavesiin. Vaikutukset pintavesiin ovat vähäiset, koska laajoja vettä läpäisemättömiä alueita ei synny ja hulevedet on mahdollista imeyttää rakennuspaikoilla tai viheralueilla. Alueelle ei ole osoitettu sellaista toimintaa, jolla olisi suoranaista vaikutusta ilmanlaatuun. Välillisesti ilmanlaatuun vaikuttaa tulevien asukkaiden asioimismatkat keskustaa ja muiden palveluiden luokse. Alueelta ei ole tavattu uhanalaisia kasveja tai eläimiä. Rakentaminen ei syrjäytä luonnontilaisen kaltaisia alueita. Kaavan toteutuminen ei heikennä lepakoiden mahdollisia lisääntymis- ja lepäilypaikkoja, koska Siikapirtin rakennukset on kaavassa esitetty säilytettäväksi ja olevat lahopuut tulee säilyttää VL-alueille. Alueelta tullaan kartoittamaan jäljellä olevat lahopuut, minkä perusteella voidaan vielä tarkentaa arvioita lepakoiden osalta. Kaavaratkaisussa on huomioitu liito-oravan lisääntymis- ja levähdysalue sekä turvattu liito-oravan liikkuminen alueella. Rakentamisella ei ole merkittävää vaikutusta luonnon oloihin, eikä kaava heikennä luonnon monimuotoisuutta. Arvokkaimmat luontoalueen on merkitty omilla säilyttävillä merkinnöillä. Rakentaminen muuttaa alueen luonnonmaisemaa erityisesti etelästä päin katsottuna Ämmänlahden alueella. Sillalta avautuvaa Siikakosken maisemaan kaavalla ei voida katsoa olevan vaikutusta. 6.4.5 Yhdyskuntavaikutukset ja sosiaaliset vaikutukset Konneveden kunnan tavoitteena on kehittää kirkonkylästä viihtyisä asumiskokonaisuus kuntalaisille. Kaavalla ei ole vaikutusta alueen ihmisten toimeentuloon. Asuinympäristönlaatu ei heikkene, koska olevaa tilannetta ei oleellisesti kaavalla muuteta. Kaavalla ei vaaranneta Siikakosken tai Konneveden koskireitin virkistyskalastusmahdollisuutta. Kaava tukee kunnan harjoittamaa kalastusmatkailua, kun Siikapirtin aluetta voidaan kaavan perusteella kehittää. 6.4.6 Taloudelliset vaikutukset Kunta saa tuloja rakennuspaikkojen myynnistä. Kustannuksia syntyy kaava-alueen kunnallistekniikan rakentamisesta. Välillisiä tuloja tulee kunta saa uusien asukkaiden verotulojen sekä rakennustoiminnan kautta. Microkatu 1 PL 1199, 70211 Kuopio

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 29 (33) 6.4.7 Vaikutukset Natura 2000 ohjelman suojelualueisiin Kaavamuutos-alueiden läheisyydessä on Suomen Natura 2000 verkostoon sisällytettyä Konnevesi Kalaja-Niinivuori (FI0600032) Natura-alue. Seuraavassa tarkastellaan Siikaniemen asemakaavan toteuttamisen vaikutuksia edellä mainitun Natura alueen luontoarvoihin. Arviointi perustuu Natura tietolomakkeiden tietoihin. Lisäksi on hyödynnetty alueelta tehtyä luonto- ja maisemaselvitystä ja Koskireitin rantaosayleiskaavaan sisällytettyä varsinaisen Natura-arvioinnin tarpeellisuuden arviointia. Tarkastelussa arvioidaan varsinaisen Natura arvioinnin tarpeellisuutta. Natura arvioinnin lähtökohtana on Natura 2000 alueiden suojelun turvaamiseksi säädetyt luonnonsuojelulain 65-66 pykälät. Ensimmäinen säännös koskee arviointivelvollisuutta. Natura alueen ulkopuolella toteutettavan hankkeen arviointivelvollisuus syntyy, jos sillä todennäköisesti on alueelle ulottuvia merkittäviä haitallisia vaikutuksia. Luvan myöntävän tai suunnitelman hyväksyvän viranomaisen on katsottava, että LsL 65 :n 1 momentissa tarkoitettu arviointi on tehty. Viranomaisen on sen jälkeen pyydettävä siitä lausunto alueelliselta ympäristökeskukselta ja siltä, jonka hallinnassa alue on. Toinen mainittu säännös koskee heikentämiskieltoa. Luonnonsuojelulain 66 :n (371/1999) mukaan viranomainen ei saa myöntää lupaa hankkeen toteuttamiseen taikka hyväksyä tai vahvistaa suunnitelmaa, jos 65 :n 1 ja 2 momentissa tarkoitettu arviointi- ja lausuntomenettely osoittaa hankkeen tai suunnitelman merkittävästi heikentävän niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty tai on tarkoitus sisällyttää Natura 2000 -verkostoon. Natura arviossa keskitytään luonnonarvoihin, joiden perusteella Natura alue on valittu Suomen Natura 2000 suojeluverkostoon. Muihin lajeihin tai niiden elinympäristöihin kohdistuvilla merkittävilläkään haitallisilla vaikutuksilla ei tarkastelussa ole merkitystä. Konnevesi Kalaja Niinivuori on sisällytetty Suomen Natura 2000 verkostoon luontodirektiivin (SCI) ja lintudirektiivin perusteella (SPA). Konneveden ja Rautalammin kuntien alueella sijaitseva Natura alue on kooltaan 15 330 hehtaaria. Suojelun perustana ovat ensisijaisesti rantojensuojeluohjelma, vanhojen metsien suojeluohjelma, seutukaavan varaukset ja koskiensuojelulaki. Suojelun toteutuskeinot ovat luonnonsuojelulaki, vesilaki, maa-aineslaki ja rakennuslaki. Etelä-Konnevesi on Rautalammin reitin keskusjärvi. Konnevesi on niukkaravinteinen ja erittäin kirkasvetinen ruokojärvi. Veden vaihtuvuus on melko nopeaa erityisesti järven pohjois- ja länsiosissa. Vesi- ja rantakasvillisuus on karulle reittivedelle ominaista. Järviruokoa kasvaa enimmäkseen harvana ja kapeana kasvustona melko yleisenä. Niukkakasvustoiset osat edustavat lisäksi nuottaruohojärviä ja useat tiheän saariston matalavetiset salmet ja suojaisat lahdet ulpukkajärviä. Konneveden erityispiirteenä on suuri näkösyvyys, minkä vuoksi kasveille käyttökelpoinen valo ulottuu keskimääräistä syvemmälle. Rannat ovat suurelta osin jyrkkiä ja niukkakasvustoisia. Metsäkasvillisuus on pääosin karua. Rehevämpiä alueita on kallioperässä olevien emäksisten kivilajien esiintymien ansiosta. Konneveden itärannalla on huomattavia mäkiä kalliojyrkänteineen ja - paljastumineen. Kalajanvuori ja Loukkuvuori ovat vanhojen metsien suojeluohjelman kohteita. Kaikilla metsäkohteilla on myös maisemallista ja virkistyskäyttöarvoa. Iso Niinivuori on maisemallisesti, biologisesti ja geologisesti edustava kalliomäki. Jyrkänteiden Microkatu 1, PL 1199, 70211 Kuopio

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 30 (33) ravinteisillä kalliopinnoilla kasvaa mm. uhanalaista pikkutervakkoa ja tummaraunioista. Kokkovuori on itärinteeltään kallioista, jopa pystysuoraa jyrkännettä. Konnevesi on kalataloudellisesti Rautalammin reitin arvokkain järvi. Konnekoski Konneveden ja Hankaveden välissä on tärkeä siian ja taimenen kutualue. Kohteella on luonnonmetsiä ja lehtoja, huomattavia lehmusesiintymiä sekä merkittäviä kalliokasvillisuusyhdyskuntia. Alueen selkävesi- ja maalinnusto ovat edustavia ja monipuolisia. Kohteelta on tavattu uhanalaisia eliöitä ja reliktilajeja. Kohteella on arvoa myös tieteellisen tutkimuksen kohteena. Luontodirektiivin luontotyypit: Alueen suojelun perustana ovat seuraavat luontotyypit ja pinta-alaosuus kokonaispintaalasta: - Hiekkamaiden niukkamineraaliset niukkaravinteiset vedet (Littorelletalia uniflorae) 84 % - Boreaaliset luonnonmetsät 4 % - Kallioiden pioneerikasvillisuus (Sedo-Scleranthion tai Sedo albi Veronicion dillenii) 1 % - Kasvipeitteiset silikaattikalliot 1 % - Vaihettumissuot ja rantasuot alle 1 % - Humuspitoiset lammet ja järvet alle 1 % - Fennoskandian luonnontilaiset jokireitit <1 % - Vuorten alapuoliset tasankojoet, joissa Ranunculion fluitantis ja Callitricho- Batrachium kasvillisuutta alle 1 % - Puustoiset suot alle 1 % - Boreaaliset lehdot alle 1 % Hiekkamaiden niukkamineraaliset niukkaravinteiset vedet (Littorelletalia uniflorae) luontotyypillä tarkoitetaan matalia, niukkaravinteisia järviä ja lampia sekä niiden matalaa, monivuotista vesi- ja rantakasvillisuutta. Rantojen maaperä on karua. Kasvillisuus on usein selvästi vyöhykkeistä, valtalajeja ovat raani, nuottaruoho tai lahnanruohot. Lisäksi tavataan ruskoärviää ja vesisammalia. Kirkkaassa vedessä viihtyvää, järvityypille luonteenomaista, pohjaversoiskasvillisuutta on runsaasti. Suurissa järvissä ja reittivesissä on usein laajoja hyvin kehittyneitä pohjaversoiskasvustoja ja harvoja ruovikoita. Fennoskandian luonnontilaiset jokireitit luontotyypille ominaista ovat niukkaravinteinen vesi, suuri veden pinnan vuodenaikainen korkeusvaihtelu ja vedenpinnan jäätyminen talvella. Jokireiteissä on koskia, suvantoja, pieniä järviäkin. Pikkujoet ja purot luontotyypin joissa ja puroissa on vedenalaista tai kelluslehtistä kasvillisuutta (Ranunculion fluitantis- ja Callitricho-Batrachion) tai vesisammalia. Purojen veden pinnan taso on kesällä alhainen. Vaihettumissuot ja rantasuot luontotyypillä tarkoitetaan turvetta muodostavia, vähätai keskiravinteisia kasviyhdyskuntia. Laajoilla suoalueilla näkyvimmät yhdyskunnat koostuvat saraikoista, joissa kasvaa rahka- tai ruskosammalia. Niihin liittyy tavallisesti vesi- ja rantakasviyhdyskuntia. Tyyppiin kuuluvat myös avo- ja pensasluhdat, rantasuot sekä niukkaravinteiset veden ja maan väliset rajapinnat, joissa kasvaa pullosaraa. Boreaaliset luonnonmetsät, boreaaliset lehdot, puustoiset suot, silikaattikalliot, kallioiden pioneerikasvillisuus sekä humuspitoiset järvet ja lammet luontotyyppejä ei tavata kaava-alueella. Microkatu 1 PL 1199, 70211 Kuopio

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 31 (33) Taulukko 1. Konnevesi-Kalaja-Niinivuori Natura -alueen luontotyyppien edustavuus, luonnontila ja yleisarvio 1 (Natura tietolomake). Luontotyyppi Edustavuus Luonnontila Yleisarvio Hiekkamaiden niukkamineraaliset Erinomainen Erinomainen Erittäin tärkeä niukkaravinteiset vedet Boreaaliset luonnonmetsät Hyvä Hyvä Tärkeä Kallioiden pioneerikasvillisuus Hyvä Hyvä Tärkeä Kasvipeitteiset silikaattikalliot Hyvä Hyvä Tärkeä Vaihettumissuot ja rantasuot Hyvä Hyvä Ei merkitystä Humuspitoiset lammet ja järvet Ei merkittävä - - Fennoskandian luonnontilaiset jokireitit Hyvä Hyvä Tärkeä Vuorten alapuoliset tasankojoet Ei merkittävä - - Puustoiset suot Hyvä Erinomainen Tärkeä Boreaaliset lehdot Erinomainen Erinomainen Erittäin tärkeä Luontodirektiivin liitteen II lajit: Konnevesi-Kalaja-Niinivuori Natura -alueella elävät luontodirektiivin liitteen II lajit (Natura 2000 tietolomakkeen kohta 3.2.c: Neuvoston direktiivi 92/43/ETY liitteen II eläinja kasvilajit): - Liito-orava (Pteromys volans) - Ilves (Lynx lynx) - Karhu (Ursus arctos) - Saukko (Lutra lutra) - Pikkunahkiainen (Lampetra planeri) - Kivisimppu (Cottus gobio) Lintudirektiivin liitteen I lajit: Natura tietolomakkeen mukaan Konnevesi-Kalaja-Niinivuori Natura alueen pesimälinnustoon kuuluvat tai alueelta on muutonaikana tavattu seuraavat lintudirektiivilajit (Natura 2000 tietolomakkeen kohta 3.2.a: Neuvoston direktiivi 79/409/ETY liitteen I lintulaji): - Harmaapäätikka (Picus canus) 0-1 paria - Helmipöllö (Aegolius funereus) pysyvä - Huuhkaja (Bubo bubo) 2-3 paria - Kalasääski (Pandion haliaetus) 5 paria - Kalatiira (Sterna hirundo) 100 paria - Kehrääjä (Caprimulgus europaeus) 2-4 paria - Kuikka (Gavia arctica) 35 paria - Kurki (Grus grus) 4 paria - Liro (Tringa glareola) pesivä, määrä ei tiedossa - Mehiläishaukka (Pernis apivorus) 1-5 paria - Metso (Tetrao urogallus) pysyvä - Palokärki (Dryocopus martius) pysyvä - Peltosirkku (Emberiza hortulana) pesivä, määrä ei tiedossa - Pikkulepinkäinen (Lanius collurio) pesivä, määrä ei tiedossa 1 Edustavuus (erinomainen, hyvä, merkittävä, ei merkittävä) ilmentää, miten tyypillisenä luontotyyppi alueella esiintyy. Luonnontila (erinomainen, hyvä, kohtalainen/heikentynyt) ilmaisee luontotyypin rakenteellisen ja toiminnallisen luonnontilan sekä ennallistamismahdollisuudet. Yleisarvio (erittäin tärkeä, tärkeä, ei merkitystä) ilmaisee kokonaisarvion alueen merkityksestä kyseisen luontotyypin suojelulle Microkatu 1, PL 1199, 70211 Kuopio

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 32 (33) - Pohjantikka (Picoides tridactylus) 1-3 paria - Pyy (Bonasa bonasia) pysyvä - Varpuspöllö (Glaucidium passerinum) pysyvä - Viirupöllö (Strix uralensis) 1-3 paria Natura alueella esiintyvät säännöllisesti seuraavat lintudirektiivin liitteessä I mainitsemattomat muuttolinnut (Natura 2000 tietolomakkeen kohta 3.2.b: Neuvoston direktiivin 79/409/ETY liitteessä I mainitsemattomat säännöllisesti esiintyvät muuttolinnut): - Haapana (Anas penelope) - Hiirihaukka (Buteo buteo) - Heinätavi (Anas querquedula) - Kanahaukka (Accipiter gentilis) - Jouhisorsa (Anas acuta) - Nuolihaukka (Falco subbuteo) - Lapasorsa (Anas clypeata) - Tuulihaukka (Falco tinnunculus) - Sinisorsa (Anas platyrhynchos) - Koskikara (Cinclus cinclus) - Tavi (Anas crecca) - Metsähanhi (Anser fabalis) - Telkkä (Bucephala clangula) - Metsäviklo (Tringa ochropus) - Tukkasotka (Aythya fuligula) - Mustaviklo (Tringa erythropus) - Härkälintu (Podiceps grisegena) - Punajalkaviklo (Tringa totanus) - Mustalintu (Melanitta nigra) - Valkoviklo (Tringa nebularia) - Naurulokki (Larus ridibundus) - Pensastasku (Saxicola rubetra) - Pikkulokki (Larus minutus) - Peukaloinen (Troglodytes troglodytes) - Harmaahaikara (Ardea cinerea) - Rantasipi (Actitis hypoleucos) - Harmaasieppo (Muscicapa striata) - Taivaanvuohi (Gallinago gallinago) - Isokuovi (Numenius arquata) - Teeri (Tetrao tetrix) - Jänkäkurppa (Lymnocryptes minimus) - Töyhtöhyyppä (Vanellus vanellus) Asemakaavan toteuttamisen vaikutukset Kaavan toteuttaminen ei vaikuta veden laatuun, koska alue liitetään kunnallistekniikan piiriin, joten jätevedet eivät aiheuttaisi haittaa Natura-alueelle. Pesimälinnusto ja lepäilevään linnustoon ei ole kaavalla merkittävää vaikutusta. Mahdollisten laiturien rakentaminen vähentää vähäisesti kivisimpun elinympäristö, mutta merkitys kannan koolle on hyvin vähäinen, koska soveltuvaa elinympäristöä jää runsaasti. Natura arvioinnin tarpeellisuus Kaavamuutoksella ei ole osoitettu Natura alueelle tai sen läheisyyteen sellaista uutta toimintaa, jolla olisi merkittäviä haitallisia vaikutuksia Natura alueen luontotyyppien luonnontilaan, levinneisyyteen tai lajistoon. Rantaosayleiskaavamuutoksen toteuttaminen ei näin ollen aiheuta luonnonsuojelulain 65 :n 1 momentissa tarkoitettua merkittävää heikentymistä niille luonnonarvoille, joiden perusteella Konnesi-Kalaja-Niinivuori Natura alue on sisällytetty Suomen Natura 2000 suojelualueverkostoksi. 6.5 Kaavamerkinnät ja määräykset Kaavamääräykset ovat liitteenä. Microkatu 1 PL 1199, 70211 Kuopio